Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Kiitos, arvoisa puhemies! — Viime vuonna, siis kevään 2012 kehysriihessä, hallitus teki poliisitoimen kannalta historiallisen päätöksen pitkän aikavälin resursseista ja tuolloin myönsi poliisille tasokorotuksena lisää rahaa talouden tasapainottamiseen ja toimintakyvyn varmistamiseen. Silloin päätettiin, että vuosien 2015 ja 2016 tasolla tuo tasokorotus on 30 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmaan kirjattu poliisin toiminnan hyvä taso haluttiin ja halutaan turvata.

Tuossa viime vuoden kehysriihessä pyrittiin todellakin poliisin toiminnan pitkäjänteiseen turvaamiseen. Poliisin taloudellisen tilanteen parantamiseksi laadittiin kolmiosainen kokonaisratkaisu, joka pyrkii eroon sellaisista vanhoista toimintatavoista, joissa poliisin resurssit ovat perustuneet tempoilevaan lisämäärärahojen laskemiseen ja anomiseen. Poliisin budjettiahan on perinteisesti vuosittain korjailtu joko hallituksen toimesta tai sitten eduskunnassa pienillä lisämäärärahoilla, työllistämisrahoilla tai erillisillä lisäbudjeteilla.

Suomalainen poliisi on erittäin ammattitaitoinen ja nauttii kansalaisten luottamusta. Kansainvälisesti vertaillen Suomessa on asukasmäärään verrattuna vähän poliiseja, mutta tästä huolimatta suomalaisen poliisin toiminnalliset tulokset kestävät vertailun muihin maihin, ja tilanne tässä suhteessa on edelleen parantunut. Viime vuoden tilastot osoittavat, että esimerkiksi poliisin kiireellisimmissä A-luokan hälytystehtävissä toimintavalmiusaika kohentui selvästi edellisvuodesta. Myös rikoslakirikosten selvitysprosentti parani, ja erityisesti väkivaltarikoksista poliisi selvitti aiempaa useamman.

No, nyt keskustelussa on viitattu, kun puhutaan tästä poliisin hallintorakenneuudistuksesta, aika paljon näihin aiempiin uudistuksiin eli Pora ykköseen ja Pora kakkoseen ja niistä kuluneeseen melko lyhyeen aikaan. Miksi poliisin organisaatiota täytyy taas muuttaa? Tosiasia on se, että näiden aiempien uudistusten vaikutukset, säästövaikutukset, eivät ole riittäviä poliisin palvelukyvyn turvaamiseksi. Nykyisen kaltaisen organisaatio- ja kulurakenteen ylläpitäminen merkitsisi poliisin osalta tuon 30 miljoonan euron tasokorotuksen, lisämäärärahan, jälkeenkin useiden kymmenien miljoonien eurojen vuosittaista rahoitusvajausta. Nykyistä kulurakennetta onkin muutettava siten, että suhteessa yhä enemmän rahaa voidaan kohdistaa poliisimiesten ja poliisinaisten palkkoihin ja vähemmän toimitiloihin, seiniin, hallintoon, byrokratiaan. Nyt tekeillä oleva rakenneuudistus on välttämätön, että voimme tulevina vuosina myös turvata tämän poliisin hyvän toiminnallisen tason.

Hallintorakenneuudistusta suunnitelleen työryhmän esitykset kattavat koko poliisihallinnon toiminnot: poliisihallinnon johtamisjärjestelmän uudistamisen, poliisihallinnon keventämisen Poliisihallituksesta lähtien, aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden lakkauttamisen, uusien poliisilaitosalueiden muodostamisen vähentämällä paikallispoliisin yksiköiden määrän nykyisestä 24:stä 11:een ja liikkuvan poliisin toimintojen yhdistämisen paikallispoliisiin, keskusrikospoliisin toimintojen uudistamisen, suojelupoliisin toiminnan tehostamisen, poliisikoulutuksen uudistamisen, palveluverkoston kehittämisen, samoin Poliisin tekniikkakeskuksen tehtävien siirtämisen Poliisihallitukseen sekä automaattisen liikennevalvonnan tukitoiminnon keskittämisen.

Vajaassa vuodessa ministeriössä ja poliisihallinnossa on tehty todellakin mittava työ. Koko organisaatio on käyty tiheällä kammalla läpi tavoitteena keventää hallintoa. Yhteensä johto-, hallinto- ja tukitehtäviä pyritään vähentämään ilman irtisanomisia ja lähinnä eläköitymisen kautta noin 240 henkilötyövuotta.

Eduskunnan hyväksyttäväksi tulee osa näistä hallintorakenteen uudistamiseen liittyvistä ehdotuksista, ja nyt meillä on käsillä hallituksen esitys, joka sisältää liikkuvaa poliisia ja Poliisin tekniikkakeskusta sekä Poliisihallituksen aluehallintovirastojen vastuualueiden lakkauttamista koskevat asiakokonaisuudet. Myöhemmin tämän kevätistuntokauden aikana eduskunnan käsiteltäväksi toimitetaan vielä esitys Poliisiammattikorkeakoulusta, jonka tavoitteena on siis uudistaa koulutusta, siellä suoritettavia tutkintoja. Muutoin poliisin hallintorakenteen uudistamiseksi tehtävät päätökset sitten tehdään joko valtioneuvostossa, esimerkiksi paikallispoliisin uudistus, siis poliisilaitosten alueet, tai sisäasiainministeriössä, muun muassa pääpoliisiasemat ja poliisin palveluverkosto. Mutta tuo koko esityskokonaisuus on nyt haluttu tuoda eduskunnan ja erityisesti sitten hallintovaliokunnan arvioitavaksi.

Hallituksen esityksessä siis ehdotetaan, että liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus hallinnollisina erillisinä poliisiyksikköinä lakkautettaisiin ja aluehallintovirastoista lakkautettaisiin nuo poliisin vastuualueet.

Liikkuva poliisi esitetään yhdistettäväksi paikallispoliisiin, ja sen hoitamat liikennevalvontatehtävät ja muut erityistehtävät organisoitaisiin uudelleen ylläpitäen näihin toimintoihin kohdennetut resurssit. Eli liikkuvan poliisin henkilöstö siirrettäisiin sille alueelle perustettavaan poliisilaitokseen, millä yksikkö tällä hetkellä toimii.

Poliisin tekniikkakeskusta erillisenä hallinnollisena yksikkönä ehdotetaan lakkautettavaksi. Sen hoitamat tehtävät ja henkilöstö siirtyisivät pääosin Poliisihallitukseen, joka huolehtisi muiden tehtävien ohella poliisin kaluston, varusteiden ja välineiden suunnittelusta, kehityksestä ja hankintatyöstä. Tällaista välivarastointitehtävää pyritään vähentämään, jolloin myös saadaan kustannuksia alennettua.

Hallinnollista kytkentää aluehallintovirastojen ja poliisin vastuualueiden välillä ehdotetaan purettavaksi. Vastuualueilla hoidettavat tehtävät voitaisiin hoitaa nykyistä tilannetta vastaavalla tavalla poliisilaitosten ja Poliisihallituksen toimesta yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa.

Esityksen tavoitteena on siis osana tätä poliisin talouden turvaamista se, että poliisin toiminnalliset tulokset pysyvät nykyisellä tasolla — operatiivisen toiminnan taso niin valvonnan, hälytystoiminnan, rikostorjunnan kuin lupapalveluiden osalta säilytetään — ja se, että toiminnan laadun vaihtelu ei lisäänny. Uudistuksessa varmistetaan toiminnallisten tulosten pysyminen vuosien 2009—2011 keskimääräisellä tasolla ja tavoitteen toteutumista seurataan poliisin yleisillä indikaattoreilla.

Erityisesti liikenneturvallisuuden ylläpitäminen ja liikennevalvonnan tulevaisuus on herättänyt keskustelua, ja tämä on ymmärrettävää. Tämä on meille kaikille, myös kaikille poliittisille ryhmille, erittäin tärkeä tavoite. Liikenneturvallisuuden ylläpitämisen kannalta, kun sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsitteli tätä poliisihallinnon uudistamista, kiinnitettiin aivan erityistä huomiota juuri liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuustyön tason varmistamiseen.

Tavoitteeksi asetettiin liikennevalvonnan tulosten ja resurssien säilyttäminen vähintään tuolla vuosien 2009—2011 keskimääräisellä tasolla, ja tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä yhteisesti sovittua kirjausta tuossa sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän päätöksessä, että vuonna 2016 liikennevalvontaan panostetaan edelleen noin 620 henkilötyövuotta, joista 54 kohdentuu raskaan liikenteen valvontaan. Eli aivan henkilötyövuositasolla on haluttu tehdä tuo yhteinen päätös, jotta liikennevalvonnan taso säilyy sillä tasolla kuin millä se on ennen tätä organisaatiouudistusta. Rattijuoppojen ja muiden liikenteen vaarantajien kiinnijäämisriski säilyy siis nykyisellä tasolla.

Ministerityöryhmä päätti myös, että liikennevalvonnalle ja raskaan liikenteen valvonnalle perustetaan valtakunnallinen ohjaustoiminto ja kaikkiin poliisilaitoksiin liikennevalvontatoiminto, koulutus keskitetään Poliisiammattikorkeakouluun ja ajokorttihallinto siirretään sitten myöhemmässä vaiheessa Trafiin. Myös sisäministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyötä vahvistetaan tulosohjauksessa ja laaditaan liikennevalvonnan kehittämisohjelma vuosille 2013—2016, siis näiden kahden ministeriön yhteishankkeena.

Haluan vielä korostaa, että koko tämän uudistuksen tavoitteena on siis turvata sen varsinaisen poliisitoiminnan nykyinen hyvä taso. Kohdentamalla nuo säästöt johto-, hallinto- ja tukitoimintoihin voidaan irrottaa resursseja siihen operatiiviseen kenttätyöhön. Kansalaisten näkökulmasta kaikki nykyisin liikkuvan poliisin toimesta hoidettavat tehtävät hoidetaan siis muiden poliisiyksikköjen eli paikallispoliisin toimesta. Tarkoituksena on siis säilyttää myös liikennevalvonnan määrä ja tuloksellisuus, liikenneturvallisuustyö ja toiminnan alueellinen kohdentuminen ennallaan.

Tässä Pora III -hankkeessa kaiken kaikkiaan tavoitellaan noin 25—30 miljoonan euron uudelleenkohdennusta, siis poliisin operatiiviseen toimintaan hallinnosta ja rakenteista. Säästötavoitteiden osalta nuo säästötoimenpiteet ovat yksilöityjä, ja alustava toteutusajankohta on määritelty. Nuo laskelmat perustuvat huolelliseen analyysiin ja taustaselvityksiin, ja tavoitteiden toteuttamiselle asetettu seurantamittaristo antaa myös hyvän pohjan eduskunnalle ja valiokunnalle seurata näiden tavoitteiden toteutumista.

Tämän esityksen, joka nyt on käsiteltävänä, osuus kustannussäästöistä on reilut 7 miljoonaa euroa vuosittain. Tuosta liikkuvan poliisin hallinnollisesta yhdistämisestä paikallispoliisiin on laskettu tulevan yli 6 miljoonan euron kustannussäästöt ja Poliisin tekniikkakeskuksen lakkauttamisesta hallinnollisena yksikkönä yli miljoonan euron kustannussäästöt.

Jo vuodelle 2014 on asetettu tavoitteeksi kaiken kaikkiaan tästä poliisin hallintorakenneuudistuksesta 15 miljoonan euron säästö. Tämän haluan sanoa sillä vakavuudella eduskunnalle, että jos hanke lykkäytyisi jostain syystä tuon vuoden 2014 alusta, niin silloin meillä todellakin olisi lähes tuon suuruinen aukko tässä poliisirahoituksessa sen kehyspäätöksen valossa, joka viime keväänä tehtiin ja joka nyt myös juuri tehdyssä kehyspäätöksessä vahvistettiin. Sen vuoksi pyydän eduskunnalta nöyrästi, että eduskunta voisi käsitellä tämän esityksen ripeästi, jotta nuo muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2014 alusta. (Kari Rajamäki: Nyt alkaa riittää jo!) Näin varmistettaisiin riittävän tehokkaat taloudelliset vaikutukset kehyskaudella ja aikataulullisesti erityisesti poliisin toiminnanohjausjärjestelmän eli niin sanotun Vitja-hankkeen käyttöönoton kanssa samanaikaisesti.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että poliisin talousjohtaminen ei ole kovin hääviä ollut ennen ja sitä piti ministerin johdolla tehdä. Nyt toivoisi kyllä, että olisi paremmin hallitusohjelman linjaus siitä, että ministerin ja ministeriön johdolla myös sitä poliisin johtamista tehtäisiin. Itse asiassa näitä poliisihallinnon organisointiasioita ei ole arvioitu, koko hallintorakenneuudistuksen painopisteiden oikeellisuutta, sillä tavalla kuin eduskunta aikoinaan budjetissa edellytti.

Tässähän on vuoden 2009 Poliisihallituksen rakentamisen yhteydessä paisutettu ja pönötetty tätä Paatero-palatsia, ja sinne on siirretty muun muassa lääninjohdon henkilöstöä 80 henkilöä, jopa keinotekoisiin työpaikkoihin. Totuus on se, että tässä ollaan selkeästi vaarantamassa nyt liikenneturvallisuutta ja kentällä operatiivista toimintakykyä.

Itse asiassa te ette puutu siihen, että hallitusohjelman vastaisesti poliisimiesten poistuma ylittää valmistuvien poliisimiesten määrän noin 170 henkilöllä ensi vuonna. Siis sehän lähtee siitä, että poliisien määrää vähennetään. Sen sijaan Poliisihallitusta kasvatetaan ja poliisijohtajan peukalon alla pidetään koko järjestelmän kehittäminen. Näin ei voi olla. Eduskunnan on puututtava tilanteeseen.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä kehua ministeriä, että hän on tehnyt hyvää työtä siinä mielessä, että poliisilla on nyt tämmöinen pitkän tähtäimen suunnitelma sekä rahoituksessa että henkilöstössä. (Kari Rajamäki: Ei ole kehumista!) Poliisin elämä on ollut lähinnä kädestä suuhun elämistä, ja hallitus on tehnyt hyvää työtä, kun se on lisännyt rahoitusta poliisille, huomattavia summia tilanteessa, missä muilta on otettu pois. Tämä on se tosiasia, se kannattaa aina muistaa. Ketään ei irtisanota. Päälliköitä on liikaa — heitä poistetaan ja tilalle palkataan nuoria poliiseja kentälle sekä tutkintaan eli sinne, missä poliisin pitää olla, tekemässä sitä perustyötä. Minun mielestäni tämä linja on ihan hyvä.

Siitä olen edustaja Rajamäen kanssa samaa mieltä, että tämä liikkuvan poliisin lakkauttaminen on virhe, mutta siihen palaamme varmaan myöhemmin.

Mutta pääsääntöisesti oikein hyvää työtä, arvoisa ministeri.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäki käytti erinomaisen puheenvuoron ja myöskin edustaja Tolvanen hyvin sovittelevan, asiallisen puheenvuoron.

Arvoisa ministeri, te luettelitte tuossa hyviä asioita, joita tällä uudistuksella pyritään entisestään parantamaan, mutta tämä on mielenkiintoinen tilanne, että kun tuottavuusohjelman tavoitteena on keventää hallintoa ja vahvistaa operatiivista tasoa, niin mitä ilmeisimmin käykin juuri päinvastoin. Elikkä kerroitte tuossa, että liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä ollaan perustamassa organisaatio, tällainen valtakunnallinen ohjaustoiminto. Herää kyllä kysymys, että kun vasemmalla kädellä otetaan ja oikealla annetaan, niin mistä tästä säästöjä tulee. Kun vielä huomioi sen, että liikkuvan poliisin henkilökuntaa ei voida irtisanoa vaan heidät sijoitetaan uudelleen poliisilaitoksiin, niin edelleenkin minä kysyn teiltä, missä tässä tulee 6 miljoonan euron säästöt.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on nyt vaikea ymmärtää, että jos leikataan, lopetetaan ja lakkautetaan, niin silloin myös palvelut paranevat, sitä minä en kyllä ymmärrä. Nyt on kysymys siitä, että sekä poliisin että sisäisen turvallisuuden määrärahat ovat yksinkertaisesti liian riittämättömät, ja nyt vuosi sitten kehysriihessä keksittiin, että kun lakkautetaan liikkuva poliisi, niin silloin saadaan sieltä tietty määrä, se 6—7 miljoonaa, säästöä. Mutta minun käsitykseni mukaan se säästö ei ole ollenkaan niin itsestään selvää kuin mitä täällä on yritetty moneen kertaan jo kertoa. Olen todella huolissani siitä lp:n lakkauttamisesta ja epäilen sitä, että liikennevalvonta ja liikenneturvallisuus kaiken kaikkiaan vähenevät. Vaikka te sanoitte tässä, että nämä tulostavoitteet säilyvät liikennevalvonnan määrän ja tuloksellisuuden osalta samana, ja te varmaan tulette pitämään siitä kiinni, että ensimmäiset vuodet näin tapahtuu, pikkuhiljaa tulee tapahtumaan niin, että liikennevalvontaan osallistuvat poliisihenkilöt siirtyvät tekemään muita tehtäviä.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin poliisi kuin Puolustusvoimat ovat joutuneet oikein voimakkaan toiminnan sopeuttamisen eteen, ja poliisihallinnon puolella tämä uudistustyö on vielä kovastikin kesken. Esityksiä on tehty paljon, ja yhtenä esityksenä on muun muassa poliisin tietojärjestelmähankkeen, Vitja-hankkeen, eteenpäinvieminen ja sen loppuunsaattaminen viimeistään vuonna 2014 ja osin jo tämän vuoden puolella. Kysyisin ministeriltä, miten tämä Vitja-hanke tällä hetkellä etenee. Joidenkin työstä tihkuneiden tietojen mukaan ilmeisesti säästötavoitteista on haastavaa pitää kiinni. Onko näin, että säästöissä pysytään ja tehokkuutta saadaan, vai joudutaanko Vitja-hankkeen tavoitteista tinkimään?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tiedämme, yhteiskunta on suuressa tilanteessa sen takia, että rahaa menee enemmän kuin sitä tulee ja sitä on käytössä. Se tarkoittaa sitä, että pitää priorisoida, pitää pyrkiä tekemään asiat uudella tavalla, tehokkaammin, paremmin, tuottavammin. Se koskettaa joka ikistä hallinnonalaa. Mutta me olemme yhdessä sopineet, että sisäisestä turvallisuudesta ja sen tasosta ei tingitä. Minun mielestäni ministeri on tehnyt hyvää työtä tässä suhteessa, että tavoite on niin kristallinkirkas: kaikin mahdollisin keinoin pyritään pitämään eurot entisellään, ja jos niistä joudutaan tinkimään, niin löydetään ratkaisut, miten voidaan varmistua turvallisuuden tasosta jatkossakin.

Yhtä asiaa tietysti en minäkään tässä uskalla vakan alla pitää. Kyllä se liikkuvan poliisin lakkauttaminen on kova paikka. Haluankin kysyä ministeriltä: miten ministeri varmistaa sen, (Kari Rajamäki: Tehän sen päätätte!) mihin edustaja Vehviläinen viittasi äsken, että liikenteenvalvonnassa pysyy se resurssi myöskin tulevaisuudessa, kun on riski, että kotonakin tapahtuu kaikenlaista härdelliä?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuon esille nyt Lapin ja syrjäseutujen asukkaiden erityisolot. Nytten on luvattu Enontekiölle vähän niin kuin poliisiapua, Utsjoella on yksi poliisi, mutta nämä kaikki tuntuvat olevan vain yksinkertaisia, tilapäisiä ratkaisuja. Meiltä on syrjäseudulta vähennetty kaikkia valtion viranomaisia, Rajavartiostoa vedetään nytten alas, liikkuvan poliisin resurssit menevät alas ja kaikki nämä. Savukoskelaisina me olemme todenneetkin siihen, että jos me poliisin haluamme paikalle, niin kyllähän me sanomme vähintään, että joku on ollut suden tai ahman perässä — kyllä tulee virkamiehiä ja virka-apua vaikka kuinka paljon. Mutta nyt minä kysynkin teiltä, arvon ministeri: onko tässä ohjelmassa — minä en pikaisella lukemisella löytänyt — omaa turvallisuuspakettia, turvapakettia, syrjäseutujen ihmisille, siis ihmisille, ei eläimille, vaan turvapaketti ihmisille?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallintoa on järkevää silloin purkaa, kun se tuottaa säästöä ja voidaan lisätä voimavaroja käytäntöön ja arkeen, ja niin kuin tässä edellä tuotiin esille, poliisimiesten määrää on pystytty lisäämään, ja se on arvokas valinta, (Kari Rajamäki: Sehän vähenee ensi vuonna, vähenee yli sadalla ensi vuonna!) siitä kiitos poliisiministeri Räsäselle.

Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta olen itsekin hieman epäilevä, ja oikeastaan kysyisin ministeriltä: pystytäänkö tämän uudistuksen jälkeen turvaamaan se, että nuo 600 poliisinaista ja -miestä ovat liikennevalvonnassa tulevaisuudessakin, ennen muuta raskaan liikenteen valvonnassa? Toisaalta myös haja-asutusalueilla aika usein ainoa poliisi, joka siellä näkyy, on liikkuva poliisi.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, kuinka Suomessa ihmiset voidaan laittaa näin eriarvoiseen asemaan, kuten tässä edustaja Maijalakin jo toi esiin. Tämä Pora III -hankeryhmän esitys käytännössä tappaa liikkuvan poliisin, ja se iskee erittäin kovalla kädellä pohjoisen harvaan asutuille alueille. Laajassa Lapissa ei voida puhua enää viranomaisyhteistyöstä kuin juhlapuheissa. Olemattomilla henkilöstömäärillä on mahdotonta toimia tehokkaasti yhdessä. Viranomaisia on joka organisaatiossa vähennetty, tulli ja tullivalvonta ovat käytännössä loppuneet jo vuosia sitten Lapin rajoilla. Rajavartioston organisaatiouudistus siirtää rajamiehet Helsinkiin ja itärajan muutamaan pisteeseen. Liikkuvan poliisin lakkauttamisella haetaan säästöjä, jotka pahimmillaan tulevat kostautumaan moninkertaisina kustannuksina. Ihmettelenkin suuresti, kuinka ihmeessä nämä esitellyt uudistukset voisivat parantaa Lapin tilannetta, joka on jo nyt täysin katastrofaalinen.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä, mitenkä ministeri Räsänen voi puhua niin kuin puhuu, kun hänelle varmasti on tullut montaa kautta tiedoksi se, mikä tilanne on harvaan asutuilla alueilla. Eikä ole mitään sattumaa, että eilisessä gaalassa palkittiin lappilainen toimittajakolmikko — ja palkittiin ihan aiheesta, kun he tekivät jutun siitä, minkälaiset poliisipalvelut Enontekiöllä on, ja antoivat kansalaisten äänen kuulua. Se viesti oli kyllä niin vahva, että se palkinto tuli aiheesta.

Mutta eikö teitä ihan oman poliittisen selustanne varmistamiseksi huoleta se tilanne, että jos jossakin Hyvinkäällä toimintavalmiusaika on 4,5 minuuttia, Tunturi-Lapissa, Itä-Lapissa se on monessa tapauksessa reilusti yli tunnin? Väitättekö te vielä, että kansalaiset ovat tässä tilanteessa samanarvoisessa asemassa? Ja tämän liikkuvan poliisin lakkauttaminen kyllä johtaa siihen, että jos näitä yksiköitä sitten muun poliisihallinnon yhteyteen perustetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, niin se tietää vääjäämättä sitä, että tilanne vaikeutuu entisestään harvaan asutuilla alueilla.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 14 vuotta hallintovaliokunnassa poliisiasiat ovat olleet esillä, ja tällä nyt esitetyllä hallintouudistuksella on kyllä syvät juurensa. Valiokunta on kaikissa käänteissä korostanut sitä, että poliisihallintoa pitää keventää ja oikeasti, konkreettisesti resursseja siirtää sinne kontaktipintaan ihmisille, maanteille ja lähityöhön. Näin ei kuitenkaan ole riittävästi tapahtunut, ja on vaikea vielä uskoa, että ministerin esittämä linjaus nyt toteutuisi käytännössä. Olen erittäin huolissani liikkuvan poliisin lakkauttamisesta ja pelkästään jo siitä syystä, että erityisosaaminen ja ammattitaito, joita liikenteenvalvonnassa tarvitaan, ei viljelly: jos se timantti jaetaan liian moneen osaan, niin se ammattitaito ei kehity. Tämä on erittäin suuri epäluulo, ja uskon, että valiokuntatyössä tämä tulee nousemaan erittäin kovan keskustelun alle. Vielä kysyn ministeriltä: mikä on se konkreettinen määrä resursseja, mitä sitten siirtyy hallinnosta kentälle?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta aiheutuvaa huolta ei voi kyllä liikaa korostaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelma nostaa taas ennalta ehkäisevän sosiaalityön keskeiseen rooliin. Poliisin yhteistyö alueellisten, paikallisten sosiaali-, terveys- ja muiden paikallisten viranomaisten kanssa taas on aivan keskeistä sisäiselle turvallisuudelle niillä alueilla. Poliisin on turvallisuutta taatakseen tiedettävä, missä milloinkin mennään ihan siellä alueilla paikallisesti. Nyt kuitenkin ollaan aveista siirtämässä poliisiasioita Poliisihallitukseen, mikä on taas omiaan paisuttamaan Poliisihallitusta, ja samalla sitten yhteys siihen paikalliseen katkeaa. Olisi nyt tärkeää, että poliisin ja aluehallintoviranomaisten yhteyttä vahvistetaan, ei heikennetä. Mitä tämän asian eteen olette tekemässä?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pora III:n myötä Keski-Suomi menettää oman poliisipiirinsä. Jatkossa keskisuomalaisten pääpoliisiasema sijaitsee siis Tampereella noin 150 kilometrin päässä Jyväskylästä ja 250 kilometrin päässä Pihtiputaalta.

