Antti Kaikkonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyisen voimassa olevan lain mukaan neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä ei voida järjestää valtiollisten vaalien yhteydessä. Tämä vaikeuttaa olennaisesti kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämistä taloudellisella ja käytännöllisellä tavalla.

Neuvoa-antavat kansanäänestykset on luotu lähidemokratian kehittämiseksi ja parantamiseksi, koska niissä päätetään kuntalaisia lähellä olevista yksittäisistä asioista. On hyvin todennäköistä, että vaalien yhdistäminen nostaisi äänestysaktiivisuutta myös valtakunnallisissa vaaleissa. Ajattelen niin, että jos yhdistetään valtiollinen vaali ja kunnallinen vaali, luultavaa on, että äänestysprosentti nousee molemmissa vaaleissa verrattuna siihen, että nuo vaalit järjestettäisiin eri aikoihin, ja taloudellisestikin, totta kai, säästöjä saadaan tällä menettelyllä.

Arvoisa puhemies! Koska sekaannuksen tai häiriön vaaraa tällaisessa menettelyssä ei ole, nykyinen äänestyksien yhdistämiset kieltävä lainsäädäntö ei ole ajanmukainen eikä järkevä. Sen vuoksi olenkin ehdottanut lain 656/1990 2 §:n 1 momentin muuttamista siten, että neuvoa-antavat äänestykset voidaan määrätä toimitettavaksi myös kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.

Suomessa käytetään jatkuvasti huolestuneita puheenvuoroja kansalaisten äänestyspassiivisuudesta. Syyksi siihen on mainittu esimerkiksi se, että ihmiset kokevat päätettävät asiat liian kaukaisiksi. Sanotaan, että asiat eivät kiinnosta heitä. Onko asia todella näin? Näkisin, että ehkä ei sittenkään, ehkä ei lainkaan. Monet ovat kiinnostuneita poliittisista asioista tiedostamatta sitä. Mielipiteitä on, ja vaikuttamiseenkin on kipinää. Aina ei vain ole tietoa siitä, miten se tehdä.

Arvoisa puhemies! Painottaisin vielä, että neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä kuntalaiset äänestävät pääsääntöisesti juuri paikallisista asioista. Niissä äänestetään yksittäisistä asioista. Mielestäni äänestäminen ihmisten jokapäiväistä elämää lähellä olevista asioista lisäisi äänestysaktiivisuutta. Se lisäisi lähidemokratiaa ja parantaisi ihmisten kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Kenenkään ei luulisi olevan edellä mainittua asiaa vastaan. Harkintahan tässä on aina kuntatasolla miettiä, mitkä ovat riittävän isoja ja tärkeitä kysymyksiä, mistä halutaan kuntalaisilta neuvoa kysyä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Jos ja kun kansalaisia halutaan aktivoida uurnille, en näe mitään estettä sille, että neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voisi järjestää kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Nykytilanteeseen tulee siis saada muutos. Se saadaan vain muuttamalla voimassa olevaa lainkohtaa yhteisvaaleille suotuisaksi esittämälläni tavalla.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkosen tekemä lakialoite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä valtiollisten tai kunnallisten vaalien yhteydessä on erittäin kannatettava. Se olisi erittäin nykyaikainen ja taloudellinen tapa vahvistaa kuntademokratiaa. Kunta saisi itse päättää, millaisia asioita nostaisi kysyttäväksi, ja sillä tavalla ohjata ihmisten käyttäytymistä. Esimerkiksi kuntaliitokset ovat semmoisia asioita, joista voisi kysyä neuvoa-antavana, tai vaikkapa kunnan harjoittama koulupolitiikka tai esimerkiksi tällä hetkellä ilmastonmuutostalkoisiin osallistumisen muodot ovat semmoisia hyviä aiheita. Kaavoituksesta voidaan kysyä joissain paikoissa erittäin hyvin. Mutta ennen kaikkea tämä piristäisi kuntapolitiikan tekemistä ja mahdollistaisi aivan uudenlaisen kulttuurin muodostumisen päätöksenteossa.

