Täysistunnon pöytäkirja 27/2009 vp

PTK 27/2009 vp

27. TORSTAINA 19. MAALISKUUTA 2009 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki työsopimuslain 7 luvun muuttamisesta

 

Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen uusinut ja ajanmukaistanut tätä jo aikaisemmin tekemääni aloitetta joiltakin osin. Työttömyyden kasvaessa nopeasti on otettava mielestäni käyttöön uusia keinoja, joilla joukkoirtisanomiset työttömyyden torjumiseksi voidaan estää.

Suomessa on suljettu yrityksiä ja tuotantoa jatkettu muualla. Tämä herättää kysymyksen siitä, ovatko Suomessa irtisanomisen kustannukset erilaiset kuin monissa muissa maissa ja vaikuttavatko nämä yhtiöiden tekemiin päätöksiin. Osassa tapauksia on rajoitettu tuotantoa, mutta samanaikaisesti on rakennettu uutta kapasiteettia alhaisen palkkatason maihin. Ehkä tässä kaikista selvin esimerkki on Nokia. Nokia maksoi Bochumin tehtaan työntekijöille jopa 200 000 euron irtisanomiskorvaukset Saksassa. Irtisanotuille kertyi erorahakorvauksia yhteensä noin 200 miljoonan euron edestä. Saksassa Nokia korvasi työntekijöille irtisanomisesta aiheutuneita vahinkoja. Nokian sanoessa työntekijöitä irti Suomessa mahdolliset irtisanomiskorvaukset ovat, jos niitä maksetaan, lähinnä nimellisiä. Onhan tiedossa, että tämä Saksan tehtaan tuotanto siirrettiin Unkariin.

Näitä esimerkkejä on lukuisia. Suomessahan itse asiassa irtisanominen ei maksa yritykselle mitään, sillä työntekijällähän on työntekovelvoite aina siihen viimeiseen irtisanomispäivään ja -tuntiin asti, josta maksetaan tietenkin palkka ja vuosiloma- ym. korvaukset, mutta varsinaisia irtisanomiskorvauksia ei ole.

Suomessa oli aikoinaan erorahalainsäädäntö voimassa, jolloin työntekijällä oli mahdollisuus saada erorahaa työsuhteen pituuden mukaan, ja tämä erorahasysteemi mielestäni toimi varsin hyvin. Tästä kumminkin luovuttiin ja lakia muutettiin ja nyt itse asiassa koko erorahajärjestelmähän on lopetettu. Silloinen korvaus tästä erorahalainsäädännön lopettamisesta tehtiin niin, että pidennettiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotettua maksuaikaa. Se oli 150 päivää. Nyt tässä niin sanotussa sosiaalitupossa jälleen lyhennetään 100 päivään tätä korotettua aikaa, mikä merkitsee sitä, että käytännössä aikoinaan sovittu erorahajärjestelmä häviää vaikutukseltaan lähes kokonaan pois.

Mielestäni Suomessa tarvittaisiin erorahajärjestelmä, koska suomalaiset suuret yritykset ovat kansainvälisiä ja näin ollen meillä myöskin käytetään häikäilemättä hyväksi sitä, että Suomessa irtisanominen on kaikista halvinta verrattuna moniin Euroopan maihin. Muun muassa Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Englannissa on erilaisia käytäntöjä siitä, että työsuhteen pituuden mukaan korvataan työntekijälle irtisanomisesta aiheutuvia menoja. Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, Saksassa maksettiin varsin huomattavat korvaukset työntekijälle irtisanomisesta.

Tässä lainsäädännössä lähdetään siitä, että 3—4 vuoden työsuhteesta irtisanomisraha olisi kahden kuukauden palkka, 10—14 vuoden työsuhteesta neljän kuukauden ja 25 vuotta tai enemmän kestäneestä olisi 12 kuukauden palkka. Italiassahan tämä systeemi on sellainen, että kuukauden palkka tulee aina vuoden työsuhteesta, jos irtisanominen tapahtuu.

Tätä aikaisemmin tekemääni lakiesitystä kritisoitiin siitä, että tämä koskee myöskin pienyrityksiä. Pienyrityksillä ei ole tämmöistä kykyä maksaa erorahoja. Tässä esityksessä lähdetään siitä, että pienyrityksien eroraha maksettaisiin yhteisestä kassasta. Eli jos yrityksen liikevaihto on enintään 20 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä on enintään 30 työntekijää, yrityksellä olisi oikeus irtisanomistilanteessa saada työntekijöille maksettava eroraha tarkoitusta varten perustettavasta rahastosta, johon kaikki työnantajat osallistuvat.

Rahastoon kerättävät varat voitaisiin kerätä myös yritysten maksamista osingoista. Tästä tulisi säätää erillisellä lailla. On muistettava, että myöskin viime vuoden tuloksista yritykset maksavat tänä vuonna yli 6 miljardin euron osingot, joten näistä osingoista voitaisiin myöskin tähän rahastoon kerätä varoja ja näin ollen jakaa sitä vastuuta pois pienyrityksiltä niin, että vastuu olisi tasaisesti ja erityisesti vastuu olisi suurilla yrityksillä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin kannatin ed. Kuopan esitystä ja olen nytkin kannattamassa, koska tämä puuttuu semmoiseen ongelmaan, joka on merkittävä. Tänä päivänä Suomessa irtisanominen on halvinta, niin kuin ed. Kuoppa tuossa totesi. Aikanaan tein kirjallisen kysymyksen tästä aiheesta, ja vastaus oli aika tyly siinä, jotta Suomessa on järjestelmiä, jotka turvaavat työttömän aseman, ja sitten on verrattu joustoturvajärjestelmiin, joita silloin oltiin kehittelemässä. Mutta tämä joustoturvahan on sitä, jotta se turvaa joustavasti työttömäksi kyllä ihmisen, mutta ei takaa sen ihmeempää korvausta eikä työpaikkaa, ja tämä ed. Kuopan aloite on kytketty siihen työsuhteen pituuteen. Tämä on vähän saman oloinen, mikä erorahajärjestelmä aikanaan oli, joka nyt ollaan purkamassa täydellisesti. Sen takia näkisin, että tämä pitäisi ehdottomasti saada voimaan. Ja se ajatus, joka tähän nyt on tullut korjauksena, on hyvä, jotta olisi tämmöinen yhteinen kassa, ja pienyritykset eivät voi vedota siihen maksukyvyttömyyteen, että eivät pysty hoitamaan, koska tämä on oikeastaan kopio monesta näistä meidän järjestelmistämme, missä pienyritykset katsotaan oleviksi erityisasemassa, mutta isot pannaan maksamaan. Tämä on hyvä aloite.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tarvitaan ehdottomasti tämän esityksen kaltainen tuntuva erorahajärjestelmä, joka vaikeuttaa irtisanomismenettelyä. Irtisanominen on liian helppoa ja halpaa Suomessa. Tällä hetkellä tuhannet menettävät työpaikkojaan. Yritykset irtisanovat jo pahan päivän varalle, vaikka tilauskantaakin edelleen on. Uhkaa jälleen käydä niin, että heitetään hukkaan ammattitaitoa ja osaamista, jota taloudellisen nousun oloissa kipeästi tarvittaisiin.

Suomalaisen työelämän perusongelma on heikko kollektiivinen irtisanomissuoja. Usein kuvitellaan, että meillä ollaan pohjoismaisella tasolla tai eurooppalaisella keskitasolla. Oecd:n vertailussa 28 maan joukossa Suomi on 20., heikoimpaan kolmannekseen kuuluva maa. Suomea heikompien joukosta löytyvät muun muassa Slovakia, Turkki, Tšekki, Irlanti, Korea ja Uusi-Seelanti. Ehdottomasti olisi tärkeää saada tällainen erorahajärjestelmä ja keskustella perusteellisesti myös kollektiivisesta irtisanomissuojasta.

Keskustelu päättyi.