Uskon toki myös ministerin vakuutuksia, ettei poliisilaitosten yhdistymisellä ole välittömiä vaikutuksia kansalaisen arkipäivän turvallisuuteen Keski-Suomessa, mutta entäpä sitten tulevaisuudessa? Ensimmäinen iso koetinkivi tulee olemaan Keuruun ja Jämsän poliisiasemien tulevaisuudesta päättäminen. Nythän Pora III:n täydentäviä linjauksia pohtineen työryhmän selvityksissä näiden kohtaloa tullaan määrittelemään suhteessa Mänttä-Vilppulassa toimivaan poliisiasemaan. Kysyisinkin nyt ministeriltä: milloin näitä päätöksiä jatkoarviointiin asetettujen poliisiasemien kohtaloista on luvassa?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Lähden liikkeelle tästä Poliisihallituksesta. Todellakin tämä hallinnon keventäminen tässä poliisin hallintorakenneuudistuksessa koskee kaikkia tasoja lähtien sieltä Poliisihallituksesta. Ja Poliisihallitusta ei suinkaan olla paisuttamassa, vaan Poliisihallituksesta, sen ylijohtotehtävistä, vähennetään 20 prosenttia, mikä on yhteensä 29 henkilötyövuotta. Meillä oli vielä erikseen selvitysmies Kari Salmi, joka kävi läpi nimenomaan tätä Poliisihallituksen (Kari Rajamäen välihuuto) ja poliisin ylijohdon tehtäväkokonaisuutta, ja hän ei esittänyt tässä raportissaan mitään tämän suurempia henkilöstövähennyksiä eikä myöskään ehdottanut erilaisia rakenteellisia uudistuksia. Eli hän näki raportissaan edelleen hyväksi sen järjestelmän, että meillä poliisin strateginen johto tapahtuu ministeriöstä käsin poliittisella ohjauksella ja sitten tämä operatiivinen johto Poliisihallituksesta käsin. Ja todellakin tätä Poliisihallitusta ja poliisihallintoa ollaan keventämässä aivan sen eduskunnan tahtotilan mukaan, johon edustaja Rajamäkikin viittasi.

Sitten kysyttiin näistä henkilötyövuosivähennyksistä. Todellakin, niin kuin totesin jo puheenvuorossani, kaiken kaikkiaan noin 240 henkilötyövuotta ollaan vähentämässä, jotka lähtevät nimenomaan sieltä hallinto-, päällikkö-, tukitehtävistä, eli siitä operatiivisesta poliisitoiminnasta ei olla vähennyksiä tekemässä. Ja liikkuvan poliisin osalta näiden toimintojen uudestaanjärjestelyyn liittyvän johto- ja hallintohenkilöstön vähennysmäärä on noin 60 henkilötyövuotta — sitäkin kysyttiin.

Liikennevalvontaa ei olla lopettamassa eikä sitä olla vähentämässä, ei Etelä-Suomessa, ei Pohjois-Suomessa, ei Lapissa, ei harva-alueella, vaan sitä toimintaa jatketaan aivan nykyisellä tasolla. Ja juuri sen takia tämä uudistus tehdään, jotta meillä olisi resursseja siihen liikennevalvontaan, jotta meillä olisi resursseja ja sitä poliisimiesten työvoimaa niihin hälytystehtäviin ja rikostorjuntaan.

Kyllä toivoisin sitä, että eduskunnassa ymmärrettäisiin se taloudellinen tilanne, missä me elämme. Mielestäni hallituksen tavoite sisäisen turvallisuuden takaamiseksi näkyi siinä, että me teimme todellakin tasokorotuspäätöksen poliisin määrärahoihin viime keväänä, kun lähes kaikkialta muualta leikattiin. Tänään tehtiin uusi päätös, jolla suojelupoliisin henkilötyövuosia lisätään 10 henkilötyövuodella — 1,6 miljoonan euron tasokorotus. Sisäministeriöön, poliisiin, ei kohdennettu leikkauksia, vaikka monesta kohti joudutaan leikkaamaan valtion velkaantumisen taittamiseksi.

Mutta tällaisena aikana meidän täytyy tehdä näitä hallintoremontteja. Mielestäni se on meidän kaikkien yhteinen vastuullinen tavoite, että me kevennämme hallintoa, kevennämme rakenteita, jotta me voimme turvata sen varsinaisen poliisitoiminnan. Ja sitä hallintoa ei olla paisuttamassa tämän valtakunnallisen liikennevalvontaohjaustoiminnon kautta, vaan se tarkoittaa sitä, että sieltä Poliisihallituksesta käsin jatkossa huolehditaan niistä valtakunnallisista tavoitteista, joita eduskunta sitten seuraa. Me olemme hallituksen sisällä sopineet siitä, että tuo henkilötyövuositavoite koko kehyskaudella pidetään. On sovittu aivan yksityiskohtainen henkilötyövuosimäärä, ja minä uskon, että tuskin yksikään puolue täällä eduskunnassa sitä vastustaa. Eli me seuraamme ja te, arvoisat edustajat, seuraatte sitä jokaisessa budjettikäsittelyssä joka syksy, että tuo henkilötyövuosimäärä eli se 620 henkilötyövuotta vuonna 2016 myös liikennevalvonnassa säilyy. Ja myös kaikkea sitä toimintaa, mitä liikennevalvonnassa tehdään, tehdään jatkossakin.

Sitten täällä kysyttiin vielä näistä harva-alueista ja tästä poliisin palveluverkostosta. Sitäkään ei olla karsimassa, eli tämä poliisiasemien verkosto säilyy, voi sanoa, aivan yhtä, tätä Vihdin poikkeusta, lukuun ottamatta. Ja aivan erityisen huolellisesti halusin alusta lähtien varjella sen, että harva-alueelta Pohjois- ja Itä-Suomesta ei olla tätä poliisiasemien ja poliisin palvelupisteiden määrää vähentämässä. Päinvastoin noin kolmisenkymmentä poliisin palvelupistettä ollaan muuttamassa poliisiasema-nimikkeeksi, joka kuvaa paremmin sitä toimintaa, jota näistä palvelupisteistä jatkossakin halutaan antaa, eli poliisin täyden palvelun toimintaa. — Nyt, arvoisa puhemies, olen jo ylittänyt aikani.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäisellä debattikierroksella kuulosti siltä kuin opposition edustajat ja jopa osa hallituksen edustajista eivät olisi lukeneet hallituksen esitystä lainkaan. Viljeltiin ja lietsottiin tyytymättömyyttä käyttämällä ja oikein painottamalla sanoja "leikataan", "lakkautetaan" ja "lopetetaan", erityisesti kun on kyse liikkuvan poliisin toiminnasta. Tällä hetkellä meillä on kaksi eri hallintoalaa, siis paikallispoliisi ja liikkuva poliisi — mutta jos ei tämä viesti mene perille, niin minä haluaisin ottaa esimerkin liikemaailmasta: Meillä on tehdas, joka valmistaa sekä makkaraa että juustoa. Sitten yritysjohto päättää, että he karsivat hallintoa ja lopettavat nämä erilliset liiketoimintayksiköt, mutta yritys jatkaa edelleen makkaranvalmistusta ja juustonvalmistusta. (Kari Rajamäki: Se on kristillisten malli poliisille: makkaratehdas!) Tästä on juuri kyse. Kyllähän liikkuvaa poliisia ja sen toimintaa löytyy jatkossakin, mutta edustaja Rajamäki ei tahdo oikein ymmärtää, tai sitten hän tahallaan lietsoo väärää sanomaa. (Kari Rajamäki: Minä olen neljä vuotta johtanut poliisia, en makkaratehdasta!)

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jospa lähestyisin tätä positiivisemmin sitten, kun edustaja Östman väittää meidän maalailevan kauhukuvia.

Ministeri, te aiotte perustaa liikenteenvalvontatoiminnon. Ei kannata, teillä on jo sellainen eli liikkuva poliisi. Se on valtakunnallisesti johdettu, hyvä ja toimiva yksikkö. Hallituksen esityksessä on kyllä jo valmis pykälämuutosesitys, jossa määritellään valtakunnalliset yksiköt, ja näihin ei liikkuva poliisi tässä uudessa esityksessä kuulu. Kyllä hallintovaliokunta tämän kriittisesti tarkastelee, ja jos ei muuta, niin se tulee vaikka sitten pykälävastalauseena sinne mukaan. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei lue myöskään hallitusohjelmassa. Ymmärrän, ministeri Räsänen, että te olette joutunut tämän rahoituskehyksen puristukseen ja on varmasti asetettu paljon paineita niiltä osin. Niin kuin edustaja Rajamäki tietää, myöskin valtiovarainvaliokunta on mietinnössään jättänyt liikkuvan poliisin osalta erittäin kriittisen lausunnon, niin että kyllä hallintovaliokunta tätä tulee seuraamaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Östmanille on sanottava, että kokemus makkaratehtaan johtamisesta on huono, mutta neljä vuotta olin poliisiministerinä, ja olen todella huolissani siitä tavasta, millä nyt näitä poliisia koskevia turvallisuusasioita tehdään. Ex-valtiosihteeri Kari Salmi saatiin SDP:n vaatimuksesta selvitysmieheksi, mutta te olitte muun muassa rajaamassa hänen toimenkuvansa vain Pohaan, eivät antaneet laajempia mahdollisuuksia. Hyvin moni asiantuntija on sitä mieltä, että tärkein esitetty peruste valituille lakkautuksille on, että poliisin johtamista on tiukemmin saatava Poliisihallitukseen. Kun jo nyt poliisiylijohtajan peukalon alla ovat kaikki poliisin rahat ja nimitykset, niin ei ole ihme, että poliisipäälliköt ovat nöyriä. Tämä on aika erikoinen järjestely. Minä toivon, että Paateron ja kokoomuksenkin napanuora nyt pikkusen rupeaisi vastuullisesti heikkenemään, että kokoomus kantaa nyt oikeasti vastuun eduskunnassa näistä asioista päätettäessä. Tässä myöskin pimeän ulkomaisen työvoiman siirto krp:hen hävitti 35 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkijaa, jotka eduskunta kaudellani oli aikaansaanut. Nyt liikkuvalle poliisille uhkaa käydä ihan samalla tavalla: hävitetään liikenneturvallisuuden ja muun muassa harmaan talouden torjunnan kyky ja raskaan liikenteen turvallisuustyö.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäellä ei ole kokemusta makkaranvalmistuksesta, sen minä ymmärrän, mutta teillä on kokemusta hallitustyöskentelystä. Eikö se nyt kuitenkin ole niin, että tämä esitys on hyväksytty hallituksessa ja teidän puolueenne puheenjohtaja on myöskin kuitannut tämän uudistuksen sekstetissä? Siinä mielessä toivoisin ja peräänkuuluttaisin pientä lojaalisuutta näissä asioissa, koska me teemme yhteisesti näitä päätöksiä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä edustuksellisesta demokratiasta ja eduskunnan vastuusta voisin pitempäänkin tänä päivänä — jolloin tulee 30 vuotta siitä, kun kansa minut tähän taloon valitsi — sanoa, että onneksi eduskunnassa on kuitenkin hallituspuolueillakin tietty vastuu. Sen ansiosta tähän maahan ei tullut muun muassa taisteluhelikopterijärjestelmää, kun oli olemassa sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja valtiovarainvaliokunta. Samalla tavalla nyt tämä järjettömyys on eduskunnan vastuullisesti katsottava, ja se SDP-ryhmän taholta tullut kritiikki myöskin toivon mukaan johtaa jatkokäsittelyyn.

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pora kakkosesta on parisen vuotta aikaa, ja on esitetty kritiikkiä siitä, että sen tuloksia ei ole ehditty arvioimaan. Muutos työyhteisössä on aina iso asia, joka kuormittaa henkilöstöä. Muutos on tietysti aina myös mahdollisuus. Kun olen keskustellut poliisihenkilöstön kanssa, niin on tuotu esille, että toivottavasti Pora nelosta ei nyt heti ole näköpiirissä. Kysynkin ministeriltä: millä tavalla ja aikataululla Pora kolmosen vaikutuksia tullaan aikanaan arvioimaan, ja tullaanko niitä arvioimaan?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa rouva ministeri puhui äsken niin kauniisti, että hän oli lähestulkoon jo kääntää minunkin pääni tässä liikkuvan poliisin sulauttamisasiassa, mutta vielä jäi pikkuriikkinen epäilyksen siemen, ja minä kerron teille, arvoisat kollegat, mikä se on. Nimittäin jos liikkuva poliisi sulautetaan paikallispoliisiin, poliisilaitoksiin tulee liikennevalvontaryhmiä ja normaaleja hälytysryhmiä. Kun poliisilaitosten rahakehykset ovat todella tiukalla ja käy niin, että norovirus tai joku muu tauti kaataa hälytysvuorossa olevan partion tautivuoteeseen, partioauto on tyhjä. Jostakin pitää ottaa partiohenkilöstö tilalle. Liikenteenvalvontaan erikoistunut ryhmä tekee niin sanottua sitoutumatonta vuoroa, elikkä se on erikoistunut tähän liikenteenvalvontaan. Kenttäjohtaja joutuu päättämään, mistä otetaan partiomies tilalle tai kokonainen partio tilalle. Se otetaan tästä liikenteenvalvontaryhmästä. Elikkä liikenteenvalvontaryhmä paikkaa aina tätä niin sanottua runkovuoroa, jolla ajetaan hälytykset. Tästä on kyse nimenomaan siinä, kun väitän, että liikenteenvalvonta aikojen myötä tulee heikkenemään, koska ei riitä resursseja joka paikkaan.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan arvoisalle ministerille lausua kiitokset niistä suunnitelmista, että harva-alueilta ei olla karsimassa poliisilaitoksia ja poliisin toimipisteitä jää. On jopa suunnitelmia, että joillekin alueille oltaisiin lisäämässä poliisin resursseja, ja pyydänkin, että älkää antako periksi, vaikka näitä suunnitelmia varmasti tullaan kyseenalaistamaankin matkan varrella.

Mutta sitten haluaisin puuttua tähän liikkuvan poliisin lakkauttamiseen, mistä edustaja Hongisto tuossa edellä puhui. Nimittäin on pelko siitä, että kun tulee sitten poliisilaitokselle niitä liikkuvan poliisin yksiköitä ja niitten pitäisi liikennettä valvoa, niin ajan mittaan, sanotaanpa, vuoden parin päästä, kun tulee kiireellinen hälytystapaus ja sinne ei ole laittaa sitten niitä poliisimiehiä, on ihan selvää, että eihän niitä asioita jätetä hoitamatta vaan liikkuvan poliisin henkilöstöä siirretään sinne niitä tehtäviä hoitamaan. Ja tämän takia haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä: miten aiotte varmistaa, että nämä riittävät resurssit liikenteenvalvontaan todella turvataan? Ja toinen kysymys koskee tätä säästötavoitetta, kun liikkuvan poliisin lakkauttamisella ollaan säästämässä 6,4 miljoonaa euroa. Uskotteko te, arvoisa ministeri, että tämä säästö (Puhemies koputtaa) todella syntyy tällä, jos henkilötyövuosia ei olla vähentämässä?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että täällä ministeri jo kertoi, mitä tapahtui edellisessä kehysriihessä ja mitä tänään on tapahtunut, ja molemmissa poliisille on annettu lisää resursseja. Toivoisin, että tämä linjavalinta saisi kyllä arvostusta niin opposition taholta kuin hallituspuolueidenkin edustajien taholta, joista näemmä yksi jo luistikin tuolla ovesta pihalle.

Mutta kuitenkin haluaisin myöskin tästä liikkuvasta poliisista vielä todeta, koska liikenne- ja viestintävaliokunta omana asianaan tätä myöskin käsitteli, että siellä hyvin selvästi kävi esille se, että paikallispoliisin näkemys ja liikkuvan poliisin näkemys olivat keskenään täysin ristiriidassa. Paikallispoliisi näki, että kyse on merkittävästä synergiaedusta ja myöskin varmaan tietyssä tilanteessa lisävahvuudesta ja liikenneturvallisuutta voidaan siitä huolimatta hoitaa, mutta on kyllä se pelko, että mitä sitten raskaan liikenteen valvonnasta tulee ja tuleeko pitkässä juoksussa tästä liikenteenvalvonnasta toissijainen toimi. Toivon, että näitä asioita seurataan.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessa on mukana liikkuvan poliisin lakkautus omana yksikkönään ja se yhdistettäisiin olemassa olevaan poliisilaitokseen. Pelkona on, että tämä muutos heikentää liikkuvan poliisin näkyvyyttä ja tehokkuutta liikenteenvalvonnassa. Kansalaisten mielestä poliisi ei ole riittävästi läsnä järjestyshäiriöiden sattuessa taikka niiden estämiseksi ja turvallisuudentunteen lisäämiseksi. Kriisitilanteessa tarvittava poliisin apu viipyy suurten asutuskeskusten ulkopuolella usein liian kauan. Tämä on omiaan aiheuttamaan turvattomuutta ja pelkotiloja kansalaisten keskuudessa. Miten sitten, kun todellisen tilanteen tapahduttua poliisia ei saadakaan paikalle riittävän nopeasti? Liikkuvan poliisin näkyvyydellä myös liikenteessä on rauhoittava vaikutus yleiseen liikennekäyttäytymiseen. Kansalaiset arvostavat poliisin työtä ja näkyvyyttä keskuudessaan.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka täällä nyt kuinka yritetään selittää, niin kyllä kai se on kuitenkin tosiasia, että ei resursseja leikkaamalla tai toimintoja lakkauttamalla poliisin toimintoja ainakaan paranneta. Ja väitteitä siitäkään, että mikään ei heikkene, on vaikea uskoa.

Täällä sanotaan, että talousresursseja on lisätty, ja kyllähän se budjettien näkökulmasta tietyllä tavalla pitää paikkansa, mutta tosiasiahan myös on se, että ministeri Holmlundin viimeisten kehysten jälkeenhän kehyksiä laskettiin. Niitä leikattiin rajusti, ja sen jälkeen on vähitellen resursseja sitten lisätty, mutta kokonaisuutena niitä on laskettu. Sitten kun täällä ministeri totesi, että näitä valvontaresursseja ei millään tavalla vähennettäisi, niin minä olen ainakin ymmärtänyt, että tähän raskaan liikenteen valvontaan kaavaillaan koko maahan noin 50 henkilötyövuotta, kun liikkuva poliisi on tarjonnut noin 300—400 henkilötyövuoden resurssit. Onko tässä nyt joku väärinymmärrys minulla? (Ministeri Päivi Räsänen: On, on väärinymmärrys!)

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin vielä tästä liikkuvasta poliisista, lähinnä raskaan liikenteen osalta. Liikkuva poliisi valvoo muistini mukaan pitkälti yli 90:tä prosenttia suomalaisesta raskaasta liikenteestä, ja tämä huoli siitä, että liikkuvan poliisin valtakunnallisen aseman lakkauttaminen ja liikkuvan poliisin tehtävien siirtäminen paikallispoliisiin laskevat nimenomaan tämän raskaan liikenteen valvonnan laatua, on varmasti aiheellinen, varsinkin nyt, kun emme vielä osaa tarkkaan ennakoida, pääsemmekö samantyyppiseen osaamiseen, jonka tässä edustaja Hiltunen timanttina esitti. Liikkuva poliisi on raskaan liikenteen valvonnassa suomalainen huippuyksikkö. Arvoisa ministeri, viittasitte, että liikenteenvalvontaan käytetään jatkossakin noin 600 henkilötyövuotta. Uskotteko, että tämä timantti säilyy valtakunnallisesti yhtä korkeatasoisena kuin se tällä hetkellä on?

Vielä muistutan tästä Vitja-kysymyksestä, jonka aikaisemmalla kierroksella tein — 25 miljoonan euron hanke.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt luvataan, että liikennevalvonnan resursseja ei karsita. Sitä ei monikaan usko, en minä ainakaan. Jo nyt olen kuullut kahdella paikkakunnalla pohdittavan liikennevalvontaa tekevien poliisien osittaista siirtoa muihin tehtäviin heti, kun se on mahdollista. Toki nyt ministeri lupailee, että näin ei tapahdu, mutta meidän pitää toki muistaa, että ministerit ja hallitukset tulevat ja menevät. Tilanne voi olla täysin toinen jo parin vuoden kuluttua.

Lisäksi lähivuosina vapautetaan niin sanottua kabotaasiliikennettä. Mikäli tällöin ei lisätä poliisin resursseja, harmaa talous ja kuljetuselinkeinon siirtyminen ulkomaalaisille aiheuttavat yhteiskunnalle helposti kymmenien miljoonien tappiot menetettyinä tuloina. Siis negatiivinen vaikutus on kymmenkertainen siihen säästöön verrattuna, mikä nyt lasketaan. Onko tässä mitään järkeä? Ei toki.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, että ministeri Räsäsen pitää olla uskossaan vahva, kun vie tällaista uudistusta eteenpäin, mutta valitettavasti tämä ei kyllä minua vakuuta, enkä usko sitä, etteikö tällä olisi merkitystä nimenomaan sen liikennevalvonnan vähenemisenä. Tulette pitämään huolen siitä, että ihan lähitulevaisuudessa ne tavoitteet saavutetaan — siirtäen vaihdettava — eli että ei tulla täältä sanomaan, että siellä heti tippuivat nämä tavoitteet ja tuloksellisuus.

Sitten tähän liikenteenvalvontaan. Kolme asiaa oikeastaan, jotka minusta ovat ihan itsestään selviä: Taajamien ulkopuolella liikennevalvonta vähenee. Toiseksi raskaan liikenteen valvonta — joka on todella aika mittava operaatio, jossa olen ollut mukana liikkuvan poliisin kanssa katsomassa, mitenkä se tehdään — ja harmaan talouden torjunta vähenevät tämän myötä. Sitten se viimeinen asia on kyllä se, että sitä toimintaa rupeaa siirtymään entistä enemmän sinne muuhun poliisilaitoksen poliisitoimintaan ja -työhön. Niiden esimiesten ja poliisipäälliköiden on pakko tehdä priorisointia, ja näin tulee tapahtumaan.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuullista linjaa osoittaa se, että sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö eivät joutuneet minkäänlaisen leikkauksen kohteeksi tässä tilanteessa. Päinvastoin joitakin lisäresursseja saatiin. Hyvä näin, yhteinen päätös hallitukselta.

Ymmärtäisin kyllä näistä ministerin puheista nyt niin, että jatkossakin jokainen liikenteessä rikkomuksia tekevä jää oikeasti siellä kiinni. Kyllä minä ymmärrän, että ministeri on vahvan lupauksen tästä antanut.

Edustaja Tossavaista lohduttaisin, että ministereitä tulee ja menee, mutta toivottavasti ministeri Räsänen pysyy kuitenkin ja pitää tämän homman sitten kunnossa. Jokainen poliisihan on liikkeellä oleva poliisi tänä päivänä, kukaan ei voi olla paikallaan, elikkä monialaisuutta tarvitaan mutta myös tätä erikoisammattitaitoa. Tässä suhteessa kiitän ministeriä edustajien Tolvanen ja Mäkinen ja muidenkin tavoin vahvasta johtamisesta ja selkeästä linjauksesta.

Haluaisin vielä kysyä näistä poliisiopiskelijoista: onko nyt koordinoitu tämä kokonaisuus, että opiskelijoita valmistuu oikea määrä ja heidät voidaan sijoittaa, ettei tule näitä työttömyysloukkuja?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan hallitus on antanut lisää rahaa poliisille edelleenkin, ja se on hyvä asia.

Liikkuvan poliisin kohtalosta puhun siellä pöntössä vähän enemmän, mutta nyt otan tämän Helsingin poliisin erityisaseman esille. Miksi ihmeessä se on tipahtanut pois tuosta poliisihallintolain 7 §:stä? Tosiasia on, että Helsingin poliisi hoitaa paljon erityistehtäviä: valmiustehtäviä, valmiusyksikkötehtäviä, tepo-tehtäviä, monia muita. Siellä on johtokeskus, jossa hoidetaan valtakunnallisia tehtäviä. Sen lisäksi täällä on ministeriöitä, lähetystöjä ja isoja yleisötapahtumia. Nyt näissä suunnitelmissa vielä presidentin ja valtioneuvoston jäsenten turva ollaan siirtämässä Helsingin poliisille, jos se toteutuu. Miksi ihmeessä Helsingin poliisilaitos on tiputettu pois tästä 7 §:stä?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskallan väittää, että kyllä tämä poliisitoiminta on tällä hetkellä hallituksessa hyvin yksimielisesti kaikkien mielestä tärkeä asia, ja se näkyy myöskin päätöksissä. Jo hallitusohjelmassa yksimielisesti linjattiin, että poliisitoiminta turvataan koko maassa ja poliisien määrä vakiinnutetaan nykytasolle. Sen mukaisesti on myös resursseissa toimittu, ja poliisitoimi on säästynyt kaikista kovimmilta leikkauksilta, ja resurssit on pidetty sellaisina, että tämä tavoite voidaan tavoittaa.

Tavoitteena on kuitenkin myös hallinnon purkaminen, ja se tapahtuu näitä yksiköitä vähentämällä. Tässäkin tärkeintä on asia, ei se yksikköjen määrä. Niin kuin kuntauudistuksessa, ei olennaista ole, onko 300 kuntaa vai 150 kuntaa, vaan mitä palveluja saa. Tässä se palvelu on liikenneturvallisuus. Haluaisin, että ministeri vielä kertaisi sen, millä tavalla nyt seurataan ja varmistutaan siitä, että tämä itse asia, liikenneturvallisuus, ei kärsi vaan säilyy korkealla tasolla.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se nyt vain on sillä tavalla, että tietty turvallisuustaso maksaa tietyn verran, ja se on tosiasia. Jommastakummasta on tingittävä.

Ministeri otti tuossa yhdessä vastauksessaan esille poliisin vasteajat, joittenka keskiarvo on pudonnut tässä maassa kiireellisissä hälytystehtävissä. Tämä vain kertoo siitä, millaisia me poliisit olemme: vaikka kuinka puhalletaan tuolla niskaan ja tulevaisuus on epävarma, me pyrimme tekemään työmme niin hyvin kuin mahdollista. Mutta kovin pitkälle enää ei selkäranka kestä tätä jatkuvaa muutoksen tuomaa epävarmuutta. Pora kakkosen piti jo tuoda miehiä kentälle. Minä en ole, ministeri hyvä, yhtäkään komisariopartiota nähnyt sen uudistuksen jälkeen kentällä keikkaa ajamassa.

Mitä työajan seurantaan tulee, niin sehän on paperityötä. Me voimme joka työvuoron jälkeen kirjata sinne työaikaseurantaan niin monta tuntia liikennevalvontaa kuin esimies käskee, vaikka sitä ei olisi tosiasiassa tehty yhtään — tilastoissa se näyttää hyvältä.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hienoa, että tänään julkistettujen hallituksen talouden tasapainottamistoimenpiteitten osalta sisäasiainministeriöltä ei leikata, vaan sisäiseen turvallisuuteen panostetaan lisää, ja tiedän, että ministeri Räsänen on tämänkin osalta tehnyt hyvää työtä suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi. Kiitos siitä.

Myös tämä poliisin hallintorakenneuudistusesitys on pääsääntöisesti erittäin hyvä. On tärkeää, että resursseja suunnataan byrokratiasta siihen käytännön kenttätyöhön, jota poliisit tekevät. Se parantaa poliisien näkyvyyttä ihmisten arjessa ja lisää arjen turvallisuutta, on omiaan myös ennalta ehkäisemään rikollisuutta, ja sitä kautta se keventää esimerkiksi oikeuslaitoksen kuormaksi tulevaa rikollisuuden taakkaa. Tämä on erittäin hyvä suunta.

Haluan kiittää ministeriä myös siitä, että ministeri on jo tässä lakiesityksen valmisteluvaiheessa käynyt hyvää vuoropuhelua varsinkin eduskunnan hallintovaliokunnan kanssa (Puhemies koputtaa) ja on meille vakuuttanut, että harva-alueitten palvelut — yhtenä esimerkkinä tähän liittyvistä eri näkökulmista — turvataan, (Puhemies koputtaa) ja voihan ministeri myös tällä foorumilla nyt vakuuttaa, että nämä harva-alueitten turvallisuuspalvelut (Puhemies koputtaa) myös tämän uudistuksen toteutuessa turvataan.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri vakuuttaa, että vaikka liikkuva poliisi sulautetaan paikallispoliisiin, niin mikään taho ei siitä kärsi ja kaikki työtehtävät hoituvat ihan häiriintymättä, vaikka liikenteenvalvonta ei ole edes se ainoa asia. Entäs liikkuvan poliisin osuus harmaan talouden torjunnassa tai raskaan liikenteen valvonnassa? Ainakin autoalan toimijajärjestöt (Kari Rajamäki: 54 ihmistä!) ovat näistä asioista todella huolissaan ja ovat siitä viestiä kertoneet.

Entä, arvoisa ministeri, millaisia järjestelyitä ja kustannuksia aiheutuu siitä, että joudutaan uudelleenkoulutusta järjestämään? Poliisiammattikorkeakoulu, oliko näin, suunnittelee ja kouluttaa näitä liikenteenvalvojia. Minkälaisia toimia tämä on vaatinut?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivain oikein tietysti, että toimintoja tehostetaan samoin kuin hallinnosta resursseja siirretään sitten kenttätyöhön, koska on tärkeää, että kentällä on riittävästi poliiseja näin turvaamassa kansalaisille turvallisuutta.

Mutta myös minä kiinnitän huomiota tähän lp:n lakkautusasiaan sillä tavalla, että minua ihmetyttää kyllä, että kun lp:tä ollaan lakkauttamassa ja sitten nämä toiminnot siirtämässä paikalliselle poliisille, mitä ihmeen säästöjä tässä tapahtuu. Nythän siellä sanotaan, että sitten paikallisessa poliisissa järjestetään kuitenkin organisaatio, joka tekee tätä toimintaa. Uskon myös, aivan niin kuin täällä edustajat, alan ammattilaiset, Hongisto ja kumppanit, ovat puhuneet, että kun nyt tämä lp:n porukka siirretään tälle paikalliselle tasolle, niin varmasti näitä sitten sillä tavalla kompensoidaan, että paikallisen tason tehtäviä joutuvat nämä liikenteenvalvojat tässä tekemään. Ja silloin mennään ojasta allikkoon näissä asioissa. Pyydän, että tähän erittäin vahvasti kiinnitetään huomiota.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sain viime syksynä tutustua Rovaniemellä liikkuvan poliisin toimintaan, ja se osaaminen ja ammattitaito, motivaatio, joka heillä siellä oli omaa työtään kohtaan ja sen kehittämiseen, teki itseeni aika lailla suurenkin vaikutuksen. Oli todella hienoa huomata, kuinka he olivat ylpeitä työstään ja sitä arvostivat. Nyt haluaisin ministeriltä vielä kysyä: Kuinka te näette, että tämä työhön sitoutuminen tulevaisuudessa saadaan säilytettyä, kun tätä liikkuvaa poliisia nyt ollaan lakkauttamassa? Näettekö siinä edes minkäänlaista riskiä, kun nämä jatkuvat muutokset kuitenkin tuntuvat siellä jatkuvan?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista ja kysymyksistä ja myös ihan kriittisestä arvioinnista.

Tästä poliisin hallintorakenneuudistuksesta on sovittu ja olen tehnyt päätöksen, että siitä tehdään ulkopuolinen arvio vuonna 2016, joka sisältää toki sitten myös tämän liikennevalvonnan arvioinnin.

Täällä kyseltiin paljon, millä tavalla nyt voidaan sitten varmistaa, että tämä liikennevalvonnan taso todellakin säilyy. Eduskunta seuraa vuosittain budjettia käsitellessään myös sitä, millä tavalla poliisin toiminnot jakautuvat ja millä tavalla liikenneturvallisuuden taso, onnistuminen liikennevalvonnassa, liikennevalvontaan käytetty työaika toteutuvat. Ja hallitus on tehnyt päätöksen, johon uskon oppositionkin varmasti mielellään yhtyvän ja koko eduskunnan yhtyvän: me olemme asettaneet tavoitteeksi sen, että tuo liikennevalvontaan käytetty henkilötyövuosimäärä ja toiminnalliset tavoitteet säilyvät nykytasolla. Tuo tavoitetaso vuodelle 2016 on tarkkaan ottaen 619 henkilötyövuotta liikennevalvontaan, mistä raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika on 54 henkilötyövuotta. Täällä jossakin puheenvuorossa arveltiin, että tällä hetkellä raskaan liikenteen valvontaan käytettäisiin 300 henkilötyövuotta. Se ei pidä paikkaansa, vaan esimerkiksi vuonna 2011 käytetty henkilötyövuosiaika oli 53. Se on vaihdellut 53:n ja 55:n välillä, siis henkilötyövuosimäärä. Totta kai siellä on tälläkin hetkellä useampia henkilöitä, poliisimiehiä ja -naisia, jotka sitä tekevät, mutta se henkilötyövuosimäärä on tällä tasolla, ja se taso on tarkoitus säilyttää.

Haluan vielä eduskunnalle korostaa sitä, että jos tätä hallintorakenneuudistusta ei tehtäisi, jossa me säästämme tästä hallinnosta ja uudelleenkohdennamme sen tähän poliisitoimintaan, niin meillä olisi satoja poliisimiehiä ja -naisia vähemmän kentällä kuin mikä nyt on tavoitteena, ja se koskisi myös liikennevalvontaa. Myös liikennevalvonnan taso kärsisi. Eli nimenomaan tällä uudistuksella turvataan niin liikennevalvonnan kuin muunkin poliisitoiminnan taso.

Mielestäni tämä on vastuullista tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa sekä pyritään tuo taso, poliisitoiminnan taso, turvaamaan tuolla määrärahalisäyksellä että sen lisäksi me tarvitsemme myös tätä hallintouudistusta. Itse olen hyvin vakuuttunut — olen käynyt erittäin huolellisesti nämä laskelmat läpi ja olen kyllä hyvin vakuuttunut — siitä, että nämä on huolellisesti ja oikein tehty. Minä myös uskon ja luotan enemmän kuin te tuleviin ministereihin ja tuleviin eduskuntiin ja eduskunnan päätöksiin, koska yksikään ainoa eduskuntapuolue ei ole ollut sitä mieltä, että liikennevalvonnan tasoa haluttaisiin heikentää. Kyllä minä luotan, että kaikki eduskuntapuolueet myös tulevaisuudessa haluavat varmistaa sen, että liikennevalvonnan taso säilyy, ja se on, hyvät ystävät, eduskunnan käsissä. Mikään hallintomalli ei turvaa niitä resursseja. Eli ei sillä, että meillä on kaksi erillistä poliisiorganisaatiota, paikallispoliisi ja liikkuva poliisi, pystytä niitä resursseja turvaamaan. Ne ovat kiinni eduskunnan päätöksistä ja tulosohjauksesta, siitä ne ovat kiinni. Siitä meidän tulee jatkossakin yhdessä pitää kiinni, että se toiminnan taso säilyy.

Täällä kysyttiin myös tästä paikallispoliisin liikennevalvonnan jakautumisesta ja siitä, millä tavalla tuo on jatkossa. Siis tälläkin hetkellä tilanne on se, että liikkuvaa poliisia tarvittaessa käytetään myös muihin poliisitehtäviin. Eli esimerkiksi näihin kiireellisiin hälytystehtäviin liikkuvaa poliisia käytetään, ja varmasti samalla tavalla tätä henkilöstöä jatkossakin käytetään, mutta ei sen enempää, aivan samalla tavalla kuin nytkin varmasti on tätä mahdollisuus käyttää.

Jos ajatellaan sitä kokonaisliikennevalvontaa, mitä poliisi suorittaa, niin siitä meillä tällä hetkellä noin 55 prosenttia tekee paikallispoliisi, 45 prosenttia liikkuva poliisi, ja jatkossa nämä on tarkoitus yhdistää yhdeksi vahvaksi toiminnoksi sen poliisilaitoksen alueella, ja huolehditaan, että ne liikennevalvontatoiminnot, jotka nytkin tehdään niin pääteillä kuin siellä taajamissa, haja-asutusalueilla, taajama-alueilla, kaupunkialueilla, hoidetaan. Siitä me yhdessä kannamme vastuuta, ja olemme varmasti siihen kaikki yhdessä sitoutuneet.

Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvien poliisien kohdalla tänä vuonna on todellakin suuri luku, ja se tekee tietyn työllisyysongelman poliisin kohdalla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että meillä ei aikaisemmin ole ollut tällaista useiden vuosien päähän ulottuvaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa poliisien resursseista, joten on ollut hyvin vaikea ennakoida sitä, minkälaisia sisäänottomääriä Poliisiammattikorkeakouluun tehdään. Sen takia tuo arvio, joka aikanaan tälle vuodelle on tehty, on kyllä ylimitoitettu tämän hetken tilanteeseen nähden ja tämän hetken talouskehyksiin nähden.

Nyt meillä on tehty pitkän tähtäimen arviointi ja suunnitelma, jonka pohjalta on helpompi myös säätää tätä Poliisiammattikorkeakouluun otettavien opiskelijoiden määrää. Poliisiammattikorkeakoulu huolehtii jatkossa keskitetysti poliisin ammattitaidon ylläpitämisestä, onpa sitten kysymys liikennevalvonnasta tai muusta poliisitoiminnasta.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin hallintorakenteita on uudistettava ja kevennettävä. Se on itsestään selvä asia. Mutta nämä aiemmat uudistushankkeet, Pora I ja Pora II, eivät ole siinä onnistuneet, ja sen lisäksi niiden arviointi on ollut myös oikeuskanslerin mielestä puutteellista. Nyt ainakin Poliisihallituksella olisi näytön paikka lunastaa lupaukset hallinnon keventämisestä ja kenttähenkilöstön lisäämisestä ja samalla mahdollisuus ansaita kentän luottamus, joka tällä hetkellä Poliisihallitusta kohtaan on hälyttävän alhainen. (Kari Rajamäki: Alhaisempi kuin koskaan!)

Perussuomalaisten näkemys on, ettei poliisin voimavaroja pidä tiukkaan taloustilanteeseen vedoten heikentää tasosta, joka on jo lähtökohtaisesti liian alhainen. Pitkään jatkuva taloudellinen ahdinko saattaa synnyttää levottomuutta ja rikollisuuden kasvua, ja siihen on oltava riittävät valmiudet vastata. Aika pitkälti näitä lisättyjä miljoonia käytetään esimerkiksi loppuun ajetun kaluston uudistamiseen, ja se ei välttämättä näy poliisin työssä positiivisesti, ainakaan lisäyksenä, vaan yritetään toimia sellaisella kalustolla, joka ei olisi ainakaan hengenvaarallista.

Vuonna 2001 maaherra Heikki Kosken vetämän työryhmän päätös oli, ettei liikkuvan poliisin lakkauttamiselle ole perusteita, koska työryhmän ajoista on muutosta ainoastaan liikennemäärien ja kuljetusalaan liittyvän rikollisuuden ja harmaan talouden kasvussa. Rahat ovat olleet vähissä aiemminkin, ja se ei ole mitään uutta.

Ikuisen rahapulan lisäksi vielä yksi asia on ja pysyy eli eräiden tahojen jatkuva pyrkimys lakkauttaa hyvin toimiva organisaatio. Sopiva tilaisuus, kokematon ministeri ja uusi poliisin rakenneuudistus, osa III, ovat tarjoilleet mahdollisuuksia liikkuvan poliisin lihoiksi lyömiseen. Ja jos olisikin kyse ministeriön väittämistä miljoonien eurojen säästöistä, olisi jotain lihoiksi pantavaa.

Paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin päällekkäisiä hallintoja purkamalla ei mitenkään päästä miljoonasäästöihin, varsinkin kun työryhmän periaatteena on, ettei ketään irtisanota. Poliisi voi käytännössä säästää vain henkilöstömäärää säätelemällä, koska henkilöstömenot ovat noin kolme neljäsosaa koko budjetista. Liikkuva poliisi toimii olemassa olevissa poliisilaitoksissa. Sulauttamisen seurauksena muutama työhuone vapautuisi johonkin muuhun käyttöön — siitäkö se miljoonasäästö syntyy? Tosiasiassa mahdolliset toimitilasäästöt hukkuvat pitkiin ja epäedullisiin vuokrasopimuksiin.

Sen lisäksi ajoneuvokalustoon kaavaillut vähennykset tulisivat koskemaan yksinomaan liikenteenvalvontaan erityisesti varustettuja partioautoja ja moottoripyöriä sekä jossain määrin vene- ja moottorikelkkakalustoa. Karsimista perustellaan ajoneuvokaluston käytön tehostamisella, mutta tämä yhtälö toimii vain yhteen suuntaan: liikennevalvontaan varustellulla poliisiautolla voidaan suorittaa peruspoliisitoimintaan liittyviä tehtäviä, kuten yleistä järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa ja soveltuvin osin kiinni otettujen kuljettamista, mutta perusvarusteltua poliisiautoa ei voi kovinkaan tehokkaasti hyödyntää liikennevalvonnassa.

Sulauttamista perustellaan myös päällekkäisillä työtehtävillä. Ministeriön mukaan tällä hetkellä liikennettä valvovat sekä paikallispoliisi että liikkuva poliisi, noin puolet ja puolet. Päällekkäisten tehtävien karsiminen olisi kyllä perusteltua. Sen sijaan kentältä tulleet viestit kertovat, että paikallispoliisissa on jo valmiit suunnitelmat olemassa liikkuvasta poliisista saatavien poliisimiesten uudelleensijoittamiseksi. Näissä suunnitelmissa painopisteet ovat hälytystehtävien ja tutkintatehtävien hoidossa. Liikennevalvonta ei näihin suunnitelmiin mahdu.

Arvoisa puhemies! Euroopasta löytyy esimerkkejä, ettei meidän tarvitsisi tehdä samoja virheitä uudestaan. Norjassa ymmärrettiin keskeyttää suunnitelmat liikennepoliisin hajauttamisesta palveluyksiköiden osaksi. Portugalissa se tehtiin, ja sitä kadutaan nyt, kun on nähty sen seuraukset. Miksi Suomessa ehdoin tahdoin halutaan lyödä päätä seinään?

Liikkuvan poliisin henkilöstön vahvuus on siinä, että heillä on oman erikoisosaamisensa lisäksi valmiudet tarvittaessa vaativiinkin poliisitehtäviin. Kauhajoen kouluampumistapauksessa ensimmäisten yksikköjen mukana paikalle tuli liikkuvan poliisin partio, joka lähti suorittamaan vaarallista tehtävää muiden mukana. Tämäkin tärkeä resurssi menetettäisiin suunnitellussa sulauttamisessa.

Liikennevalvonnan koordinoimista ja johtamista varten hallitus esittää Poliisihallitukseen perustettavaa valtakunnallista liikenneturvallisuuden valvonnan ohjaustoimintoa. On naiivia uskoa, että kentältä Poliisihallitukseen siirtyvät päällystötehtävät aikaansaisivat mitään säästöjä. Lisäksi Poliisihallitus jatkaisi pöhöttymistään, kun sen pitäisi ennemminkin kuihtua pois oikeata poliisityötä haittaamasta — tämä virkkeen loppu on suora sitaatti muutamalta kenttätyötä tekevältä poliisimieheltä, autenttinen lausunto siis. (Kari Rajamäki: Yleinen mielipide!)

Hallituksen esitykseen sisältyy myös Poliisin tekniikkakeskuksen toimintojen siirtäminen Poliisihallituksen alaisuuteen. Tekniikkakeskuksen tarvetta tuleekin arvioida hyvin kriittisesti, sillä nykyisellään sillä on yksinoikeus esimerkiksi poliisin virkavaatteitten toimittamisessa, ja se näkyy myös suhteellisen arvokkaina yksikköhintoina. Monet poliisimiehet hankkivat henkilökohtaisia varusteita, kuten käsivalaisimia, vöitä jne., vapailta markkinoilta välttääkseen maksamasta niin sanottua PTK-lisää. Ajoneuvokaluston varustamisen ja ampuma-aseiden sekä muiden voimankäyttövälineiden hankinnan ja testauksen suhteen tulisi enenevässä määrin yhdistää voimavaroja muun muassa Puolustusvoimien kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi minä uskaltaisin jopa lyödä teidän, arvon ministeri, kanssanne vetoa siitä, että poliisihallinnon suunnitellut säästöt kääntyvätkin kohonneiksi kustannuksiksi. Vedonlyönti olisi kuitenkin vähän sama kuin katsoisin elokuvan salaa etukäteen ja sitten löisin vetoa teidän kanssanne, joka ette ole sitä elokuvaa nähnyt, siitä, onko hovimestari sittenkin syyllinen. Rehtinä miehenä minä en sellaiseen tilanteeseen aio teitä saattaa, vaan toivonkin teidän kuuntelevan oikeiden asiantuntijoiden elikkä kentällä toimivien poliisimiesten näkemyksiä ja hautaavan uudistuksen niiltä osin kuin se koskee liikkuvan poliisin sulauttamista ja käytännössä liikennevalvonnan erityisosaamisen hiipumista.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkastelen tätä asiaa entisenä liikenneministerinä ja keskityn tähän liikkuvan poliisin lakkauttamiseen.

Tämä päivä on kyllä surkea päivä liikenneturvallisuuden kannalta. Olen tullut valituksi ensimmäisen kerran tähän taloon 1995 ja nähnyt useita yrityksiä, kuinka liikkuvaa poliisia on haluttu lakkauttaa — välillä siellä on ollut menossa myös keskusrikospoliisi, mutta liikkuvan poliisin osalta muistan useita kertoja — mutta muistan myös sen, että aina viime hetkillä sitten on löytynyt järkeä ja poliittista tahtoa siihen, että on luovuttu näistä hankkeista. Mutta nyt sitten vihdoin Kataisen hallitus ja kuusi nykyistä hallituspuoluetta ottavat kontolleen tämän liikkuvan poliisin lakkauttamisen ja minun mielestä myös ison riskin siitä, mitä tapahtuu vähän pidemmässäkin juoksussa liikenneturvallisuudelle. Olen kyllä pettynyt siihen, että hallituksen liikenneministeri sitten loppujen lopuksi suostui tähän. Hän oli aluksi hyvin vahvasti tätä vastaan mutta sitten suostui.

Nyt näyttää siltä, että liikkuva poliisi joutuu maksumieheksi sille, että hallituksesta ei löydy riittävästi rahoitusta poliisin toiminnan ja sisäisen turvallisuuden turvaamiseen, ja minun mielestä, ministeri Räsänen, myös te sen äsken kerroitte, omin sanoin toitte esille, että jos tätä ei tehtäisi, olisi vähemmän poliiseja käytettävissä ja sitä myötä sitten vähemmän myös valvontaa liikennevalvonnassa ja liikenneturvallisuuden edistämisessä. Mutta nyt ollaan tekemässä niin, että kun on joku toimiva osa, erityisen toimiva osa, kuten liikkuva poliisi, niin se halutaan rikkoa, ja se ei ole kyllä hyvää menettelyä. Pitäisi löytää enemmän rahaa ja pystyä turvaamaan nämä asiat, eikä sillä tavalla, että joku toimiva yksikkö lakkautetaan ja sitten sitä kautta aiheutetaan riskiä liikenneturvallisuuden turvaamiselle.

