6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun
11 ja 12 §:n muuttamisesta
Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Esittelen lyhyesti lakivaliokunnan asiaa
koskevan mietinnön.
Hallituksen esityksessä on keskeisesti kyse rahanpesua
koskevien rikoslain säännösten laajentamisesta
koskemaan tietyissä tapauksissa niin kutsuttua itsepesua.
Itsepesu tarkoittaa menettelyä, jossa rahanpesua edeltävän
rikoksen eli niin kutsutun esirikoksen tekijä pesee omalla
rikoksellaan saamaansa omaisuutta tai rikoshyötyä. Yksinkertaisimmillaan
voi olla kyse esimerkiksi siitä, että pankkiryöstäjä käyttää anastamansa
rahat rahanpesun tunnusmerkistön täyttävällä tavalla.
Voimassa olevan lainsäädännön
mukaan, jos rahanpesijä on itse osallinen esirikokseen,
häntä ei tuomita rahanpesusta. Tämä perustuu
näkemykseen siitä, että rahanpesu tulee
riittävästi arvostelluksi jo esirikoksesta
rangaistaessa. OECD:n yhteydessä työskentelevä rahanpesun vastainen
työryhmä eli FATF on toistuvasti arvostellut Suomea
siitä, ettei itsepesua ole säädetty rangaistavaksi.
Suurimmassa osassa Euroopan maita itsepesu on kriminalisoitu.
Hallituksen esitys on suppea, mutta esityksen käsittelyssä lakivaliokunnassa
kävi selkeästi ilmi, että kyse on oikeudellisesti
ja periaatteellisesti monimutkaisesta asiakokonaisuudesta. Esityksessä ehdotetaan,
että itsepesu säädettäisiin rangaistavaksi
tietyin rajoitetuin edellytyksin. Rahanpesurikoksen tulee olla törkeä ja
muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen
olennaisin ja moitittavin osa rikoskokonaisuudesta. Rahanpesurikoksen
rangaistavuuden alaa laajennettaisiin kaikkein moitittavimpiin tekoihin.
Lakivaliokunta kannattaa tällaista ratkaisua. Valiokunnan
näkemyksen mukaan rikosoikeudelliset periaatteet eivät
estä rangaistavuuden alan laajentamista tällä tavoin, sillä on
mahdollista katsoa, että rahanpesu ei tällaisessa
tapauksessa tule otetuksi riittävästi huomioon
esirikoksesta rangaistaessa.
Nykytila on ongelmallinen erityisesti sellaisissa tapauksissa,
joissa rahanpesijän osallisuus esirikokseen on vähäinen.
Nykyisin rahanpesijä voi tällaisessakin tapauksessa
pestä esirikoksella saatua rahaa ilman rangaistusuhkaa
rahanpesusta, vaikka hän olisi toiminut vain vähäisenä avunantajana
esirikokseen. Tätä voidaan pitää epäkohtana
erityisesti torjuttaessa kansainvälistä huumausainerikollisuutta
ja muuta järjestäytynyttä talousrikollisuutta.
Esityksen tarkoituksena on paikata nykytilaa erityisesti tässä suhteessa.
Arvoisa puhemies! Valiokunnalla ei ole huomauttamista itse säännösehdotuksen
sisällöstä, mutta valiokunnan mietinnön
perusteluissa on käsitelty erityisesti kysymyksiä esirikoksen
lukemisesta syyksi ja esirikoksen vanhentumisesta. Nämä kysymykset
herättivät valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden
keskuudessa erisuuntaisia näkemyksiä. Hallituksen
esityksessä ehdotetaan myös sääntelyä,
joka mahdollistaa sen, että rahanpesuun liittyvä menettämisseuraamus
voidaan sovittaa yhteen esirikoksen asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen
kanssa. Muutos on kannatettava, sillä se parantaa esirikoksen
asianomistajan asemaa.
Arvoisa puhemies! Tässä lyhyt esittely.
Markku Mäntymaa /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen taustalla,
kuten edustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Holmlund totesi, on
OECD:n yhteydessä työskentelevän rahanpesun
vastaisen työryhmän esittämä jatkuva
kritiikki siitä, ettei niin kutsuttua rahan itsepesua ole meillä säädetty
rangaistavaksi. Kritiikki on ollut varmaan aiheellista siinäkin
mielessä, että suurin osa Euroopan maista on kriminalisoinut
tämän itsepesun. Kansainvälisen järjestäytyneen
rikollisuuden ja huumekaupan valossa ei ole toivottavaa, että meillä olisi
tämäntyylisiä aukkoja lainsäädännössä verrattuna
muihin Euroopan maihin.
Arvoisa puhemies! Rahanpesu on meillä rikoslaissa määritelty
liitännäiseksi teoksi, joka edellyttää esirikosta,
jolla saadaan omaisuus, jota edelleen sitten myöhemmin
pestään. Jos rahanpesijä on osallinen
tähän esirikokseen, häntä ei nykyisen
lainsäädännön mukaan tuomita
rahanpesusta. Ajatuksena on tähän mennessä ollut,
että rahanpesu tulee riittävän arvostelluksi,
kun annetaan rangaistus esirikoksesta. Lakivaliokunnassa tätä asiaa
pyöriteltiin, ja tuli selväksi, että kyseessä on
lopulta melko monimutkainen asiakokonaisuus, mutta esitys veisi
asiaa oikeaan suuntaan. Myöskin pidetään
kannatettavana, että lakiin lisätään
uusi momentti, joka parantaa esirikoksen asianomistajan asemaa.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen,
että hallitus on antanut eduskunnalle tämän
esityksen ja että eduskunnan lakivaliokunta on yksimielisesti päätynyt
esitystä kannattamaan.
Nykyinen Suomessa vallitseva oikeustila, jossa esimerkiksi Venäjällä johonkin
talousrikokseen tai huumerikokseen osallistunut henkilö on voinut
Suomessa tätä rahanpesua ilman mitään rikosoikeudellisia
seuraamuksia harjoittaa, ei missään tapauksessa
ole ollut tyydyttävä, ja on erinomainen asia,
että tämä asia nyt korjataan.
On myös hyvä, että lakivaliokunta
tässä mietinnössään
on asettunut sen tulkinnan kannalle, että tämän
alkuperäisen rikoksen syyksiluettavuutta ei vaadita edellytyksenä sille,
että asianomainen henkilö voidaan tästä itse
pesusta tuomita.
Herra puhemies! Haluaisin tässä yhteydessä kiirehtiä oikeusministeriötä myös
eräisiin muihin korjauksiin, joita meidän rikoslainsäädännössämme
tarvitaan. Erityisesti kiinnitän huomiota tähän
törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointiin. Eduskunnassa
tätä asiaa on vaadittu hyvin laajalla pohjalla
käytännössä siitä Liedon
rahankuljetusajoneuvon ryöstöyrityksestä saakka,
ja olen kuullut, että nyt työryhmä on saamassa
mietintönsä valmiiksi, ja vauhdittaisin tämän
asian saamista tänne eduskuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi.