Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle toisen lisäbudjettiesityksen, ja sen aihe on erittäin tärkeä, nimittäin työllisyys ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Hallitus on toiminut poikkeuksellisen nopeasti, aivan välittömästi tultuaan asetetuksi virkaansa hallitus on antanut tämän budjettiesityksen. Myöskin valtiovarainvaliokunta on toiminut varsin nopeasti; kahdessa päivässä tämä esitys on käsitelty kuitenkin varsin huolellisesti valiokunnassa, koko valiokunnan kokoonpanossa, kuullen myöskin valtiovarainministeri Jutta Urpilaista. Nyt asia palautuu tänne täysistuntoon lopullisesti hyväksyttäväksi.

Kaiken kaikkiaan taloudellisesta tilanteesta voidaan sanoa, että olemme menossa parempaan suuntaan. Kasvuennustetta on voitu korjata ylöspäin. Tämän vuoden arvio kasvusta on nyt 3,9 prosenttia. Se perustuu varsin pitkälti kotimaiseen kysyntään, ja tietysti erittäin suuri merkitys on myöskin sillä, mitenkä meidän tuotantomme ja erityisesti vientimme voi. Tältä osin ennusteet välttämättä, vaikka kasvua tapahtuukin, eivät ole niin positiivisia kuin ne voisivat kenties olla.

Työllisyyskin vaikuttaa varsin hyvältä tällä hetkellä. Ennuste on, että työllisten määrä tänä vuonna lisääntyy 1,5 prosenttiyksiköllä ja työttömyys putoaa 7,7 prosenttiin, jota kansainvälisesti katsottuna finanssikriisin jälkeisessä tilanteessa voidaan pitää varsin hyvänä lukuna, mutta historiallisesti voidaan katsoa, että se antaa vielä haasteita tällekin eduskunnalle pyrkiä pudottamaan tuota lukua hallitusohjelman mukaiseen 5 prosenttiyksikköön.

Kuitenkin valitettavasti täytyy todeta, että vaikka työllisyystilanne on parantumassa, niin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen ja siitä syystä tarvitaan tehostettuja toimenpiteitä. On hyvä, että niitä toimenpiteitä tehdään nyt välittömästi, mutta niitä on myöskin hallitusohjelmassa ja niitä toimenpiteitä joudumme jonkin aikaa vielä odottamaan.

Hallitus esittää siis lisämäärärahaa, joka suunnattaisiin lähinnä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen. Tässä yhteydessä nimenomaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan käytettäisiin 8,8 miljoonaa euroa ja työllistämiseen 19,2 miljoonaa euroa, joka menisi varsin pitkälti palkkatukeen yksityiselle sektorille ja kunnille ja kuntayhtymille työllistämiseen sekä starttirahaan.

Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin hyvänä tätä budjettiesitystä ja sitä, että on reagoitu varsin nopeasti tähän tarpeeseen, sillä tällä hetkellä koulutukseen ja työllistämiseen varatuista määrärahoista on sidottu jo noin 93 prosenttia eli kesäkuussa tänä vuonna, mikä luku on huomattavan korkea. Kuitenkin toukokuun lopussa, kuten totesin, meillä oli pitkäaikaistyöttömiä varsin paljon. Pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli 56 000, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tästä syystä määräraha on hyvin perusteltu.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nämä työllisyysmäärärahat eivät ole kovinkaan joustavia. Nimittäin tämäkin momentti merkitsee sitä, että sitä ei voida riittävän joustavasti ja tehokkaasti käyttää, koska kyseessä on kiinteä määräraha, jota ei saa ylittää eikä siirtää käytettäväksi varainhoitovuoden jälkeen. Tämä johtaa siihen, että määrärahoja usein jää käyttämättä ja myöskään koulutus- ja työllistämissuunitelmat eivät toteudu kaikilta osin täysimääräisesti. Myöskin siitä syystä sitä jää käyttämättä, että koska sitä ei saa ylittää, niin loppuvaiheessa vuotta riskejä tältä osin välttämättä ei voida ottaa.

Tästä syystä, arvoisa puhemies, valtiovarainvaliokunta katsookin, että jatkossa tulisi selvittää tarve ja mahdollisuudet määrärahan käytön joustavoittamiseen esimerkiksi ottamalla käyttöön niin sanottu siirtomääräraha. Tällöin käyttämättä jääneet varat voitaisiin käyttää seuraavan vuoden puolella. Mutta kun tällainen selvitys tehdään, siinä on arvioitava, miten määrärahan joustavalla käytöllä voitaisiin myöskin tehostaa määrärahan käyttöä niin, että se määräraha, joka käytetään, käytetään mahdollisimman tehokkaasti siihen tarkoitukseen, mihinkä se on myönnetty.

Herra puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sääntöjen mukaisesti kuuluvat myöskin arviot tulokertymistä, ja voidaan jälleen todeta, että tuloveron tuotto on suurempi kuin aiemmin on ennustettu, myöskin arvonlisäveron tuotto on korkeampi kuin aiemmin on ennustettu. Voidaan sanoa, että usein valtiovarainministeriö noususuhdanteessa arvioi ehkä liian varovaisesti nuo muutokset. Myöskin silloin, kun meillä on laskusuhdanne, arvioidaan liian varovaisesti eikä tehdä niin suuria muutoksia alaspäin kuin olisi tarpeen.

Eräs seikka kuitenkin kiinnittää huomiota näissä arvioissa, joka on yhteisöveron tuotto. Yrityselämällä menee tällä hetkellä kohtalaisen hyvin, mutta siitä huolimatta arvioin, että arvioita joudutaan yhteisöveron tuoton osalta alentamaan tälle vuodelle ilmeisesti 300 miljoonaa euroa, mikä talouden kasvun suhteellisen hyvässä tilanteessa on varsin poikkeuksellista. Tämä pakottaa meidät kysymään, mistä tämä kenties johtuu. Täytyy sanoa, että siinä voi olla yhtenä tekijänä se, että käyttäytymismuutokset yrityksissä ovat tapahtuneet siitä johtuen, että muissa eurooppalaisissa maissa yhteisöverokantoja on alennettu. Meillä ei ole tapahtunut viime aikoina muutoksia, ja se houkuttelee siihen, että siirtohinnoittelulla ja muilla keinoilla voidaan pyrkiä siirtämään tulosta näytettäväksi muissa maissa ja sitä kautta pyrkiä välttämään Suomessa tapahtuvaa verotusta. Luulen, että tähän on varmasti jatkossa syytä kiinnittää huomiota.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä sellaisenaan.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa oli työttömiä lähes 10 prosenttia eli 274 000 ihmistä viime toukokuussa Tilastokeskuksen työvoimakatsauksen mukaan. Presidentti Urho Kekkonen runttasi aikoinaan hätätilahallituksen, kun työttömyys uhkasi nousta 70 000 ihmiseen. Nyt on siis jopa 200 000 työtöntä enemmän kuin silloin. Juuri nyt pitäisi olla hätätilahallitus, mutta tämä hallitus lisätalousarviossaan on työllistämässä vain 3 700 työtöntä, ja tämäkin vain sen vuoksi, että edellinen hallitus leikkasi roimasti työllistämisvaroja ja työllisyysrahat ovat jo nyt lähes lopussa. Määrärahat on sidottu jo vuoden puolivälissä 93-prosenttisesti.

Viime hallitukset eivät ole saaneet työttömyyttä kuriin. Suomessa on ollut pitkään vaikea työllisyystilanne. Pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosina jopa kasvanut ja nuorisotyöttömyys säilynyt korkealla tasolla. Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys tulee katkaista mahdollisimman nopeasti eri tavoin työllistämällä tai koulutuksella. Tavoitteena tulee olla, että viimeistään kolmen kuukauden kuluttua nuorten työttömyysjakso päättyisi. Nuorena pysyvästi syrjäytyneen työttömyys- ja sosiaalietuuksien varassa elävän ihmisen elinaikaiset kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta jopa miljoonaan euroon.

Palkkatuki on taloudellinen ja tehokas työllistämiskeino. Valtio ja työnantajat maksavat yhdessä palkkausmenot. Kun otetaan huomioon säästyvät sosiaali- ja työttömyyskulut, palkasta saatavat verot ja sosiaalimaksut, valtiolle ja kunnille palautuu palkkatukiosuudesta kaksi kolmasosaa takaisin. Tärkeintä on kuitenkin työn lisäarvo niin työntekijän, työnantajan kuin koko yhteiskunnan kannalta.

Työllistämistä ja yrittäjyyttä tulee edistää myös starttirahan käyttöä tehostamalla. Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen avoimilla työmarkkinoilla on vaikeaa. Kolmas sektori on näiden ihmisten työllistämisessä hyvinkin keskeisessä asemassa, ehkä jopa ainoa vaihtoehto. Valtion ja kuntien tulee tukea entistä enemmän järjestöjä vaikeasti työllistyvien työllistämisessä, kuntoutuksessa ja elämänhallinnassa.

Hallitus esittää siis vain 3 700 henkilön työllistämistä. Perussuomalaiset pitävät minimitavoitteena, että toisen lisätalousarvion rahoituksella saadaan vähintään 7 500 henkilöä lisää työllistämistoimien piiriin. Esitämme valtiovarainvaliokunnan vastalauseen mukaisesti sitä, että eduskunta ottaa valtion toiseen lisätalousarvioon momentille 32.30.51 lisäyksenä 47 700 000 euroa, josta 8,8 miljoonaa euroa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan sekä työllistämiseen 38,9 miljoonaa euroa, josta määrärahasta palkkatukea 17,5 miljoonaa euroa yksityiselle sektorille, 7 miljoonaa euroa kolmannelle sektorille, 7 800 000 euroa kuntayhteisölle, 3,16 miljoonaa euroa valtiolle, 3,14 miljoonaa euroa starttirahaan ja 300 000 euroa osa-aikalisään.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen nyt esittämä toinen lisätalousarvio on pääosaltaan hyvä. Suomen talouden kannalta positiivista on se, että lisätalousarviossa varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan nettomääräisesti 846 miljoonaa euroa. Vastaavasti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistämiseksi ehdotettu 28 miljoonan euron määrärahan lisäysesitys on riittämätön, riittämätön jo senkin vuoksi, että samaisessa yleisperustelussa pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan kasvavan edelleen, vaikka työllisten määrä arvion mukaan kasvaa samanaikaisesti 1,5 prosenttia ja työttömyysaste alenee 7,7 prosenttiin nykyisestä lähes 10 prosentista.

Tästä syystä perussuomalaiset esittääkin lisätalousarvioaloitteessa 47 700 000 euron määrärahaa työttömyyden torjumiseksi, ja se on oikeamman suuntainen kuin hallituksen nyt tekemä esitys. Tässä on huomioitu myös se, että rahaa lisättäisiin myös palkkatukeen kolmannelle sektorille, joka nyt jäi ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että nuorten työllisyyttä edistäviin toimiin lisätään talousarviossa 60 miljoonaa euroa vuodessa. Toivoisin vielä, että hallitukselta löytyisi työllisyystoimissaan innovatiivisuutta eikä rahoja hukattaisi jo tehottomiksi havaittujen työllisyysvalmennusten uusintanäytöksiin, vaan lisärahalla syntyisi nuorille aidosti pysyviä työpaikkoja.

Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahojen leikkaukset ovat lyhytnäköistä ja vaarallista politiikkaa, koska leikkaukset ensisijaisesti koskevat nuoria. On vaikea uskoa, että lähes 300 miljoonan euron leikkaukset koskisivat ainoastaan pääministerin mainitsemia rakenteita. Vai mitä turhia rakenteita on esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa, jotta niistä voidaan leikata 21 miljoonaa euroa?

Arvoisa puhemies! Toivoisinkin hallitusta seuraamaan tarkasti sitä, että oppisopimuskoulutukseen lisätään määrärahaa vuoden lopussa, mikäli raha ei riitä koko vuoden ajaksi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! On todella tärkeätä, että hallitus on reagoinut ensi töikseen nopeasti työllistämismäärärahojen tarpeeseen. Asian venyminen syksyyn olisi ollut kohtuutonta. Tuloarvioiden korotuksetkin ovat näinä ankeina aikoina todella tervetulleita. Noin 800 miljoonan lisätulot luonnollisesti keventävät valtion noin 8 miljardin vuotuista velanoton tarvetta peräti noin 10 prosentilla. Tämä on huomionarvoinen summa.

Mutta tässä yhteydessä kuitenkin on pakko sanoa, että onkohan Suomen eduskunta milloinkaan tehnyt politiikkaa näin epävarmoissa olosuhteissa ja tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, että olemme vapaassa pudotuksessa kaiken aikaa. Emme voi ummistaa yhtenäkään päivänä silmiämme siltä, että meidän valtionvelan bruttokansantuoteosuus on nyt jo 50 prosentin luokkaa. Tästä ei ole kovinkaan pitkää aikaa, kun oltiin tasolla 28—30 prosenttia. Tämän tunnusluvun kulmakerroin on aika jyrkässä nousussa, enkä kadehdi kenenkään roolia, kun taloutta tasapainotetaan. Tässä on positiivinen asia, 800 miljoonalla on valoa putken päässä.

Kiinnitän huomiota myöskin lisätalousarvioesityksessä mainittuun jakamattoman varauksen määrään. Tälle vuodelle 270 miljoonaa, ja kiitos edellisen hallituksen, 100 miljoonaa. Se on yhteensä 370 miljoonaa tämän vuoden aikana olevaa, voisiko sanoa, jakovaraa hyviin tarkoituksiin, ja ei siinä varmaan tarvitse pahemmin keksiä, tarpeita on paljon, ja niin kuin esityksessä lukee, ne on tarkoitettu kertaluonteisiin tarpeisiin. Ja miten tällaiset kertaluonteiset tarpeet voisivat parhaiten tulla hoidettua tämän jakamattoman varauksen kautta? Yksi tekijä on aikatekijä.

Joinakin vuosina syksyn lisätalousarviot ovat tulleet niin myöhään, että lisätalousarviomäärärahoilla hinta—laatu-suhteet ovat olleet heikkoja. On jouduttu loppuvuodesta vaikeissa olosuhteissa toteuttamaan hankkeita kalleimmalla mahdollisella tavalla, ja se ei ole kenenkään edun mukaista, ei veronmaksajien, ei minkään muunkaan tahon edun mukaista. Sen vuoksi toivoisin, että siltä osin kuin tällaisia tarpeita on, hallitus valmistelisi mahdollisimman nopeasti seuraavan lisätalousarvion, että se olisi täällä heti syyskuun alussa eduskunnan käsittelyssä ja saataisiin tästä talosta se nopeasti eteenpäin, jotta sen vaikuttavuus olisi paras mahdollinen ja myöskin se toimisi taloudellisesti järkevällä tavalla.

Herra puhemies! Tässä yhteydessä käytän vielä mahdollisuutta vähän pohdiskella lisätalousarviokäytäntöä. Lisätalousarviot on tarkoitettu yllättäviin ja ennalta-arvaamattomiin menoihin, mutta kun on ollut onni olla Suomen eduskunnan jäsen jo yli 20 vuotta, niin pystyy vertaamaan, että linja on aikojen saatossa vähän lipsunut siten, että näyttää silloin tällöin, että lisäta-lousarvioista on muodostunut vain tällainen vuosibudjetin jatke. Tässä tilanteessa en syytä hallitusta siitä, mutta varoittelisin seuraavia ja nimenomaan ensi vuoden budjettia tehtäessä, että ne budjettimäärärahat pitää voida ja koettaa arvioida niin hyvin, että lisätalousarvioilla ei paikata budjetointia. Esimerkinomaisesti käytän yhtä menokohtaa: perusväylänpito. Tänä päivänä tiedämme, että ne ovat alibudjetoituja, ja niitä on vuosien saatossa lisäbudjeteilla aina paikkailtu. Se on epätarkoituksenmukainen tapa käyttää rahaa. Tällä tavalla ei pitäisi yhteisiä varoja käyttää, vaan pitää katsoa totuutta silmiin ja budjetoida sen mittaisena kuin tarve vaatii.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kannatan Pietari Jääskeläisen erinomaista ehdotusta.

Toiseksi, valtiovarainvaliokunnan jäseninä Pentti Kettunen, Ville Vähämäki ja allekirjoittanut esitimme vastalauseen käsiteltävän asian johdosta. Eräs syy siihen on se — ja haluan sen teille kaikille kertoa, jos ette sattumoisin muistaisi — että Suomessa työttömien asema on viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi heikentynyt. Mediassa on ollut tieto, että peruspäiväraha on alentunut viimeisten 15 vuoden aikana 25 prosenttia ja toimeentulotuki 30 prosenttia ansiotason kehitykseen verrattuna.

Arvoisa puheenjohtaja! Pelkästään näiden dokumenttien perusteella on hyvä syy hyväksyä Pietari Jääskeläisen ja perussuomalaisten ehdotus. Jos näin tekisimme, niin edelliseen puhujaan liittyen voin todeta, että tällöin hallituksen ei tarvitse tehdä minkäänlaista lisäbudjettia asioitten hoitamiseksi, vaan tällä Pietari Jääskeläisen ja perussuomalaisten esityksen hyväksymisellä saamme riittävästi rahaa työttömien aseman parantamiseen.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää hallitusta tästä nopeasta asian käsittelystä ja samoin valiokuntaa.

Mutta nyt, kun meillä on täällä sekä peruspalveluministeri että työministeri paikalla, haluaisin kysyä heiltä näkemystä siitä, kun meidän työvoimapalvelukeskukset ovat useita vuosia peräänkuuluttaneet sitä, että meidän tulisi saada työvoimapalveluitten rahoitus pitkäjänteisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi, jotta ne voisivat tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä asiakkaille, joita ne palvelevat. Nämä asiakkaat tarvitsevat usein sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, erilaisia kuntouttavia palveluja, mielenterveyspalveluja että sitten myös pitkäjänteisiä työvoimahallintoon liittyviä palveluja. Mitenkä te, ministerit, näette, oletteko valmiit lähtemään kehittämään nimenomaan tämän tyyppistä toivomusta, mitä työvoimapalvelukeskukset ovat peräänkuuluttaneet, jotta tämä kokonaisuus saataisiin entistä suunnitelmallisemmaksi ja entistä pitempijaksoisemmaksi?

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee kiitoksen ilman muuta nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyystilanteen parantamiseksi kohdennetuista lisävoimavaroista. Se on erinomainen asia.

Toinen asia, joka liittyy myöskin työllisyyteen vahvasti ja liittyy suomalaiseen energiantuotantoon, on uusiutuvan energian korjuuvoimavarojen vähäisyys ja niukkuus. Ne uhkaavat loppua. Ne ovat nyt jo joistakin metsäkeskuksista aivan finaalissaan. Toivoisinkin sitä, että hallitus seuraavan lisäbudjettinsa toisi eduskunnalle mahdollisimman nopeasti, heti istuntokauden syksyllä jatkuttua, jotta nämä voimavarat eivät loppuisi. Se on selvä uhka sekä yrittäjille tuolla energiapuolella että työntekijöille että myös koko suomalaiselle energiantuotannolle, ja tätähän me emme tietenkään halua. Oikeastaan on ollut jo monen vuoden ajan sellainen tilanne, että aina on jouduttu paikkaamaan lisäbudjeteilla näitä puuttuvia voimavaroja, ja toivottavasti nyt se taso voitaisiin vihdoinkin nostaa oikealle kohdalleen.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää oikeastaan kaikkia osapuolia, niin hallitusta kuin ihan meitä eduskunnassakin ja valtiovaroja, että näin nopea käsittely on onnistunut, koska tämä on hätäapu siihen tilanteeseen, mitä maakunnista kuuluu, että rahat ovat loppu työllistämistoimenpiteiden ylläpitämiseksi edes nykytasolla. Sen takia on tärkeää, että tämmöinen priorisointi hallituksessakin tehtiin, että tähän puututtiin heti, kun hallitus vain kasaan saatiin. Ymmärrän, että tämä on tämmöinen pika-apu, joka valittiin nyt, ja paljon uusiakin toimenpiteitä tarvitaan, sillä työllisyys ja työttömyys Suomessa muuttuvat jatkuvasti ja täytyy keksiä myös uudenlaisia keinoja.

Kun tässä äskeisessä puheenvuorossa toivottiin jo muitakin lisätalousarvioita, niin valitettavasti on näin, että vanhalla hallituksella loppusuoralla ei sitten ihan kaikkiin asioihin rahoja riittänyt koko vuodelle. Minä pidän kaikkein tärkeimpänä, että tässä nuorisotyöttömyys nostettiin esiin, koska siinä on meidän tulevaisuus. Ja sitten myös on tärkeää se, että näiden toimenpiteiden taso ei putoa Suomessa, sillä se toisi lisää meille työttömiä. Tämä oli tärkeä ratkaisu.

Ei ollut yllätys, että oppositiosta löytyi vähän enemmän rahaa, mutta kun muistetaan pitää myös suu säkkiä myöten menoissa, niin tämä on ihan hyvä, kohtuullinen rahamäärä.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä otti esille erittäin tärkeän asian näistä Kemera-tukiasioista. Elikkä jos mitenkään mahdollista, niin seuraavassa lisätalousarviossa otettaisiin metsätalousasioita ja sinne puolelle työllistämisen asioita esille. Nyt olennaista on se, että viimeistään nyt uudessa hallituksen ohjelmassa otettiin esille metsänkäyttöasioita hyvin paljon, Suomi on metsän maa. Mutta siinä ei ollut oikein paljon esillä näitä metsän perusasioita, metsän kasvatusta, hoitoa ja tällaisia asioita. Yritetään niitä hoitaa nyt sitten näillä lisätyöllisyysrahoilla.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että lisätalousarvio työllisyystoimenpidemäärärahojen lisäämiseksi on saatu eduskuntaan niin nopeasti ja että myös valiokunta on käsitellyt sen nopeasti. Pitkäaikaistyöttömyyden ohellahan tällä määrärahalla on tarkoitus jatkaa sitä kehitystä, että nuorisotyöttömyys laskisi reippaammin kuin mitä se on laskenut tähän mennessä. Olisin kysynyt ministereiltä, miten näette tässä vaiheessa, kun nuorisotakuun on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2013, sen tilanteen, jossa kaikki alle 25-vuotiaat saavat työ- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa. Onko jo aloitettu yhteiset keskustelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa siitä, millä tavalla voitaisiin yhteistyössä sekä koulutustoimenpiteiden että työllistämistoimenpiteiden osalta valmistautua siihen, että tilanne jo ennen vuotta 2013 olisi sellainen, että mahdollisimman moni ja nykyistä useampi nuori sen paikan löytäisi kolmen kuukauden aikana?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan sekä arvostaa että kiittää eduskunnan keskustelua ja pohdintaa tämän lisätalousarvion merkeissä. 3 700 ihmistä on varmaan hyvillään ja arvostaa sitä, että olette jaksaneet tätä aihetta ennen kesälomalle lähtöä täällä käsitellä. Se on iso määrä ihmisiä, jotka ovat odottaneet koulutus- tai työpaikkaa, ja ilman näitä päätöksiä he olisivat jääneet sitä ilman. Totta kai, jos meillä olisi ollut rahaa enempi, aina voitaisiin tehdä isompiakin budjetointeja, mutta tässä pyritään turvaamaan se aktivointitaso, joka tälle vuodelle on jo ajateltu, ja näillä määrärahoilla se voidaan nyt tehdä koskien erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden taittamista ja toisaalta sitten nuorten työttömyyden taittamista.

Täällä puhuttiin paljon oppisopimuskoulutuksesta, ja olen itse oppisopimuskoulutuksen kannattaja. Se on hyvä koulutusmuoto sekä nuorisoasteessa että myös aikuiskoulutuksen muotona kytkettynä esimerkiksi ammattitutkintojärjestelmien kehittämiseen. Luulen, että tämän nuorten yhteiskuntatakuumallin rakentamisen osana meidän täytyy myös miettiä, mikä pala siinä oppisopimuskoulutuksellakin voisi olla, koska se on ihan hyvä työhön vievä koulutuksen muoto ja sitä täytyy tässä työssä arvostaa.

Tämän lisäksi haluaisin sanoa, että täällä on kiinnitetty huomiota palkkatukeen, joka on yksi tapa saada joko nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä yksityisen sektorin töihin. Tällä meidän toimenpiteellämme toimeentuloturvan parantamiseksi on ollut se heijastevaikutus ja kytkös, että myös palkkatuki nousee sen seurauksena, että perustoimeentuloturvaan tehdään muutoksia. Tästä on ehkä vähempi puhuttu, mutta sillä on myös merkitystä tulevaisuudessa. Kun nämä toimenpiteet tehdään, niin palkkatuki myös nousee, ja ehkä se sitten innostaisi vähän enempi myöskin yrityksiä ottamaan sen huomioon ja sitä mahdollisuutta käyttämään.

Mitä tulee sitten lisätalousarvioon, niin valtiovarainministeri Urpilainen jo täällä toissa päivänä pitämässään puheenvuorossa kertoi, että tällainen on valmistella, ja näin pitää ollakin. Saarinen kiinnitti huomiota oikein siihen, että sen alkuperäinen tarkoitus on olla yllättävien ja arvaamattomien tilanteiden varalle tai sellaisten, joihin välttämättä pitää reagoida, eikä jatke normaalibudjetoinnille, ja se on varmasti näin. Ainakin oman ministeriöni osalta voisi sanoa, että me olemme valmistautuneet toisen lisäbudjetin tekemiseen, ja arvaatte, että yksi osa tätä meidän valmistautumistamme on se, mitä nämä it-sektorin mahdolliset irtisanomiset ja työttömyys saattavat aiheuttaa. Meiltä ainakin on tulossa ehdotuksia tähän ennakoimiseen ja näitten ihmisten mahdollisimman hyvään työllistämiseen.

Sitten vielä lopuksi tähän näkemykseen, joka liittyy Kiljusen puheenvuoroon, että näitten työvoimapoliittisten toimien tai työvoimapalvelujen pitäisi olla sellaisia, että ne ovat pitkäjänteisiä eivätkä pätkittyviä ja lyhytkestoisia, ja se on ihan oikea näkökohta. Tästä olemme nyt näinä päivinä tuolla ministeriössäkin paljon keskustelleet, miten me saisimme nämä rahoitusratkaisut ja koko toiminnan niin, että tässä ei tällaisia hyppyjä ja viiveitä tule ja katkoksia siihen rahoitukseen. Ne ovat pitkäjänteisiä prosesseja kuntoutuksesta, työtoiminnasta, työstä, jotta ihminen pääsee sitten loppujen lopuksi oikeisiin töihin. Ne ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat monenlaisia toimia. Jos ne katkotaan välillä, niin sitten siinä menee hukkaan aika paljon työtä.

Sinnemäen kysymykseen siitä, miten tässä on nyt lähdetty valmistelemaan yhteiskuntatakuuta yhteistyössä opetusministeriön kanssa, koska tämä on poikkihallinnollinen valmistelutyö: Olemme tämän työn nyt käynnistämässä tänä syksynä ja olemme keskustelleet opetusministeriön kanssa, miten me tätä yhdessä valmistelemme. Varsinaista tätä hanketta koskevaa työryhmää ei ole vielä asetettu, mutta on selvää, kun tämä tulee vuonna 2013 voimaan, että emmehän me tumput suorina ole ensi vuonna vaan kyllä näitä toimenpiteitä, jotka nyt on jo tähän nuorten yhteiskuntatakuuideaan rakennettu, totta kai nyt sitten leivotaan ensi buoden budjettiin ja viedään mahdollisimman hyvin tätä ideaa eteenpäin niin, että sitten se järjestelmä on kattavampi ja aukottomampi vuodesta 2013 eteenpäin. Siellä on aikaisemmin tehty myös Sinnemäen johdolla hyvää työtä tämän koulutus- ja yhteiskuntatakuun idean eteenpäinviemiseksi, ja sille jalustalle me tämän uuden järjestelmän rakennamme. Tässä välivaiheessakin täytyy rahoitusta tietysti tämän järjestelmän toteuttamiseen aikaansaada.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme on luonut rakenteita, jotka voimakkaasti työntävät nuoria sen ulkopuolelle. Meillä täytyy voida nyt olla mahdollisuutta, keinoja, ideoita siinä, miten saamme aikaan rakenteita, jotka ottavat nuoret mukaansa. Tämä on nuorisotyössä olevien ihmisten ihan yleinen huomio.

Me tarvitsemme myös ehdottomasti parempia räätälöityjä malleja. Me tarvitsemme nuorten tuki- ja neuvontapalveluita. Me tarvitsemme jokaisen nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamista, jos me haluamme, että erilaiset nuoret tässä yhteiskunnassa pääsevät työn syrjään kiinni. Ensin tietysti välttämättä kaikilla ei ole elämänhallintataitoja, mutta sen jälkeen, kun ne on hankittu, sitten työharjoitteluun ja yhteiskuntaan kiinni.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen! Minultakin ovat useat kyselleet viime viikkojen aikana, mistä te perussuomalaiset otatte rahaa näihin menojen lisäyksiin, joita viimeksi tänään olemme tässä esittämässä. Eräs helppo konsti on se, että kun eduskuntaryhmille maksetaan tänä vuonna lehdistötukea 18 miljoonaa euroa, puoluetukea 18 miljoonaa euroa, nämä tekevät yhteensä 36 miljoonaa euroa, niin näihin molempiin tehtäköön ensi vuonna 20 prosentin leikkaus. Tällöin rahaa valtion kirstuun jää säästöön 7,2 miljoonaa euroa, joilla rahoitetaan monta, monta tärkeää asiaa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan tukea edustaja Lepän esille ottamaa asiaa: kestävän metsätalouden rahoitustuen turvaamista. Tiedän, että nämä ovat koko maassa metsäkeskuksista loppuneet tältä vuodelta ja esimerkiksi Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella tämä tapahtui jo toukokuun lopussa. Tämäkin työllisyysraha sopisi hyvin tuohon ministeri Ihalaisen mainitsemaan lisäbudjettiin, joka on syksyn alussa toivottavasti tulossa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn myös niihin kiitoksiin, mitä täällä on esitetty siitä, että hallitus on toiminut ripeästi nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseksi. On myös iloinen asia se, että näitä työlllisyysmäärärahoja on kulunut näin ripeästi, että työllisyystoimenpiteet ovat purreet ja ne ovat olleet kysyttyjä. Ja myös se, että starttirahaa tarvitaan lisää, on hyvä asia. Uusia yrityksiä tarvitaan. Uudessa hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia työllisyystoimenpiteiden edistämiseksi, ja oli mukava kuulla ministeri Ihalaiselta myös se havainto, että palkkatukikin nousee perusturvan noustessa.

Kysyisin tähän hallitusohjelmaan liittyen — siellä on nimittäin tällainen kirjaus, että työpankkikokeilu tehdään valtakunnalliseksi — onko ministerillä joitakin ajatuksia siitä, minkälaisella aikataululla tämä olisi mahdollista ja minkälaisia toimenpiteitä se tulisi vaatimaan. Tästä työpankkikokeilustahan on erittäin hyviä kokemuksia. Siinä pitkäaikaistyöttömät saavat ikään kuin pysyvän ratkaisun, ovat työpankissa töissä, vuokratöissä. Mutta sen lisäksi tämän kokeilun mukaan kolmasosa työpankkikokeilun vaikeasti työllistyvistä asiakkaista työllistyi pysyvästi niihin yrityksiin, jotka tilasivat työpankilta vuokratyövoimaa. Eli tämän hyvän konseptin laajentaminen koko maahan on todella tervetullut.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olisin ministeri Ihalaiselta kahta asiaa kysynyt. Myöskin tässä hallitusohjelmassa puhutaan, että Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus siirtää työvoimahallinto kuntien vastuulle — tai tämän tyylistä keskustelua on ollut, että mikä rooli tulee tulevaisuudessa olemaan työvoimahallinnon, valtion, kuntien ja kenties myöskin yksityisen sektorin ja yksityisten rekrytointi- tai vastaavien toimien kanssa. Onko tähän odotettavissa joitain uusia linjauksia?

Toinen kysymys liittyy nuorten työllistämiseen. Nythän on muutamia hyviä kokeiluja, onko se nyt tällainen Sanssi tai tämän tyylinen kuvio, jossa pääsivät aika nopeasti nuoret töihin. Kuinka paljon näitä painopisteitä siirretään tällaisiin nyt aika toimiviksi osoittautuneisiin malleihin? Ja toinen kysymys on se, montako kertaa nuorten osalta mennään ensisijaisesti sosiaalipuolelle ja kuinka nopeasti saataisiin koulutuspuoli ja elinkeinopuoli siihen mukaan. Kuinka paljon opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö meinaavat tehdä yhteistyötä tässä asiassa?

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tästä lisätalousarviosta ja ministeri Ihalaista tuosta puheenvuorosta.

Joskus on näistä työllisyystoimista käytetty nimitystä tempputyöllistäminen. Tuo termi on kovin halveksuva ja väheksyvä, joskin sopii kyllä sanoa, että kaikki temput on tehtävä, jotta työllisyydessä edistymme ja nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä taitamme.

Me olemme juuri keskustelleet kestävyysvajeesta, muun muassa hallitusohjelmatiedonannon yhteydessä, ja keväällä taitoimme tässä aiemmin peistä Portugali-tukipaketista. Muuan aikakauslehti hiljattain vertasi nuorten työkyvyttömyysmenoja Portugali-pakettiin, ja toden totta, Suomi maksaa tällä hetkellä nuorten työkyvyttömyydestä saman verran vuodessa kuin koko Portugali-tukipaketti oli, eli 1,2 miljardia euroa.

Me olemme nuorten työkyvyttömyyden yh- teydessä tekemisissä paitsi inhimillisen trage-dian myös kestävyysvajeongelman kanssa. Senpä tähden todella täytyy toimia nuorten työttömyyden torjumisessa. Nimittäin työ on sitä parasta tukea nuorelle, kun ehkäistään masennusta, kun edistetään sitä, miten nuori sopeutuu yhteiskuntaan. Se ei kokonaan poista työkyvyttömyysongelmaa, mutta on, puhemies, erittäin merkittävä tekijä. Senpä vuoksi täytyy antaa tälle lisätalousarviolle kaikki tuki.

Jatkossa toivon, että kiinnitämme enemmän huomiota siihen, kuinka vielä entistä paremmin tuemme kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä työllisyyden hoidossa. Tämä työpankkikokeilu, joka aiemmassa puheenvuorossa mainittiin, on erinomainen ja sitä tulee viedä ponnekkaasti eteenpäin, mutta myös muita innovatiivisia ratkaisuja on syytä avoimin mielin tarkastella.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on peräänkuulutettu työllisyyspolitiikkaan kestävyyttä. Haluan edelleen puhua tästä koulutuksesta ja siitä, että on erittäin tarpeellista nähdä tutkintotavoitteisuus eräänä tärkeänä menetelmänä tämän kestävyyden saamiseksi, myös sinne oppisopimuskoulutukseen. Se on myös tutkintotavoitteista ja erittäin tärkeää, ei pelkästään sille, joka on oppisopimuskoulutuksessa — hän saa tutkinnon, hän saa töitä, hän saa kenties pitkäänkin töitä — mutta se kehittää myös sitä työelämää, kun se tehdään oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Meillä on koulutukseen jo tullut sitä markkinoiden vaatimaa joustavuutta, eli näitä tutkintoja voidaan räätälöidä hyvinkin henkilökohtaisesti, ja sitä osaamista tuolla on. Sitä kannattaa käyttää kyllä hyväksi.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä näihin kiitoksiin hallituksen ripeästä toiminnasta lisätalousarvion saamiseksi. Toivoisin, että hallituksessa paneuduttaisiin jatkossa erityisesti juuri tähän nuorisotyöttömyyden purkamiseen ja sen ehkäisemiseen jatkossa. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää enenevästi ministeriöiden raja-aidat ylittävää yhteistyötä, ei vain sillä omalla kapealla saralla toimimista. Juuri tässä nuorisotyöttömyysasiassa tarvitaan työministerin ja opetusministeriön yhteisiä projekteja ja yhteistyötä, jotta päästään todella käsiksi nuorten työttömyyteen.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että hallitus elää täsmätoimin nopeasti reagoiden työllisyysmäärärahapuolella, ja toivon, että tältä osin työministeri saa vahvaa tukea myös hallituksen poliittiselta johdolta jatkotoimiin.

Mutta kiinnitän huomion siihen, että työllisyystoimien osalta pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa ja nuorten osalta me tarvitsemme parempaa asennetta myös eri viranomaisten yhteistyöhön, niin kunnan, järjestöjen, Kelan kuin muidenkin. Tältä osin valitettavasti me hyllytämme paperit ja nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, makselemme kymmeniä miljoonia euroja Kelalle niin sanottuja sakkomaksuja, sen sijaan että otettaisiin se ihminen ja käytäisiin hänen lähtökohtansa ja elämäntilanteensa läpi ja yritettäisiin yli rajojen auttaa.

Tässä on pakko sanoa esimerkkinä Kelan valtuutettujen kesämatkalta Ikaalisten malli. Minä puhun Ikaalisten mallista. Siellä oli 134 henkilöä, joista vuosi aikaisemmin oli Kelalle maksettu niin sanottua sakkomaksua. He olivat yhdessä ottaneet jokaisen ihmisen käsittelyyn, ja vuoden jälkeen oli yksi jäljellä. Eli kyllä tässä on asenteesta myös kysymys eikä niinkään pelkästään tarpeellisista työllisyysmäärärahoista.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nuorten tullessa työmarkkinoille heillä ei ole oikeastaan välttämättä juuri sitä kokemusta, jota työnantaja toivoisi, enemmän ehkä innokkuutta ja toivoa auvoisesta elämästä. Nykyinen lainsäätäjä on säätänyt koeajaksi neljä kuukautta yksityisellä sektorilla, julkisella kuusi kuukautta.

Sosialidemokraattien puoluesihteeri otti taannoin tämän asian esille. Pienten työnantajien kannalta ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen suhteessa yrityksen kantokykyyn on suuri riski, ja kun on nuoresta työntekijästä kyse, kannattaisi mielestäni tutkia, olisiko tämä koeajan pidentäminen omiaan keventämään sitä riskiä puolin ja toisin. Nuori voi hakeutua väärään työsuhteeseen, väärän yrittäjän työhön, mutta työllistämisen kannalta nykyinen kynnys on osoittautunut turhan kankeaksi ja estää nuorten työllistämistä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta.

Toukokuussahan niistä nuorista, jotka ilmoittautuivat työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, kolmessa kuukaudessa työ- tai opiskelupaikan oli saanut 84 prosenttia. Eli luku on kohtuullisen hyvä, mutta siinä on vielä tekemistä, jotta päästäisiin 100 prosenttiin. Totta kai niistäkin nuorista, jotka tulevat työttömiksi työnhakijoiksi, monille itse asiassa voi olla se koulutus oikea vastaus, johon totta kai sitten työ- ja elinkeinotoimistoissa myös neuvotaan, koska tämän päivän ja tulevaisuuden työmarkkinoilla ei ole kovin hyviä edellytyksiä pärjätä, jos ei ole toisen asteen tutkintoa.

Mutta sitten näiden nuorten lisäksi, jotka itse ilmoittautuvat työttömiksi työnhakijoiksi, meillähän on myös joukko niitä nuoria, jotka ovat kokonaan työelämän, koulutuksen ja myös itse asiassa työttömyyden ulkopuolella. Tämä on ollut aihe, josta politiikassa on keskusteltu jo useita vuosia, ja näiden nuorten tavoittamiseksi on tehty paljon töitä, säädetty nuorisolaki viranomaisten yhteistyön tiivistämisestä nuorten auttamiseksi, ja myös työpajatoimintaa edellisellä hallituskaudella lisättiin nimenomaan näiden nuorten takia.

Tänä keväänä ilmestyi tutkija Pekka Myrskylän tutkimus näistä nuorista. Se oli työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä tilaama tutkimus ja se on itse asiassa kattavin ja paras tieto, mitä meillä on näistä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Siellä yksi keskeinen havainto on nimenomaan se, että nuoren ihmisen pitäisi päästä kiinni työhön tai opiskeluun aika nopeasti, jonka takia tämä kolmen kuukauden tavoite on itse asiassa hyvä ja järkevä tavoite. Tuossa tutkimuksessa kävi ilmi myös se, että meillä on noin 30 000 sellaista alle 29-vuotiasta nuorta, joilla on pelkkä peruskoulun tutkinto, ja luulen, että nuorisotakuun toteuttamiseksi nimenomaan tämän joukon tavoittaminen on yksi niitä kaikkein isoimpia haasteita, koska se on myös se joukko, jolla riskit ovat suurimpia.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Masennus ja mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat monelle nuorellekin eräs keskeinen syy siihen, ettei työllisty.

Kuten edustajat Lipponen ja Rajamäki totesivat täällä jo aiemmin, niin yhteistyötä pitäisi lisätä eri ministeriöiden kesken ja kunnissa myöskin eri hallintokuntien välillä. Työvoimapalveluihin pitäisi saada nykyistä enemmän integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Kuten edustaja Sinnemäki totesi, niin etsivää työtä tulisi lisätä. Näiden nuorten kohdalla, jotka eivät edes hakeudu työvoimapalvelujen pariin, on tehty myöskin tutkimusta siitä, että hyvin monen kohdalla on kysymys myöskin masennuksesta tai mielenterveysongelmista.

Lasse  Männistö  /kok:

Arvon puhemies! Voin yhtyä edustaja Tuppuraisen huomioon siitä, että kaikki keinot työttömyyden ehkäisyssä on syytä ottaa käyttöön. Itse näen, että varmasti se ensimmäinen keino, jota tarvitaan, on talouskasvua tukeva vero- ja talouspolitiikka, jotta meillä on jatkossakin työtä tarjoavia ja menestyviä yrityksiä. Mutta totta kai toinen puoli on sitten syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhallinnan tukeminen, koulutuksen ratkaisut. Siltä osin etenkin nuorten työttömyys huolettaa, ja tämä lisätalousarvio on erittäin perusteltu tästä näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Yhtyisin kuitenkin edustaja Jaskarin kysymykseen ministeri Ihalaiselle työvoimahallinnosta ja mahdollisuudesta siirtää työvoimahallintoa kuntien vastuulle siltä osin kuin isommat kunnat ovat sen valmiita vastaanottamaan. Etenkin maahanmuuttajaväestön osalta koulutus, kotoutus ja työllistäminen ovat, tai niiden tulisi ainakin olla, yhtä prosessia. Tällä hetkellä etenkin täällä etelän suurimmissa kaupungeissa haasteena on se, että työllistäminen kuuluessaan valtion vastuulle ja työvoimahallinto kuuluessaan valtion vastuulle on irrallaan tästä prosessista. Näkisin, että se, että mahdollistettaisiin tämän yhden prosessin toteutuminen etenkin isommissa kaupungeissa, tukisi tätä hallituksen linjaa siitä, että kunnille kuuluu varsin laaja vastuu palveluiden rahoittamisesta ja järjestämisestä. Toivon, että tämä asia etenee.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin kiitoksiin, joita tässä salissa on paljon annettu siitä, että hallitus ryhtyy niin ripeisiin toimiin työllistämisen vahvistamisessa. Voi sanoa, että jonkinnäköinen suunnanmuutos tapahtui ja on selkeästi luettavissa hallituksen ohjelmasta, mitä tulee aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Kiitos siitä!

Ehkä tässä lisäbudjetissa oleellista ei välttämättä ole tämä määrärahan taso vaan ajoitus. Jos vaikka olisimme syksyllä, syyskuussa, antaneet vaikka niinkin paljon kuin edustaja Pietari Jääskeläinen täällä esittää, niin niitä kaikkia ei olisi välttämättä ehditty käyttää. Jos olen käsittänyt oikein, niin tämä lisäbudjetti perustuu nimenomaan eri te-toimistojen arvioihin siitä, mikä se tarve on loppupuolelle.

Tämä menokohta ei ole semmoinen, että vaikka kuinka paljon nyt mätettäisiin rahaa, niin todennäköisesti sieltä jäisi jotain käyttämättä. Esimerkiksi nämä Sanssi-kortit eivät viime vuoden lopussa käyneet niin hyvin kaupaksi tai sieltä ei löytynyt niin paljon töitä kuin olisi voitu olettaa.

Tässä suhteessa on myös syytä huomioida se, että kovin vähän on enää tässä salissa sellaista tempputyöllistämistraumaa. Laajasti on tunnustettu se, että nämä työllisyystoimet ovat tosi tärkeitä, ja kiitos siitä kaikille puolueille.

Mitä tulee tähän nuorisotyöttömyyden nollatoleranssiin, niin nuoria työttömiä on hirveän monenlaisia. Osa on niitä, jotka varmasti työllistyvät ihan sillä, että talous lähtee kasvuun, niin kuin edustaja Männistö täällä sanoi. Mutta sitten se vaikeampi porukka on todella se, josta edustaja Sinnemäki täällä mainitsi, jolla ei ole välttämättä ammatillista loppututkintoa. Luulen, että mitä pitemmälle tässä mennään, sitä enemmän tämä jälkimmäinen porukka korostuu. Luulen, että nyt, kun lähdetään tätä 60:tä miljoonaa kohdentamaan, siellä on suurimmat tarpeet, koska vaikka siellä olisi sille porukalle kymmenen työpaikkaa tarjolla yhtä kohden, niin nämä nuoret eivät työllisty.

Mitä tulee tähän edustaja Lehden esille ottamaan koeaikaan...

Aha, okei, näin sitä oppii uusia käytäntöjä, mutta jos sanon lyhyesti:

Tätä on tutkittu, Temmi tutki viime kaudella, että se on yrittäjien työllistämisen kynnyksistä huolista pienimpiä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehti aikoo noilla puheillaan, jos ne teoiksi joku päivä muuttuvat, päästää Barabbaan häkistä. Ei sitä 80 000 uuden työpaikan luomista pidä aloittaa siitä, että koeaikaa pidennetään neljästä kuukaudesta jopa sinne vuoteen, niin kuin on väläytelty joissakin puheissa. Kyllä se neljä kuukauttakin niin sanotusti löysässä hirressä roikkumiseen aivan liian pitkä aika. On toimialoja, joilla mahdollisen koeajan pidentämisen jälkeen ei todellakaan ole sitten kuin pelkkiä koeaikaisia ihmisiä töissä, ja se ei voi kyllä olla kenenkään tavoite. On sellaisia aloja, joilla vaaditaan vähemmän koulutusta jnp.

Vaikka todella iso osa työnantajista hoitaa aina ja kaikkialla asiansa hyvin ja oman henkilöstönsä hyvin, niin kyllä tämä koeajan pidentäminen avaa sellaisen pandoran lippaan, jos siihen lähdetään matkaan mukaan, että ei ole oikein tosikaan. Ajan suhteen neljä kuukautta on aivan riittävän pitkä. Toivoisin tällaisen keskustelun sijaan sitä, että työnantajat itse sen neljän kuukauden aikana ottavat enemmän vielä vastuuta siitä omasta henkilöstöstään ja jatkavat sitä koulutusta, jonka yhteiskunta heille siihen mennessä on tarjonnut. Tästä syntyy niitä hyviä työpaikkoja, joista ei lähdetä sitten työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut työnantajana vuodesta 1971 alkaen, siis 40 vuoden aikana, jolloin kaikki on muuttunut tiukemmaksi mutta niin on muuttunut myös nuoren ihmisen pääsy töihin.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivoisin vähän edustaja Lehden tapaan, että nyt me aidosti ja luovasti katsoisimme, millä tavalla me voisimme saada lisää työllisyyttä. Ja niin kuin jo eilisessä puheenvuorossa sanoin, vaaditaan lisää työtä eli vaaditaan lisää työnantajia. Jos keskustellaan niitten yrittäjien ja työnantajien kanssa, niin yksi sellainen suuri kysymys on, ettei uskalleta ottaa töihin, koska ajatellaan, että miten on mahdollista sitten joskus vähentää, jos pakosti joutuu tekemään. Kukaan ei tahallaan tee vähennyksiä yrityksissä, vaan meidän pitäisikin löytää sellaiset joustavat menetelmät. Sitten kun ihminen pääsee töihin, näyttää sen työnantajalle myöskin, että osaa, niin kukaan ei varmaan ole heittämässä ulos sen seurauksena, kun näkee, että työntekijä on hyvä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niitten uusien työpaikkojen syntymiseen ensinnäkin pitää olla aitoa kysyntää, ja näitten kysynnän mahdollisuuksien luomiseen tarvitaan sitä yhteiskuntaa, kansanedustajia, kansanedustuslaitosta, että me annamme mahdollisuudet yrityksille vaikka energian hinnassa, että verkostot ovat kunnossa, kaikkea tällaista. Väitän, että niitä uusia työpaikkoja ei synny yhtään enempää, jos koeaikaa pidennetään. Siis se on täysin epäloogista.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työpaikkojen syntymiseksi totta kai tarvitaan uusia yrityksiä ja olemassa olevia menestyviä, työllistäviä yrityksiä. Neljän kuukauden koeaika, omasta mielestäni tuntuu siltä, on jollain tavalla vähän alikäytetty järjestelmä tällä hetkellä. Luulen, että monet meistä erilaisissa rooleissa ovat työllistäneet ihmisiä, ottaneet ihmisiä töihin ja katsoneet sen alkuvaiheen, millä tavalla ihminen oppii työssään, millä tavalla ihminen viihtyy töissään, miten työnantaja ja työntekijä sopivat yhteen. Ainakin oma kokemukseni on se, että neljässä kuukaudessa sekä työnantaja että esimies että työntekijä aika hyvin näkevät, missä mennään, mitkä ovat edellytykset jatkaa työsuhdetta. Enemmänkin ajattelen, että olisi hyvä yrittäjien keskuudessa, työnanta-jien keskuudessa levittää sitä tietoisuutta, että koeaika todellakin on koeaika ja neljän kuukauden jälkeen työsuhdetta ei ole pakko jatkaa, jos näyttää siltä, että edellytyksiä menestyvälle työsuhteelle ei ole.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulostaa siltä nyt kyllä, että edustaja Kärnän puheenvuorossa on kaikuja varsin kaukaa menneiltä ajoilta. Itse en näe millään tavalla, että kysynnän luominen markkinoilla olisi eduskunnan vastuulla tai itse asiassa että me edes pystyisimme siihen merkittävästi vaikuttamaan. Minä näen, kuten aikaisemmassa puheenvuorossani jo sanoin, että meidän tehtävänämme on ennen kaikkea luoda ympäristö, jossa kannattaa yrittää, kannattaa luoda sellaisia palveluita ja tuotteita, joille on markkinoilla kysyntää, koska nämä edellyttävät sitä, että työllistetään, ja siitä syntyy työpaikkoja.