Itse katson tätä tosiaankin liikennepolitiikan, liikenneturvallisuuden kannalta, ja totta kai liikenneturvallisuus on laaja kysymys. Se liittyy siihen, minkälaisessa kunnossa ovat tiet, millaisia autoilijoita ja liikkujia me kaikki tuolla itse olemme, mitkä ovat meidän asenteet, minkälaisessa kunnossa meidän ajoneuvomme ovat, mutta erittäin tärkeä osa liikenneturvallisuutta on myös uskottava ja laadukas liikennevalvonta, eli liikennevalvonta on se tärkein osa poliisin liikenneturvallisuustyötä.

Liikenneturvallisuuden kehitykseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset ilmiöt, ja lienee nyt ihan selvä asia, että jos ajatellaan lähivuosia, lähitulevaisuutta, niin meillä tarvitaan yhä enemmän poliiseja ja poliisitehtävät monimuotoistuvat, myös siellä tien päällä. Ja viittaan nyt vaikka siihen, että rajaliikenne kasvaa, mahdollisesti tulee viisumivapaus, kabotaasi — vaikka sitä yritetään hillitä — on lisääntymään päin ja liikenne kaiken kaikkiaan, jos tästä taloustaantumasta päästään pois, yhä vain entisestään lisääntyy, ja sitä kautta tarvitaan sitä valvontaa tien päällä.

Liikkuva poliisi on pystynyt omalla hyvällä valtakunnallisella yksiköllään, sillä, että joka puolella on niitä miehiä ja naisia, huolehtimaan laadusta ja erityisesti raskaan liikenteen niin sanotusti erittäin vaativasta liikennevalvonnasta, osallistumaan sitä kautta harmaan talouden torjuntaan ja myös pystynyt vastaamaan siitä, että myös taajamien ulkopuolella on hyvää ja laadukasta liikennevalvontaa. Nyt kun liikkuvaa poliisia ollaan lakkauttamassa, niin se väistämättä merkitsee, kuten tuossa omassa puheenvuorossani ja noissa debattipuheenvuoroissa yritin sanoa, liikennevalvonnan vähenemistä kyllä nimenomaan siellä taajamien ulkopuolella. Eli liikenneturvallisuuden edistäminen keskittyy erityisesti sinne taajamiin ja kaupunkimaisille alueille.

Edelleen valvonnan osaaminen, nimenomaan tämä raskaan valvonnan osaaminen, vähenee, myös perinteisen liikennevalvonnan määrä vähenee, keskitetyn liikennevalvonnan vähentäminen tapahtuu, ja on sitten tietysti selvä asia, että niitä resursseja alkaa valua muiden poliisitehtävien hoitoon. Kyllä, jos minä ajattelisin — täällä on nytkin poliisitehtävissä työskennelleitä ihmisiä — olevani poliisipäällikkö tai siellä poliisilaitoksella esimiestehtävissä ja joutuisin priorisoimaan ja on erityyppisiä tehtäviä, niin helpolla siellä sitten kyllä miehiä ja naisia laitetaan semmoisiin hommiin, jotka on priorisoitava ihmisen turvallisuuden kannalta tärkeimmäksi. Eli summa summarum, minun mielestä se johtuu siitä, että poliisin resurssit ovat alimitoitetut, ja nyt tätä asiaa yritetään paikata sillä, että liikkuva poliisi lakkautetaan. Ja tulen kyllä nyt ilmoittamaan, että loppuun asti tässä talossa sitä vastustan.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin, todella hallitus on lisännyt rahaa poliisin toimintamenoihin, ja ennen kaikkea nyt vihdoinkin on tehty tämmöinen pitkän tähtäimen suunnitelma rahankäytön ja resurssien suhteen. Se on aikaisemmin ollut semmoista kädestä suuhun elämistä, ja on ollut epävarmuutta, ja joskus, voi sanoa, on ollut kiire käyttää vuoden lopussa rahoja, ja välillä niitä ei ole ollut. Nyt saadaan vihdoinkin tämmöinen, mitä olen peräänkuuluttanut, ja se on todella hieno asia.

Ei tuolla kentällä edelleenkään mitään komisariopartioita näy kuin silloin tällöin, mutta sehän nyt ei ole todella se idea vaan se, että kun luonnollisen poistuman kautta joku eläköityy, vaikka apulaispoliisipäällikkö, niin hänen tilalleen saadaan kaksi konstaapelia palkattua joko kentälle tai tutkintaan. Näinhän tämä menee, ja näin pitääkin olla: sinne poliiseja, missä kansalaiset niitä tarvitsevat. Johtoakin pitää olla, mutta sitä pitää todella keventää. Tietysti voisi sanoa, että aika hölmöhän minä olen: jos kahden vuoden kuluttua palaan takaisin sinne perustyöhön poliisiin, niin minähän olen sahannut omaa oksaa. Elikkä päällystön, ylemmän päällystön, paikkoja vähennetään, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että niitä pitää vähentää. Se on ihan hyvä linja, ja tätä linjaa pitää hallituksen jatkaa, ja siltä osin kannustan ministeriä toimimaan tässä suhteessa näiden linjausten mukaisesti.

Sitten otetaan tämä edustaja Rajamäen nimeämä "Paateron palatsi". Olen täysin samaa mieltä, joskaan en tällä nimityksellä, että kun sinne aikoinaan Pora kakkosessa 80 ihmistä siirrettiin muun muassa lääneistä, niin näinhän se on, että siellä on liikaa ihmisiä ja väkeä. Mutta nyt — ei niinkään sosialidemokraattien vaatimuksesta selvitysmies Salmi tehnyt sitä työtä, vaan kyllähän siinä oli vähän laajempikin kannatus, ja sittenhän SDP sitä vaati, mutta niin vaati myös kokoomus, (Kari Rajamäen välihuuto) ja se on ihan sama nyt, kuinka tässä sitä kunniaa otetaan tästä asiasta — selvitys on tehty, selvitysmies Salmi on sen tehnyt. Ja ennen kaikkea tässä on nyt se hyvä, että koska kenttä ei luottanut siihen selvitykseen, jota Poliisihallituksen väki ja myös ministeriön väki johtivat — minä tiedän kyllä, että esimerkiksi ylijohtaja Aaltomaa teki parasta mahdollista työtä tässä asiassa työryhmän puheenjohtajana — niin nyt se on ulkopuolisen tahon toimesta selvitetty, ja minun mielestäni nyt siihen on sitten myös tyydyttävä. Siellä on tiettyjä vähennystavoitteita olemassa. Selvitysmies on tehnyt työnsä, ja minun mielestäni työrauha pitää nyt pikkuhiljaa antaa sinnekin.

Jos mennään sitten tähän liikkuvan poliisin asiaan, josta en valitettavasti voi olla samaa mieltä arvoisan ministerin kanssa, ja olen sen aikaisemminkin tuonut esille. Täällä edustaja Vehviläinen käytti ihan hyvä puheenvuoron siitä, mutta minä heitän nyt tässä asian ihan tuonne käytännön tasolle. Sanotaan nyt näin, että kun tämä ilmeisesti tullaan lakkauttamaan, niin positiivista nyt kuitenkin tässä asiassa on se, että Poliisihallituksessa paras poliisijohtaja tällä hetkellä tekee suunnitelmia tämän mittariston kehittämiseksi, ja se johtuu kuulemma aivan yksinomaan siitä, että täällä me poliisitaustaiset edustajat olemme niin metelöineet näistä mittareista. Nyt niitä kehitetään, ja se on hyvä, että paras mahdollinen tulos saataisiin irti, jos tämmöinen lakkauttaminen tapahtuu. Mutta nyt on ongelma vain se, että vaikka asiat näyttävät paperilla hyvältä, niin ne eivät sitä välttämättä käytännössä ole.

Otetaan esimerkiksi Uusimaa. Täällä niin sanotulla pääosastolla Malmilla hajautetaan henkilöstö kolmeen poliisilaitokseen. No, se ei ensinnäkään jakaannu tasaisesti, mutta vaikka jakautuisikin, niin tilanne on se, että tämmöinen niin sanottu ammattimainen liikennevalvonta valitettavasti aika lailla lamaantuu. Tilastothan osoittavat, että paikallispoliisi hoitaa liikennevalvonnasta 55 prosenttia ja liikkuva poliisi vähän vähemmän.

No, mitä on liikennevalvonta? Ammattimainen liikennevalvonta on sitä, että suunnitellaan tietty operaatio sellaisiin kriittisiin onnettomuuspaikkoihin ja tietyillä valvontatekniikoilla, monialavalvonnalla, siihen puututaan. Useimmiten sen tekee ryhmä. Tämä on liikkuvan poliisin liikennevalvontaa. Paikallispoliisin liikennevalvonta pääsääntöisesti on sitten semmoista satunnaista liikennevalvontaa. Yksi partio eli kaksi ihmistä tekee sitä valvontaa, ja sen vaikuttavuus ei todellakaan ole samaa luokkaa kuin liikkuvan poliisin liikennevalvonta. Se saattaa olla ihan liikennevalovalvontaa: kun sattumoisin nähdään, että joku ajaa punaista päin, niin pysäytetään tämä henkilö, ja tilastoissa saattaa näkyä, että tunti liikennevalvontaa. Näin se vain ihan oikeassa elämässä menee. Elikkä nämä tilastot eivät aina kerro ihan sitä totuutta. Puhumattakaan sitten siitä, kuten sanoin, että tämä liikennevalvonta sirpaloituu, kun Uudellamaalla näitä liikkuvan poliisin poliiseja sijoitetaan eri paikkakunnille ja sitten yllättäen onkin niin, että sitä liikennevalvontaryhmää kokonaisuutena ei siellä enää ole hoitamassa sitä liikennevalvontaa vaan se muuttuu tämmöiseksi enemmän satunnaiseksi. Puhumattakaan sitten siitä, kun aletaan puhua ajotapavalvonnasta, esimerkiksi ajoetäisyyksien valvonnasta, joka vaatii tiettyä kalustoa ja tiettyä tekniikkaa. Siihen vaaditaan poliiseja enemmän kuin kaksi, pitää olla ehdottomasti se ryhmä. Puhumattakaan raskaan liikenteen valvonnasta, siinä on ihan sama juttu: kaksistaan sitä ei pysty hoitamaan. Ja vielä jos ajatellaan tätä ammattitaitoa, niin kyllähän se tosiasia on, että kun ei päivittäin tiettyjä tehtäviä tee, niin se ammattitaito etenkin raskaan liikenteen valvonnassa häviää.

Tosiasia tulee olemaan se, että näitä liikennevalvojia entistä enemmän käytetään poliisin kiireellisiin hälytystehtäviin, koska nyt he tulevat muun muassa kenttäjohtajan alaisuuteen, joka vastaa koko sen alueen kentän turvallisuudesta. Liikkuva poliisi on tähänkin asti hoitanut kiireellisiä, niin sanottuja A-valmiustehtäviä, niin kuin pitääkin olla, niitä hoitaa ensimmäinen ja lähin poliisipartio. Mutta valitettavasti nyt näin tulee käymään.

Minä ymmärrän, että tilastoissa varmaan parina ensimmäisenä vuotena tämä näyttää hyvältä. Nytkin eräässä nimeltä mainitsemattomassa poliisilaitoksessa on alettu tehdä liikennevalvonnan tilastoja. Henkilöt, jotka ovat olleet hälytystehtävien hoidossa, on pantu liikenteenvalvontaan, lappu käteen, ja pitää kerätä suoritteita, kuinka monta rangaistusvaatimusta esimerkiksi antaa henkilölle, joka kävelee päin punaisia tai ajaa päin punaista liikennevaloa. Saadaanhan näitä suoritteita toki tällä tavalla tehtyä.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan nyt näyttää siltä, että tämmöinen erehdys tehdään, tämmöinen keskitetty liikennevalvonta tässä, mitä ilmeisesti nyt hajautetaan paikallispoliisiin. Tuolla monissa Euroopan maissa tämmöisiä tosiaan ollaan tehty, ja nyt osassa ollaan jopa palaamassa tähän vanhaan systeemiin. Minä toisaalta ymmärrän tämän, että paperilla se näyttää hyvältä, mutta todellisuus on aivan toista. Näin se vain valitettavasti on.

Kaikilta muilta osin tämä Pora kolmonen minun mielestäni tässä taloustilanteessa on välttämätön, ja näin pitää tehdä, ja ministeri on tehnyt siinä ansiokasta työtä. Minä kyllä pikkasen näitä 6,4 miljoonan säästöjä kyseenalaistan, mitä tässä liikkuvan poliisin osalta on laskettu. Ne on varmaan laskettu ihan virkavastuulla ja ammattitaidolla, mutta minä en ihan kyllä usko, että nämä tulevat toteutumaan. Pikemminkin, jos olisin saanut tehdä vaihtoehdon, olisin rankalla kädellä kehittänyt liikkuvaa poliisia liikenneturvallisuuden ammattilaiseksi, ottanut kaikki tämmöiset turvatoimet pois sieltä ja lentoasemat ym., mutta lienee tässä vaiheessa enää turha haikailla sen perään.

Vielä yksi asia: Haluaisin ottaa esille tämän toimitilaverkoston, semmoisenkin pienen asian kuin tuolla läntisellä Uudellamaalla tämän Vihdin poliisiaseman Karkkilassa. Se oli ainoa, mikä lakkautettiin, ja ehkä oli perusteltua lakkauttaa, mutta kysyn siitä, jos ministeri vielä jossain vaiheessa ehtii vastaamaan: kun siellähän on Nummela tämmöinen hyvin kehittyvä taajama, niin onko sinne tarkoitus minkäänlaista palvelupistettä ja partioille tiettyä kuulustelu-, lepopistettä jättää, koska se on kuitenkin semmoinen kehittyvä taajama ja vilkas poliisitehtävien osalta?

Kaiken kaikkiaan Pora kolmonen on hyvä asia, mutta rypyn siihen tekee tämä liikkuvan poliisin sulauttaminen, näin kauniisti sanottuna.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Poliisihallintoa uudistetaan nyt muutaman vuoden sisään jo kolmatta kertaa, vaikka edellisten uudistusten, elikkä Pora ykkösen ja Pora kakkosen, tuloksia ei olla paljon millään tavalla arvioitu eikä tuloksia tarkistettu. Sitä olemme hallintovaliokunnassa kovasti kritisoineet, ja myös oikeusasiamies on asiasta huomauttanut.

Todellisuudessa — asiantuntijoidenkin mukaan — poliisin resurssit ovat jo pitkään olleet alimitoitetut, eikä sitä ongelmaa ratkaise myöskään tämä Pora kolmonen. Sen on tarkoitus säästää 25—30 miljoonaa euroa poliisin menoissa. Onko tuo summa realistinen, ja voidaanko siltä todella odottaa jotain konkreettista parannusta ihmisten turvallisuuden ja poliisin toiminnan suhteen? Liikkuvan poliisin poliisipiirien ja poliisin toimipaikkojen lakkauttaminen ei ratkaise poliisin talousongelmia, ja siitä koituvat mahdolliset säästöt voivat myöhemmin olla kustannuksia.

Suomessa poliiseja on jo nyt pohjoismaisessa vertailussa varsin vähän. Pahimmillaan leikkaukset ja uusi uudistus vaikeuttavat entisestään poliisin kenttätyöskentelyä, vakavien rikosten torjuntaa ja tutkimuksia ja myöskin pidentävät hälytysaikoja. Joidenkin tilastojen, ennusteiden mukaan hälytysajat eivät pitenisi, mutta harva-alueilla ne ovat jo nyt sietämättömän pitkät.

Hallitus on omassa ohjelmassaan linjannut tavoitteekseen luoda Suomesta Euroopan turvallisimman maan vuoteen 2015 mennessä. Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta poliisilla on tietenkin aivan keskeinen merkitys. Ministeri Räsänen on luvannut, että poliisia koskevassa kehittämistyössä otetaan huomioon poliisin näkyvyys, kenttätyö ja yleisen järjestyksen turvaaminen myöskin ja ehkä erityisesti juuri harvaan asutulla alueella keskuskaupunkien ulkopuolella. Nyt näyttääkin siltä, että tässä verkostoasiassa tämä asia on huomioitu aika hyvin, ja siitä kiitos.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on todella huolestuttavaa. Liikkuva poliisi toimii liikenteenvalvonnan lisäksi keskeisessä roolissa niin monessa muussakin, muun muassa harmaan talouden torjunnassa ja poliisireservinä muun poliisitoiminnan tukena. Liikkuva poliisi tuottaa tai on tuottanut valtion kassaan joka vuosi 20 miljoonaa euroa, mutta nyt sitä ollaan lakkauttamassa 6,4 miljoonan euron säästöjen vuoksi. On selvää, että lakkauttamisesta kärsivät kaikki liikkuvan poliisin ja myöskin sen paikallispoliisin toiminnot. Ei voi olla niin, että kun tehtävät lisääntyvät, niitä yhdistellään, niin työn laatu vain paranee. Poliisin suhteen kyse ei koskaan ole pelkästä hätään vastaamisesta akuutisti vaan myös vaaran ennaltaehkäisystä nimenomaan näkyvyyden avulla. Liikkuvan poliisin yli 6 miljoonan euron säästötavoitteeseen tuskin päästään ilman, että toiminta heikkenee. Liikkuvan poliisin henkilöstö ei ole eläköitymisiässä, joten säästöjä ei synny henkilöstökuluista, kulut vain siirtyvät toiselle nimelle. Tokihan poliisipäälliköt haluavat ottaa liikkuvan poliisin henkilöstön omiin riveihinsä paikatakseen omaa henkilöstövajetta. Se kuitenkin auttamatta heikentää tehtävien tekoa.

On nostettava esiin myös mahdollisesti toteutuva viisumivapaus Venäjän kanssa. Se lisäisi liikenteen ja harmaan talouden valvonnan tarvetta erityisesti itärajalla. Liikkuvan poliisin lakkauttamista ei oikein voi ymmärtää senkään takia, että raskaan liikenteen moninainen tarkastus siinä heikkenee.

Arvoisa puhemies! Liikkuvan poliisin lakkauttamisen huolta ei voi liikaa korostaa, mutta asia on paljon laajempikin. Sisäisen turvallisuuden ohjelma nostaa taas ennalta ehkäisevän sosiaalityön keskeiseen rooliin. Tuossa debatissa kysyinkin ministeriltä avien ja Poliisihallituksen välisestä yhteistyöstä ja tarpeesta sen tiivistämiseen nimenomaan sen takia, että alueilla säilyisi tieto siitä, mitä esimerkiksi sote-puolella tapahtuu ja miten se on vaikuttamassa mahdollisesti poliisin toimintaan ja toimintatarpeisiin. Sen takia avien tehtävien siirto tuonne Poliisihallitukseen voi heikentää yhteyttä. Siitä olen kyllä todella huolissani ja vielä ministeriltä sitä asiaa tiedustelisin, kuten myös sitä, että kun Poliisiammattikorkeakouluun sitten liikkuvan poliisin koulutusta siirretään, minkälaisia kustannuksia ja toiminnan tarpeita ne aiheuttavat.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä esityshän perustuu monella tavalla poliisin pieneneviin talousresursseihin. Hallituksen leikkaamien määrärahakehysten johdostahan käynnistyi tämä poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmas vaihe eli Pora kolmonen, jonka pohjalta tämä nyt käsitteillä oleva lakiesitys kaiken kaikkiaan on sitten tehty, jossa esitetään muun muassa liikkuvan poliisin lakkauttamista. Sinällään tässä tämänkin salin keskustelussa on käyty ihan mielenkiintoista keskustelua näistä rahoitusresursseista. En ehtinyt tuossa tarkistaa, mitä kaikkea me olemme nyt hallintovaliokunnassa näistä budjettiasioista käyneet kaiken kaikkiaan lävitse, mutta sanoin tuossa debatissa, että ministeri Holmlundin viimeisten kehysten jälkeenhän näitä kehyksiä leikattiin, laskettiin aika tavalla. Nyt niitä sitten on korotettu. Poliisin toimintamenoihin budjetoitiin vuodelle 2013 yhteensä hiukan yli 723 miljoonaa euroa, vuodelle 2012 budjetoitiin lisäbudjetit mukaan lukien yhteensä noin 726 miljoonaa euroa, eli tämän kuluvan vuoden poliisin budjetti on pienempi kuin vuoden 2012 budjetti silloiset lisäbudjetit mukaan lukien. Eli kyllä näitä raharesursseja on leikattu, ja niin kuin sanottu, siltä pohjalta myös nopeasti tämä poliisihallinnon Pora kolmonen kaiken kaikkiaan käynnistettiin.

Kyseessä on esitys, joka saa pohtimaan tätä yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Hyvä turvallisuushan muodostuu laajasti tämmöisestä kokonaisuudesta, johon kuuluu muun muassa kansalaisten hyvinvointi, riittävä sosiaalinen turva, yhteiskunnan huolenpito, taloudellinen vakaus, yhteiskunnan elinvoima jne. Valitettavasti tässä nyt on hallitus joutunut tekemään ja tehnyt monia sellaisia toimenpiteitä, jotka murentavat monella tavalla tätä sisäistä turvallisuutta: kuntapalvelujen leikkauksia, kuntauudistusta, valtionosuusleikkauksia, Puolustusvoimien uudistuksen, joka vie pohjaa viranomaisyhteistyöltä jne. jne.

Sisäisellä turvallisuudellahan tarkoitetaan myös sellaista olotilaa, jossa ihmiset voivat luottaa siihen, että oikeusjärjestelmä takaa oikeudet ja vapaudet ilman pelkoa rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista jne. Minusta nyt kyllä näyttää siltä, että tämä lakimuutos on jälleen sellainen, joka omalta osaltaan on tätä sisäisen turvallisuuden tunnetta murentamassa, ja on selvä asia, että tätä lakimuutosta on myös syytä arvioida sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Kun tämän lakiesityksen lukee, niin harmillista on se, että kun siellä on esimerkiksi kohta "Vaikutukset kansalaisten asemaan", niin kyllähän se osio on aika lyhyt, eli tällaista vakavahenkistä arviointia siitä, millä tavalla tämä esitys nyt sitten kansalaisten arkeen, kansalaisten elämään vaikuttaa, ei ole tehty.

Esitys perustuu siis Pora III -hankkeeseen. Näitä poliisin hallintorakenneuudistuksia on nyt tehty muutaman vuoden sisällä kolme — tai siis tämä Pora kolmonen on kolmas. Koska tahti on tämä, on kerta kaikkiaan pakko olla huolissaan poliisin toimintakyvystä. Kun rakenteita muutetaan nopeassa tahdissa eurot edellä, on vaarana, että tehdään korjaamatonta vahinkoa. Sanon tässäkin sen, että olisi ollutkin välttämätöntä, että tätä Pora kolmosta ei olisi käynnistetty ennen kuin kaksi aiempaa poliisin rakenneuudistusta olisi perusteellisesti arvioitu. Mutta kun tätä kolmosvaihetta nyt sitten viedään eteenpäin, on kyllä välttämätöntä, että ennen lopullisia päätöksiä, mukaan lukien tämä lakiesitys, tehdään todelliset vaikuttavuus- ja seuranta-arviot. Toivonkin, että kun tätäkin lakiesitystä nyt sitten täällä eri valiokunnissa käsitellään, niin todella tarkoin nyt sitten arvioidaan monipuolisesti, mitä vaikutuksia tällä kaiken kaikkiaan on.

No, kun tässä nyt esitetään liikkuvan poliisin lakkauttamista, niin itse pelkään kyllä pahoin, että tämä liikkuvan poliisin lakkauttaminen romuttaa monella tavalla liikenneturvallisuuden valvonnan ja kehittämisen. Tästä tulee mieleen monia erilaisia kysymysmerkkejä, mitä jo tuossa edellä edustaja Katainenkin esitteli. Itse näen niin, että jos liikkuva poliisi lakkautetaan, on vaarana se, että siinä ei heikkene ainoastaan liikenneturvallisuus vaan lisäksi poliisi menettää tarpeellisen ja tilannekohtaisen, valtakunnan eri osissa hyödynnettävän ja muuta poliisitoimintaa tukevan reservin.

Tavoitteista huolimatta näyttää siltä, että sittenkään näitä säästöjä ei saada henkilöstön vähentämisestä. Nehän vain siirtyvät poliisihallinnon kirjanpidossa toiselle menomomentille paikallispoliisiin integroitumisen seurauksena. Näyttää myös siltä, että säästöt tulevat kohdentumaan itse asiassa liikenteenvalvontaan. Seurauksena on vähemmän asianmukaista valvontakalustoa ja materiaalihuoltoa, vähemmän partiointia jne.

Tuossa debatissa käytiin hiukan keskustelua myös siitä, kun sanoin, että raskaan liikenteen valvontaan kaavaillaan koko maahan noin 50:tä henkilötyövuotta, kun liikkuva poliisi on tarjonnut 300—400 henkilötyövuoden resurssin. Ministeri totesi, että tämä näkemys on väärä. En henkilökohtaisesti voi siitä oikein hirvittävästi väitellä muuta kuin totean vain sen, että ehkä olen sitten ymmärtänyt liikkuvan poliisin päällikön antamat numerot jollakin tavalla väärin. Kun liikkuva poliisi lakkautetaan, niin kyllä varmasti tämä mahdollinen Venäjän viisumivapaus tuo myös oman lisäriskinsä suomalaiseen liikenteeseen venäläisen liikenteen lisääntyessä.

Eli kysymyksiä on erittäin paljon, epäluuloa on erittäin paljon. Tätä tullaan käsittelemään hallintovaliokunnassa. Mutta on pakko todeta, että tällä hetkellä oma suhtautuminen liikkuvan poliisin lakkauttamiseen on erittäin kriittinen.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus on yhteiskuntamme peruspilari. Poliisin rooli on tämän pilarin perusta. Kansalaisten luottamus poliisia kohtaan on kaikista instituutioista aina ollut korkeimmalla. Kaikkein tärkeintä on, että maassamme on riittävästi poliiseja hälytys-, esitutkinta- ja liikenteenvalvontatehtävissä. Onko poliiseja tarpeeksi? Jos kysytään kansalaisilta, he vastaavat, että ei ole.

Poliisihallinnon uudistuksessa Pora kolmosessa on pohjimmiltaan kyse toiminnan tehostamisesta ja siitä, että turvataan hälytyspalvelut kentällä sekä riittävä määrä poliiseja rikosten torjunnassa ja esitutkintatehtävissä. Poliisilaitosten nimet saattavat muuttua, mutta palvelutaso turvataan. Tavoitteena on, että kansalaisille näkyvä muutos on varsin vähäinen. Poliisiasemien seinät eivät tuo turvallisuutta, vaan se, että poliisipartio näkyy, luo turvallisuutta.

Säästöjä saadaan hallinnon keventämisen avulla. Hyvä esimerkki on Poliisihallituksen irrottaminen aluehallintovirastosta. Säästötavoitteiden toteuttamisella estetään operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisien määrää vastaava vähennys.

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana Poliisiammattikorkeakoulusta, joka antaa laadukasta opetusta. Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijalla on oltava oikeus opintotukeen myös ammattitaitoa edistävän työharjoittelun jälkeen. Näin ollen on varmistuttava siitä, että kun palkallinen harjoittelu päättyy lukuvuoden aikana kesken kalenterivuoden, eivät opiskelijan harjoittelussa ansaitsemat tulot estä opiskelijaa saamasta opintotukea hänen palatessaan suorittamaan päätoimisesti lähiopintoja. Tästä asiasta ovat poliisitaustaiset kansanedustajat tehneet myöskin kirjallisen kysymyksen, niin että siihen varmaan palataan silloin.

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana myöskin liikkuvasta poliisista. Täällä on paljon keskusteltu liikkuvan poliisin roolista ja sen tärkeydestä, ja myös minun mielestäni liikkuvan poliisin rooli on tärkeä erityisesti raskaan liikenteen valvonnassa. Mikäli liikkuva poliisi sulautetaan paikallispoliisiin, niin olen erittäin huolestunut siitä, kuinka liikenteenvalvonta tullaan toteuttamaan riittävän tehokkaasti.

Paikallispoliisin ykköstehtävä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennaltaehkäisy ja rikosten esitutkinta. Käytännön poliisitoiminnassa kansalaiselle on tärkeää, että apu tulee silloin, kun sitä tarvitaan. Hälytystehtävät ovat ykkösprioriteetti paikallispoliisin toiminnassa, ja epäilen — niin kuin täällä on epäilty useaan otteeseen — että mikäli partiot ovat liikennevalvonnassa ja samanaikaisesti on hälytystehtäviä piikissä, niin väkisinkin liikennevalvonta jää toissijaiseen asemaan. Herää tietysti kysymys koskien sitä, että pitää A-tehtävät, kiireelliset tehtävät, priorisoida, ja niinhän ne priorisoidaan tälläkin hetkellä: liikkuvan poliisin yksiköt ovat useinkin tehneet A-luokan hälytystehtäviä.

Arvoisa puhemies! On tärkeää myöskin, että tässä Pora kolmosessa ruotsinkielisten palvelujen taso turvataan uudistuksessa. Tästä pidän hyvänä esimerkkinä sitä, että meillä Pohjanmaalla pääpoliisiasema sijoitettiin Vaasaan. Muutenkin haluan kiitellä ministeriä siitä, että pääpoliisiaseman sijaintikysymyksessä sekä meillä Pohjanmaalla että muualla haluttiin tarkastella puhtaasti faktoja. Vaasassa on paljon poliisiorganisaation kanssa läheisesti yhteistyötä tekeviä viranomaisia, minkä perusteella pääpoliisiasema haluttiin sijoittaa nimenomaan Vaasaan, kuten virkamiestyöryhmä oli alun perin myös esittänyt.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa tehtävän päätöksenteon erittäin vakavana ongelmana on se, että asioita valmistelevat ja niistä päättävät eivät aina ota kokonaisuutta riittävästi huomioon. Eilen täällä hyväksyttiin oikeusistuimien määrää vähentävä laki. Senkin osalta ensin päätettiin, että suuri on kaunista. Sitten tehtiin sitä palvelevat laskelmat ja selvitykset. Niitä sitten matkan varrella korjailtiin aina sen mukaan, mistä päin tuuli kävi. Lopputuloksena oli ratkaisu, joka ei palvellut mitenkään asetettua tavoitetta. Tällainen toiminta on suoraan sanottuna edesvastuutonta.

Arvoisa puhemies! Kustannustehokkuuden nimissä nyt esimerkiksi liikkuva poliisi lakkautetaan ja toiminnot siirretään osaksi muuta poliisitoimintaa. Myös tämä on esimerkki siitä, että toinen käsi todellakaan ei tiedä, mitä toinen tekee. Tällä tempulla on arvioitu säästettävän muutama miljoona euroa. Sinänsä muutamankin miljoonan euron säästäminen on ihan paikallaan, jos se olisi sitä ihan oikeasti, mutta kun todellisuudessa niin ei tule olemaan.

Nyt luvataan, että liikennevalvonnan resursseja ei karsita. Sitä ei monikaan usko, kuten täälläkin tänään on kuultu. En minäkään usko. Jo nyt olen kuullut kahdella paikkakunnalla pohdittavan liikennevalvontaa tekevien poliisien osittaista siirtoa muihin tehtäviin heti, kun se on vain mahdollista. Toki nyt ministeri lupailee, että näin ei tapahdu, mutta meidän pitää muistaa, että ministerit ja hallitukset tulevat ja menevät. Tilanne voi olla täysin toinen jo parin vuoden kuluttua.

Arvoisa herra puhemies! Lähivuosina vapautetaan niin sanottua kabotaasiliikennettä eli ulkomaalaisten yritysten oikeutta kuljettaa rahtia Suomen sisäisessä liikenteessä. Mikäli tällöin ei lisätä poliisin resursseja, harmaa talous ja kuljetuselinkeinon siirtyminen ulkomaalaisille aiheuttavat yhteiskunnalle helposti kymmenien miljoonien tappiot menetettyinä tuloina. Sen lisäksi jopa monelta tuhannelta ihmiseltä voi mennä työpaikka kuljetuselinkeinon piiristä. Kysymys on siis kymmenistä miljoonista euroista ja tuhansista työpaikoista. Meillä Suomessa kuljetusyritykset ja AKT vaativat tiukasti valvontaresurssien vahvistamista. Siitä huolimatta valtiovalta meillä toimii täysin päinvastaisesti. Tämän pitäisi olla erittäin vakavasti noteerattava asia, mutta silti työnsä hyvin osaava liikkuva poliisi lakkautetaan. Se on täysin käsittämätön teko, sillä muutaman miljoonan säästöllä yhteiskunnalle aiheutetaan vähintään kymmenkertainen tappio.

Arvoisa herra puhemies! Kabotaasi on jo ongelma muualla. Esimerkiksi Tanskassa valtion budjettiin lisättiin huomattava lisämääräraha laittoman kabotaasin torjuntaan kaikilla Tanskan teillä. Myös Ruotsissa valvontaan on tulossa tiukennuksia ja valvonnan tehostamista nopealla aikataululla.

Lopuksi kiitos ministerille siitä, että hänellä on ollut aikaa ja tahtoa kuunnella edustajilta tullutta palauteta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset täällä oleville poliisitaustaisille kansanedustajille puheenvuoroista käytännön kenttätyöstä esimerkkeineen. Toivottavasti tästä on evästystä asian jatkovalmisteluun, kun nyt tämä hallituksen esitys tulee eduskunnan liikennevaliokunnan ja hallintavaliokunnan käsittelyyn.

Viestini hallituksen esitykseen liittyen on, kun se esittää liikennevalvonnan toimintoa perustettavaksi, että ei kannata, koska on olemassa jo liikkuva poliisi. Vaikka hallituksen esityksessä on nyt jo pykälämuutoksineen määritelty poliisin valtakunnalliset uudet yksiköt eikä siellä lue enää liikkuvaa poliisia, niin toivon vielä, että hallintovaliokunta ja lopulta eduskunta voisi tähän pykälään muutoksen tehdä. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei myöskään lue hallitusohjelmassa, ja haluan vielä uskoa järjen voittavan tässä asiassa.

Vaikka en haluaisi ennakoida, on kai myös sanottava, että uudistuksessa tulee nimenomaan mennä liikenteenvalvonnan osaaminen edellä. Nämä säästöt vain tuntuvat kovin pieniltä. Samoin kentältä on tullut lukuisia viestejä, joissa on epäilty, ettei liikkuva poliisi itse saanut aidosti etsiä ratkaisuja. Samoin hämmentää sosiaalisessa mediassa pyörivä video, jossa poliisiylijohtaja esittelee haastattelussaan vuodelta 2001 jo mallia liikkuvan poliisin lakkauttamiseksi, ja eilen nähtiin Malmilla poliisien ulosmarssi.

Harvaan asutun alueen huoli on aiheellinen. Vasteajat ovat pitkät eivätkä tule millään lyhenemään. Poliisin näkyvyydellä on kaikkialla Suomessa myös ennalta ehkäisevä vaikutus.

Edustaja Soukola otti esille Norjan esimerkin, jota on myöskin ohuelti esitetty hallituksen esityksessä. Voihan olla, että tähän joudutaan ja osataan mennä Suomessakin.

Meillä on poliisia vastassa järjestäytynyt rikollisuus, ja siihen tulee olla järjestäytynyt vaste. Kuten monesti mainittu on, kabotaasiliikenne, kansainvälinen rikollisuus tien päällä, Schengenin mahdollinen laajeneminen, harmaa talous, yhteiskunnassa jo oleva rikollisuus, laittomuus, liikenteen laiminlyönnit — näihin on vastattava. Vaikeassakin taloustilanteessa on uskallettava kysyä: voiko vähemmän olla enemmän?

Edustaja Satonen toi esiin, että paikallispoliisilla ja liikkuvalla poliisilla on erilainen näkemys liikenteenvalvonnasta ja poliisin resursseista. Ei tämä todista yhtään mitään liikenteenvalvonnan osaamista. Liikkuva poliisi on ollut tietojohdettu valtakunnallinen toimiva yksikkö, jonka toiminta turvattiin lailla viime hallituskaudella, ja kyllä se vain niin on, että vaikka kuinka talous painaa, niin on arvovalinta, miten panostetaan sisäiseen turvallisuuteen. Tällä en halua uhkailla ketään, en ministeriä, vaan sanoa sen, että jos hallitus lupaa kentälle poliiseja lisää ja myöskin resursseja, niin silloinhan tavoite on toteutunut.

Lopuksi haluan esittää toiveen poliisiuudistusten jatkuvassa ketjussa, että tällainen pienimuotoinen toiminta, mitä on aloiteltu Suomessa, voisi jatkua, elikkä koulupoliisitoiminta voisi jatkua siellä, missä se on kokeiluna menossa, ja että huolimatta tiukasta talouden tilanteesta kokeilu voisi vaikkapa hivenen laajentua. Samoin esitän huoleni henkilöstön siirtämisestä aluehallintovirastojen poliisin vastuualueesta Poliisihallitukseen. Miten siellä olevien henkilöiden työsuhdeturva toteutuu? Alueellistamisesta puhutaan, mutta ovatko nämäkin virkamiehet jatkossa vaarassa joutua temmatuksi Kehä kolmosen sisäpuolelle?

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuorossa hieman muistelen, miten tähän tilanteeseen on tultu.

Säätytalolla pari vuotta sitten, kun käytiin hallitusohjelmaneuvotteluja, istuin tässä sisäisen turvallisuuden työryhmässä ja saimme aikaan yksimielisesti kohtuullisen hyvän ohjelman liittyen poliisiin. Siinä luvattiin, että hallitus hyväksyy poliisiresursseista pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelman, linjattiin, että poliisipalvelut turvataan koko maassa, ja asetettiin tavoitteeksi, että poliisien määrä vakiinnutetaan vähintään nykyiselle tasolle koko vaalikaudeksi. Lisäksi luvattiin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden parantamista ja monia muita tärkeitä asioita.

Aika pian kuitenkin tuli karu arki vastaan ja huomasimme, että annetuilla talousraameilla ei näihin tavoitteisiin ole mahdollista päästä, ja sen vuoksi reagoitiin heti ensimmäisessä kehysriihessä keväällä 2012 ja linjattiin ratkaisut poliisin taloudelliseen haasteeseen: osoitettiin määrärahan tasokorotus, 30 miljoonaa vuositasolla, sitten linjattiin poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmannen vaiheen aloittaminen ja toiminnan tehostaminen, jolla yritetään kompensoida operatiivisen henkilöstön vähennystä. Hallintorakenteen kolmannessa vaiheessa oli merkittävät säästötavoitteet: 25—30 miljoonaa euroa.

Tämä hallintorakenteen uudistaminen on edennyt niin, että pikaisesti valmistui esitys, jossa on kolme keskeistä ehdotusta: Liikkuva poliisi yhdistetään paikallispoliisiin, mikä on ollut julkisuudessa kaikista eniten. Lisäksi esitettiin, että Poliisin tekniikkakeskus erillisenä hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan. Kolmantena merkittävänä muutoksena esitettiin, että hallinnollinen kytkentä aluehallintovirastojen ja poliisin vastuualueiden välillä puretaan.

Perusteluista liikkuvan poliisin yhdistämiseksi paikallispoliisiin sanotaan lain perusteluissa seuraavaa: "Nykyisessä järjestelyssä paikallispoliisilla ja liikkuvalla poliisilla on päällekkäiset, alueellisesti koko maan kattavat toiminnan rakenteet. Kummallakin toimijalla on toisistaan erilliset johtorakenteet, suunnittelutoiminnot, hallintopalvelut, toimitilat, kuljetusvälineet ja muu kalusto. Purkamalla päällekkäisyydet ja hyödyntämällä paikallispoliisin tehokkaat tukitoimintaratkaisut on mahdollista saavuttaa sekä merkittäviä välittömiä kustannussäästöjä että varmistaa tukipalvelujen tuottavuuden kasvu pitkällä aikavälillä." Kuulostaa paperilla todella hyvältä, ja saa sen kuvan, että tässä hallinto purkautuu ja kenttätyö ei kärsi, mutta samaan aikaan on todella ristiriitaista päättäjänä kuunnella niitä lukuisien poliisien puheenvuoroja, joissa kenttätyön kokemuksella vakuutetaan, että tämä hallintojen yhdistäminen tulee johtamaan myös kenttätyössä siihen, että liikennevalvonnan tasosta ja resursseista on syytä olla huolissaan. Riskinä on resurssin valuminen hälytystehtäviin ja järjestyspoliisin työhön ja rikostutkintaan, näin kentältä vakuutetaan.

Tästä huolesta heräsi edustamanikin puolue aika rankasti, tietynlainen kapinaliikekin heräsi siinä, että tätä ei näillä perusteluilla voi hyväksyä, ja sen vuoksi, uskallan väittää, sitten sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä linjattiin tiettyjä reunaehtoja. Tiedotteessa todettiin muun muassa: "Liikennevalvonnan yhdistyessä paikallispoliisiin tulee varmistaa asiantunteva, riittävästi resursoitu ja toimivaltainen valtakunnallinen ohjaus ja johtaminen. Tätä varten liikkuvan poliisin ja Poliisihallituksen nykyistä asiantuntija- ja johtamisosaamista hyödyntäen perustetaan uusi valtakunnallinen liikenneturvallisuuden ja -valvonnan ohjaustoiminto." (Kari Rajamäki: Tårta på tårta!) Sanottiin myös: "Liikenneturvallisuuden ja -valvonnan valtakunnallisen ohjaustoiminnan yhteyteen perustetaan raskaan liikenteen valvonnan valtakunnallinen ohjaustoiminto. Raskaan liikenteen valvonnan määrää seurataan valtion talousarviossa. Lisäksi sisäasiainministeriö ja Poliisihallitus seuraavat valvonnan tuloksellisuutta osana tulosohjausta." Todettiin myös: "Poliisiammattikorkeakouluun keskitetään liikennevalvontaan ja raskaan liikenteen valvontaan liittyvä koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen. Tällä tavoin varmistetaan koulutuksen korkea laatu ja tehokas järjestäminen." "Ajokorttihallitus siirretään liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, tehtäväksi." "Liikkuvan poliisin vastuulla nykyisin olevat presidentin turvapalvelut sijoitetaan Helsingin poliisilaitokseen ja liikkuvan poliisin lentoaseman yksikkö sijoitetaan alueella toimivaan poliisilaitokseen."

Olen varma, että nyt eduskuntakäsittelyssä nämä kirjaukset joutuvat erityisen syynin alle ja hallintovaliokunnassakin lukuisten asiantuntijakuulemisten kautta tullaan testaamaan ja kysymään, mikä näiden kirjausten todellinen merkitys liikenneturvallisuuden takaajana on ja millä tavalla voimme varmistua siitä, että nämä sinällään hyvät reunaehdot ja kirjaukset eivät jää kuolleeksi kirjaimeksi, vaan todella tulevat turvaamaan sen, että liikenneturvallisuus ja liikennevalvonta säilyvät. Uskon, että on valmiutta myös tarkentaa ja linjata uudelleenkin asioita, mikäli osoittautuu, että nämä reunaehdot eivät vakuuta tai niiden käytännön toteuttaminen ei vakuuta eduskuntaa.

Toisena asiana liikkuvan poliisin lisäksi haluan muutaman sanan sanoa tästä palveluverkosta. Kun palveluverkko julkaistiin, niin yllättävän kattavaksikin se jäi — pelkäsin paljon pahempaa, kun ensimmäisiä vinkkejä tästä asiasta kerrottiin — eli hyvin vähillä lakkautuksilla näytettäisiin selviävän. Silti haluaisin ministeriltä kysyä ja tässä kiinnittää huomiota siihen, että kohtuuttomasti minusta kuitenkin yhtä poliisilaitosta tässä toimitilaverkon karsimisessa kohdellaan, nimittäin Oulun vaalipiirissä sijaitsevaa Jokilaaksojen poliisilaitosta. Kun koko Suomesta lakkautetaan neljä palvelupistettä, niin näistä kolme on täällä Jokilaaksojen poliisilaitoksen alueella eli Nivala, Oulainen ja Pyhäjärvi — saman seutukunnan kolme poliisipistettä olisi menossa. Kun suurin osa kaikista lääneistä säilyy ilman, että yhtäkään poliisipistettä tullaan lakkauttamaan, niin hieman ihmettelen sitä, miksi tätä yhtä Suomen kolkkaa on näin kovasti kohdeltu tässä palvelupisteitten karsimisessa. Tähän tullaan varmasti kiinnittämään myöskin jatkokäsittelyssä huomiota.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Poliisin johtamisen osalta on kyllä todella surullista aluksi todeta, että en kyllä oman postini aikana — vuodesta 2003 — enkä sen jälkeen ole tavannut niin suurta huolta ja epäluottamusta poliisin johtoa kohtaan kentällä kuin näinä aikoina. Se tulee joka puolelta vastaan, pääsääntöisesti nimettöminä mutta myös suoraan henkilöiden yhteydenottoina, ja täytyy sanoa, että poliisikansanedustajat luottavat enemmän poliisijohtoon kuin kentän poliisit. Tämä on aika vakava tilanne.

Poliisin taloushallinta on sitten toinen asia, joka ei myöskään kovin erinomainen ole koskaan ollut. 2003 ensimmäisiä asioita oli järjestää kansliapäällikön ja ministeriön talousjohdon kanssa ministerin johtamana koko poliisin taloushallinta uusiin käsiin, koska se ei ollut poliisijohdon käsissä. Myöskin voi sanoa, että jouduttiin hyvin tarkkaan käymään niin poliisijohtaja Toivasen kuin muiden kanssa läpi poliisin tulevaa resursointia, myöskin koulutus- ja poistuma-asioissa. Silloin lähdettiin siitä, että pidetään se linja, että poliisien määrä ei vähene. Sen mukaisesti myös koulutusmäärät linjattiin. Kyllä ne eläkepoistumat pystyttiin laskemaan. Toinen asia oli se, että liikkuvan poliisin osalta silloin 2003 oli selvä ministerin linjaus: Liikkuva poliisi jatkaa. Sen painopistettä raskaan liikenteen torjuntaan ja harmaan kuljetustalouden torjuntaan vahvistetaan. Se oli selkeä poliittinen linjaus. Nyt tällaista poliittista ohjausta ei tältä osin enää pidetä kovin tarpeellisena.

Mutta koko tämä Pora, eli poliisin rakenneasia, olisi vaatinut kyllä myöskin rakenneuudistuksen painopisteiden oikeellisuuden uudelleenarviointia, mihin myöskin valtiovarainvaliokunta viittasi jo viime vuoden budjettimietinnössään. Näin ei kuitenkaan tehty. Tämän vuoden osaltahan valtiovarainvaliokunta myöskin edellyttää toimivien poliisien määrän turvaamista ja erityisosaamisen säilyttämistä ja nimenomaan kansallisesta turvallisuudesta koko maassa huolehtimista. Tältä osinhan on menty alaspäin. Kiireellisen tehtävän suorittamiseen liittyvät valmiudet ovat erilaiset eri puolilla maata, ja erityisesti kannetaan huolta valtiovarainvaliokunnassa nyt näiden suunnitelmien vaikutuksesta liikennevalvontaan, raskaan liikenteen valvontaan ja rikollisuuden torjuntaresursseihin.

Vuosina 2003—2007, Vanhasen hallituksen aikana, me teimme linjauksen sisäministeriössä harvakertoimesta, jolla nimenomaan haluttiin vahvistaa pitkien etäisyyksien huomioonottamista poliisin vahvuuden lisäämisessä — tämän löytävät myöskin kokoomuksen poliisikansanedustajat eduskunnan pöytäkirjoista. Vuonna 2008 sisäministeri Holmlund ilmoitti, että tämä Rajamäen virhe on korjattu. Tämä harvakerroin poistettiin, mikä vaikuttaa nyt jonkun verran myöskin pahentaen tilannetta. Nämä ovat poliittisia ratkaisuja.

Ja mikä pahinta, kun hallitusohjelmassa, johon tässä äsken viitattiin ja jota Säätytalolla teimme, kaksi asiaa oli selkeitä, kuten se, että poliisien määrä on turvattava, niin se, että poliisimiesten määrä vähenee nyt ensi vuonna, ei vastaa hallitusohjelman linjausta. Poliisimiesten poistuma ylittää valmistuvien poliisimiesten määrän ensi vuonna 170 henkilöllä, ja vaikka sitten paljon puhuttu 80 työtöntä poliisia otetaan huomioon, yhteenlasku tuottaa miinus 110 poliisia ensi vuonna — ihan pelkkää matematiikkaa. Tämä ei voi olla oikea tilanne, koska samaan aikaan vuonna 2009 muodostetun Poliisihallituksen vahvuutta on vain paisutettu. Ehkä siellä vuoden 92 tasolla oli näissä johtotehtävissä joku alle 80 poliisijohtajaa. Nyt kun lääninhallitusten poliisiosastojen raunioille ja ministeriön poliisiosaston rinnalle rakennettiin Poliisihallitus, niin siitä tuli — kaikista päällystövakansseista — jopa 240 henkilöä. Ja jopa keinotekoisesti entiselle lääninjohdon henkilöstölle, noin 80:lle, rakennettiin työpaikka ylimmässä hallinnossa. Sitten kaiken lisäksi vielä poliisiylijohtaja Paateron palatsin linjaus on se, että Poliisihallituksen operatiivista roolia pitäisi vielä vahvistaman, eli pitäisi ikään kuin johtaa myöskin operatiivisemmin.

