Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mukavaa olla esittelemässä eduskunnalle Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta viime vuodelta. Se on hyvin laaja asiakirja, ja toivon, että kollegat voivat katsoa sen läpi. Siellä on monia erilaisia asioita, mutta nostan tässä lyhyesti muutamia huomioita tuosta asiakirjasta esille ja toivon, että käymme sitten napakkaa, hyvää keskustelua tämän pohjalta.

Puhemies! Ensiksi valtuuskunnan omasta toiminnasta. Meitä suomalaisia parlamentaarikkojahan osallistuu tuohon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen työhön viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä. Kaikki kymmenen ovat hyvin aktiivisesti mukana tässä työssä. Voi sanoa, että olemme tämän alkaneen kauden aikana yrittäneet kovasti löytää keinoja, joilla me saisimme tätä Euroopan neuvoston tärkeää työtä tunnetuksi, ei vain julkisuudessa kansalaisten keskuudessa, vaan myös sitten täällä eduskunnan sisällä.

Ehkä on syytä todeta, että vielä tässäkin talossa menevät joskus herttaisesti sekaisin Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni ja Eurooppa-neuvosto. Euroopan neuvosto on siis Euroopan alueella toimivista järjestöistä se vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö, paljon laajempi yhteenliittymä kuin esimerkiksi Euroopan unioni.

Mutta jotta me tätä työtä saisimme nostetuksi esille, näitä tärkeitä teemoja, olemme järjestäneet valtuuskunnan kanssa muun muassa infotilaisuuksia niistä asioista, jotka kulloinkin Euroopan neuvoston istuntoviikolla raporttien kautta esiin nousevat. Tällaisen keskustelu-, infotilaisuuden olemme järjestäneet viime vuoden puolella eurokriisin vaikutuksista demokratiaan, ja sitten toisena keskusteluna Venäjää koskevan raportin osalta kävimme tämmöisen informaatiotilaisuuden.

Pidämme tiiviisti yhteyttä myös eduskunnan sisällä erityisesti ulkoasiainvaliokuntaan, ja haluan kiittää tässä yhteydessä ulkoasiainvaliokuntaa siitä hyvästä yhteistyöstä, ja myös tätä yhteistyötä olemme aktiivisesti pyrkineet kehittämään. Lisäksi tapaamme säännöllisesti ulkoministerin, ja juuri eilen valtuuskunnan kanssa olimme tapaamassa ensimmäistä kertaa uutta tasavallan presidenttiä ja kävimme hyvän keskusteluun Euroopan neuvostonkin piirissä aktiivisesti esillä olevista aiheista.

Euroopan neuvoston piirissä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat myös esillä eri tavoin täällä eduskuntatyössä. Toivonkin, että, kollegat, kansanedustajat, voitte olla aktiivisesti meidän valtuuskuntaamme päin yhteydessä, jotta saamme näitä asioita yhteisesti edistettyä paitsi Suomessa myös sitten laajemmin Euroopan alueella.

Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana Euroopan neuvoston ajankohtaisista asioista.

Viime vuoden aikana painottui voimakkaasti tietenkin rahoituskriisin, eurokriisin, vaikutus, siitä syntyneet tilanteet eri Euroopan maissa. Sitä asiaa käsiteltiin lukuisissa eri raporteissa, ja myös me suomalaiset osallistuimme näihin keskusteluihin aktiivisesti. Lisäksi nuorten asema, erityisesti suuri nuorisotyöttömyys Euroopan alueella, myös Euroopan neuvoston jäsenmaissa, on ollut tärkeä teema, ja tässä me suomalaiset olemme yhdessä rintamassa voineet kertoa niitä esimerkkejä, joita esimerkiksi Suomessa nuorten yhteiskuntatakuun osalta on viety eteenpäin.

Lisäksi arabikevään tapahtumien seuranta on kuulunut Euroopan neuvoston työlistalle, ja on toki hyvin huolestuttavaa se, että tuo demokratiakehitys, jota niin kovasti odotetaan ja toivotaan Pohjois-Afrikassa, ei välttämättä ole ottamassa sitä suuntaa, jota olemme odottaneet, vaan demokratialle asetetaan kyllä erittäin suuria haasteita. Monet viimeaikaiset tapahtumat eivät näytä vahvistavan esimerkiksi naisten osallistumista noissa maissa demokraattiseen päätöksentekoon.

Euroopan neuvosto on yksi niistä järjestöistä, jotka tekevät erittäin laajaa vaalitarkkailutyötä, ja tuota työtä on tehty myös viime vuoden aikana aktiivisesti, ja tähänkin työhön suomalaisia kansanedustajia on osallistunut.

Kymmenen jäsenmaata Euroopan neuvoston jäsenistä on edelleen monitoroinnissa, eli näiden maiden jäsenyysehtoja tarkkaillaan: seurataan sitä, miten ne kykenevät suoriutumaan noista velvoitteistaan. Näissä raporteissa esillä ovat olleet viime vuoden aikana esimerkiksi tuo jo mainittu Venäjä-raportti. Ehkä tulevista raporteista voisi mainita, että siellä esimerkiksi viime päivinä on keskusteltu voimakkaasti myös Unkarin tilanteesta. Vaikka myöskin Euroopan unionin piirissä tuo Unkarin kysymys on noussut esille, niin myös Euroopan neuvosto kiinnittää tähän vakavaa huomiota.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi toteaisin, että kun monesti me ajattelemme, että Euroopan neuvostossa meidän tehtävämme on viedä eteenpäin sellaisia malleja, joita ehkä Suomessa olemme näiden vuosikymmenten aikana voineet demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteitten puolesta kehittää — näin varmasti onkin, ja meidän tehtävämme on osallistua tähän kansainväliseen yhteistyöhön, kantaa vastuuta myös oman maanosamme yleisemmästä kehityksestä — niin on silti myös muistettava, että myös täällä Suomessa meillä, omassa yhteiskunnassamme, on vielä tehtävää.

Näihin kipupisteisiin kiinnitti huomiota muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muizhnieks, joka viime vuonna vieraili Suomessa ja laati maaraportin Suomen ihmisoikeustilanteesta. Tuossa raportissa on lukuisa joukko asioita, joihin meidän kansanedustajina tulee kiinnittää vakavaa huomiota. Tässä mainitsen vain esimerkiksi rasisminvastaisen työn, ikääntyneiden, vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämisen ja vielä viimeisenä ehkä suurimman yksittäisen ongelman ihmisoikeuksien osalta Suomessa, ja se on naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta. Tässä meillä on Euroopan neuvoston hyvä sopimus, niin sanottu Istanbulin sopimus, joka todennäköisesti tulee tänne eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Toivon, että tuon sopimuksen myötä saamme sitten myös tähän asiaan suomalaisessa yhteiskunnassa merkittäviä parannuksia.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran voisi täsmentää tätä, että kun tämä naisiin kohdistuva väkivalta ja rasismi tuodaan Suomessa esiin tällä tavalla, niin tutkimusten mukaan Pohjoismaissa on vähiten Euroopassa rasismia ja Suomessa kaikista vähiten, kun poliittisestikin katsotaan, mitä on. Mitä tulee naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, niin Suomessa on jo pitkään keskusteltu, että miehiin kohdistuva väkivalta avioliitoissa ja muualla on erittäin tärkeä issue täällä Suomessa. Eli Suomessa tällä hetkellä painopistealueita olisi se, miten saa Suomen tämmöisen ulkomaille sisäpoliittisista syistä brändätyn rasismileiman pois, koska, niin kuin ulkomaiset tutkimukset ilmaisevat asian, Suomessa on vähiten rasismia Euroopassa, ja samaten tulisi korostaa sitä, että Suomessa miehiin kohdistuva väkivalta avioliitoissa ja vastaavasti on nykyään se, mikä on tärkeä asia.

