Täysistunnon pöytäkirja 27/2012 vp

PTK 27/2012 vp

27. KESKIVIIKKONA 21. MAALISKUUTA 2012 kello 14.16

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 §:n muuttamisesta

 

Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen lyhyesti lakivaliokunnan asiaa koskevan mietinnön.

Hallituksen esityksessä on keskeisesti kyse rahanpesua koskevien rikoslain säännösten laajentamisesta koskemaan tietyissä tapauksissa niin kutsuttua itsepesua. Itsepesu tarkoittaa menettelyä, jossa rahanpesua edeltävän rikoksen eli niin kutsutun esirikoksen tekijä pesee omalla rikoksellaan saamaansa omaisuutta tai rikoshyötyä. Yksinkertaisimmillaan voi olla kyse esimerkiksi siitä, että pankkiryöstäjä käyttää anastamansa rahat rahanpesun tunnusmerkistön täyttävällä tavalla.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan, jos rahanpesijä on itse osallinen esirikokseen, häntä ei tuomita rahanpesusta. Tämä perustuu näkemykseen siitä, että rahanpesu tulee riittävästi arvostelluksi jo esirikoksesta rangaistaessa. OECD:n yhteydessä työskentelevä rahanpesun vastainen työryhmä eli FATF on toistuvasti arvostellut Suomea siitä, ettei itsepesua ole säädetty rangaistavaksi. Suurimmassa osassa Euroopan maita itsepesu on kriminalisoitu.

Hallituksen esitys on suppea, mutta esityksen käsittelyssä lakivaliokunnassa kävi selkeästi ilmi, että kyse on oikeudellisesti ja periaatteellisesti monimutkaisesta asiakokonaisuudesta. Esityksessä ehdotetaan, että itsepesu säädettäisiin rangaistavaksi tietyin rajoitetuin edellytyksin. Rahanpesurikoksen tulee olla törkeä ja muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisin ja moitittavin osa rikoskokonaisuudesta. Rahanpesurikoksen rangaistavuuden alaa laajennettaisiin kaikkein moitittavimpiin tekoihin. Lakivaliokunta kannattaa tällaista ratkaisua. Valiokunnan näkemyksen mukaan rikosoikeudelliset periaatteet eivät estä rangaistavuuden alan laajentamista tällä tavoin, sillä on mahdollista katsoa, että rahanpesu ei tällaisessa tapauksessa tule otetuksi riittävästi huomioon esirikoksesta rangaistaessa.

Nykytila on ongelmallinen erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa rahanpesijän osallisuus esirikokseen on vähäinen. Nykyisin rahanpesijä voi tällaisessakin tapauksessa pestä esirikoksella saatua rahaa ilman rangaistusuhkaa rahanpesusta, vaikka hän olisi toiminut vain vähäisenä avunantajana esirikokseen. Tätä voidaan pitää epäkohtana erityisesti torjuttaessa kansainvälistä huumausainerikollisuutta ja muuta järjestäytynyttä talousrikollisuutta. Esityksen tarkoituksena on paikata nykytilaa erityisesti tässä suhteessa.

Arvoisa puhemies! Valiokunnalla ei ole huomauttamista itse säännösehdotuksen sisällöstä, mutta valiokunnan mietinnön perusteluissa on käsitelty erityisesti kysymyksiä esirikoksen lukemisesta syyksi ja esirikoksen vanhentumisesta. Nämä kysymykset herättivät valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden keskuudessa erisuuntaisia näkemyksiä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös sääntelyä, joka mahdollistaa sen, että rahanpesuun liittyvä menettämisseuraamus voidaan sovittaa yhteen esirikoksen asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen kanssa. Muutos on kannatettava, sillä se parantaa esirikoksen asianomistajan asemaa.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyt esittely.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen taustalla, kuten edustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Holmlund totesi, on OECD:n yhteydessä työskentelevän rahanpesun vastaisen työryhmän esittämä jatkuva kritiikki siitä, ettei niin kutsuttua rahan itsepesua ole meillä säädetty rangaistavaksi. Kritiikki on ollut varmaan aiheellista siinäkin mielessä, että suurin osa Euroopan maista on kriminalisoinut tämän itsepesun. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan valossa ei ole toivottavaa, että meillä olisi tämäntyylisiä aukkoja lainsäädännössä verrattuna muihin Euroopan maihin.

Arvoisa puhemies! Rahanpesu on meillä rikoslaissa määritelty liitännäiseksi teoksi, joka edellyttää esirikosta, jolla saadaan omaisuus, jota edelleen sitten myöhemmin pestään. Jos rahanpesijä on osallinen tähän esirikokseen, häntä ei nykyisen lainsäädännön mukaan tuomita rahanpesusta. Ajatuksena on tähän mennessä ollut, että rahanpesu tulee riittävän arvostelluksi, kun annetaan rangaistus esirikoksesta. Lakivaliokunnassa tätä asiaa pyöriteltiin, ja tuli selväksi, että kyseessä on lopulta melko monimutkainen asiakokonaisuus, mutta esitys veisi asiaa oikeaan suuntaan. Myöskin pidetään kannatettavana, että lakiin lisätään uusi momentti, joka parantaa esirikoksen asianomistajan asemaa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että hallitus on antanut eduskunnalle tämän esityksen ja että eduskunnan lakivaliokunta on yksimielisesti päätynyt esitystä kannattamaan.

Nykyinen Suomessa vallitseva oikeustila, jossa esimerkiksi Venäjällä johonkin talousrikokseen tai huumerikokseen osallistunut henkilö on voinut Suomessa tätä rahanpesua ilman mitään rikosoikeudellisia seuraamuksia harjoittaa, ei missään tapauksessa ole ollut tyydyttävä, ja on erinomainen asia, että tämä asia nyt korjataan.

On myös hyvä, että lakivaliokunta tässä mietinnössään on asettunut sen tulkinnan kannalle, että tämän alkuperäisen rikoksen syyksiluettavuutta ei vaadita edellytyksenä sille, että asianomainen henkilö voidaan tästä itse pesusta tuomita.

Herra puhemies! Haluaisin tässä yhteydessä kiirehtiä oikeusministeriötä myös eräisiin muihin korjauksiin, joita meidän rikoslainsäädännössämme tarvitaan. Erityisesti kiinnitän huomiota tähän törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointiin. Eduskunnassa tätä asiaa on vaadittu hyvin laajalla pohjalla käytännössä siitä Liedon rahankuljetusajoneuvon ryöstöyrityksestä saakka, ja olen kuullut, että nyt työryhmä on saamassa mietintönsä valmiiksi, ja vauhdittaisin tämän asian saamista tänne eduskuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi.