Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Siirryn eläinlääkintäpuoleen ja totean sen, että meillä on tällä hetkellä noin 370 kunnan- ja kaupungineläinlääkäriä. Karjatilojen määrä on voimakkaasti supistunut, ja toisaalta kunnat ovat samanaikaisesti vähentäneet myöskin eläinlääkärinvirkoja. Tällä hetkellä eläinlääkäreitä vaivaa työuupumus ja on vaikea saada täytettyä näitä paikkoja ja sijaisistakin on erittäin suuri pula. Vaikka karjatilat ovat vähentyneet, eivät suinkaan työt tiloilla ole samassa suhteessa pienentyneet, kun nyt on siirrytty eläinten sairaanhoidosta enempi myöskin eläinten terveydenhuollon suuntaan. Lisäksi lemmikkieläinten hoito vaatii — se on kasvanut — paljon eläinlääkäreitä. Kysynkin nyt maa- ja metsätalousministeriltä:

Miten aiotaan turvata eläinlääkärin saanti kaikkialla maassa, ja ennen kaikkea, onko tarkoitus lisätä eläinlääkärikoulutusta?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Koulutuskysymykset kuuluvat opetusministerille, joka ei ole paikalla, mutta toki olemme keskustelleet, koska eläinlääkärien tarve kohdistuu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Asia oli esillä tässä taannoin Eläinlääkäripäivillä. Kysymys on ongelmallinen. Eräillä paikkakunnilla Suomessa on ollut vaikeuksia täyttää avoimeksi tulleita eläinlääkärinvirkoja. Koulutusta koskeva selvittelytyö on opetusministeriössä meneillään, ja varmasti sieltä tulee asiaa koskeva selvitys.

Maa- ja metsätalousministeriön puolella on puolestaan arvioitu sitä, millä tavalla eläinlääkärien työtä pitäisi organisoida ottaen huomioon sen, että niukat resurssit riittäisivät kaikkein tärkeimpiin asioihin. Tämä haaste on iso, koska muun muassa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa tuodaan vielä lisää velvoitteita nimenomaan eläinten terveydenhoidon ja eläinten hyvinvoinnin puolelle ja tämä tulee lisäämään eläinlääkärien työtä. Asia on tämän kevään aikana tältä osin arvioitavana.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Kuten ministeri totesi, EU tuo lisää valvontatehtäviä eläinlääkäreille, ja tänä päivänähän nämä tehtävät tulevat suoraan maa- ja metsätalousministeriöltä eivätkä kunnat voi niihin paljon vaikuttaa, vaan ne on hoidettava ja suoritettava. Tänä päivänä eläinlääkäreillä on todella kaksi isäntää, sekä kunnat että valtio.

Nyt elintarvikevalvontaa, kuten todettiin, ollaan uudistamassa ja hallituksen periaatepäätöksen mukaan valvonta siirtyy yksittäisiltä kunnilta seutuyksiköille kolmen vuoden kuluessa vapaaehtoisesti. Onko nyt ministeriössä harkittu joitakin porkkanoita, joilla voitaisiin tätä vapaaehtoista siirtymistä seutukunnille edesauttaa nimenomaan taloudellisessa mielessä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä asia liittyy eläinlääkärien työalueeseen ja sillä tavalla on yksi osa sitä toimenpiteitten kokonaisuutta, jolla työtä rationalisoidaan. Uskon niin, että tämä tilanne on kunnissa kyllä hyvin oivallettu, ja vapaaehtoiselta pohjalta kunnat ovat muodostamassa näitä alueita, joita arvioidaan tarvittavan ehkä noin 50 koko maassa. Pääsääntö näyttäisi olevan se, että on sama kuntakokonaisuus kuin ihmisten terveydenhuollon puolella: terveyskeskusten kuntainliittojen alueet muodostaisivat pääsääntöisesti myöskin tämän elintarvikevalvonnan alueet.