Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Kela on merkittävä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen budjetti on 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kela tukee eri elämänvaiheissa ja elämänmuutosten yhteydessä. Se seuraa kansalaisia äitiyspakkauksesta eläkepäätökseen. Laitoksella on tärkeä rooli yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tukemisessa. Nämä ovat syitä siihen, miksi mielestäni Kelan on syytä jatkaa toimintaansa eduskunnan, ei esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Sellaisestahan käytiin keskustelua joitakin vuosia sitten.

Viime vuosi oli Kelan toiminnan osalta melko onnistunut. Asiakkailta saatu palveluarvosana 8,9 kertoo hyvästä onnistumisesta toimeenpanoasioissa. Arvosanassa näkyy se, että koulutusta etenkin asiakaspalveluun on annettu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kelan sijoitustoiminta on sujunut hyvin, ja toimintamenot ovat poikkeuksellisen pienet, runsaat 3 prosenttia, vaikka laitoksella on koko maan kattava palveluverkko ja tietotekniikkaan on viime aikoina panostettu. Sähköinen palvelu onkin edennyt melkoisella vauhdilla.

Kelan viime vuoden toimintaan suuntautuvan katsauksen lisäksi tämä puhe on minulle eräänlainen kokonaiskatsaus ja arvio neljän vuoden toiminnasta Kelan valtuutettuna sekä muutospaineista Kelassa. Viimeisten neljän vuoden aikana olemme saaneet myös tärkeitä kokemuksia siitä, miten uudistettu Kela-laki toimii käytännössä. Lain toimivuutta on syytä nyt tarkastella, ja teen sen nyt tässä samalla.

Arvoisa puhemies! Kelan toiminnassa ja Kela-laissa on edelleenkin merkittäviä uudistustarpeita, joista valtuutettujen on uskallettava pitää ääntä ja on suorastaan velvollisuus puhua. Kelan hallinnossa on erikoisuuksia, joita ei muualta valtionhallinnosta löydy. Tämän totesi myös edellinen, juuri työnsä päättänyt Kelan valtuusto, joka viimeisimmässä kokouksessa teki selkeät muutosesitykset näiden epäkohtien korjaamiseksi. Toivon, että näiden esitysten linjoilla edetään tässäkin eduskunnassa.

Huhtikuun 3. päivänä tänä vuonna toimitettiin esityksiä sisältänyt kirje ja muistio eduskuntaryhmille, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Kelan hallitukselle. Tässä kirjeessä Kelan toimintamalleja arvioineen selvityksen tuloksena ehdotetaan muun muassa, että Kelan pääjohtajan ja hänen sijaisensa ei tulisi olla Kelan hallituksen jäseniä vaan hallituksen tulisi koostua kokonaan ulkopuolisista henkilöistä. Samalla Kelan pääjohtajan roolia tulisi selkeyttää. Kelan hallitus voisi siirtää toimivaltaansa vain pääjohtajalle, joka toimisi asioiden esittelijänä hallituksen kokouksissa ja vahvistaisi muun muassa johtajien väliset työnjaot ja toimivallan. Ehdotukset koskevat myös tulossopimusmenettelyä, ja Kelan työjärjestyksen tulisi vahvistaa hallitus valtuutettujen sijaan.

Kelan toiminnan keskeinen erikoisuus liittyy sen hallituksen kokoonpanoon. Kelan pääjohtaja ja hänen varamiehensä ovat myös hallituksen jäseniä. He ovat hallituksen jäseninä valvomassa omaa toimintaansa, antamassa itselleen vastuuvapauden. Tähän on saatava muutos. Johtajille ei saa antaa kaksoisroolia hallituksen jäseninä. Mielestäni Kelan johtajien määrää olisi syytä vähentää nykyisestä. Heitähän on nyt viisi. Viime Kelan valtuusto vähensi johtajien määrää yhdellä, mutta heitä voitaisiin aivan hyvin vähentää esimerkiksi kolmeen. Lisäksi Kelan pääjohtajan asemaa ja Kelan sisäisiä valtasuhteita on muutenkin syytä selkiyttää.