Meillä on käytössä paljon erilaisia vaalikoneita ennen kuntavaaleja, ja kuntavaalien yhteydessä voitaisiin samalla aivan hyvin kysyä kuntalaisilta mielipidettä asioiden hoidosta ja tällä tavalla saataisiin sitoutettua myös ehdokkaita erilaisten teemojen yhteyteen. Ei voi olla myöskään mainitsematta tuota, että äänestysaktiivisuus aivan varmasti tällä tavalla nousisi ja siinä pystyttäisiin myös näillä kysymyksillä ohjaamaan esimerkiksi nuoria paljon paremmin päätöksentekoon mukaan.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Muutama pohdinta tähän asiaan liittyen, ei niinkään tulisia kannanottoja eikä myöskään virallisia puoluelinjoja tällä kertaa.

Tämä ed. Kaikkosen aloite puuttuu sinänsä ihan oikeaan asiaan. On totta, että kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen on tämän 2 §:n vuoksi usein asian merkitykseen nähden turhan kallista ja byrokraattista. Mutta toisaaltahan tämä tosiasia kertoo myös kunnallisten kansanäänestysten merkityksestä, sen vähäisyydestä useassa tapauksessa. Jos ne aidosti koettaisiin demokratiaa edistävinä, tärkeinä, kyllä niitä sitten järjestettäisiin tästä esteestä huolimatta nykyistäkin useammin.

Nythän on niin, että valtuusto ensin pohtii esimerkiksi kuntalaisaloitteen jälkeen, järjestetäänkö äänestystä vai ei, ja sitten tuloksen selvittyä pohtii, noudatetaanko tulosta vai ei. Kysehän on neuvovasta kansanäänestyksestä. Tästähän on esimerkkejä myös valtiolliselta puolelta. Kun kansa äänesti aikoinaan selkeällä erolla EU-jäsenyyden puolesta, monet tässä salissa äänestivät sitä vastaan, myös ed. Kaikkosen ryhmätovereista. Eikä siinä kaikki, ed. Väyrysen toimesta järjestettiin silloin myös jarrutusnäytelmä, jolla eduskuntaa pidettiin täällä panttivankina ainakin parin viikon ajan.

Herra puhemies! Tällä puheenvuorollani en vastusta tätä aloitetta sinänsä, vaan tuonpahan esille dubioitani siitä, että kunnallinen kansanäänestys on vain verrattain harvoin tarkoituksenmukainen toteutettava.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition edustajalla on näköjään erinäköinen käsitys tästä asiasta. Nimittäin tässä muodossa, miten tätä esitetään ed. Kaikkosen aloitteessa, en ole valmis hyväksymään tätä, koska kyse on siitä, jotta tämä ei välttämättä lisää demokratiaa. Ja jos miettii, vaikka edellinen puhuja jo tuossa äsken kuvasi joitakin tämmöisiä omituisuuksia, mitä tämä voi saada aikaan, niin yksi selkeä näkökanta on tullut kyllä esille monissa näistä tapauksista: Ed. Larikka tuossa totesi, että kuntaliitosasioissa voisi suorittaa neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Niitä on suoritettu. On suoritettu kansanäänestyksiä, joissa enemmistö on ollut sitä mieltä, jotta missään tapauksessa ei tehdä kuntaliitosta. Siitä huolimatta on sitten tehty päätös siitä, jotta kuntaliitos tehdään, tai päinvastoin.

Onko se demokratian lisäämistä? Minusta, jos suoritetaan kansanäänestys, sen ei pidä olla mikään neuvoa-antava, vaan sen pitää olla sitova. Ei ihmisiä pidä sillä tavalla pettää, että suoritetaan neuvoa-antava kansanäänestys ja sitten onkin siellä 70 prosenttia jotain mieltä ja siitä huolimatta tehdäänkin toisenlainen päätös. Millä tavalla siinä ihmisten usko demokratiaan lisääntyy tai uskottavuus jotenkin paranee tähän systeemiin, kun onkin 70 prosenttia ollut jotain mieltä ja sitten tehdäänkin päinvastainen päätös?