Jaana  Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen on puhuttanut paljon paitsi täällä Suomessa myöskin Euroopan neuvoston kokousten yhteydessä, kuten tästä käsittelyssä olevasta kertomuksesta käy ilmi ja kuten myös edustaja Huovisen edellisestä puheenvuorosta hyvin tuli esiin.

EU-alueen huimat nuorisotyöttömyysluvut ovat kaikkien meidän tiedossamme. Tilanteeseen on vaikuttanut epäilemättä alueella vallitseva taloudellinen epävarmuus, mutta monen maan kohdalla kyse on myös rakenteellisista ongelmista, ja nämä ongelmat ovat ratkaistavissa kansallisella päätöksenteolla. Nuorten kohdalla on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei yksikään heistä jää tyhjän päälle keskeyttäessään tai päättäessään koulun tai ollessaan työllistämistoimenpiteiden ulkopuolella, sillä juuri palvelujen väliin putoaminen muodostaa nuorille suurimman syrjäytymisriskin.

Nuorisotakuun tavoite on erittäin tärkeä paitsi täällä Suomessa myöskin Euroopassa. Nuorten kasvava työttömyys ja siitä seuraava syrjäytyminen ovat vakava riski tulevaisuudessa, ja menetykset eivät ole ainoastaan inhimillisiä, ne ovat myös taloudellisia. Viimeksi eilen saimme täällä salissa kuulla ministeri Urpilaisen suulla siitä, miten Euroopan maissa otetaan mallia Suomen nuorisotakuusta, ja hyvä näin, mutta haaste on erittäin suuri, sillä nuorisotakuu takkuilee osittain vielä täälläkin. Mutta aihetta on erittäin tärkeää pitää jatkossakin esillä joka puolella, niin myös Euroopan neuvoston kokouksissa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Huoviselle kertomuksen esittelystä ja kuluneen vuoden esittelystä, ja kiitos myös Suomen valtuuskunnan koko delegaatiolle kuluneesta vuodesta!

Puheenjohtaja Huovinen esitteli juuri niitä tärkeitä kipukohtia, asioita, joita neuvosto on käsitellyt kuluneen vuoden aikana. Minäkin toivon, että Istanbulin sopimus tulee Suomen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Se on meidän kaikkien etu.

Euroopan neuvoston yleiskokous osallistuu yleiseurooppalaisen oikeusnormiston kehittämiseen, seurantaan ja valvontaan. Yleiskokous on seurannut näitä perinteisiä konkreettisia asioita, jotka ilmentävät oikeusvaltion periaatteita, ja niistä varmasti näkyvimpänä monessa maassa ovat vapaat ja demokraattiset vaalit, joita kuluneen vuoden aikana on tarkkailtu, kuten kertomuksesta voidaan nähdä.

Haluan ottaa esille myös sen, että Euroopan neuvosto on myös puuttunut Euroopan unionin talouskriisiin, koska se on hyvin vakava asia. Tahtoisin korostaa sitä, että nyt kun Euroopan unionin jäseneksi on pyrkimässä uusia maita, jotka pyrkivät toteuttamaan jäsenyyden ehtoja Euroopan neuvoston edellyttämällä tavalla, niin tässä jäsenyysprosessissa tulisi ehdottomasti kiinnittää suurta huomiota jäsenmaiksi pyrkivien talouden tilaan ja sen hoitoon, suunnitteluun ja talousnäkymiin, kuinka nämä maat aikovat taloutensa hoitaa.

Talouden kriisit osuvat aina yhteiskunnan vähäosaisimpiin, ja siksi talouden kriisi on demokratian kriisi, ja näin on myös yleiskokous todennut. Tätä käsitteli neuvostossa raportti "Uhrataanko nuori sukupolvi? Talouskriisin poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset". Ja niin kuin täällä myös edustaja Pelkonen totesi, olemme Euroopassa ja Suomessa tilanteessa, että nuorisotyöttömyys pahenee, ja olemme ehkä hukkaamassa kokonaisen sukupolven antamalla nuortemme syrjäytyä, ja tähän myös Suomen tasavallan presidentti Niinistö on ottanut kantaa ansiokkaasti. Toivon hallitusohjelman nuorisotakuun vastaavan tähän Suomessa, aivan kuten ministeri Urpilainen totesi, samoin kuin sen, että siitä on otettu mallia koko unionin alueella. Me tarvitsemme tähän ainakin Suomessa ehdottomasti lisää koulutuspaikkoja.

Myös eliniän toiseen ääripäähän talouskriisi vaikuttaa, eli eläkeläiset ovat olleet myös esillä mahdollisina talouskriisin sijaiskärsijöinä. Tästä on valmistunut raportti "Kohtuulliset eläkkeet kaikille", ja sitä seuraavassa päätöslauselmassa ja suosituksessa ehdotetaankin ratkaisuja, joilla turvataan minimieläkkeen tyyppinen ratkaisu ja turvataan eläkeläisten oikeuksia. Näilläkin on merkitystä jäsenmaiden tulevalle tai meneillään olevalle lainsäädäntötyölle.

Kuten puheenjohtaja Huovinen otti esille, delegaatio on tehnyt yhteistyötä Suomen eduskunnan valiokuntien kanssa, ja tässä haluan lausua hallintovaliokunnan puheenjohtajana kiitoksen puheenjohtaja Huovisen asiantuntijalausunnon ja kuulemisen saamisesta ihmiskauppaa koskevassa lausuntoasiassa, jota siis Suomen eduskunnan hallintovaliokunta käsitteli.

Tuossa lopuksi edustaja Virtanen otti esille tämän miehiin kohdistuvan perheväkivallan. Tämä ei ihan tämän vuoden kertomukseen kuulu, mutta tammikuun yleisistunnossa nimenomaan Suomen ansiosta tämä otettiin lausuntoraportissa esille, että perheväkivalta kohdistuu myös miehiin. (Pertti Virtanen: Hyvä, perussuomalaiset!)

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtuuskunta! Jotta myöskin joku valtuuskunnan ei-jäsen puhuisi tässä, niin haluan mielelläni saada pitää puheenvuoron ja kiittää aktiivista valtuuskuntaa. Kun katselee sivulla 10 kaikkia niitä toimia ja niitä tehtäviä, joita teillä kaikilla on ollut siellä, niin todella kiitettävällä ja ansiokkaalla tavalla olette pitäneet Suomen lippua korkealla.

Tässä muun muassa noteeraan, että puheenjohtaja Huovinen on ollut Ecrissä mukana rasisminvastaisessa komiteassa, mikä on erittäin tärkeää, mainitsematta sitten kaikkia muita tehtäviä, joita kaikilla ilmeisesti on. Tärkeätä työtä tehdään, vaalitarkkailutyötä, monitorointityötä jne. Ja kiitän myöskin hyvästä yhteistyöstä valtuuskunnan kanssa. Muun muassa Ihmisoikeuskeskus ja UM:n ihmisoikeusneuvottelukuntahan järjestivät tärkeän läpikäynnin siitä ihmisoikeusvaltuutetun Suomea koskevasta raportista, jossa nousi esiin mainitsemanne asiat. Ja täällä koko naisverkosto, koko valtuuskunta haluaa todella nopeasti tämän Istanbulin sopimuksen ratifioitavaksi, ja uskon nyt, että me saamme sen.

Tässä yhteydessä voi sanoa, että Suomen uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeätä, että me pääsemme ratifioimaan nopeammin ne sopimukset, joita me olemme allekirjoittaneet. Tämä menee vähän Euroopan neuvoston ulkopuolelle, mutta yksi tärkeimpiä sopimuksia, joka on jäänyt vuosien varrella allekirjoittamatta, on kansainvälinen vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus. Mutta olemme kiinnittäneet huomiota, että nyt ulkoministeri todella ottaa siihen vakavasti kantaa.

Vaalitarkkailu on sellainen asia, jonka me perinteisesti yhdistämme Euroopan neuvostoon yhdessä Etyjin ja muitten järjestöjen kanssa. Toivoisin, että me voisimme täällä eduskunnassa saada kaikenpuolisesti tietoa tästä vaalitarkkailusta, koska muun muassa kuvat Armeniasta viime vaalitarkkailun yhteydessä herättivät kummastusta, ja olen ymmärtänyt myöskin, että joitakin muitakin vaikeuksia on tässä kokonaisuudessa. Toivoisin, että nimenomaan se pitkäaikainen vaalitarkkailu on tässä se, jossa sitten katsotaan, miten päästään esimerkiksi tiedotusvälineisiin. Se on erittäin tärkeää. Se varmaan teknisesti menee monessa paikkaa ok, mutta se pitkäaikainen, että kaikilla on oikeudenmukainen pääsy tiedotusvälineisiin, on tärkeää.

Och här kommer jag vidare till frågan om Ungern. Jag hoppas verkligen att vi kunde få en snabb rapport, till exempel till stora utskottet, när det gäller det jobb som rapportör Kerstin Lundgren, centern, Sverige, nu gör. Överhuvudtaget; ett visst samarbete mellan stora utskottet och Europarådets delegation skulle vara viktigt.

Ja nimenomaan nyt tämä Unkarin tilanne: Kerstin Lundgrenin rapotti, hänen työskentelyään seuraan Facebookista jonkin verran, niin että me saisimme tiedot, koska tällä viikollahan hyväksyttiin se perustuslain muutos, joka uhkaa vakavasti rajoittaa opposition pääsyä tiedotusvälineisiin, niin jos mietimme nyt seuraavia Unkarin vaaleja puhumattakaan sitten niistä muista vakavista keinoista, todella toivoisin, että kaikki hallituspuolueet Suomessa olisivat valmiita toimimaan myöskin siihen suuntaan, että Unkari ei ainakaan panisi toimeen tällä vakavalla tavalla niitä asioita, joita on esitetty.

Azerbaidzhan on toinen. On vähän irvokasta, että Azerbaidzhan puhdisti mainettaan ennen Euroviisuja, mutta nyt sitten on uudelleen poliittisia vankeja.

Ja viimeksi tänään, näinä päivinä olemme oppineet uutta taas Euroopan neuvostosta, että teidän puitteissanne on niin sanottu Moneyval, joka valvoo rahanpesua ja joka on ilmeisesti — niin kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi tänään totesi ja todettiin — monta kertaa, tämä erityiselin, antanut Kyprokselle puhtaat paperit, mitä tulee rahanpesulainsäädäntöön. Ehkä se on asia, joka vaatii teiltä parlamentaarisessa kokouksessa myöskin tarkempaa tutkintaa.

Mutta kiitos koko valtuuskunnalle aktiivisesta työskentelystä Euroopan neuvoston piirissä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia myös edustaja Thorsille hyvistä havainnoista muun muassa veljeskansamme Unkarin suhteen. Siellä tilanne on vakava, ja siihen on syytä todella myöskin Euroopan neuvostossa ja miksei myöskin täällä Suomen eduskunnassa kiinnittää huomiota.

Ajattelin muutaman sanan, arvoisa puhemies, sanoa tästä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan tehostamisesta. Siihen käytettiin paljon energiaa viime vuoden aikana, mutta tekemistä on edelleen. Noin 160 000 jutun ruuhkaa vähennettiin viime vuonna noin 30 000:lla, mutta jono on edelleen täysin kohtuuton. Syitä siihen on useita. Siellä on samankaltaisia juttuja paljon ja varmasti perusteettomiakin juttuja paljon, ja pitäisi katsoa, miten ne voitaisiin blokata heti pois. Yli 60 prosenttia jutuista käsitteli muutamaa maata: Venäjää, Turkkia, Italiaa, Romaniaa ja Ukrainaa. On erittäin tärkeätä, että meillä on toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka pystyy puuttumaan vakaviin ihmisoikeuslouk-kauksiin. On todettava, että Suomeakin koskevia juttuja siellä on käsittelyssä kyllä lähemmäs 200 ja Suomi on saanut huomautuksiakin.