Yhdyn kyllä edustaja Sinnemäen huomioon siitä, että myös yrittäjien kannattaa hahmottaa koeaika aitona koeaikana ja mieltää se niin, että koeaikaa on valmius käyttää, eikä vain niin, että väistämättä koeajan jälkeen työsuhde jatkuu.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puheenjohtaja! Yksi tutkimustulos lisää: suuri työllistävä merkitys olisi sillä, että yksinyrittäjät palkkaisivat ensimmäisen vieraan työntekijän. Eri tutkimuksissa on nähty, että he tekevät 1,5—2 henkilön työpanoksen. Se olisi mielenkiintoinen keskustelu, onko valtion toimilla tai jollakin muilla, olkoon sitten koeaika tai vastaava, jotain sellaista vaikutusta, joka pienentäisi sitä riskiä siinä, kun ensimmäinen vieras työntekijä otetaan töihin, että mikä olisi joustava menettely, että se pelko ei olisi suuri, koska nähdään, että juuri ei ole kahdelle työntekijälle sitten töitä, mutta se voisi olla se mahdollisuus saada sitä kysyntää elikkä löytää niitä uusia markkinoita.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Luulen, että valtaosa yksityisen mutta myös jopa julkisen sektorin uusista työsuhteista solmitaan ensimmäisessä vaiheessa jo koeajan puitteissa. Tämän jälkeen on tyypillisempää ehkä vuoden mittainen määräaikainen työsuhde, vasta tämän jälkeen yleensä syntyy niin sanottu toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. 1970-luvun alkupuolella, jolloin nykyiset irtisanomissäännökset eivät olleet voimassa, oli tyypillistä, että ihmiselle annettiin mahdollisuutta. Nyt yhden uuden ihmisen ottaminen töihin on niin korkean kynnyksen takana — varsinkin yksinyrittäjien ottaa se ensimmäinen työsuhde käyttöön ja ryhtyä työnantajaksi — että se koeaika olisi syytä palauttaa edes kuuteen kuukauteen, joka on julkisella sektorilla.

Jukka  Kärnä  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä yhteiskunnan tehtävä on luoda mahdollisuuksia siihen, että niitä yrityksiä syntyy. Eli äskeisellä puheellani tarkoitin sitä, että energian hinnan pitää olla kohdallaan, sitten pitää olla väylät kunnossa, että tavarat liikkuvat. Kaikkea tätä.

Minä päätän omalta osaltani keskustelun tästä koeajan pituudesta siihen, että omassa entisessä työssäni SAK:n aluejohtajana valitettavasti näin aivan liian monta kertaa, miten sillä nykyiselläkin koeajalla keploteltiin, roikutettiin löysässä hirressä ihmisiä. Onhan se kyllä sillä tavalla, että kyllä neljässä kuukaudessa sekä se tekijä että työnantaja näkevät sen, onko tästä ihmisestä siihen työhön ja niihin töihin, mihin hän on ryhtymässä. Tämä neljän kuukauden koeaikahan on tarkoitettu tällä hetkellä molemminpuoliseksi suojaksi, että jos tuntuu, että tämä homma ei ole mun homma, niin sitten vaan pois pois postin tieltä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskari täällä aikaisemmin peräänkuulutti sitä, että pitää yrittäjän kanssa keskustella, mikä on se suurin este työllistää. Tässä täytyy antaa tunnustusta edelliselle hallitukselle. Työn ja yrittämisen politiikkaohjelman yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriössä selvitettiin, mitkä ovat pienyrittäjien suurimmat kynnykset tai dubiot työllistää, ja esiin nousi kaksi asiaa: osaavan työvoiman saanti ja työvoiman kustannus. Nyt me tällä lisäbudjetilla pyrimme saamaan useamman nuoren johonkin edes väliaikaiseen koulutukseen, sitten myöhemmin vielä teemme ehkä panostuksia ammatilliseen koulutukseen, jolla pystytään vastaamaan tähän osaavan työvoiman saantiin, ja nyt sitten näillä palkkatukipäätöksillä pyrimme kompensoimaan sitä kynnystä, mikä liittyy tähän työllistämisen kustannukseen, kun ensimmäinen työntekijä palkataan. Muistaakseni kahdeksantena kohtana oli tämä koeajan pituus.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää ja arvokasta, että hallitus on käynyt tässä heti toimiin, kiitos siitä työministerille ja hallitukselle. Kannattaa myöskin tietysti huomioida, että tässä budjetissa on paljon muutakin sellaista, mitä me toivoisimme usein. Täällä on lisätty paljon valtion tuloarviota perustellusta syystä — että tällaisia lisätalousarvioita vaan toki mielellään lisää.

Parilla sanalla ottaisin tähän työllistämiskeskusteluun osaa. Edustaja Rajamäki täällä mainitsi tämän Ikaalisten mallin. Kyllähän me samaa huolta olemme kantaneet, esimerkiksi Vantaalla muutama vuosi sitten lähdimme siihen, että haluamme yrityksiä mukaan nimenomaan tähän ja koko kentän mukaan tähän niiden työllistämiseen, joista me sitten näitä sakkomaksuja maksamme. Kyllä tämä vaatii sekä tekoja että asennetta, ja usein on melkein saattaen vaihdettava tämä työtehtävä, jotta siinä tilanteessa oleva nuori, joka on syrjäytymisvaaran lähellä, sitten sen työpaikan löytää. Näin varmaan olisi hyvä Ikaalisten malliin tehdä koko maassa.

Toinen asia. Edustaja Jaskari ja muutkin puhuivat tästä yksin työskentelevän työllistämiskynnyksestä. Kyllä se on korkea. Varmaan jokainen meistä tuntee ihmisiä, jotka terveytensä uhalla tekevät sen puolitoista työpäivää tai melkein kaksi. Kyllä siihen — tässä kun voi hallitukselle tulevaisuuteen ideoita esittää ja pyytää — pitäisi saada helpotusta tavalla tai toisella, sellaisella tavalla, jonka me kaikki voimme hyväksyä kentän kaikilla laidoilla. Se on todellinen ongelma meille, se on ongelma näille ehkä liikaakin ponnisteleville, ja moni nuori sieltä saisi työtä, tuosta kohdasta.

Eero  Lehti  /kok(vastauspuheenvuoro):

Hyvä puhemies! Osaava työvoimahan juuri tarkoittaa sen ongelman selvittämistä, onko kyseinen henkilö tehtävään halukas, motivoitunut ja sopiva. Jos olisit yrittäjä, varmaan edustajana ymmärtäisit sen asian, mitä siinä on tarkoitettu. Asiantuntijatehtävissä neljä kuukautta on aivan liian vähäinen aika. Palkattuani varmaan yli 100 kauppatieteen maisteria 40 vuoden aikana heistä kyvykkäimmät ovat osoittautuneet tehtävään päteviksi ehkä puolessa vuodessa. Normaali suoritus on ehkä kaksi vuotta.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta tästä hyvästä lisätalousarviosta, millä mahdollistetaan se, että nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä saadaan hillittyä.

Mutta hallitusohjelmassa on tarpeen huolehtia myös voimavarojen riittävyydestä työvoimapalveluihin, kuntien sosiaalityöhön ja kuntouttavaan työtoimintaan. Työikäisen väestön määrän vähetessä pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen tukee myös työvoiman saatavuuden tavoitteita. On monesti niin, että peruskoulussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että nuoret saavat riittävästi opinto-ohjaajien palveluita. Monesti on vaikea päättää, mikä on minulle sopiva ura, ja aina ei ole mahdollisuutta vanhemmillakaan lasta auttaa, joten siinä vaiheessa olisi hyvä, jos olisi mahdollisuus saada sitten ammatti-ihmiseltä apua ja ohjausta ja sen kautta löytää se oikea koulutuspaikka, mahdollisesti oppisopimuspaikka. Mutta tärkeää on, että nuori pääsisi heti esimerkiksi peruskoulun jälkeen uuteen opiskelupaikkaan tai pystyisi sitten suunnittelemaan sitä uraa ehkä työharjoittelun tai oppisopimuskoulutuksenkin kautta.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En halua lähteä erityisemmin tulkitsemaan, mitä jonkun tutkimuksen vastaajat ovat sanoneet sinänsä ihan hyvässä edellisen hallituksen tekemässä tutkimuksessa. Mutta kiistatonta on, että se, mikä liittyy tähän koeaikaan, on pienyrittäjien työllistämisen esteistä ja huolista pienimpiä. Voi sillä jokin vaikutus olla, en sitä epäile, mutta sen vastapuolella on sitten taas esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliittoa lähellä olevan TATin, Taloudellisen tiedotustoimiston, tekemä tutkimus siitä, että puolet nuorista pelkää työelämään siirtymistä ja se liittyy tähän epävarmuuteen. Tässä salissa meidän pitää punnita eri asioita, ja sanoisin, että tässä se vaaka nyt kyllä kallistuu tänne jälkimmäiseen puoleen ehkä vähän enemmän.