Arvoisa puhemies! On myös toinen asia Kelan hallituksen kokoonpanossa, johon totisesti toivoisin muutosta. Mielestäni työmarkkinajärjestöjen vahva asema nykyisen hallituksen kokoonpanossa on ongelmallinen. Tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana toimii työmarkkinajärjestön edustaja. Mielestäni rooli sopii huonosti työmarkkinajärjestön edustajalle, sillä Kelan hoitama sosiaaliturva on pääasiassa perusturvaa ja valtaosa etuuksista on sosiaaliavustuksen luonteisia ja verovaroin rahoitettavia. Lain mukaan Kelan tulee tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Työmarkkinajärjestöjen intressissä on kuitenkin perinteisesti ollut ansiosidonnainen sosiaaliturva, kuten työeläkkeet ja ansioon suhteutettu työttömyysturva. Näitä Kela ei hoida.

Kun lakia Kansaneläkelaitoksesta vuonna 2001 valmisteltiin, perustuslakivaliokunnassa keskusteltiin siitä, millainen rooli etujärjestöillä voi Kelan hallinnossa olla. Asiantuntijat olivat kriittisiä etujärjestöjen vahvaa edustusta kohtaan. Esimerkiksi professori Tuori lausunnossaan totesi, että korporatiivinen etujärjestöedustus sopii huonosti yhteen sen parlamentaarisen edustusperiaatteen kanssa, jonka vaikutus Kansaneläkelaitokseen kanavoituu valtuutettujen kautta. Professori Mäenpään mukaan etujärjestöpohjainen edustus hallituksessa on pulmallista, jos edustus olennaisesti muuttaisi laitoksen vakiintunutta valtiosääntöistä asemaa — suora lainaus hänen lausunnostaan — "esimerkiksi niin, että laitokseen kohdistuva sisällöllisesti merkittävä ohjaus tulisi pääosin valtiokoneiston ulkopuolelta, esimerkiksi juuri etujärjestöistä".

Perustuslakivaliokunta tuli siihen tulokseen, että jos nämä tahot ovat hallituksessa vähemmistönä, asiassa ei ole huomauttamista. Silloin ei kuitenkaan osattu ottaa tarkasteluun sellaista asetelmaa, jossa etujärjestöjen valta on vahva Kelan hallituksen puheenjohtajuuden kautta, vaikka niillä ei olekaan matemaattista enemmistöä hallituksessa. Kelan hallituksen puheenjohtajan rooli on erittäin keskeinen laitoksen ohjauksessa. Puheenjohtaja on pääjohtajan lähin esimies ja yhteyshenkilö suhteessa valtuutettuihin. Halutessaan hallituksen puheenjohtaja voi käyttää varsin suurta valtaa päätettäessä Kelan toiminnasta sekä kannanotoista. Tällä hetkellä etujärjestöedustus onkin Kelan hallinnossa hallituksen puheenjohtajuuden kautta niin vahva, että se on mielestäni rinnastettavissa asiantuntijoiden kritisoimaan asetelmaan, jossa etujärjestöillä olisi enemmistö hallituksen jäsenistä. Hallituksen puheenjohtajistahan äänestettiin, viime Kelan valtuusto äänesti siitä.

Arvoisa puhemies! Olen nyt esittänyt kriittisiä huomioita ja uudistustarpeita Kelasta. Jottei tästä jäisi liian tumma sävy, korostan lopuksi, että Kelassa on paljon toimintaa ja osastoja, jotka ansaitsevat suuren kiitoksen. Ne toimivat juuri niin kuin pitääkin ja ylittävät usein odotukset. Hyvä esimerkki erinomaisesti toimivasta osastosta on Kelan tutkimusosasto. Olen useasti ilahtunut sen asiantuntevuudesta ja keskustelualttiudesta sekä sen tekemistä uusista avauksista. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on ehdotus harkinnanvaraisen kuntoutuspsykoterapian muuttamisesta lakisääteiseksi, jotta sen rahoitus ja saatavuus olisi turvattu ympärivuotisesti.

Toivon, että tässä puheessa esille nostamani asiat toimisivat evästyksinä tuleviin henkilövalintoihin ja päätöksiin. Erityisesti toivon, että keskustelu edustuksellisuuden periaatteesta jatkuu eduskunnassa.

Henna Virkkunen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksesta käy ilmi, valtuutetut ovat varsin tyytyväisiä siihen, että lainsäädännön selkiyttäminen on lähtenyt nyt Kelan osalta käyntiin, mutta tosin toteavat, että näiden pitkälti säädösteknisten uudistusten yhteydessä ei juurikaan ole voitu yksinkertaistaa eri järjestelmien sisällöllisiä perusteita — tässä ehkä juuri yksi suurimmista ongelmista. Kela sinänsä on pystynyt tehostamaan toimintaansa erittäin hyvin ja hyödyntämään nykyaikaista tietotekniikkaa omassa toiminnassaan, ja varmasti Kelan yli 5 000 ammattilaista pystyvät hoitamaan kaikkia näitä asioita. Muistaakseni Kelalla on hoidettavanaan noin 140 erilaista etuutta maksussa. Muistini mukaan näin on. Se ei käy esiin tästä toimintakertomuksesta.

Mutta asiakkaiden, käyttäjien, näkökulmasta suomalainen sosiaaliturvalainsäädäntö on erittäin ongelmallinen siinä mielessä, että monetkaan edut eivät siinä mielessä kohtaa. Järjestelmä on hyvin passivoiva eikä tue tarpeeksi ihmisten oma-aloitteisuutta, ei kannusta yrittämään ja toimimaan aktiivisesti. Siinä mielessä on erittäin tärkeää, että uusi hallitus on nyt ottanut tämän mittavan sosiaaliturvauudistuksen tehtäväkseen. On hyvin haasteellista kehittää Suomeen sellainen sosiaaliturva, joka on samaan aikaan riittävän kannustava, mutta huolehtia siitä, että väliinputoajia ei tässä uudessa järjestelmässä kuitenkaan tulisi.

Kela voi tukea hyvin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluiden järjestämistä myös siinä, että Kelan maksettavina voi olla sellaisia palveluita, jotka kuntien maksettavina saattaisivat asettaa suomalaiset asukkaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Yksi tällainen on omaishoidon tuki, jota nyt hallitusohjelmassa tutkitaankin juuri. Jos se siirrettäisiin Kelan maksettavaksi, tällöin asukkaat asuinpaikasta riippumatta olisivat yhtäläisesti tämän omaishoidon tuen piirissä.

Kelalla on myös merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden monipuolistamisessa. Sairausvakuutuksen korvaukset, niin sanotut kelakorvaukset, lääkärinpalkkioista ovat yksi osa kokonaisuutta, jolla rahoitetaan palvelua, joka muutoin on kunnan järjestämisvastuulla. Edellisen hallituksen asettaman sairausvakuutusjärjestelmän kehittämistyöryhmän mielestä kelakorvaukset ovat jääneet pahasti jälkeen kustannuskehityksestä. Vuosikymmenien kuluessa korvaustaso on pudonnut ollen nykyään noin 30 prosentin tasolla alkuperäisestä 60 prosentista. Työryhmä esittää korotuksia yksityislääkärin hoidosta maksettaviin kelakorvauksiin, sillä korvausten perusteiksi vahvistettuja taksoja ei ole korotettu vuoden 1989 jälkeen.

Tässä mielessä on hieno asia, että nyt uusi hallitusohjelma on ottanut tämänkin haasteen vastaan. Hammaslääkärinpalkkioista vakuutetuille maksettavien kelakorvausten tasoa muutetaan siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin korvausperusteesta. Korvaustasoa tulisi muissakin hoidoissa nostaa samalle tasolle. Myös yksityislääkärinpalkkioiden korvaustasoa tulisi nostaa, sillä se vähentää painetta julkisella sektorilla. Tämä tuo säästöjä ja lyhentää jonoja. Vuonna 2004 Kela maksoi esimerkiksi yksityissektorin lääkärikäynneistä 64,6 miljoonaa euroa. Mikäli vastaava palvelu olisi tuotettu kunnallisesti, olisivat kustannukset yhteiskunnalle olleet Kelan arvion mukaan 240—270 miljoonaa euroa.