Sen takia minusta sitten, ed. Kaikkonen, kun tämä muuttuu niin, jotta "sitova kansanäänestys suoritetaan", se tekee sen, jotta sitten ihmiset tietävät, että niillä on todellinen vaikutusmahdollisuus. Tämä edustuksellinen demokratia ei voi marssia sitten sillä tavalla yli, jotta on olemassa enstäinkin tämmöinen neuvoa-antava ja sitten nämä edusmiehet katsovat, että kansa on ollut väärässä, eihän se ole tiennyt, mitä se on äänestänyt, kyllä me kuitenkin olemme viisaampia. Ei pidä mennä kysymään semmoista, mitä ei ole valmis tekemään niin kuin halutaan.

Yleensä näissä pitää olla enemmistöperiaate, ei mikään määrävähemmistö tai määräenemmistö, vaan kun enemmistö on jotain mieltä, niin sen mukaan pitää sitten kaikkien siellä valtuustossakin äänestää, jos sitä käsitellään kerta valtuustotasolla esimerkiksi kunnassa, jolloin änkyröinnin pitää olla poissa, kansa on puhunut, ja noudatetaan sitä kansan tahtoa. Mutta tämä on minun kantani tässä ja omat perusteluni ovat tässä.

Myös valtiollisten vaalien yhteydessä joistakin isoista kysymyksistä, esimerkiksi Nato-jäsenyydestä tai monista muista merkittävistä kysymyksistä, jotka sattuvat olemaan pinnalla, minusta pitää suorittaa, okei, sitova kansanäänestys, ei siis neuvoa-antava kansanäänestys, ja sen jälkeen tyydyn enemmistön tahtoon kyllä sitten painamalla nappia tai vaikka tyhjää äänestän sitten niikseen, mutta meillä ei kyllä ole oikeutta olla tyytymättä siihen. Jos enemmistö on jotain mieltä, niin sitten meidän pitäisi noudattaa sitä enemmistön tahtoa.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkosen lakialoite on ihan oikean suuntainen, mutta ed. Lahtela toi kyllä esiin sen, mitä varjopuoliakin siihen liittyy. Jokin aika sitten Pelkosenniemen kunta haluttiin pakkoliittää. Järjestettiin kansanäänestys. Kansanäänestyksessä yli 90 prosenttia kuntalaisista ilmaisi halunsa, että kunta jatkaa itsenäisenä. Siitä huolimatta kunnan päättäjistä puolet vänkäsi vielä vastaan ja yritti väkipakolla lakkauttaa Pelkosenniemen kunnan itsenäisyyden. Tällä hetkellä kuitenkin, kun se itsenäisyys säilyi, kunnan talous on paljon paremmalla tolalla kuin yhdelläkään naapurilla.

Tässä asiassa voitaisiin toimia niinkin, että etukäteen ilmoitettaisiin, vaikka lakia ei muuteta, että kunnan päättäjät sitoutuvat siihen enemmistön kantaan. Se olisi aivan mahdollinen toimintatapa lakipykäliä muuttamatta.

Periaatteessa kannatan kyllä sitä, että hyvinkin paljon enemmän kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää hyvinkin erityyppisistä asioista. Sveitsihän varmaan on toisenlainen ääripää, missä äänestetään hyvin erilaisista asioista. Mutta samaan suuntaan voitaisiin mennä Suomessakin.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä sitoutuminen neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulokseen on kyllä hieman arveluttavaa, koska sillä saattaa olla aika suuriakin budjettivaikutuksia. Kyllä minä jotenkin olen valmis luottamaan siihen, että kokonaisvaltaisesti saamme kuitenkin parempia tuloksia siitä, että ne valitut edustajat tai valtuutetut tekevät ne päätökset sitten oikeassa järjestyksessä. Siinä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vain kysytään kansan mielipidettä, minkä jälkeen sitä asiaa voidaan lähteä tutkimaan. Se saattaa hyvinkin muuttua siinä se kansankin mielipide, ei se niin yksinkertainen asia ole.

Tosiasia on se, että vaikka nytkin olisi mahdollista kysyä kansalaisilta mielipidettä neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä, meillä ei ole semmoista kulttuuria. Semmoisen kulttuurin edes-auttaminen tällä lakialoitteella olisi minusta erittäin suotavaa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärsin ed. Lahtelan kritiikin siihen tapaan, että hän kritisoi ylipäätänsä neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Totta kai on niin, että jos kansa hyvin yksituumaisesti on jotakin mieltä ja päättäjät tekevät toisin, niin kyllähän se varmaan vähän kriittistä keskustelua synnyttää. En sitä yhtään ihmettelekään.

Mutta nyt on kyse siitä, voitaisiinko mahdollistaa nämä neuvoa-antavat kansanäänestykset valtiollisten vaalien yhteydessä, jolloin se olisi kustannustehokas tapa järjestää tämä menettely. Nyt näitä ei juurikaan järjestetä. Kuntaliitoksista on järjestetty jonkin verran, mutta muun tyyppisistä asiakysymyksistä hyvin vähän tässä maassa.

Kotikunnassani Tuusulassa itse asiassa järjestettiin parikymmentä vuotta sitten neuvoa-antava kansanäänestys siitä, pitäisikö Tuusulantie Hyrylästä Järvenpäähän nelikaistaistaa, ja silloin kuntalaiset olivat sitä mieltä, että ei pitäisi, ja tätä päätöstä on kunnioitettu. Eli kyllä sillä ainakin siinä kohtaa merkitys oli.

Arvoisa puhemies! Tätä aloitetta tuki viime kaudella yli 100 kansanedustajaa. Olin kovin ahkera ensimmäisen kauden kansanedustaja, nyt olen ahkera toisen kauden kansanedustaja, mutta silloin innokkaasti keräsin nimiä ja melkein kaikki, joilta nimen pyysin, myös allekirjoittivat tämän aloitteen. Hyvin harva kieltäytyi. Luulen, että olisi saanut lähemmäksi 200 allekirjoittajaa, kenties ed. Esa Lahtelaa ei, mutta lähes kaikki olisi saanut, jos olisi halunnut.

Pidän tätä aika järkevänä aloitteena kaiken kaikkiaan ja olen vähän pahoillani, että viime kaudella ei hallitus eikä valiokunta löytänyt itsestään riittävää puhtia tämän epäkohdan korjaamiseksi. Mutta toivon, että tällä kierroksella tämä pieni suuri asia voitaisiin hoitaa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä myös itse pidän varsin järkevänä tätä lakialoitetta. Jos on niin, että ylipäätään neuvoa-antava kansanäänestys järjestetään, niin kyllä se viisainta on järjestää silloin, kun on muutakin tapahtumaa siellä vaaliuurnilla. Kyllä se siinä mielessä osuu ihan järkevällä tavalla kohdalleen.

Mutta lähtökohtaisesti olen, vähän viitaten ed. Larikan aikaisempiin puheenvuoroihin, aika voimakkaasti tämän edustuksellisen demokratian kannalla. Vierastan kyllä kansanäänestyksiä muuten kuin kaikkein suurimmissa periaatteellisissa kysymyksissä, koska kansanäänestysten suurin ongelma kunnallisella tasolla on se, että on vaikea pistää asioita järkevällä tavalla vastakkain. Ehkä sellainen tilanne, että ollaan tekemässä kuntaliitosta ja on kaksi vaihtoehtoa, on sellainen, johon tämä järjestelmä selkeästi sopii. Mutta jos nyt ajatellaan vaikka sellaista tilannetta, rakennetaanko uimahalli vai palloiluhalli, niin aika harvoin nämä ovat kustannusvaikutuksiltaan toisiinsa rinnastettavia, ja silloin sitä harkintaa on aika vaikea tehdä, koska koko tämä edustuksellinen demokratiahan perustuu siihen, että ne henkilöt, jotka päätöksiä tekevät, saavat siihen riittävän informaation, mutta tämän informaation saattaminen kaikelle kansalle ei ole yhtä selvää.

Muistan aikoinaan, kun käytiin keskustelua siitä, pitäisikö Emuun liittymisestä järjestää kansanäänestys. Entinen pääministeri Esko Aho oli sitä aikoinaan markkinoimassa, että siitä pitäisi kansanäänestys järjestää. Sitten kun Ilta-Sanomat kysyi, kuinka monta Emu-kriteeriä suomalaiset tuntevat, niin se oli muistaakseni niin, että vajaa viidennes tunsi edes yhden Emu-kriteerin, minkä jälkeen todettiin, että ehkä kansanäänestystä ei ole järkevää järjestää. Tosin muistaakseni Aho totesi, että sen jälkeen tiedettäisiin paremmin, kun kansanäänestys olisi järjestetty, (Puhemies: 2 minuuttia!) mutta ehkä se ei kuitenkaan ole sen idea.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Ed. Mustajärvi, teidän nykyisessä eduskuntaryhmässännekin on sellaisia ryhmätovereita, jotka aikoinaan tässä salissa äänestivät EU-jäsenyyttä vastaan, vaikka kansanäänestyksen tulos oli ollut suhteellisen selvästi puoltava.

Näissä kunnallisissa kansanäänestyksissä, harvoissa, joita on järjestetty, kyllä äänestysprosentit ovat kaiketi olleet alhaisia. Ed. Kaikkonen voinee, jos vielä katsoo tarpeelliseksi, kertoa, paljonko prosentti siellä Tuusulassa oli, jos sen muistaa.

Minusta tämä aloite sinänsä on ok, mutta aika vähämerkityksellinen. Kyllä varmaan kunnissa osataan sitten arvioida se, mitkä asiat ovat sen luonteisia, että niitä ei kannata järjestää kunnallisvaalien tai valtiollisten vaalien yhteydessä mahdollisesti tulosta vääristävinä, siis vaalien tulosta vääristävinä. Ja jos jatkan hieman pohdintaa urheiluhalleista ja ... — mikä se toinen vaihtoehto oli — (Välihuuto) niin jos vaihtoehtoina ovat vaikkapa mielenterveyspotilaiden kuntoutustalo ja uimahalli, niin voi olla, että uimahalleja tulee aika monta, ennen kuin päästään ensimmäiseen mielenterveyspotilaiden kuntoutustilaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Jos tämmöinen kansanäänestys suoritetaan, niin silloin pitää tehdä semmoinen päätös kunnassa, että sitoudutaan siihen, jotta sitä ei enää valtuusto käsittele ollenkaan. Ei tehdä niin löysiä äänestyksiä, vaan sitten on enemmänkin mielipidekyselystä kyse. Jos on tämmöinen löyhä ajatus, että ei noudateta tulosta, niin kysehän on siitä, jotta sitten pannaan mielipidetiedustelu vaalien yhteyteen, joka on ihan järkevä, ja tässä tapauksessa sen nimi on neuvoa-antava. Niin kuin aikaisemmin puhuin, minusta se ei lisää uskottavuutta ja demokratiaa siinä mielessä eikä silloin pidä mennä kysymään, jos ei aiota tehdä päätöstä ja noudattaa sitä.

Itse omassa maakunnassani seurasin tilannetta, kun Pyhäselän kunta teki kuntaliitosselvityksiä ja suoritettiin kansanäänestys. Siellä enemmistö oli sitä mieltä, jotta ei liitytä Joensuuhun, mutta sitten valtuustossa yhden äänen enemmistöllä, mikä mahtoi olla se, liitos tehtiinkin. Ymmärtää kyllä niiden ihmisten katkeruuden. Nyt siellä jäljestäpäin seurantaa on tullut, että katsokaa nyt, miten huonosti kävi tässä, ja toiset kehuvat, miten hyvin kävi. Aina löytyy varmasti hyviä ja huonoja puolia, ja se keskustelu jatkuu varmaan vuosikymmenen ennen kuin tasoittuu.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan joku sana tästä suomalaisesta historiallisesta perinteestä.