Mika  Kari  /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen itse työskennellyt kahdeksan vuoden ajan pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten työkeskuksen vetäjänä. Nyt annan erityisen lämpimät kiitokset toimivalle hallitukselle siitä, että lisätalousarvio tähän työllistämiseen tulee, koska useana vuonna syksyllä rahat ovat olleet loppu te-keskuksissa. Nyt tänä vuonna tällaista ei pääse tapahtumaan.

Edustaja Lipposen kanssa olen täysin samaa mieltä. Hän nosti mielestäni viisaalla tavalla esiin eri sektoreiden ja eri ministeriöiden välisen yhteistyön välttämättömyyden. Yhteistyöllä pystymme kaikkein parhaiten kiinnittämään sen kaikkein olennaisimman hyödyn tässä työllistämistoiminnassa nimenomaan näiden vaikeasti ja pitkään työttöminä olleiden nuorten työllistämiseen, sen fokuksen, mikä sinne tarvitaan. Meillä on, jos muistan oikein, noin 30 000 nuorta, jotka eivät ole työllistämispalveluiden ääressä eivätkä myöskään koulunpenkillä. Tämä kova ydin löydetään ministeriöiden välisen yhteistyön kautta, näin toivon.

Vielä sen verran jatkan, että työllistämisen kaksi tärkeää osaa ovat nopeus ja pituus. Nyt hallitus nopealla toiminnallaan mahdollistaa rahat. Toivon myös, että työllistämistoiminnan pituuteen kiinnitetään huomiota: ei pelkästään pikahoitoja, vaan pitkäjänteistä työtä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos hallitukselle nopeasta reagoinnista erittäin tärkeään asiaan.

Sitten varsinaiseen kysymykseen työministerille. Ehkä tämä ei suoraan kuulu teidän toimialaanne, mutta pitäisi ainakin olla jonkunlaista koordinaatiota tuonne opetuspuolelle, eli ammatillisen koulutuksen suosio kasvaa koko ajan ja se vaatii yhä enemmän uusia laitteita, välineitä yms. Kun tämä suosio kasvaa, se johtaa myös samalla siihen, että tulee hyvinkin sekalaista materiaalia sinne koulutukseen. Se johtaa myös sitten siihen, että koulupudokkaitten määrä on koko ajan kasvamassa. Mitä uusia reittejä tutkintojen saamiseksi on mietitty ja millä tavalla tämmöinen koulutuksen kohdennus tullaan ottamaan huomioon, jotta vältytään resurssien haaskaamiselta?

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos peräti 60 000 nuorta eli kokonainen ikäluokka ei tällä hetkellä Suomessa ole kirjoissa eikä kansissa missään, pitää mielestäni kyllä tunnistaa myös niitä ongelmia, joita nämä nuoret ovat kohdanneet jo ennen tätä tilannetta. On tutkittu juttu sekin, että peruskoulun kolmelta viimeiseltä luokalta alkaa jo pääasiassa poikia syrjäytyä. Näillä pojilla voi olla psyykkisiä ongelmia, tänä päivänä yhtä enemmän sosiaalisia ongelmia, koulu ei kiinnosta, he eivät pysy tämän teoria-opetuksen perässä, mitä koulu tänä päivänä tarjoaa, mutta heillä toki voi olla muita taitoja. Monesti heillä on kädentaitoja, ja heidän kädentaitojaan tai muuta osaamistaan pitäisikin paljon enemmän voida vahvistaa. Tällä hetkellä on tilanne myös se kouluterveyskyselyjen mukaan, että osa nuorista, iso osa, ei saa apua koulunkäyntiinsä, ei kotoa, ei koulusta, ei yhtään mistään.

Minun mielestäni tämä hallitus tarvitsisi nelivuotiskaudelle ihan oman toimenpideohjelman nuoria varten, joka tehtäisiin poikkihallinnollisesti ja myös resursoitaisiin. Ja haluan vielä huomauttaa, että leikkaukset ammattikoulutuksesta tai oppisopimuskoulutuksesta, esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksesta, eivät ainakaan helpota tätä tilannetta nuorten osalta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erinomainen asia, että uusi hallitus on kiinnittänyt ohjelmassaan aivan erityistä huomiota nuorten työllistämiseen ja niin sanotun yhteiskuntatakuun luomiseen.

Olisin kysynyt ministeri Ihalaiselta hallituksen kantaa siihen ajatteluun, että yhteiskunnassa ei pitäisi lainkaan maksaa nuorille tukea kotiin, vaan aina pitäisi tarjota mutta myös edellyttää työtä, opintoja, kuntouttavaa työtoimintaa tai jotain vastaavaa. Itse olen nimittäin tällä kannalla, siis sillä kannalla, että me emme lainkaan maksaisi nuorille tukea kotiin, vaan aina emme pelkästään tarjoaisi vaan myös edellyttäisimme osallistumista: osallistumista työntekoon, osallistumista opintoihin, osallistumista työpajatoimintaan, kuntouttavaan työtoimintaan tai johonkin vastaavaan.

Tiedän, että tätä ajattelua vastustetaan, sanotaan, että se on talkootyötä tai pakkotyötä tai jotain muuta, mutta itse uskon, että sekä näiden nuorten että myös yhteiskunnan etu on se, että nuoret eivät lainkaan tottuisi siihen, että saavat rahaa kotiin tekemättä mitään, vaan että aina heille tarjotaan mutta heiltä myös edellytetään omaa aktiivisuutta. Eli miten ministeri Ihalainen ja uusi hallitus suhtautuvat tähän ajatteluun?

Mikael Jungner /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin onnittelisin ministeri Ihalaista nopeasta toiminnasta, tärkeä asia. Hyvä, että asiat etenevät. Sitten kysyisin, onko tässä yhteydessä mietitty tai pohdittu mitään sen tyyppistä, jossa voitaisiin näitä kansainvälisiä kokemuksia yrittäjyyden edistämisestä erityisesti nuorten osalta katsoa, josko siellä olisi jotain sellaista nopeavaikutteista, joka voisi soveltua myös Suomen olosuhteisiin.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä oli moniakin kysymyksiä, ja jos sallitte, niin muutamaan yrittäisin kykyni mukaan vastata.

Työpankkijärjestelmän laajentaminen koko maan kattavaksi on hallitusohjelman tavoite. Nyt ensi vuoden budjettia valmistellessa olen koettanut omalta osaltani pitää huolta siitä, että tähän kohtaan rahoitustakin lisätään tavalla, että tätä kohti päästään menemään.

Sitten edustaja Jaskari puhui kuntakokeilusta ja ennen kaikkea Pääkaupunkiseudun osalta. Kaikki varmaan hyvin tiedämme, että hallitusohjelmaan liittyy erityisesti työllistäviä toimia pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen. Eräs uusi innovaatio liittyy nimenomaan siihen, että käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnille — ei tarvitse sinne asti tietenkään odottaa — tai kuntien yhteistyössä toteutettavaksi. Tähän on varattu nyt siis 20 miljoonaa euroa rahaa. Siinä juuri viedään sitä palvelua, niitä toimia, lähelle ihmistä ja räätälöidään siellä etulinjoilla, siellä lähellä ihmisiä, näitä toimenpiteitä.

Tarkoitus on näiden kokemusten pohjalta tehdä arvioita, miten näitä palveluja voidaan laajemminkin viedä tälle tasolle. Se on erittäin haasteellinen ja mielenkiintoinen kokeilu, ja uskon, että tähän kokeiluun on tulossa enempi kuntia kuin mihin meidän määrärahat riittävät.

Tähän liittyen selvitetään erikseen, millä tavalla Pääkaupunkiseudun kunnat voivat osallistua tällaiseen toimintamalliin. Tämä tuli sen takia, että me tiedämme — jo hallitusneuvottelujen yhteydessä tiesimme — että Pääkaupunkiseudulla on tällaista työtä tehty, ja ennen kaikkea se liittyy Jaskarin mainitsemaan asiaan: maahanmuuttajakysymyksiin, kotouttamiseen, kouluttamiseen. Eli tässä on erikseen todettu tämä kohta, ja tämä nyt vaatii sitten omaa valmistelua, mutta hallitusohjelma ikään kuin liputtaa tältä osin Pääkaupunkiseudun alueen tämän tyyppisen yhteistyön puolesta.

Sanssi-kortista on tehty nyt tämmöinen läpivalaisu, sen toimivuudesta. Tarkoitus on kyllä sitä edelleenkin jatkaa, siitä ei ole kysymys, mutta tässä on tällainen työ menossa.

On tietysti totta, että kun puhutaan työvoimapalveluista, niin on tärkeätä vaikeasti työllistettävien ja nuortenkin kannalta yhdistää työvoimapalvelut, koulutustoiminta ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Siitä muodostuu se järkevä kokonaisuus. Se vaatii näin ollen nyt siis eri ministeriöiden ja viranomaisten jouheaa, toisiaan arvostavaa, hyvää yhteistyötä, koska muuten tämä konsepti ei tule toimimaan. Sitä tässä kuntakokeilussakin nyt tietysti halutaan sen ohella, että hallitus otti kantaa ohjelmassaan siihen, että työvoimapalvelukeskuksen toimintamalli ulotetaan koko maan kattavaksi.

Sitten vielä edustaja Lehti puhui tästä koeajasta. Tämä teema kiiri hallitusohjelmaneuvotteluihin, ja niin kuin huomaatte, hallitusohjelmaan ei tästä asiasta kirjauksia tehty. Tietysti voi sanoa näin, että tosiasiallinen koeaika on pidentynyt sitä kautta, että meillä on aika paljon pätkätyötä tai meillä on vuokratyötä, jossa myös tilaajayritys tarkkailee sen vuokratyön kautta, ja sitten usein käy niin, että sitä kautta myöskin rekrytoidaan työntekijöitä. Tosiasiallinen koeaika tämä kaikki huomioon ottaen on kuitenkin tällä tavalla monikirjavaisempi ja pidempi kuin nämä neljä kuukautta tai kuusi kuukautta.

Sittenhän tähän ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on erilaisia kokeiluja, niin kuin välillisten työvoimakustannusten alentamisesta. Nämä kokeilut eivät ole olleet kovin rohkaisevia työllistävyyden kannalta, mutta tällaisiakin malleja on nyt ollut.

Sitten edustaja Sinnemäki puhui nuorten yhteiskuntatakuun taustalla olevista jutuista. Se on totta, että kun se katkaisu tapahtuisi kolmen kuukauden kohdalla viimeistään, niin aika merkittävä osahan on jo nyt kyetty näitten toimenpiteitten piiriin tuomaan. Mutta siinä on semmoinen 17—18 prosentin aukko, joka valuu yli sen kolmen kuukauden vailla toimenpiteitä, ja tähän meidän pitää tarttua. Ennen kaikkea ne ovat ne nuoret, joilla ei ole peruskoulutusta ja jotka tippuvat sellaiseen mustaan aukkoon, josta näitä ihmisiä ei helposti tavoiteta. Siihen meillä ei ole varaa. Tämä työelämä vaan on sen verran rankkaa ja vaativaa, että jos sinulla ei ole toisen asteen koulutusta, niin sinulla ei ole mahdollisuuksia suomalaisessa työelämässä pitkän päälle pärjätä, ja silloin ne koulutustoimenpiteet ovat ilman muuta tärkeitä, kun puhutaan työllistämisestä.

Sitten vielä lopuksi. Edustaja Paloniemi puhui tärkeästä asiasta, siis siitä, että tähän nuorten tavoittamiseen ei riitä, että me tulemme siinä toisessa asteessa ja siihen ongelmatiikkaan, joka tähän liittyy — mennä toiselle asteelle tai keskeyttää toisen asteen koulutus — vaan se vaatii varhaisempia toimenpiteitä ja apua. Ja sitten kädentaitoihin perustuvasta osaamisesta: siellä niitä toisen asteen koulutuksen muotojakin pitäisi miettiä sillä tavalla, että siellä olisi varsinkin pojille semmoista tekemistä ja motivaatiota käsien taitojen kautta päästä kiinni. Työpajatoiminta on tietysti yksi sellainen, mutta näitä toimia voidaan tässä varmaan miettiä.

Sitten tämä yhteiskuntatakuu, johon täällä kiinnitettiin huomiota, siis siihen, että kotiin ei tule tukea lainkaan maksaa. Olen itse sellaisen koulukunnan kannattaja, että täytyy olla motivaatio kohdallaan, ja sitä pitää tukea ja kannustaa, että kukaan nuori ei jää siihen mustaan aukkoon, josta täällä puhuttiin, vaan että me tarjoamme näitä mahdollisuuksia, joita tämä yhteiskuntatakuu tarjoaa tulevaisuudessa, ja yritetään motivoida nuoria tai muita työttömyysuhan alla olevia tai työttömiä näihin toimenpiteisiin. Taval-laan semmoinen pamppulinja ei kovin pitkälle ehkä kanna. Minä ymmärrän hyvin, mitä tässä ajetaan takaa, että jotenkin tämän asian pitäisi olla ihmisilläkin selvää, että oman edun kannalta ei ole järkevää jäädä kotiin, koska sinä et pärjää yhteiskunnassa, jos et sinä kouluttaudu tai lähde niihin toimenpiteisiin.

Ehkä tässä nyt tuli näihin päällimmäisiin kysymyksiin vastattua.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan kommentoin vain yhtä asiaa, tätä ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen kokeilua, mihin arvoisa työministeri omalta puoleltaan vastasi. Eikö kuitenkin voida olettaa, että jos tulokset eivät olleet kovin hyviä, niin sillä on voinut olla vaikutusta, että kuitenkin se kokeilu on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa? Jos mietitään monia yksinyrittäjiä, ne ovat palvelualan yrityksiä, joissa itse asiassa asiakkaat ovat hyvin lähellä. Tässä tapauksessa ei kerta kaikkiaan ole helposti ollut markkinaa. Olisiko siinä järkevää miettiä, että se laajennettaisiin koko Suomeen ja mietittäisiin sillä tavalla ratkaisua, jos se toimisi jossain toisessa ympäristössä, esimerkiksi suuremmissa kasvukeskuksissa, paremmin?

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saatan muistaa väärin, mutta vakaa käsitykseni oli, että tässä kokeilussa edellytettiin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen syntymistä saman tien. Ja kun palvelualasta on kyse ja pienistä yrityksistä, joissa on vaikea järjestellä töitä muulla tavalla kuin alun perin on ajateltu, niin on oikeastaan ymmärrettävää, että ne kokeilun tulokset eivät kovin suuria lupauksia täyttäneet. Sen sijaan pitäisi pohtia, miten tätä ensimmäisen työntekijän riskiä yritystasolla, elinkeinonharjoittajan tasolla de facto voitaisiin keventää tavalla tai toisella niin, että hän uskaltaisi ylipäätänsä ryhtyä työnantajaksi. Suurimmissa yrityksissä muita työtehtäviä, muita organisoitumismahdollisuuksia voidaan käyttää hyväksi, jos työntekijä ei sopeudu alkuperäiseen tehtäväänsä.

Ilkka Kanerva /kok:

Puhemies! Hallitusohjelma on tältä osin varsin hyvin kirjoitettu ja aika laajakin näkemyksiltään, keinovalikoimaltaankin kuka ties, näin voidaan sanoa, ja työllistämistavoite, mikä tähän ohjelmaan sisältyy, on poikkeuksellisen kova. Se tulee edellyttämään hallitukselta muutakin paneutumista kuin sen, minkä työministeriö tai työministeri esikuntineen voi tässä aikaansaada. Toivotan erityisesti menestystä — nimimerkillä kokemusta on — neuvotteluihin valtiovarainministeriön suuntaan.

Mutta sanon samalla, että oman kokemukseni valossa ainakin valtiovarainministeriöstä saadaan sitä vahvempi myötätunto myöskin rahoituksellisille toimenpiteille, jos ministeriöllä on itsellään eri neuvotteluprosessien tuloksena esittää konkreettisia toimenpiteitä, että näillä myöskin saadaan käytännössä työllistymistuloksia aikaiseksi.

Kannustan ministeriötä olemaan siinä suhteessa rohkea tavalla, joka tekee Suomesta edelleenkin toivon mukaan toimivien työmarkkinoiden mutta myöskin toimivan työvoimapolitiikan malliesimerkkiä koko Euroopan alueella, joka ottaa työntekijöiden näkökannat huomioon. Mutta onnistunut työvoimapolitiikka on mahdotonta, ellei se sisällä elinkeinopoliittista ulottuvuutta ja niitä näkökantoja, jotka siellä ovat. Toivotan kyllä ministerille hyvin korkeaa ja vahvaa profiilia tässä, ja tämä tarvitsee myöskin eduskunnassa erittäin rankan luottamuksen taakseen, että tässä meneteltäisiin parhaita kansainvälisiäkin käytäntöjä soveltaen.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suurin osa työpaikoista tänä päivänä syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Sen takia tämä huoli, joka liittyy tähän työllistämisen kynnykseen, on täysin aiheellinen nimenomaan tämän työllisyyden näkökulmasta.

Olisin vähän jatkanut vielä sitä, mitä edustaja Jaskari puhui tästä kokeilusta. Myös tämän edellisen hallituksen ohjelma paljasti sen asian, että työnantajat kokevat kyllä saavansa neuvontaa palkkaukseen ja sen säännöstöön liittyvissä asioissa, mutta kovin huonosti tunnetaan näitä palkkatukimahdollisuuksia, joilla voitaisiin vähän sitä työvoimakustannusta alentaa, sivukuluja tai muita. Onko tähän suunnitteilla uudella hallituksella joitain keinoja, joilla saataisiin vähän lavennettua tätä tietoa?

On myös tutkittu, että ne yrittäjät, jotka ovat työllistäneet jo kerran, suhtautuvat työllistämiseen paljon positiivisemmin kuin ne, jotka eivät vielä ole. Eli siitä voi vetää johtopäätelmän, minkä tutkijatkin ovat tehneet, että siellä on osa myös tämmöistä kuulopuheeseen perustuvaa luuloa, mikä liittyy näihin työllistämisesteisiin.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puheenjohtaja! Tämä työllistämistavoite on todella kovaa tässä hallitusohjelmassa, ja sen takia siinä on myöskin kiusaus, että lähdetään katsomaan vaan sitä määrällistä puolta — se on tärkeä tavoite — mutta sitten todella siihen työllistämisen ikään kuin laatuunkin pitäisi kiinnittää huomiota.

Tässä keskustelussa on mennyt jonkin verran käsitteet sekaisin: pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistettävä, ne ovat kuitenkin vähän eri asioita. Eli kyllä osa pitkäaikaistyöttömistä on myöskin vaikeasti työllistettäviä, mutta näitä vaikeasti työllistettäviä ovat erityisesti ne ihmiset, jotka esimerkiksi ovat hetken siellä työssä, sitten palaavat työttömyyteen, sitten saavat taas jonkun pienen työpätkän ja palaavat työttömyyteen. Tämä pompottelu on varmasti sen ihmisen kannalta ja esimerkiksi nuoren ihmisen tulevaisuuden kannalta huono asia, ja heidän tukemiseensa ja ikään kuin kiinni saamiseensa ja tähän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, koska jos vuodesta toiseen on välillä töissä, välillä poissa työstä, ja sitten jos tuntuu koko ajan, ettet saa sitä pysyvämpää työpaikkaa, niin on hyvin suuri riski, että se motivaatio työn tekemiseen heikkenee.