Arvoisa puhemies! Ehkä se on vielä tässä eduskunnan täysistunnossakin syytä todeta, että nämä Suomen ja Venäjän suhteessa esillä olleet lapsikiistat voivat tulla esille myöskin Euroopan neuvostossa. Valmisteilla on sosiaalikomiteassa raportti, jossa tämä kysymys saattaa jotenkin tulla esille. On tietysti tärkeää, että Euroopan neuvostossa on mahdollisimman oikeaa tietoa kotimaisista menettelyistä ja lainsäädännöstä tällä saralla, ja valtuuskunta tekee tässä varmasti parhaansa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvostolla on, kuten edustaja Kaikkonen sanoi, erittäin keskeinen rooli, mitä tulee ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen Euroopassa. Tietysti ydin koko järjestelmässä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka on erittäin tärkeä väline. Kuitenkin tuomioistuimeen kohdistuu haasteita, kuten edustaja Kaikkonen täällä sanoi. Jutut kestävät aivan liian kauan siellä, ja tälle on pyrittävä edelleen tekemään jotakin, vaikka uudistuksia on tehty 14. lisäpöytäkirjassa äskettäin.

Sitten meillä on myöskin jossain määrin kysymys laadusta tuomioitten osalta. Me näemme, että Suomessa korkein hallinto-oikeus on ottanut poikkeavan kannan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen osalta. Meillä on Englannissa tapaus, jossa Englannin korkein oikeus otti eri kannan kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin erittäin laadukkain perustein sillä seurauksella, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sen jälkeen muutti omaa kantaansa samaksi, joka oli Englannin korkeimman oikeuden kanta. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että varmaan ihmisoikeuskysymyksistä ja perusoikeuksista pitäisi käydä laajempaa dialogia ja varsinkin ennen kuin niitä päätöksiä tehdään ihmisoikeustuomioistuimessa. Esimerkiksi Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessahan on järjestelmä, jossa eri osapuolet voivat käydä keskustelua ennen sitä ja osallistua siihen päätöksentekoon, ja jotakin tämäntyyppistä meillä varmaan Euroopassa tarvittaisiin.

Sitten monitorointi on toinen tärkeä elementti. Täytyy sanoa, että meillä on maita, jotka halukkaasti haluavat toteuttaa ne säädökset, mitä Euroopan neuvosto suosittelee. Montenegro on hyvä esimerkki. Siellä on tehty merkittävää edistystä. Sitten meillä on maita, kuten Bosnia, missä ei tapahdu yksinkertaisesti yhtään mitään edistystä, mikä johtuu siitä poliittisesta lukkiutuneesta tilanteesta. Sitten meillä on kaksi erittäin haastavaa maata, joista toinen on Venäjä ja toinen Ukraina. Näitten maitten osalta täytyy tehdä kyllä hyvin paljon työtä, jotta kehitys olisi sen suuntainen, että ihmisoikeuksia paremmin näissä maissa kunnioitettaisiin ja kehitys ei menisi huonompaan suuntaan.

Lopuksi, puhemies, haluan todeta, että lapsikysymykset ovat olleet Euroopan neuvostossa viime aikoina esillä. Suomenkin osalta täytyy sanoa, että me olemme saaneet nimenomaan lapsikysymyksissä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta aika paljon kielteisiä ratkaisuja, joissa perheyhteyttä ei ole riittävästi kunnioitettu, on otettu liian nopeasti huostaan lapsia. Voidaan kysyä, kuinka hyviä ne ratkaisut ovat. Nyt venäläisten parlamentaarikkojen aloitteesta on jätetty aloite, jota nyt meillä neuvostossa käsitellään, joka koskee myöskin tätä Suomen tapausta, tämän venäläisen perheen lasten huostaanottamista. Oikeastaan on hyvä, että se on Euroopan neuvostossa, koska se turvaa sen, että siellä aika hyvässä ympäristössä sitä asiaa käsitellään.