Minä olen oikeastaan ollut kovin tyytyväinen siitä, että Suomessa ei ole tämmöinen kansanäänestysdemokratia-ajattelu levinnytkään kovin pitkälle. Meillä on aika pitkälle ollut sellainen ajattelu suhteessa eduskuntaan — ja kunnanvaltuutetulle monet sen ihan perustellusti sanovat — että teillä on siellä kaikkein parhaimmat tiedot, teillä on asiantuntijat, teillä on taidot, te pystytte tähän paremmin ottamaan kantaa kuin jos ottaisi kantaa yhdellä virkkeellä olevaan kysymykseen johonkin pinnalliseen asiaan.

Jos oikein mietitään demokratian olemusta, niin sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että sen lopullisen päätöksen, merkittävän päätöksen tekevät ne, joilla on asiasta kaikki tiedot käytettävissään päätöstä tehdessään. Näin ei välttämättä ole kaikilla kansalaisilla. Täällä tuli tämä Emu-äänestys yhtenä esimerkkinä, joka on varmasti ihan hyväkin.

Toisekseen minä olen pannut merkille myöskin sen, että kansanäänestystä ovat aika usein vaatimassa sen tyyppiset tahot, jotka haluavat nimenomaan torpata tai ei-ratkaisun. Eli lähdetään tekemään tavallaan ei-kampanjaa näin ja oletetaan, että kun kansalaiset suhtautuvat esimerkiksi johonkin tuntemattomaan tai uuteen asiaan pelokkaasti tai arvelevat, että tämä on jotenkin paha heille, niin äänestetään mieluummin "ei" kuin "kyllä".

Harvoin olen nähnyt sellaisia kansanäänestyksiä, joissa kehitetään paikkakuntaa tai jotakin asiaa siihen tapaan, että kysyttäisiin, oletteko mielellänne myötävaikuttamassa siihen, että Suomeen tai tälle paikkakunnalle rakennettaisiin esimerkiksi uusi silta, että kysyttäisiin niin kuin tällä tavalla, vaan on yleensä vastakkainasettelu tehty nimenomaan negatiivisesta arviosta lähtien.

Minä olen tässä asiassa vähän konservatiivi. Minä kyllä koen niin, että se palaute, mitä minä saan päätöksien pohjalle, tulee parhaiten kansalaisilta suoraan minulle.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ollila otti esimerkin EU-äänestyksestä, siitä, kun kamppailtiin tästä kannasta jäsenyyden suhteen, ja kertoi, kuinka jotkut EU-kriitikot ovat käyttäytyneet. Ei minusta siinä käyttäytymisessä ole mitään moraalitonta, jos on ilmoitettu etukäteen, että joka tapauksessa kaikissa tilanteissa minun ratkaisuni tulee olemaan tämä ja pidän siitä kiinni, jos se on kerrottu ihmisille etukäteen ja samalla lailla ja se kanta ei sitten muutu. Mutta minusta moraalitonta on se, että annetaan joissakin isoissa periaatteellisissakin kysymyksissä kansalaisille kuva, että teidän mielipiteenne ihan oikeasti vaikuttaa, ja jos on hyvin huomattava enemmistö — niin kuin tuossa minun kertomassani Pelkosenniemen esimerkissä enemmistö oli yli 90 prosenttia — ja siitä huolimatta yritetään vängätä päätös toisenlaiseksi kuin mitä mieltä kuntalaiset ylivoimaisella enemmistöllä ovat olleet, niin se on minusta moraalitonta. Kyllä minä luotan ihmisiin, että jos asia on tarpeeksi läheinen, jos se koetaan sellaiseksi, niin ihmisillä on halu ja kyky hankkiakin tietoa, ja viranomaiskoneistolla ja muilla on velvollisuus tuottaa tietoa, jonka pohjalta mielipiteet muodostetaan.

Minusta esimerkki siitä, vaikka se ei tähän lakialoitteeseen ja lakiin liity suoraan, on vaikkapa se, voidaanko kunnassa valita pormestari ja kuinka hänet valittaisiin. Minä kyllä olen sen kannalla, että suoralla kansanvaalilla toteutettava pormestarimalli voisi olla hyvä malli. Tällä hetkellähän kunnan ykkösvirkamiehen valitsee aika useassa kunnassa yhden tai kahden puolueen eliitti ja ryhmäkurilla sitten sitoo kaikkien muitten ryhmien jäsenten kädet, kun sitten kuntalaisten kanta saattaisi olla aivan toinen valittavan henkilön suhteen.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ylipäätään se ratkaisu, halutaanko järjestää kansanäänestyksiä vaiko ei, joka tapauksessa pysyy kunnassa, enkä minäkään halua, että kansanäänestyksiä lähdetään viikoittain tai kuukausittain tai edes vuosittain järjestämään, vaan perusteellisen harkinnan jälkeen.

Nyt on siis kyse siitä, voidaanko kansanäänestys järjestää samaan aikaan valtiollisten vaalien yhteydessä. Nykylainsäädännön mukaan se ei ole mahdollista, ja tämä lakiesitys, jos se hyväksytään, mahdollistaisi sen ja käytännössä sitten säästäisi varmaankin kymmeniä tai satojatuhansia euroja kunnallisen kansanäänestyksen kuluja silloin, kun semmoinen halutaan järjestää, kunnan koosta riippuen. Jonkun verran ne kyllä maksavat, ja euroista on tiukkaa vähän joka kunnassa tällä hetkellä.

Ed. Ollila kysyi tuosta Tuusulan kunnallisesta kansanäänestyksestä 1990-luvun alussa. Muistaakseni 40 ja 50 prosentin välimaastossa taisi olla se äänestysprosentti siinä eli ihan kohtalaisen hyvä. Mutta voi tietysti pohtia, että jos se olisi järjestetty vaikkapa yhdessä silloin vuoden 1991 eduskuntavaalien kanssa, niin olisiko se noussut siitä tai ehkä vielä vähän nostanut sitä vuoden 1991 eduskuntavaalienkin äänestysprosenttia. Luulenpa, että olisi.

No, silloin kyse ei ollut vain tiedosta. Silloin äänestettiin siitä, levennetäänkö yksi tie, joka Hyrylästä menee Järvenpäähän, nelikaistaiseksi. Silloin ei ollut kyse absoluuttisesta tiedosta, vaan kysymys oli myöskin arvostuksista eli siitä, haluttiinko vaikkapa arvostaa kulttuurimaisemaa, joka siinä vieressä sijaitsi, Tuusulan rantatietä, kenties ympäristöarvoja vai haluttiinko arvostaa liikenteen sujuvuutta. Tämmöisissä tapauksissa kuntapäättäjälläkään ei voi olla absoluuttista tietoa, vaan kyse on arvostuksesta. Tähän tilanteeseen mielestäni tämä kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys sopi varsin hyvin, ja oli ihan tyylikästä, että sen äänestyksen tulosta myöskin on sittemmin noudatettu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on yksimielinen ja antaa täyden tukensa tälle aloitteelle siltä osilta, että kaikki mielipidetiedustelut ja kaikki kansanäänestykset järjestetään vaalien yhteydessä, ei siis ylimääräisiä kustannuksia, joten meidän ryhmästä ei yhtään vastalausetta kuulu tässä salissa sitä vastaan.

Sen sijaan on sitten tämä toinen asia, kun ed. Salo pohti kansanäänestysten luonnetta ja tämän tyyppistä näkökulmaa ja joku totesi, että kuntaliitoksissa tämä on erittäin hyvä. Minusta siinä tulee ihan vääriä päätöksiä. Nimittäin miten kuntalaiset tietävät ihan oikeasti kunnan taloudellisen tilanteen, tietävät sen, mitä kaikkia kuvioita kuntaliitoksissa on olemassa ja mitkä ovat tulevaisuudennäkymät tai muuta? Niin paljon ette saa tiedotustilaisuuksia aikaan.

Silloin parhaiten tietävät ne ihmiset, ketkä on siellä valittu, siis valtuutetut ja hallituksen jäsenet, ketkä ovat kansan valitsemia ja ovat syvällä siinä ja tietävät, mitä kunnassa tapahtuu ja mitä tulee tulevaisuudessa olemaan. Se on tunnekysymys, tehdäänkö kuntaliitos vai ei, ja se voidaan kyllä helposti kaataa, provosoida, että nyt tässä tulee heinäsirkat ja rutot ja kaikki mahdolliset raekuurot piiskaavat teitä, jos mennään tuohon toiseen kuntaan, vaikka todellisuudessa olisi kuinka hyvästä asiasta kyse. Sen takia minusta kuntaliitosjutuissa pitäisi hyvin varovasti suorittaa tämmöisiä kansanäänestyksiä tai neuvoa-antavia äänestyksiä, jos ei ole tarkoitus noudattaa niitä.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää vielä huomiota tähän syntyvään tuotteeseen, joka tästä hyvästä neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä tulisi. Se olisi nimittäin tämä äänestysaktiivisuuden varma nouseminen, koska tuotaisiin semmoisia asioita esille, jotka saisivat ihmiset liikkeelle. Minusta se olisi hyvä asia, koska me olemme kokeilleet erilaisia tavanomaisia asioita nostaa sitä äänestysaktiivisuutta, mutta koko ajan tämä äänestysaktiivisuus menee alaspäin. Omassa kunnassanikin äänestyspaikkojen määrä vähenee, ja sitä myötä en ainakaan usko, että pystytään nostamaan äänestysaktiivisuutta.

Tässä sitten tietysti ed. Lahtela haluaa tietoisesti sotkea kaksi asiaa: neuvoa-antavan kansainäänestyksen ja sitovan kansanäänestyksen. Tietysti oma arvonsa on silläkin.

Tämä ed. Mustajärven 90—10-esimerkki tietysti on aika huolestuttava: jos kysytään ja 90 prosenttia vastustaa jotain tai on puolesta mutta tulosta ei oteta ollenkaan huomioon. Mutta se vaan osoittaa, että tämmöistä kulttuuria meillä ei ole, ei osata suhtautua näihin asioihin ihan oikein.

Tämä ed. Salon nostama esimerkki tästä sillasta: Minun mielestäni se voisi olla juuri semmoinen asia, josta voitaisiin kysyä kansanäänestyksellä. Niin kuin ed. Kaikkoselta on kysytty, rakennetaanko tietä, aivan hyvin voidaan kysyä, ovatko kuntalaiset valmiita panostamaan siihen, että verovaroja käytetään jonkin uuden sillan rakentamiseen, jotta liikenne sujuisi paremmin. Minusta se on aivan hyvä, ja sitten tätä alettaisiin työstää siellä kunnassa. Toinen vaihtoehto on se, että kunnassa aletaan järjestää mielenosoituksia. Onko se parempi? Ei minun mielestäni. Eivät ne ainakaan johda parempaan lopputulokseen.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tuotu monipuolisesti näkemyksiä esille, kriittisiäkin, mutta haluaisin kiittää tästä hyvästä keskustelusta ja evästyksestä tälle aloitteelle. Mielestäni oli kuitenkin aistittavissa semmoinen myötävire tälle ajatukselle pääsääntöisesti, ja varmasti sen siivittämänä tämä aloite tulee eittämättä pian käsiteltyä ja hyväksyttyä.