Näin ollen Kelalla on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestämisessä, palveluvalikoiman monipuolistamisessa niin, että kansalaiset voivat entistä paremmin valita, mistä palvelunsa hankkivat. Jatkossakin päävastuun hyvinvointipalveluiden järjestämisestä on oltava julkisella sektorilla, mutta kun käytämme tätä hienoa järjestelmää, Kelaa, joka Suomeen on luotu, voimme entisestään monipuolistaa näitä mahdollisuuksia.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ensiksi totean, että meille ei enää tuohon pöydille jaeta kaikkea materiaalia, mitä ennen on jaettu, ja muun muassa tämä Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus on luokiteltu sellaiseksi asiakirjaksi, jonka saa tuolta käytävästä, mutta sitä ei jaeta jokaiselle erikseen. Toivon, että tämä ei tarkoita sitä, että tämä Kansaneläkelaitoksen toiminta olisi sen arvoista, että sitä koskevaa kertomusta ei varsinaisesti jaeta edustajille vaan se on edustajien haettava tuolta kärrystä.

Nimittäin tämä Kansaneläkelaitos on tavattoman tärkeä toimielin tässä yhteiskunnassa. Se on vanha perusturvan takaava laitos, tai laki toivottavasti takaa perusturvan, mutta sen täytäntöönpanon hoitava laitos on Kansaneläkelaitos, ja sen valtuutettujen toimintakertomus on perin tärkeä asiakirja, ja tämä keskustelu, valiokuntakäsittely ja sitten mietinnön pohjalta uusi keskustelu ja päätöksenteko ovat ne kohdat, joissa eduskunta voi tehdä päätöksiä, joilla on aivan välitön, suora vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Tämä on suurta osaa suomalaisista ja Suomessa asuvia koskettava asiakokonaisuus.

Nyt meillä aloitti uusi hallitus. Siinä on ennätysmäärä, 20 ministeriä. Tuntuu, että kaikilla ministereillä ei kovin paljon painoa salkussaan ole. Olisinkin toivonut harkittavaksi ja jopa toteutettavaksi sitä, että tuon 20 ministerin joukossa olisi ollut vanhus- ja eläkeasioiden ministeri. Näiden asioiden tärkeys on tänä päivänä erittäin polttava, ja tilanne vain vaikeutuu entistä enemmän, kun väestön ikääntyminen ja eläköityminen kasvavat. Mutta hallitus näki esimerkiksi viestinnän ja liikenteen jakamisen tärkeämmäksi kuin tämän keskeisimmän osan perusturvaa. Näin sitten myös hallitusohjelmasta voi lukea, että kovin paljon ei nyt istuvakaan hallitus eläkeasioihin tule panostamaan.

Tuosta ministerien lukumäärästä voi vielä todeta, että kun toissa päivänä istuimme tuolla kirkossa, niin näytti vähän ikävältä, kun ministereillä oli niin tavattoman ahdasta niissä kahdessa penkkirivissä, kun istuivat siellä täytenä ryhmänä, mikä sinänsä oli positiivista. Eli ilmeisesti sielläkin pitää ottaa lisäpenkkejä käyttöön ministerien määrän takia. Monet ovat toki hoikkia, niin että se auttaa vähän asiassa.

Herra puhemies! Todellakin näissä eläkeasioissa viime vuosina tämän valtavan taloudellisen kasvun aikana on eläkeläisten osalta, suurta osaa eläkeläisiä koskien, tapahtunut negatiivista tai ainakin nollakehitystä. Me muistamme, kun Lipposen hallitus sääti taitetun indeksin, joka leikkaa yhä ansioeläkkeitä, poisti kansaneläkkeen pohjaosan ja sääti verolait niin, että eläkeläiset maksavat tietyssä tuloluokassa kireämpää veroa kuin palkansaajat vastaavassa. Sitten nämä kansaneläkeuudistukset ja siihen liittyvät erityiset tasokorotukset ovat olleet häpeällisen pieniä. Muutkin Kelan toimeenpanemat etuudet ovat monelta osin varsin heikkoja ja vaatimattomia. Nyt hallitusohjelma lupaa joitakin parannuksia, eli voi todeta, että suunta on oikea, mutta tahti on tavattoman hidas siihen tilanteeseen nähden, missä taloudessa ollaan. Kansaneläkkeiden osalta tapahtuu vain tuo yksi 20 euron kuukausikorotus tasokorotuksena, ja edelleen kaikkein heikoin indeksisuoja on kansaneläkkeillä. Tämä jatkuu. Hallitus ei ole suurista puheista huolimatta tuomassa tähän yhtään mitään muutosta. Taitettu indeksi, pohjaosa, jatkuu ennallaan, ja verotuksen osalta on todettava, että se on luvattu, mutta aika näyttää olevan avoin, niin kuin monessa muussakin asiassa verotuksen osalta; asiat on jätetty vaalitäyiksi lähinnä sinne loppupuolelle.

Arvoisa puhemies! On siis odotettava ja oletettava, että hallitus ei arvosta tätä iäkästä väestöryhmää, joka tällä hetkellä on hoidon osalta tavattoman heikossa tilanteessa laajalti tässä maassa hoitajien määrän ja palkkatason takia, mutta ei myöskään tätä perusturvaa, jota Kansaneläkelaitos hoitaa näiden ihmisten osalta, joilla ei ole ansiosidonnaisia tai ansioon perustuvia etuuksia. Niihin ei myöskään tule sellaista korjausta, joka väestö- ja eläkeläisryhmien välisiä kohtuuttomia eroja tasaisi. Tämä on ikävä todeta. Vastustaako kokoomus, vastustaako keskusta, vihreät, vai onko se edelleen niin kuin viimeksi tuntui, että Rkp:n syytä oli kaikki? Odotamme ja katsomme vielä jonkin aikaa, mutta kehykset eivät tietysti hyvää lupaa. Mutta niistä puhutaan ensi viikolla.

Herra puhemies! Tämä Kansaneläkelaitoksen hallinto on ollut pitkään esillä. Itse olen täällä ollut nyt jo runsaat 20 vuotta, ja siitä on koko ajan puhuttu. Yhdyn pitkälti siihen kritiikkiin, mitä ed. Ojansuu esitti. Mielestäni Kansaneläkelaitoksen nimikin voisi olla Perusturvalaitos, koska sillä on, ed. Virkkunen muisteli, 140 eri etuutta hoidettavanaan. No, suuruusluokka voi olla oikea. Eli sillä on paljon laajempi tehtävä kuin vain kansaneläkeläisten asioiden ja etuuksien hoitaminen. Se voisi olla vaikka Perusturvalaitos, Pela eikä Kela, mutta se nyt on toisarvoinen asia. Mutta sen hallinnon tulisi levätä vielä enemmän eduskunnan varassa kuin tänä päivänä tapahtuu, ja siksi en kyllä ymmärrä, miksi etujärjestöillä pitää olla perusturvan osalta niin vahva ote hallinnossa kuin tänä päivänä on. Mikä on se peruste, että näin on? Ymmärrän sen ansiosidonnaisella puolella, kun siellä on työmarkkinaratkaisuista ja toisaalta sitten työhön sidonnaisista ja ansiotasoon sidonnaisista etuuksista kysymys. Siellä sille on jonkinlaista perustetta, mutta Kansaneläkelaitoksen osalta en kyllä sitä näe, ja tähän olisi syytä puuttua ja tarkistaa lainsäädäntöä, järjestelmää, tältä osin.

Omaishoidon tuen siirtäminen Kelalle voisi olla ihan paikallaan. Täällä kertomuksessa sanotaan, että toimeentulotuen ja elatustuen osalta asiasta käytiin keskustelua ja niiden toimeenpanon siirtämistä Kelalle kokeiltiin 90-luvulla ja saatiin hyviä kokemuksia, mutta kuitenkin se on hylätty. Toivottavasti omaishoidon tuen, toimeentulotuen ja elatustuen osaltakin näihin palataan ja todellakin saadaan tällainen järjestelmä voimaan, joka voisi kuntienkin tilannetta helpottaa.

Herra puhemies! Kun vielä totean, että hallituksen linja näyttää olevan, että pannaan sairaat ja lapsiperheet maksamaan entistä enemmän näitä rasitteita, mitä yhteiskunnassa on, ja kuntien talousahdinkoa, niin tilanne ei näytä välttämättä valoisalta, vaikka Suomi onkin loistavan hyvä maa.