Nyt toinen Säätytaloon liittyvä asia, johon olen pettynyt, että sisäministeri ei ole nyt sitä riittävän voimakkaasti ottanut esille, mutta jonka entinen valtiosihteerini, selvitysmies Kari Salmi, joka SDP:n... Valitettavasti SDP sai selvitysmiehen vasta tähän vaiheeseen, me yritimme jo pääsiäisenä vuosi sitten sitä. Tältä osin Kari Salmen johtopäätöksissähän nimenomaan korostuu tämä ministeriön päätösvalta. Tällä hetkellä poliisiylijohtaja yksin, siis yksi mies, päättää 720 miljoonan euron voimavarojen kohdentamisesta ja nimittää poliisijohdon. Eihän tämä nyt voi olla suomalainen malli, tämä kai muistuttaa enemmän eteläamerikkalaista mallia tai jotain muuta. Sosialidemokraatit edellyttivät Säätytalolla kirjausta siihen, että voimavarojen kohdentamisen pitää tapahtua poliittisesti. Tämä ei sopinut valitettavasti eräille keskeisille muille hallituspuolueen neuvottelijoille, ja SDP riitautti asian, ja tämä saatiin sitten kuitenkin tietyllä tavalla mukaan hallitusohjelmaan, että sisäministeriön johdolla eli myös poliittisella johdolla on arvioitava voimavarojen kohdentamista. Nyt Salmen, selvitysmiehen, työ tältä osin korostaa ministerin ja kansliapäällikön tärkeyttä tulosohjauksessa ja tulossopimuksen teossa, eli sitä on vahvistettava, ja sitä, että Poliisihallituksen yksiköiden päälliköt nimittäisi sisäministeriö. Nämä ovat erittäin tärkeitä korjauksia, koska minä katson, että me emme ansaitse tällaista tilannetta, jossa yhdelle ihmiselle keskitetään näin valtava valta myöskin vaikuttaa jo koko sisältöön meidän keskeisen turvallisuuden toimijoiden piirissä. Poliittisen ohjauksen pitää vahvistua. Minä ymmärrän, että tämä hiljentää poliisikentässä ja moni poliisipäällikkö odottaa nimityksiä ja ollaan hyvin joustavia kaikkien Paatero—Aaltomaa-linjausten osalta, ja voi se vaikuttaa poliisikansanedustajiinkin, mutta kyllä tästä asiasta on keskusteltava vakavasti. Tämä ei voi olla oikea asiantila, koska poliisikentällä on vakavaa tyytymättömyyttä, ja meidän on käytävä myös poliittista keskustelua tästä.

Se, mikä on tietysti nyt vakavin konkreettisin esitys, on tämä esitys liikkuvan poliisin osalta. Liikenteenvalvontaahan on tarkasteltava tietysti kokonaisuutena, mutta näillä ratkaisuilla, mitä nyt esitetään, varmistetaan hajanainen päällekkäinen työ. Erityisesti kun mietitään liikenteen kasvuun liittyviä vaaratekijöitä, on muutama asia, jotka on nyt ihan kyllä pöytäkirjaan kirjattava. Ensinnäkin moni asiantuntija on selkeästi todennut, että faktat säästöistä puuttuvat yhä liikkuvan poliisin osalta. On kysytty, oliko Pora-työryhmässä vaihtoehtoisia laskelmia säästöjen saavuttamiseksi, miksi ne puuttuvat työryhmän raportista. Edelleen Poliisihallitukseen kohdistuva henkilöstövähennys on vähäinen. Poliisiosaston henkilöstön määrää on jopa ehdotettu lisättäväksi, ja ministeri Räsäsen helmikuun puolessavälissä tekemällä päätöksellä myös Poliisin tekniikkakeskuksen henkilöstöhän tulee Poliisihallitukseen. Poha kasvaa siis, Paateron palatsi, edelleen. Mikä on todellinen suunnitelma ylemmän johdon eli poliisiosaston ja Poliisihallituksen henkilöstömäärän suhteen? Hallintotieteen lisensiaatti Mansikka-ahon lisensiaattityön arvio Poran toteuttamisesta ja onnistumisesta on jäänyt kyllä tässä keskustelussa vähemmälle. Totta kai toivon, että hallintovaliokunta — koska sillä on nyt vastuu eduskunnan kannalta ja kansallisesti siinä, että tämä asia vastuullisesti täällä arvioidaan — joutuu käymään läpi, miten tämä Pora kolmonen oikeasti soveltuu ja miten se epäonnistui tuottavuusohjelman ja taloudellisen tasapainon saavuttamisessa ja mitkä ovat nyt suurimmat vaarat esimerkiksi vallan keskittämisen jatkumona, hierarkian ja byrokratian lisääntymisenä.

Toisaalta poliisin valtakunnallisten yksiköiden supistamisen tai lopettamisen seurauksena myöskin maakuntien operatiivisen henkilöstön määrän merkittävä supistuminen on hyvin todennäköistä. Meillä ei ole varaa nyt järjestäytyneen rikollisuuden ja monella tavalla myöskin alueellisten uhkien kasvaessa riskeerata näissä asioissa.

Liikenneturvallisuuteen liittyy tietysti myöskin monien toimijoiden, Liikenneturvan, Liikennevakuutuskeskuksen ja lukuisten asiantuntijoiden, huoli liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Tältä osin tavallisen kansalaisen on varmasti ihan oikein vaikea ymmärtää, kuinka nykyisen valtakunnallisen yksikön lakkauttamisella ja henkilöstön hajauttamisella 11 poliisilaitokseen toiminnanohjaus olisi jatkossa jotenkin valtakunnallista. Ja nimenomaan Poliisihallituksen rooli: mikä se on operatiivisesta ja toiminnallisesta johtamisesta vastaavana tässä? Muutoinkin olen sitä mieltä, että on parempi, että krp:llä ja Helsingin erikoisyksiköillä on se keskeinen tärkeä rooli ilman, että mennään liian pitkälle edes poliittisella tai muulla ohjauksella puuttumaan poliisin operatiivisen etulinjan toimijoiden toimintaan.

Myös tavaraliikenteen harmaan talouden ja laittoman kabotaasin lisääntyminen on vakava asia, ja siihen liittyy nyt muutenkin vielä nämä raskaan liikenteen erityistarpeet lp:n osalta. Ministerikin myönsi, että meillä on oikeastaan vain 54 raskaan liikenteen asiantuntijaa — se on erittäin vähän, kun ottaa huomioon, että nyt sitten yritetään rikkidirektiivivirheitä korjata järjettömillä paino- ja muilla mittamuutoksilla, liikkuvan poliisin kantaa ei edes huolittu koko valmisteluun. Kai se oli jo valmistelijoiden mielestä lakkautettu.

Pora kolmosen hankkeeseen liittyvissä lakiesityksissä tulee nämä taloudelliset vaikutukset kyllä selvittää perusteellisesti ja esittää läpinäkyvämmin. Liikennevahingot ovat tässä maassa, jos ajatellaan vammautumista ja muita yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia — ihmishenkiä ei voida laskea — todella raskaat. Meidän pitäisi mieluummin miettiä liikkuvan poliisin lakkauttamisen sijaan nykyisen järjestelmän kehittämistä, pitkäjänteisen liikennevalvonnan parantamista ja siihen liittyviä kysymyksiä. Kansainvälisten esimerkkien viestihän on selvä, niin kuin täällä on todettu: liikkuvan poliisin kaltaista valtakunnallista yksikköä on pidetty tehokkaimpana tapana turvata tarvittava osaaminen ja toimintakyky raskaan liikenteen valvonnassa ja muissa yhteiskuntaa kohtaavissa yllättävissä tilanteissa. Meillähän monissa tilanteissa aikoinaan puhuttiin siitä, että lp eli vähän omaa maailmaa paikallispoliisiin nähden. Tällaisia ilmiöitä oli kenties. Mutta kyllä tämä yhteistyö ja lähimmän partion periaate on nähdäkseni aika hyvin toiminut viime vuosina, ja monissa näissä järkyttävissä viimeaikaisissa tapahtumissa lp:n partiot ovat olleet jopa ensimmäisinä paikalla.

Joka tapauksessa kuljetuselinkeinon, elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden ja infran kannalta meillä ei ole varaa tehdä nyt tätä virhettä, että liikkuva poliisi lakkautetaan. Tältä osin kyllä nyt vetoan siihen, että tämä on puhtaasti poliittinen päätös, ja kuten aikaisemminkin, hallitusryhmillä on erityisesti vastuu, totta kai hallintovaliokunta ensin käsittelee tämän asian, mutta myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmillä on vastuu. Tässä katse on siellä kokoomuksen puolella. Siellä on nyt turha puhua, että ollaan poliisikansanedustajia, jos ei selkeästi oteta kantaa tähän järjestelyyn ja tämän Poliisihallituksen johtamistapaan ja Paatero—Aaltomaan suunnitelmien kestämättömyyteen. Eduskunta päättää, ja tästä on monia tapauksia, 2000-luvun alustakin, muun muassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä budjetissa silloinen ministeri Taina silloisen hallituksen valtiovarainministerinkin tukemana esitti taisteluhelikopterihankintajärjestelmää, ja valtiovarainvaliokunnassa SDP:n valtiovarainvaliokunnan ryhmä yhdessä muiden hallitusryhmien kanssa lopulta sai tämän estettyä. Tässä maassa ei olisi ensimmäistäkään varuskuntaa, jos tähän maahan olisi taisteluhelikopterijärjestelmät komentaja Hägglundin ja silloisen puolustusministerin innoittamana hankittu. Kyllä nyt myös eduskunta kantaa poliittisen ja asiallisen vastuun liikenneturvallisuuteen liittyvässä asiassa.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin hallintouudistus pitää sisällään voimakkaita uudistusesityksiä. Haluan tuoda tässä lähetekeskusteluvaiheessa esiin muutaman huolen, jotka näen niin hallintovaliokunnan jäsenenä kuin poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajanakin.

Uudistuksen keskeinen huoli liittyy liikkuvan poliisin valtakunnallisen aseman purkamiseen. Esityksen mukaan liikkuvan poliisin tehtävät tullaan siirtämään osaksi paikallispoliisia. Esityksen mukaan liikennevalvonnan riittävä laatu varmistetaan perustamalla jokaiseen poliisilaitokseen liikennepoliisitoiminto. Valtakunnallinen ohjaus ja johtaminen varmistetaan perustamalla valtakunnallinen liikenneturvallisuuden ja -valvonnan ohjaustoiminto, joka toteutetaan liikkuvan poliisin ja Poliisihallituksen nykyisiä resursseja hyödyntämällä.

Lakiesityksen tässä vaiheessa meillä ei ole tietoa, kuinka hyvin onnistutaan hoitamaan erityisesti raskaan liikenteen ja kabotaasiliikenteen valvonta tulevaisuudessa. Liikkuvan poliisin erikoisosaamista on nimenomaan ollut raskaan liikenteen valvonta. Se, että liikkuvan poliisin yksiköt hajotetaan 11 poliisilaitokseen, voi pahimmillaan johtaa siihen, että raskaan liikenteen valvonta suoritetaan poliisilaitoksissa silloin, kun muilta töiltä tälle aikaa jää. (Kari Rajamäki: Näin se menee!) Näin tässä asiassa ei saa kuitenkaan käydä, sillä Suomi on pitkillä etäisyyksillä raskaan liikenteen jatkuvassa käytössä, ja näin valvonnan puute aiheuttaa muun muassa vaaraa muulle liikenteelle. Mikäli liikennevalvonnan määrä ja taso maassamme laskee, vaikeutuu raskaan liikenteen työajan seuranta ja laittomuuksien, kuten harmaan talouden ja työaikarikkomusten, kitkeminen.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on esitykseenkin kirjoitettu poliisin tekniikkalaitoksen ja aluehallintovirastojen poliisivastuualueiden siirtäminen Poliisihallitukseen. Poliisin hallintouudistuksen yhtenä säästökohteena ministeriön toimesta esitettiin Poliisihallituksen henkilökunnan vähentämistä. Nyt kuitenkin Poliisihallitukseen keskitetään uusia tehtäviä ja sitä kautta lisää henkilötyövuosia. On selvää, että suomalaista poliisitointa pitää johtaa kuten muitakin valtion toimintoja. On kuitenkin syytä kysyä, toteutuuko Poliisihallituksen ylimmän johdon henkilöstövähennys jatkossa, kun samaan aikaan Poliisihallitukselle siirretään tehtäviä lakkautettavista valtakunnallisista yksiköistä, vaikka Poliisihallituksen työntekijämäärää piti selkeästi vähentää.

Poliisiuudistuksen tärkeimmän tavoitteen tulee olla suomalaisen arjen turvaaminen niin kaupunkiseuduilla kuin maaseudulla koko maassa. Näin ollen onkin tärkeää saada siirrettyä poliisin tehtäviä palvelutehtäviin, kuten muun muassa rikostorjuntaan. On löydettävä tehokkuutta hallinnosta. Hengen pitää olla se, että siirretään osaavaa poliisiväkeä pöydän takaa kentälle. Samalla tulee pystyä varmistamaan uusien poliisien laadukas koulutus ja valmistumisen jälkeen myös tarvittavat työpaikat. Valtion ei kannata kouluttaa itselleen työttömiä poliiseja. Siksi on varmistettava, että uudet koulutettavat poliisit jatkossa myös työllistyvät.

Poliisitoimen budjettiin ja rahoituskehykseen palaan asian valiokuntakäsittelyssä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen mielenkiinnolla seurannut koko poliisihallintoa koskevan hallintorakenneuudistuksen, Pora kolmosen, etenemistä ja havainnut, että tätä rakenneuudistusta vaivaa tauti nimeltään voluta occupatus eli jyräävä kiire. Sen oireet ovat monimuotoisia, mielestäni jopa vakavia, ja tunnistan niistä tarkoituksenhakuisuuden, säästöjen epärealistisuuden, välinpitämättömyyden liikenneturvallisuuden asiantuntijoiden sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja valiokuntien näkemyksiä kohtaan. (Kari Rajamäki: Oikea analyysi!)

Poliisin hallintorakenneuudistuksessa on tarkoitushakuisuudessa sekä yleis- että erityisoireita. Yleisoireina tarkoitushakuisuus ilmenee siten, että Pora kolmosen täytäntöönpanoa on kiirehditty, vaikka edellisten poliisihallintorakennemuutosten, Pora ykkösen ja Pora kakkosen, vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. (Kari Rajamäki: Näin se menee!) Tähän on kiinnittänyt huomiota valtioneuvoston oikeuskansleri poliisiosastolle lokakuussa 2012 antamassaan lausunnossa. Myös valtiovarainvaliokunta on vuosien 2011 ja 2012 budjettimietinnöissään korostanut sitä, että edellisten poliisin hallintorakennemuutosten painopisteiden oikeellisuutta tulisi tarkastella kriittisesti. Näitä näkökulmia ei Pora kolmosessa oteta riittävässä määrin huomioon. Erityisoireena tarkoitushakuisuudesta on liikkuvan poliisin lakkauttaminen, koska lähteehän Pora kolmonen suoraan toimivan ja kustannustehokkaan valtakunnallisen liikennevalvontaan erikoistuneen yksikön lakkauttamisesta vailla muita toiminnallisia esityksiä. On hiukan hämmentävää, että lakkauttamisesta puhuttiin julkisuudessa jo ennen kuin Pora kolmosen työryhmä oli edes alkanut työskentelemään. Huomioitavaa on se, ettei kevään 2012 kehyspäätöksessä edes velvoitettu liikkuvan poliisin lakkauttamista.

Kustannussäästöt ovat tärkein osa uudista, ja niiden täytyy olla myös realistisia. Kuitenkin Pora kolmosen säästölaskelmia on alettu kyseenalaistamaan, ja silloin on kyse vakavasta oireesta. Kun olen nyt kuullut asiantuntijoita ja tutkinut tätä raporttia, niin kustannussäästöjen kyseenalaistaminen on aiheellista. Esimerkkinä voisin mainita liikkuvan poliisin 600 000 euron säästöt Malmin toimitiloista, joiden vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2019 saakka ja joita tultaneen käyttämään jatkossakin poliisiorganisaation omassa käytössä.

Säästölaskelmia romuttaa myös se, ettei uudistuksessa tulla irtisanomaan ketään, vaan henkilöstökuluja vähennetään eläköitymisen ja luonnollisen poistuman kautta. Näiden laskelmien mukaan eläkepoistuma ei todellisuudessa tule kuitenkaan olemaan niin suuri, koska poliisit pidentävät työuriaan yleisen linjauksen mukaisesti.

Säästöjä on laskettu saatavan myös mittavalla Vitja-hankkeella eli poliisin operatiivisen toiminnan tietojärjestelmän uudistuksella. Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei tämä hanke toteudu asetettujen aikataulujen sekä liian pieniksi mitoitettujen resurssien puitteissa. Nämäkään Pora kolmosessa esitetyt kustannussäästöt eivät siis ole toteutettavissa. Pora kolmosen sisälle on laskettu myös säästöt palveluverkon supistamisesta, mutta jo nyt on selvää, ettei sitä tulla toteuttamaan suunnitellusti, koska kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Välinpitämättömyyden oireista ovat saaneet kärsiä keskeiset suomalaiset liikenneturvallisuuden asiantuntijat sekä moottoriliikenteen järjestöjen edustajat, joita ei ole kuultu ainakaan tarpeellisessa määrin ja joille ei ole annettu avointa mahdollisuutta puolustaa merkittävää yhteistyökumppaniaan liikkuvaa poliisia.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että poliisi ei tule saamaan näillä näkymin lisärahoitusta eivätkä rakenteelliset uudistukset tuo välttämättä laskettuja säästöjä. Silloin jää ainoaksi keinoksi, säästökohteeksi siis, vähentää poliisien määrää, mikä puolestaan on vastoin hallitusohjelman kirjausta. Tällöin ei voi liikennevalvonnan määräkään säilyä sisäisen ministeriryhmän linjauksen mukaisena. Kuinka näin monioireisten Pora III -linjausten pohjalta voidaan saada aikaiseksi todellisia kustannussäästöjä? Ymmärrän kyllä rahoituskehyksien ahtauden ja velkataakan tuoman valtavan paineen yrittää vastuullisesti tehostaa kaikkia toimia. Toivon, että tässäkin, vastoin mielipidettäni, lopulta tavoitteet toteutuvat.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Ensiksi on ihan mielenkiintoista ja ilo kuulla, että hallituspuolueiden sisällä on vahvaa tahtotilaa siihen, että uudistus ja lp:n lakkautus on pysäytettävä. Myös tätä seikkaa painotan. Jo tuolla debatin aikana käytin juuri puheenvuoron, että itse en jaksa ymmärtää näitä säästöjä, mitä tästä olisi syntymässä, jos lp lakkautetaan ja sitten nämä lp:n toiminnot siirretään paikallispoliisille.

Kun mietimme sitä, että meillä on esimerkiksi harmaan talouden asioita kovasti painotettu, niin me tarvitsemme nimenomaan tiellä pätevää ammattiporukkaa, joka on ottamassa tiukasti kantaa tähän, ja sitä, että valvonta toimii näissä asioissa. Myös EU:n taholta on tulossa kabotaasin vapauttamisasia. Myös tämä on tuomassa meille uusia uhkakuvia, ja silloin tarvitaan ennen kaikkea tieliikenteen puolella sitä lp:n ammattitaitoa, mitä on olemassa.

Täällä on liikennepsykologi ottanut kantaa myös tähän lp:n lakkautukseen, emeritusprofessori Esko Keskinen, ja hän epäilee erittäin paljon sitä, syntyykö tästä näitä todellisia säästöjä. Hän tuo vielä julki, että lp on arvostettu myös Euroopan laajuisesti. Keskinen kummeksuukin, että lp:n lakkauttamista puoltavissa toimenpiteissä ei ole riittävästi otettu huomioon, millä tavalla lp on yhteistoiminnassa vaikuttanut juuri eurooppalaisiin kanssaveljiin. EU:ssa raskas liikenne on merkittävä eri maita yhdistävä tekijä, ja tämän liikenteen valvontaan liittyy paljon kysymyksiä, jotka ovat hyvin moninaisia. Tässä ei ole kyse pelkästään nopeusvalvonnasta, vaan Euroopan liikennepoliisit tekevät Tispol-järjestössä runsaasti yhteistyötä, ja tätä kehitetään jatkuvasti. (Puhemies koputtaa) Hänen mielestään on vaikea ymmärtää, että jos meiltä nyt lp lakkautetaan, millä tavalla muun muassa näitä asioita tässä viedään eteenpäin.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt kun tässä käsittelyssä on poliisin rakenneuudistus, niin sanottu Pora III -hanke myös tavallaan osiltaan, niin haluaisin tuoda vielä sen ajatuksen tässä esille, että kun näitä rakenneuudistuksia tehdään, niin totta kai on hyvä se, että pyritään hallintoa keventämään ja saamaan resursseja sinne kentälle, ja tämä on varmasti se pääajatuskin hallituksella ollut ja arvoisalla ministerillä tässä. Mutta viime kädessä kysymyshän on kuitenkin niistä resursseista, ja jos me nyt vertaamme niitä resursseja, mitä oli vuonna 2012 käytössä poliisilla lisäbudjetteineen ja mitä on 2013, niin tasohan ei ole noussut, ja tietenkään, valtiontalous kun otetaan huomioon, emme me voi olettaakaan, että tulevaisuudessa kovin korkeita nousuja saataisiin tähän. Sen takia pitää nyt varmasti tarkkaan miettiä, mihin ne resurssit ohjataan ja allokoidaan siellä poliisin sisällä.

Erityistä huolta nyt kannan siitä, vaikka ollaan tänään jo keskusteltu siitä, että harva-alueelta ei olla viemässä niitä resursseja, että oleellista tietenkään ei ole poliisilaitosten määrä vaan se, että oikeasti ne kansalaiset saavat niitä turvapalveluita siellä, kun he niitä tarvitsevat. Ja se, mikä tässä kokonaisuudessa on erityisen huolestuttavaa, on se, että samaan aikaan muut turvaviranomaiset ovat karsimassa Pohjois-Suomesta palveluitaan ja viemässä, toisaalta ymmärrettävästä syystä, muun muassa Rajavartiolaitos ja Tulli, resursseja tuonne Kaakkois-Suomeen, jossa rajanylityksiä tapahtuu paljon. Mutta tämä on vaikeuttamassa tätä ptr-yhteistyötä poliisin, Tullin ja Rajan välillä, ja silloin erityinen paine kohdistuu siihen, että kun Tulli ja Raja vähentävät sieltä resursseja, niin siellä pitää jonkun turvaviranomaisen olla kuitenkin paikalla. Silloin kun ihmisillä on hätä, niin ei tietenkään mietitä, että meillä keskimääräinen toimintavasteaika on sitä ja tätä, vaan silloin halutaan mahdollisimman pian se viranomainen paikalle auttamaan. Nyt tässä paine kohdistuu kyllä poliisiin, ja toivonkin, että otetaan erityisesti huomioon tämä kokonaisuus, että siellä todella Tulli ja Raja ovat vetäytymässä Pohjois-Suomesta.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on poliisin hallintorakenteen uudistus elikkä niin sanottu Pora III. Poliisin hallintorakennettahan on uudistettu viime vuosikymmenen aikana todella vahvasti, eli ei ole pitkää aikaa siitä, kun tässä maassa oli poliisilaitoksia yli 300, sitten siirryttiin 90 poliisipiirin järjestelmään, sitten 24:ään, ja nyt ollaan keskittämässä tätä poliisin hallintoa 11 poliisilaitokseen. Siinä on mallia mille tahansa hallinnonalalle, mitenkä hallintoa järkeistetään ja haetaan niitä tehoja sieltä organisaation sisältä. Tämä kehitys on vääjäämätön, mutta haluan tässä yhtey-dessä jo heti osoittaa ministerille kiitokset siitä, että tämän valmistelun aikana on ollut ymmärrystä ja on kuunneltu niitä näkemyksiä, joita kentältä ja varsinkin kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta tärkeistä asioista on tuotu esille.

Yksi asia oli se, että vaikka poliisin hallintoa, siis sitä johtoa, ollaan keskittämässä yhä harvempaan poliisilaitokseen, niin poliisitoimintaa ei olla keskittämässä, vaan poliisitoimintaa tässä maassa jatketaan edelleen hajautetusti, niin että se poliisin hälytysvalmius on paras mahdollinen niillä resursseilla, joita käytettävissä on, koska silloin kun puhutaan poliisitoiminnasta, puhutaan aina kansalaisten turvallisuudesta, ja silloin kun sitä apua tarvitaan, sen avun pitää olla mahdollisimman lähellä. Tässä olen itse käyttänyt vertailuna sitä, miten poliisiyksiköt pitää sijoittaa ja erityisesti nämä hälytystoimintaan osallistuvat yksiköt. Siinä me voimme katsoa mallia palo- ja pelastustoimen puolelta. Siellä joukot ja toimipisteet on sijoitettu niin, että se hälytysnopeus, paikallemenonopeus, on mahdollisimman pieni silloin kun apua tarvitaan. Ja se on nyt tässä esityksessä hyvä, että tätä poliisin hälytystoimintaa ei olla keskittämässä vaan päinvastoin hajauttamassa ja taataan sillä lailla koko maassa mahdollisimman hyvin se kansalaisten turvallisuus ja sitä kautta säilytetään turvallisuustaso. Hallinnon suhteen sitten on toinen asia. Hallinto voidaan järjestää myös suuremmissa kokonaisuuksissa, ja näin tässä ollaan tekemässä.

Mutta poliisitoiminnassa on useita eri alueita, niin kuin tässä korostin tätä hälytystoiminnan merkitystä kansalaisten turvallisuuden kannalta. Rikostutkinta on toinen tärkeä sektori siinä ja myös sitten lupahallinto. Tällä hetkellä voisin kiinnittää huomiota esimerkiksi lupahallinnon toimivuuteen tai toimimattomuuteen. Kentältä tulee viestejä, että poliisin lupahallintopisteet ovat ruuhkautuneet, on siirrytty ajanvarausjärjestelmiin ja ajanvarauksen voi tehdä aikaisintaan kuukauden päähän. Olen saanut yhteydenottoja, että kun ulkomaankauppaa tekevien yritysten henkilöiden on tarvinnut uusia passejaan, niin kuukauden odotusaika on liian pitkä. Kyllä nopeammin pitää saada tätä lupapalvelua viranomaisilta. Sitten näitä lupapalvelupisteitä ruuhkautuu, ja ihmiset istuvat siellä ja jonottavat viisi kuusikin tuntia päivässä. Ei se ole tästä ajasta, että ihminen joutuu ottamaan työpaikaltaan vapaapäivän ja varautumaan eväiden kanssa istumaan viranomaisen eteisessä, jotta saa lupa-asiansa kuntoon ja bisneksensä juoksemaan. Tähän lupahallintoon pitää kiinnittää huomiota. Siinä ollaan menossa kohti sähköistä menettelyä: passit tullaan postittamaan kotiin, ajokorttien osalta niin jo tehdään. Mutta tässä meidän pitää tähän palveluun kiinnittää huomiota paremmin.

Sitten menen yhteen tärkeimmistä kysymyksistä, joka on nimenomaan tämä liikkuvan poliisin rooli ja liikkuvan poliisin tulevaisuus. Siinä pitääkin puhua enemmän liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden tulevaisuudesta kuin pelkästään liikkuvasta poliisista hallinnollisena organisaationa. Huoleni oikeastaan koskee sitä, että jos tämä uudistus nyt tällä esitetyllä tavalla menee ja tähän kokonaispakettiin on tämä laskennallinen säästö, joka liikkuvan poliisin hallinnollisesta lakkauttamisesta tulee — siihen on laskettu tämä laskennallinen säästö, ja se kuuluu tähän kokonaispakettiin — niin miten turvataan liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden taso Suomessa tämän muutoksen jälkeen.

Nyt edellyttäisin tässä valiokuntakäsittelyssä ja tässä menettelyssä sitä, että tähän erityisesti pureudutaan ja mietitään, miten se liikenneturvallisuuden taso turvataan, jottei käy niin, että asetetaan vain määräys, kuinka monta henkilötyövuotta tai tuntia pitää käyttää liikenteenvalvontaan, ja sitten ne tunnit täytetään helpoimmalla mahdollisella liikennevalvonnan tasolla ja tämmöinen ammattitaitoa, syvää perehtymistä, pitkäjänteistä osaamista vaativa liikennevalvonta sitten jää vähemmälle. Se on juuri sitä tärkeintä ja parasta ammattitaitoa, jota liikkuvasta poliisista löytyy, esimerkkinä vaikka raskaan liikenteen valvonta ja monet muut tehtävät, myös liikenneturvallisuussuunnittelu ja liikenteen ilmiöiden seuraaminen. Se on sellaista, mitä ei voida jättää tässäkään uudistuksessa yhtään vähemmälle. Eli ne samat työtunnit, ne samat työtehtävät, joita liikkuva poliisi on ansiokkaasti tähänkin saakka tehnyt, tarvitaan edelleen suomalaisen liikenneturvallisuuden ja suomalaisten ihmisten, liikenteessä liikkuvien ihmisten, turvaksi. Edellytän, että siihen löytyy ratkaisu tässä käsittelyssä, että se ei jää vain niin, että paikallisesti siellä yksiköissä voidaan ohjata sitä työaikaa siihen, mikä milloinkin katsotaan tarpeelliseksi. Tämä liikenneturvallisuuden taso, mikä meillä tällä hetkellä on, pitää vähintään säilyttää ja pyrkiä siinä vielä parempaan.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsästä täytyy ilman muuta kiittää siitä, että valtiontalouden suuren tasapainottamistarpeen puristuksista huolimatta sisäisen turvallisuuden voimavarat saatiin turvattua tämänpäiväisessä kehysriihessä. Totta kai tästä täytyy kiittää koko hallitusta, joka on yhdessä tämän arvovalinnan tehnyt, mutta ministeri Räsänen on siinä varmasti kantanut oman kortensa kekoon sisäisen turvallisuuden puolesta.

Kun otetaan huomioon se, että viime vuoden kehysriihessä hallitus päätti poliisin toimintaa uhkaavan resurssivajeen täyttämisestä, on hallitus lähtenyt vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla hyvin liikkeelle poliisin toiminnan turvaamiseksi. Ilman hallituksen tekemiä uudistustoimenpiteitä poliisia vaivaava krooninen resurssipula uhkasi kasvaa vuoteen 2016 mennessä vuositasolla 70 miljoonaan euroon, tuhannen poliisimiehen ja -naisen vajeeksi poliisin kenttätoimin-nassa. Viime vuoden kehysriihen päätösten mukaisesti poliisi tulee kuitenkin saamaan uutta lisärahaa vaalikauden loppuun mennessä vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjetissa tämä tarkoittaa jo 12 miljoonan euron lisärahaa. Lisäksi nyt lähetekeskustelussa olevalla poliisin hallintorakenteen uudistamisella tullaan ohjaamaan reilu 30 miljoonaa byrokratiasta poliisin kenttätyöhön. Kun samaan aikaan toteutetaan vielä poliisin toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen, pystytään tehtävillä toimenpiteillä kuromaan umpeen poliisin kenttätyötä uhannut vakava resurssivaje. Tämä on erittäin tärkeää, sillä turvallisuudesta huolehtiminen on valtion kaikkein tärkein tehtävä. Hyvinvointi ja oikeusvaltio voivat rakentua vain turvallisen yhteiskunnan vahvalle peruskalliolle.

Arvoisa puhemies! Kysymys on huomattavasta voimien siirrosta byrokratiasta poliisin kenttätyöhön. Lisärahat ja vapautuvat voimavarat suunnataan poliisin läsnäolon lisäämiseen, haja-asutusalueiden hälytysvasteaikojen lyhentämiseen, rikostutkinnan tehostamiseen, järjestyshäiriöihin puuttumiseen, liikenneturvallisuustyön tekemiseen, lupapalveluiden parantamiseen ja moneen muuhun tärkeään tehtävään, jotka nykyisellään ovat olleet liian pienellä resursoinnilla. Uudistuksen olennaisin sisältö on siis se, että poliisin kenttätyöhön resursseja lisätään ja hallintoon kasautunutta byrokratiaa puretaan. Vapautuvat voimavarat ohjataan kaikkialle maahan.

Onkin ollut hienoa huomata, että ministeri on ollut jo lakiesitystä valmistellessaan, pitkin matkaa, valmis käymään uudistuksesta vuoropuhelua erityisesti eduskunnan hallintovaliokunnan kanssa. Valiokunta on jo tähän asti nostanut keskeisenä huolena esiin, että poliisin läsnäolo on turvattava joka puolella Suomea, myös harvaan asutuilla alueilla. Uudistus lupaakin säilyttää poliisiasemaverkon Pohjois- ja Itä-Suomessa entisellään turvaten näin poliisin läsnäolon edellytykset.

Tarvitaan kuitenkin myös riittävä määrä poliiseja. Ministeri ja nykyiset poliisilaitokset ovat reagoineet harvaan asuttujen alueitten turvallisuusvajeeseen, ja myös tästä täytyy kiittää. Esimerkiksi Lappiin Enontekiölle, jossa on jo pitemmän aikaa kärsitty akuutista turvallisuusviranomaisten läsnäolovajeesta, on nyt saatu poliisipartio. Myös Utsjoelle on nyt täydennetty oma poliisipartio. Nämä toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia mutta edelleen riittämättömiä, koska samaan aikaan Rajavartioston resurssit sekä Ruotsin että Norjan vastaisilta rajoilta ovat supistumassa. Näin osa alueen perinteisestä viranomaistoiminnasta on poistumassa. Syntyvä vaje täytyy paikata riittävillä poliisin resursseilla. Olisinkin kysynyt ministeri Räsäseltä, että onhan hän huomioinut tämän uudistuksen toteutuksen suunnittelussa, jotta ihmiset voivat kaikkialla Suomessa olla varmoja, että kun hätä on suurin, apu on lähellä.

On tärkeää, että uudistuksen myötä Suomeen syntyy vahvoja poliisilaitoksia. Liikkuvan poliisin sulauttaminen osaksi paikallispoliisia on puhuttanut paljon. Tästä asiasta on tämän keskustelun aikana nähty ja kuultu monia erilaisia näkökulmia. Otan kuitenkin keskusteluun vielä yhden. Voihan ministeri vakuuttaa, että kun esimerkiksi juuri nyt pääsiäisen lähestyessä merkittävä osa meistä suomalaisista suunnittelee pohjoisen hangille lähtöä ja siellä sekä pääsiäisen juhlimista että kevään vastaanottamista, niin tulevinakin pääsiäisinä meillä on Lapissa riittävät poliisin resurssit turvaamassa tätä matkailusesonkia? Tähän astihan — onpa kysymys matkailusesongista tai jostain merkittävästä kokouksesta tai urheilutapahtumasta — nimenomaan liikkuva poliisi on ollut se helposti paikasta toiseen liikuteltava poliisin reserviosa, joten kysyisin ministeriltä vielä tästä näkökulmasta.

Kiitän ministeriä myös siitä, että hän on täällä tätä lähetekeskustelua kanssamme käymässä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä pari asia-asiaa nostaa tässä esille, mutta sitä ennen ihmettelen tässä — valitettavasti täältä jo poistuneen — edustaja Rajamäen kommentteja. Hän tässä heitti aika ihmeellisiä väitteitä poliisikansanedustajia kohtaan. Tässä on meitä isompikin joukko. Hän väitti, että me luotamme poliisijohtoon enemmän kuin kenttäpoliisi. En tiedä, mihin tutkimukseen hän tämän perustaa. Samoin hän heitti väitteen, että Aaltomaa—Paatero-linja vaikuttaa meihin poliisikansanedustajiin, ja täytyy kyllä kysyä, onko edustaja Rajamäki ollut täällä hereillä vai ei, koska mehän vastustamme muun muassa sitä, että liikkuva poliisi lakkautettaisiin, ja sehän on nimenomaan Aaltomaa—Paatero-linjaa. En oikein ymmärrä kollegani kommentteja — en myöskään siltä osin, että nyt selvitysmies Salmi on käynyt Pohan läpi, ja mitä täällä keskustelua kuuntelin, niin jos ymmärsin oikein, edustaja Rajamäki on jopa keksinyt tämän selvitysmiehen ja jopa nimennyt sen, ja nyt hän ei ole tyytyväinen selvitysmiehen tuloksiin kuitenkaan. Nyt pitäisi katsoa vähän eteenpäin eikä pyörittää gramofonissa sitä samaa raitaa koko ajan. Eli työrauha myös Pohaan ja asioita eteenpäin.

Mutta mennään muutamaan ihan asia-asiaan.

Nyt ensinnäkin haluan nostaa esiin tämän pitkän tähtäimen suunnittelun sekä talous- että henkilöstöhallinnossa, mitä olen tässä kiitellyt jo moneen kertaan. Yksi näkökulma nimenomaan siihen liittyen on tämä poliisikoulutus. Nythän meillä on valitettavasti ollut niin lyhytnäköistä tämä toiminta, että meillä on työttömiä poliiseja isot määrät. On täysin hölmöläisen hommaa kouluttaa kalliilla rahalla poliiseja työttömiksi. Nythän lähivuosina tulee käymään niin, että meillä on poliisipula, ja sekään ei ole hyvä asia. Minä toivoisin, että arvoisa ministeri nyt saisi sitten alulle hyvin suunnitelmallisen toiminnan yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa, että saataisiin pikkuhiljaa tämmöinen järkiperäinen reaaliaikainen suunnitelmallinen koulutus — joka tosin kestää kolme vuotta, mutta kuitenkin — että voitaisiin ennakoida niitä tilanteita vähän eteenpäin, koska se on yksittäiselle ihmiselle aikamoinen inhimillinen kärsimys, että joutuu työttömäksi eikä pääse siihen työhön, mikä hänelle puolittain on luvattu. Eli se on hyvin tärkeä asia.

Täällä jo edustaja Mäntymaa otti nämä opiskelijoiden sosiaaliset edut esille, niin että siihen en palaa, mutta se on tärkeä asia, mikä minun mielestäni liittyy myös tähän pitkäjänteiseen suunnitteluun, joka nyt on vihdoinkin hyvällä alulla.

Voi sanoa, että tällä hetkellä poliisissa — vastoin erään kollegani väitteitä — varmaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä tähän, että ollaan tämmöisessä suunnitelmallisen toiminnan tilassa: kuitenkin tilanne on se, että hälytysnopeudet ovat parantuneet muun muassa Helsingissä, poliisit tulevat paikalle ensimmäistä kertaa historiassa nopeammin kuin palokunta, ja rikoksenselvitysprosentit ovat paremmat kuin pitkiin aikoihin. Elikkä toki siinä on ministeriöilläkin osuutta, mutta kyllä ne yksittäiset poliisit ne tulokset siellä tekevät. Joskus aikaisemmin on voinut sanoa, että jopa ministeristä huolimatta poliisi onnistui tehtävissään — mutta en avaa sitä keskustelua enempää.

Seuraava asia vielä, mitä haluan korostaa, kun siitä on väärinkäsityksiä, on se, että vaikka tiettyjä poliisilaitoksia ikään kuin häviää, niin eiväthän ne poliisit sieltä mihinkään häviä. Tällä viikolla olin Tampereella käymässä, ja siellä oltiin tyytyväisiä, että heillä säilyy poliisilaitos, ja pari viikkoa sitten olin Jyväskylässä, ja siellä oltiin erittäin peloissaan, että mitä kun poliisit lähtevät täältä pois. Mutta eiväthän ne poliisit, operatiivisen tason poliisit, lähde sieltä mihinkään. Sinne jää tutkinta- ja kenttähenkilöstöä ja sitä lupahallintoa ja jää myös johtoa, niin sanottua operatiivista johtoa. Mutta hallinnollinen johto kyllä lähtee joiltain poliisiasemilta, esimerkiksi Jyväskylästä Tampereelle. Ihan oikeasti, ihan oikeassa elämässä, ei yksittäinen kansalainen juurikaan sitä poliisipäällikköä tarvitse eikä edes apulaispoliisipäällikköä. Hän tarvitsee ihan tämmöisiä rivipoliiseja, jotka ovat kentällä, ja myös poliisipäällystöä tekemään tiettyjä lupahallinto-, pakkokeino- ja johtamispäätöksiä. Henkilöstö- ja taloushallintoa voidaan hoitaa 100 tai 200 kilometrin päästä. Minä ymmärrän, että esimerkiksi Jyväskylälle se on imagotappio, että siellä ei ole enää pääpoliisiasemaa, ja minä ymmärrän, että siinä on muutamien henkilöiden työllistävä vaikutus, nimenomaan toimistohenkilöstön ja näiden poliisipäälliköiden osalta, mutta eihän se poliisi sieltä mihinkään ihan oikeasti katoa.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, kun tässä kuitenkin eläköitymistä tapahtuu päälliköiden ja apupäälliköiden suunnassa aika paljon, niin tilanne on kuitenkin se, että yhden apupäällikön palkalla voidaan palkata kaksi konstaapelia kentälle tai tutkintaan. Eli tämä on tässä ideana.

Jotenkin uskon vilpittömästi, vaikka aika skeptinen ja epäileväinen ihminen olen, että tämä Pora kolmonen tuo jopa ihan oikeasti säästöjä, ja uskon myös, että hallinto ihan oikeasti kevenee, koska sen on pakko keventyä, se on liian raskas, ja myös kentälle tulee lisää väkeä.

Toki, jos tämä taloustilanne olisi toinen, vaatisin heti tuhat poliisia Suomeen lisää. Mutta kun nyt pitää kuitenkin olla jalat maassa, niin se nyt ei vain onnistu, koska lähes kaikilla muilla sektoreilla leikataan, ja poliisille on nyt kuitenkin kädenojennus jälleen annettu, että he saavat lisää rahaa, ja minun mielestäni sillä on elettävä. Tiedän, että poliisipäälliköt ovat tilanteeseen suht tyytyväisiä, kunhan heillä edelleen on se minun peräänkuuluttamani pitkän tähtäimen suunnitelma ja visio, että he tietävät, kuinka elää seuraavat kolme neljä vuotta. Se helpottaa heidän elämäänsä hyvin paljon.

Mutta kaiken kaikkiaan minäkin haluan kiittää ministeriä: harvinaista, että jaksoitte olla näin pitkään paikalla. Toivottavasti nyt otatte evästyksiä myös tästä liikkuvan poliisin asiasta, ja voisitte ottaa vielä uudestaan harkintaan sen asian ja miettiä, kannattaako sitä oikeasti nyt sulauttaa vai kannattaisiko tehdä vielä kehittämistoimia sen eteen. Muutenhan tämä Pora kolmonen on ihan loistava.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Minä en tässä aio puuttua mihinkään Pora kolmoseen ja tämmöisiin vaan ihan semmoiseen käytännön elämään, mistä tämä sali on yhtä kaukana kuin itä on lännestä. Semmoinen normaali elämä on unohdettu, täällä viilataan pilkkuja. Sen takia justiinsa tuosta poliisin toiminnasta minä olen sitä mieltä, että poliisit kuuluvat tuonne rikollisten kimppuun eivätkä ihmisiä kiusaamaan tuonne tien päälle.

Minä muutaman esimerkin kerron, mitä tuolla on tapahtunut maakunnassa.

Esimerkiksi Pihtiputaalla oli tilanne semmoinen, että varkaat menivät liikkeeseen, neljä viisi kertaa soitettiin poliisit, että täällä on varkaita, tulkaahan tänne. No, siinä meni tunti pari aikaa ennen kuin poliisit olivat siellä, ja ne varkaat olivat silloin jo lähteneet pois. No, yrittäjät päättivät, että täytyyhän tässä nyt jotakin tehdä, kun aina tullaan ja putsataan pöytä ja apua ei löydy mistään. Laki otettiin omiin käsiin, ja tietysti siitä seuraukset olivat sitten vähän huonoja: ne varkaat olivat ulkomaalaisia ja joutuivat sairaalaan ja sitten yrittäjät putkaan. Nyt niitä varkaita ei enää siellä ole. Kyllä jotakin hyvääkin siinä oli, jos siinä oli se toinenkin puoli.

Sitten semmoinen asia, että nyt kun tulee kevät ja tiet sulavat — tähän aikaan ei ole paljon ylinopeuksia: kun on niin liukasta eikä teitä enää hiekoiteta ja renkaissa on huonot nastat, niin ei siellä niitä paljon ajeta — ja on kahdeksankympin talvinopeusrajoitukset, niin kun meillä on Pohjois- ja Keski-Suomessa ohituskaistatiet, silloin on hyvä siinä liikkuvan poliisin, ja kenenkä poliisin tahansa, tulla sinne ohituskaistan päähän, kun siinä ohitetaan, keräämään rahaa sinne tien päälle. Minä olen sitä mieltä, että nämä ovat semmoisia inhimillisiä erehdyksiä: eivät poliisit sitä varten ole, että ne ovat kolehtikoppa kourassa tuolla tien päällä.

Toinen juttu: Talven aikaan on tuolla liikenteessä esimerkiksi puuautoja paljon. Kun loskakeli tulee — niillä on puntari siinä kuormaajassa, ne laittavat kuorman, ja se tulee aika tarkasti — ja kun se lähtee liikenteeseen siitä ja ajaa sahan taikka tehtaan pihaan, sinne tulee tuhat kiloa varmaan loskaa ja kaikkea. Sitten kun laitetaan nappulat alle, niin ei muuta kuin lappu käteen. Se on ihan turha selittää, että siinä on kertynyt loskaa taikka lunta sinne alle. Elikkä järki käteen. Sen lapun kyllä osaa kirjoittaa kuka tahansa.

Vielä sen verran toteaisin tähän, kun näitä ylikuormia ja tämmöisiä kytätään täällä ja työaikoja — kyllä siihen riittää resursseja — että nythän näihin rekkoihin tulee, jos se toteutuu, 76-tonnisia kuormia, ja kesäaikaan ei varmasti ylikuormaa niihin saa, niihin pankkoihin niin paljon sitä tavaraa, että ylikuormaa tulisi. Sen puoleen se on varmaan hyvä, että pääsevät helpolla, ainakin nämä yrittäjät. Nimittäin ne rangaistukset ovat niin kovia, että jos kolme sakkoa esimerkiksi saa — kaveri naapurista ajoi kolmannen sakon, ihan mitättömiä rikkeitä — kaksi kuukautta on kortti pois, sinä aikana ei saa mistään korvausta, ei työttömyys- eikä mitään, se on vain oltava jalkamiehenä sen aikaa. Elikkä kohtuuttomia rangaistuksia annetaan tuommoisista olemattomista rikkomuksista.

Ja vielä sen verran, että minä todella kannatan poliiseja ja sitä, että niitä on täällä, mutta ne on ohjastettu vähän vääriin paikkoihin.

Vielä yksi esimerkki: Naapuriin meni varkaita, satuin siihen paikalle ja soitin poliisille. No, sieltä ilmoitettiin, että tule tänne, tehdään kuulustelupöytäkirja. Minä sanoin, että varkaat ovat täällä, tulkaa tänne. Siitä meni — meille on pitkä matka — puolitoista tuntia ennen kuin poliisit olivat siellä. Ei niitä varkaita enää sieltä saa kiinni, semmoisen ajan päästä.

Elikkä nyt jos tulee tämä uudistus, että poliisit ovat tuolla tien päällä koko ajan, niin kyllä minä sanoisin, että siinä on hyväkin puoli: ne ovat heti siellä, ne eivät ole siellä toimistossa istumassa, vaan ne ovat lähellä ihmisiä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa rouva ministeri! Hyvät edustajakollegat! Edustaja Hakkaraisen puheenvuoron jälkeen voisi sanoa, että ei niin huonoa asiaa, etteikö joku hyväkin puoli ole. Kun sitä oikein positiivisesti rupeaa kaivelemaan, niin kyllä se sieltä löytyy. Ja vielä jos miettii sitä lumikuormaa, mikä siihen varsinaisen kuorman lisäksi on tullut, niin jos en kovin väärin muista, tieliikennelaissa on 104 §, joka tarkoittaa sitä, että annetaan rangaistus, mutta se on huomautus. Elikkä aina ei tarvitse kaivaa kynää taskusta, voi antaa myöskin huomautuksen, ja se on ihan yhtä lailla rangaistus. Se, mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan, joten näin voidaan menetellä.

Arvoisa herra puhemies! Tänä iltana täällä salissa on käyty mielenkiintoista keskustelua ja kannettu aitoa huolta sekä liikenneturvallisuudesta että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä. Liikenneturvallisuus säilyy vain riittävällä valvonnalla ja uskottavalla kiinnijäämisriskillä, kuten tuossa edustaja Hakkarainenkin äsken todisti. Mikäli tienkäyttäjälle muodostuu mielikuva siitä, että liikennettä ei valvota lainkaan taikka valvotaan tehottomasti, kasvaa oikeudenloukkausten määrä ja samalla lisääntyvät myös liikenneonnettomuudet. Aivan sama asia on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä — kirjainyhdistelmä yjt, yleinen järjestys ja turvallisuus: yleinen järjestys ja turvallisuus säilyy vain sillä, että meillä on riittävästi poliiseja, jotka valvovat kansalaisten turvallisuutta. Vaikka meillä poliisien määrä suhteutettuna kansalaisten määrään on todella pieni, niin silti suomalainen poliisi on onnistunut tehtävässään erittäin hyvin.

Useissa puheenvuoroissa on käyty läpi kahden edellisen poliisin hallintorakenneuudistuksen vaiheet. Itse ne kokeneena voin kertoa, että kun niitä muistelee, ei mieli mettä keitä. Myös niitä markkinoitiin kansalaisille kertomalla, että uudistuksilla poistetaan päällekkäisyyksiä ja niistä vapautuvia henkilötyövuosia kohdennetaan suoraan kenttätyöhön — näin meille kerrottiin. Toisin kuitenkin kävi. Partioautoista väki väheni, ja esikunnissa eli poliisiasemien sisällä väki lisääntyi. Samalla tavalla kävi tutkintapuolella. Kaikkein surkuhupaisinta oli se, että silloin kaikille poliisipäälliköille ja muulle päällystölle luvattiin uudistuksessa vastaavantasoiset tehtävät. Näin hallinto paisui, ja siitä aiheutui tarve keventää operatiivista tasoa, eli eläköityvän konstaapelin tilalle ei nimitettykään ketään. Kentällä puhuttiin, että on nimityskielto.

Väliportaan hallinto eli lääninhallitukset lopetettiin, ja siitä piti vapautua muistamani mukaan 78 poliisihallinnon virkaa. Kuinka ollakaan, nämä väliportaan hallinnon virat siirrettiin pääosin poliisin keskushallintoon. Tämän siirron lisäksi Poliisihallitusta vahvistettiin vielä uusilla perustetuilla viroilla. Tämä koettiin kentällä ongelmaksi. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan ole nostettu riittävästi esille.

Nyt menossa olevan tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman ja Pora kolmosen tavoitteet eivät ainakaan minun mielestäni näytä onnistuvan, koska aikaisemmista uudistuksista tuttu meno sen kun jatkuu. Jälleen ollaan perustamassa kaikille päälliköille ja päällystölle vastaavantasoiset tehtävät. Saamani tiedon mukaan — ja luotan siihen, että arvoisa rouva ministeri oikaisee minua, jos minulla on väärää informaatiota — nyt kaavaillaan perustettavan 22 kapea-alaista lakimiesvirkaa ja niiden lisäksi vielä erilaisia asiantuntijavirkoja, jotka toteutuessaan rasittaisivat poliisihallintoa vuosikymmenten ajan. Rohkenen väittää, että näistä viroista saatava hyöty on erittäin kyseenalainen vaikuttavuustasoltaan, eli erittäin epäonnistunut nimityspolitiikka toistaa itseään.

Arvoisa herra puhemies! Tulee väkisinkin mieleen, minkä takia jälleen toistetaan samoja, jo kahdessa aiemmassa uudistuksessa tehtyjä virheitä.

Vielä muutama sana liikkuvasta poliisista: Ministeri vakuutteli, että liikennevalvonnan taso ei laske. Hallituksen asettaman tavoitteen mukaan liikenteenvalvontaan käytetään vuosittain, mikäli kuulin oikein, 619 henkilötyövuotta, joista 54 henkilötyövuotta kohdennetaan raskaan liikenteen valvontaan — ministeri nyökyttelee, että oikein meni. Ministeri totesi myös, että valvonnan taso ei laske, koska eduskunta ja hallitus seuraavat, että valvontaan kohdennetaan sovittu määrä henkilötyövuosia. Poliisiorganisaatiossa ei kuitenkaan koskaan olla liikkeellä vain yhden suunnitelman varassa. Pitää olla suunnitelma, varasuunnitelma ja vielä hätäsuunnitelma siitä, kuinka toiminta toteutetaan. Hyvät kollegat, minä en ole nähnyt toistaiseksi kuin hallituksen esittämän ruusunpunaisen suunnitelman. Mitään vara- taikka hätäsuunnitelmaa ei ole sen varalle, että kaikki ei uudistuksessa toteudukaan kuin Strömsössä. Mitä tehdään siinä tapauksessa, että liikenteenvalvonnan taso kaikesta vakuuttelusta huolimatta laskee ja onnettomuudet lisääntyvät? Kuka tekee korjausliikkeen, ja missä se tehdään? Kaikkein viimeisimpänä, vaan ei vähäisenä, kysymys: mikäli näin käy, herätelläänkö siinä tapauksessa liikkuva poliisi henkiin?

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä vuoden taaksepäin ja tuohon viime vuonna käytyyn kehysriiheen, joka oli aivan merkittävä ja erittäin hyvä ratkaisu poliisin rahoituksen kannalta, koska siinähän tuota poliisin rahoitusta lisättiin ja varmistettiin se rahoituksen taso, jonka puitteissa nyt sitten poliisitoimintaa voidaan kehittää.

Tästä Pora kolmosesta, hallintorakenteen uudistuksesta, otan muutaman yksityiskohdan vielä esille ja kysyn niistä toisesta, jälkimmäisestä, ministeriltä. Tämä poliisin toimintakenttä muuttuu koko ajan, niin kuin koko tämä yhteiskunta muuttuu tässä meidän ympärillä, ja sen vuoksi poliisinkin pitää muuttua ja sen toiminnan mukautua niihin olosuhteisiin. Tässä esitetään sitä, että Poliisin tekniikkakeskus erillisenä hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan, ja se on aivan tämän ajan mukainen kehityskulku, tämän ajan mukainen muutos. Netissä tapahtuva postimyyntikauppa on tullut myös poliisin varustekauppaan, ja se on luonteva tapa asioida. Ei tarvita enää näitä poliisin varusvarikoita, joissa haalarit ja manttelit roikkuvat naulakossa ja niitä sitten käydään siellä sovittelemassa, vaan tämä tapahtuu nettitilauksena, ja se posti tuo sen perille. Tässä on ihan järkevä mukautuminen nykyaikaiseen kaupankäyntiin.

Mutta sitten toinen yksityiskohta, jonka nostan vielä tuon liikkuvan poliisin osalta — en nyt ole kuullut, että se olisi tässä keskustelussa vielä ollut esillä. Se on se, että liikkuva poliisi on ollut varsin merkittävä kouluttajaorganisaatio poliisihallinnossa. Montaa erityisosaamista liittyen raskaan liikenteen valvontaan tai vaikkapa kaksipyöräisten ajoneuvojen koulutukseen liikkuva poliisi on oman koulutuksensa kautta jakanut koko poliisikunnalle. Kysynkin ministeriltä: miten tämä koulutus aiotaan järjestää? Mielestäni pelkästään Poliisiammattikorkeakoulu ei ole se tapa, eli että palkataan sinne opettajat ja he sitten jakavat tätä koulutusta, koska poliisikoulutuksessa on tärkeää, että ne koulutukseen osallistuvat henkilöt ovat mukana myös operatiivisessa toiminnassa sillä alalla, jota kouluttavat, ja ovat sillä lailla ajan hermolla eivätkä esimerkiksi vuosikausia siellä Poliisiammattikorkeakoulussa opettajana. On tärkeää, että tämä osaaminen ja kontakti tähän muuttuvaan ympäristöön ja muuttuvaan toimintakenttään säilyy ja sitä kautta siirtyy koulutuksena koulutettaville.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jokinen otti erinomaisen tärkeän asian esille, tämän Poliisin tekniikkakeskuksen toiminnan — ei niin huonoa asiaa, etteikö joku hyväkin puoli. Poliisin kentän visio on se, että tämä Poliisin tekniikkakeskus nykymuotoisena voidaan kyllä sulauttaa ja tehdä sen toiminta tehokkaammaksi, nimenomaan sen takia, että — poliisimiehet puhuvat niin sanotusta PTK-lisästä elikkä Poliisin tekniikkakeskuksen lisästä — vapailla markkinoilla on tuotteita, kuten tässä on puheissa tullut esille, turvallisuustuotteita ja muita samanlaisia tuotteita, joita Poliisin tekniikkakeskus myy, ja näillä vapailla markkinoilla nämä tuotteet monta kertaa saadaan huomattavasti edullisemmin.

Otan ihan konkreettisen esimerkin. Poliisin ampumakouluttaja otti minuun yhteyttä ja totesi, että harjoituspatruunoita saataisiin paikallisesta aseliikkeestä huomattavasti edullisemmin kuin millä Poliisin tekniikkakeskus myy. Kuitenkin, kun siellä on kilpailutus ja sopimus, Poliisin tekniikkakeskus ilmoitti, että ette osta yhtään ainoaa patruunaa talon käyttöön vaan ostatte heidän kauttaan, ja jouduttiin maksamaan huomattavasti kalliimpi hinta.

Kyllä tämä on täysin käsittämätön tilanne, kun miettii, että poliisilaitosten kehykset ovat todella tiukat ja jokainen euro pitää laskea. Kun vanha sanonta on, että sieltä ostetaan, mistä halvemmalla saa, mikäli tuote on samanlaista, niin on täysin käsittämätöntä, että Tekniikkakeskuksella on tällainen monopoliasema, jonka turvin se voi sitten hinnoitella omat tuotteensa kilpailukyvyttömästi. On oikeansuuntainen korjausliike, että Tekniikkakeskuksen toimintaa ajetaan alas ja järkevöitetään sitä näiltä osin.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustajia tästä varsin monipuolisesta keskustelusta. Olen itse saanut tässä hyvin paljon tärkeää evästystä työhöni ja uskon, että tässä on tullut hyvää evästystä myös eduskunnan valiokunnille tuohon valiokuntakäsittelyyn.

Suomalaisen poliisin ammattitaito ja osaaminen ovat korkealla tasolla. Se on liikennevalvonnassa liikkuvan poliisin osalta korkealla tasolla ja samoin muutoinkin poliisissa korkealla tasolla, ja tuosta osaamisesta on ehdottomasti edelleen pidettävä kiinni. Poliisiammattikorkeakoululla on ja erityisesti tulevaisuudessa tulee olemaan päävastuu tuon osaamisen sekä luomisesta että ylläpitämisestä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö ne poliisiosaajat, jotka siellä arjessa työtä tekevät, olisi myös omalta osaltaan kouluttamassa niitä muita poliiseja siihen työhön. Nyt vielä korostan sitä, mikä on täällä useissa puheenvuoroissakin noussut esiin, että liikennevalvontaa ei siis olla vähentämässä eikä sen tasoa olla heikentämässä. Ne ammattiosaajat liikennevalvonnassa, samoin erityisesti tuossa ammattitaitoa vaativassa raskaan liikenteen valvonnassa, edelleenkin säilyvät ja suorittavat tärkeää tehtäväänsä, eikä myöskään ole tarkoitus ikään kuin supistaa sitä toiminta-aluetta, jolla liikennevalvontaa jatkossakin suoritetaan.

Toivon, että te edustajat tutustuisitte huolella myös niihin vaihtoehtoihin, joita on esitetty. Nimittäin tästä poliisin hallintorakenneuudistuksestahan jätettiin muutamia vastalauseita ja muun muassa liikkuvalta poliisilta tuli tämä vastalause. Tämä liikkuvan poliisin vaihtoehto ensinnäkin on mittakaavaltaan pienempi, eli sen säästötavoite ei ole yhtä suuri kuin tässä Pora III -hankkeessa, ja sen lisäksi se perustuu tietyltä osalta siihen, että tuota liikennevalvonnan kokonaishenkilötyövuosimäärää vähennettäisiin. Itse olen pitänyt taas erittäin tärkeänä sitä, että nimenomaan sitä henkilötyövuosimäärää ei vähennetä, vaikka täällä edustaja Hakkarainen hiukan arvostelikin sitä, että on liikaakin tätä liikennevalvontaa tien päällä, väärässä kohdassa. Mutta kyllä itse ajattelen, että on tärkeää, että nimenomaan siitä henkilötyövuosimäärästä pidetään kiinni, ja on meidän kaikkien vastuulla — totta kai ennen muuta ministeriön vastuulla, mutta myös eduskunnan vastuulla — valvoa ja edellyttää, että siitä tasosta pidetään kiinni. Hallitus on siis sopinut sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä, että meillä tulevat sama toiminnallinen taso ja henkilötyövuositaso liikennevalvonnassa säilymään, ja on aivan yksityiskohtaisesti vielä vuodelle 2016 kirjattu ne tavoitetasot. Ja kun täällä keskustelussa nyt on tullut niin vahva tuki, sanotaan, lähes yksimielinen tuki, tälle liikennevalvonnan tason ja kattavuuden säilymiselle, niin uskon, että tästä kyllä pidetään yhdessä huolta.

No, täällä esitettiin myös kysymyksiä, että entä jos sitten jatkossa tuleekin sellaisia olosuhdemuutoksia, että ikään kuin ne resurssit eivät riitäkään. Kyllä tätä on hyvä meidän kysyä, ei pelkästään liikennevalvonnan osalta vaan vaikkapa järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisen lisääntymisen osalta tai terrorismin lisääntymisen osalta. Totta kai hallituksen ja eduskunnan tulee reagoida mahdollisiin muuttuviin olosuhteisiin, mutta mielestäni nyt on tärkeää, että me teemme useamman vuoden suunnitelman poliisin toimintakyvystä ja resursseista eteenpäin.

Täällä myös ihmeteltiin sitä, miten on mahdollista, että tuo henkilötyövuosiin — siis hallinnon tehtävissä — kohdistuva vähentymä voidaan oikeasti toteuttaa eli tämä 240 henkilötyövuoden vähenemä sieltä päällikkö- ja hallinto- ja tukitehtävien tasolta. Meillä on tällä hetkellä lähellä eläkeikää oleva ikärakenne nimenomaan päälliköiden ja hallintotehtävien osalta, ja siinäkin mielessä nyt on otollinen aika tehdä tämä uudistus, aivan näinä vuosina on otollinen aika, koska meidän ei tarvitse mennä näihin raskaisiin irtisanomistoimenpiteisiin, joita esimerkiksi tuolla puolustushallinnon puolella olemme nähneet, ja mielestäni se on myös hyvää henkilöstöpolitiikkaa valtiolta, että emme mene irtisanomisiin. Sitä lakimiehen osaamista kyllä myös poliisilaitoksissa tarvitaan, ja osa tästä henkilöstöstä voi sitten näissäkin tehtävissä palvella, mutta muutaman vuoden sisällä saamme hyvin suuren osan tuosta hallintoresurssien vähenemästä hoidettua ihan näiden eläkkeelle siirtymisten kautta.

Vielä haluan tästä osaamisesta sen verran todeta, että se osaamisen säilyminen poliisissa ei ole näistä hallintorakenteista kiinni. Meillä on muutakin erittäin vaativaa osaamista edellyttävää poliisitoimintaa kuin liikennevalvonta, millään tavalla liikennevalvontatyötä väheksymättä, esimerkiksi talousrikollisuuden torjunta. Ei meillä ole erillistä hallinnollista yksikköä talousrikollisuutta valvovalle ja torjuvalle poliisille, vaan sitä osaamista on siellä poliisilaitoksissa ja myös siinä on Poliisiammattikorkeakoululla tärkeä rooli, joten itse kyllä luotan, että kyllä se osaaminen, kun me siitä huolta pidämme, pystytään hallintorakenteesta riippumatta järjestämään.

Täällä edustaja Tolvanen kyseli tästä 7 §:stä Helsingin poliisin osalta, ja todellakin aiemmin laissa mainittiin, että Helsingin poliisilla on näitä erityistehtäviä, mutta ei nimetty, mitä erityistehtäviä, todettiin vain, että on erityistehtäviä. Tämä maininta katsottiin tässä virkamiesvalmistelussa siinä mielessä tarpeettomaksi, että nyt on ajatuksena, että kenties jollakin muullakin poliisilaitoksella, näillä suurenevilla poliisilaitoksilla, voi olla erityistehtäviä kuin pelkästään Helsingillä. Toki Helsingin poliisilaitoksilla niitä on joka tapauksessa, mutta tämä on varmasti asia, jota voitte hyvin siellä hallintovaliokunnassa katsoa, onko se tarpeellista mainita siellä pykälässä vai ei.

Sitten haluan vielä kommentoida sitä, kun täällä kysyttiin tästä Nummelan-toimipisteestä. Se säilyy kenttähenkilöstön tukipisteenä ja myöhemmin mahdollisesti myös yhteispalvelupisteenä. Se riippuu nyt siitä valtiovarainministeriön johdolla valmisteltavasta yhteispalvelupistehankkeesta, millä tavalla se käytännössä toteutuu.

Täällä jossakin puheenvuorossa todettiin, että tällä esityksellä ollaan murentamassa sisäisen turvallisuuden tunnetta, ja tässä nyt vetoaisin teihin, arvoisat edustajat, vakavasti, että emme olisi tarpeettomasti murentamassa kansalaisten turvallisuudentunnetta sellaisilla puheilla, jotka eivät perustu todellisuuteen ja niihin tavoitteisiin, joita tällä esityksellä on. Itsekin olen huolestunut siitä, että mielestäni harhaanjohtavilla kommenteilla on osittain sitä turvallisuudentunnetta — nyt en viittaa kehenkään edustajaan vaan myös eduskunnan ulkopuolisiin tahoihin — murennettu. Jos meillä ei olisi tätä uudistusta, niin silloin olisi todellakin kansalaisten syytä olla huolissaan turvallisuudesta, koska aivan niin kuin täällä todettiin, reilu vuosi sitten olimme siinä tilanteessa, että jos olisimme menneet sen kehystason pohjalta, mikä periytyi jo viime hallituskaudelta — huomautan: se kehystaso oli jo siellä edellisen hallituksen pohjissa hyvin matalalla — niin meillä olisi vuoden 2016 tasolla ollut lähes tuhannen henkilötyövuoden vähenemä poliisista. Sen takia tähän toimeen tartuttiin, sen takia lisättiin poliisimäärärahoja, sen takia muun muassa tämän Vitjan avulla tehostetaan toimintaa, ja juuri sen takia on myös tämä hallintorakenneuudistus, jolla se noin 30 miljoonan osa tuosta 70 miljoonasta pyritään saamaan uudelleenkohdennettua siihen poliisitoimintaan, jotta me voimme sen turvallisuuden tason olla turvaamassa.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, haluan mainita, kun täällä useassa puheenvuorossa on puhuttu tästä poliisin, Tullin ja Rajan yhteistoiminnasta, että varsinkin näiden harva-alueiden kannalta yhteistoiminta on erittäin tärkeää ja näitä Harva-hankkeen mukanaan tuomia kokemuksia ollaan laajentamassa nyt kaikille harva-alueille eli tätä ensimmäisen partion periaatetta. Sitten hallitus myös teki erittäin tärkeän päätöksen tänään tuolla kehysriihessä, nimittäin tämän itäliikenteen voimakkaan kasvun vuoksi Rajavartiolaitokseen ollaan kohdentamassa merkittävä resurssilisäys, 160 henkilötyövuotta, tällaisena aikana, jona leikataan lähes kaikista ministeriöistä vuoteen 2017 mennessä, eli 10 miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta me selviydymme näistä Schengen-velvoitteista ja sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeistä rajatarkastuksista. Sitten myös täytyy sanoa siitä yhteistoiminnasta, jota viranomaisten — poliisin, Tullin ja Rajan — välillä tarvitaan, ja se on myös merkittävä lisä tähän turvallisuustoimintaan.

Mutta vielä, arvoisa puhemies, kiitän tästä keskustelusta ja saamastani evästyksestä.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin hallintorakenteen uudistuksen tavoitteet ja ne lupaukset, jotka täällä on asetettu, on kovaa tekstiä, se on erittäin kovaa tekstiä, ja olen aivan varma, että sitä tullaan seuraamaan suurennuslasilla tästä eteenpäin. Täällä tekstissä sanotaan, että säilytetään nykyinen poliisitoiminnan taso, säilytetään liikennevalvonnan määrä ja tuloksellisuus ja liikenneturvallisuustyö sekä toiminnan alueellinen kohdentuminen, säästöt haetaan hallinto- ja johtorakenteista, ei operatiivisesta työstä, turvataan kenttätyön resurssit. Tämä on todella kovaa tekstiä, niin kuin sanoin. Tätä varmasti tullaan tarkastelemaan. Siinä on sitten se huoneentaulu meille kaikille, jotka olemme mukana mahdollistamassa sitä kansalaisten turvallisuuden tasoa ja poliisitoiminnan tasoa tämänkin uudistuksen jälkeen.

Muutos on aina työyhteisössä kriisi, mutta muutos on myös mahdollisuus, ja nyt on erittäin tärkeää, että tämän uudistuksen yhteydessä huomioidaan siellä asiakaspinnassa se työtä tekevien ja niiden osaajien mukanaolo tässä muutoksessa. Se, että osaamista arvostetaan ja henkilöstön motivaatio pidetään yllä tässä muutoksessa ja sen jälkeen, on onnistumisen ehto tällekin hallintorakenteen uudistukselle. Nyt kun poliisiorganisaatiota ja -työtä uudelleen järjestetään, sitä henkilöstön motivaation ylläpitoa ei saa unohtaa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua nyt pitkän aikaa ja olen ollut kiitollinen kaikista näistä asioista, mitä on tullut tässä tietoon. Paljon on hyviä asioita menossa eteenpäin, mutta yksi osa-alue tässä ei ole ollut esillä siinä määrin kuin olisin toivonut, oikeastaan juuri ollenkaan, nimittäin arjen turvallisuus. Sisäasiainministeriö mutta ennen kaikkea pelastusaluetoimijat, avit, kyläasiainneuvottelukunnat, kylätoimijat ovat eri puolilla Suomea, lähinnä maaseudulla, työstäneet arjen turvallisuussuunnitelmia, miten niissä tehdään asioita eteenpäin.

Itse tein kirjallisen kysymyksen myöskin Enontekiön osalta siitä, miten voisi ottaa muitakin huomioon kuin poliisin ja Tullin ja Rajan elikkä ptr-yhteistyön eli millä tavalla me saisimme nämä muut toimijat maaseudulla, haja-asutusalueilla, tähän matkaan. Missään nimessä me emme saa tehdä sitä, että kunnille tulee lisäkustannuksia ja poliisien tehtäviä jaettaisiin muille, vaan tulisi selvittää, millä tavalla me voisimme laajentaa tätä yhteistyöverkostoa, sillä aidosti me tarvitsemme laajempaa yhteistyötä, jotta se arjen turvallisuus voitaisiin turvata maaseudulla oikealla tavalla. Olisin toivonut, että tässä kokonaisuudessa olisi ollut tämä asia pikkusen laajemmin esillä, miten me saamme nämä arjen turvallisuuden, maaseudun eri toimijat paremmin poliisin kanssa yhteistyössä matkaan, etteivät ne olisi erillisiä toimijoita.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen otti hallituksen esityksestä esiin juuri tämän kappaleen, mitä minäkin tässä olen miettinyt, ja valiokuntatyöskentelyä varten on varmasti syytä ottaa huomioon juuri se, kun tänne on kirjoitettu, että säästötoimet kohdistuisivat hallinto- ja johtorakenteisiin, ei operatiiviseen työhön. Tähän liittyy ja sisältyy paljon odotuksia. Minä en tiedä, kirjataanko tämä nyt sitten kuinka tarkkaan ja kirjoitetaanko mietintöihin tai lausuntoihin eli onko meillä todellakin joku taso tai mekanismi, joka pitää sen operatiivisen tason ja tämän hallinto- ja johtorakenteitten tason, ja voidaanko sitä edes määritellä sillä tavalla. Mutta minä toivon, että meillä jossakin vaiheessa on se lähtötaso, operatiivinen lähtötaso, ja kun tätä uudistusta viedään eteenpäin, meillä on jatkossa myös kirjattuna se operatiivinen lopputaso.

Ylipäätään tänä iltana totta kai myös valiokuntatyöskentelyä varten olemme saaneet hallintovaliokuntaan paljon eväitä. Kuulinko nyt ihan oikein, kun ministeri sanoi, että valiokunnassa voidaan nyt sitten tätä 7 §:n kirjausta miettiä teidän puolestanne mitenkä päin vain? Onko tämä tämmöinen kustannusneutraali kysymys, vai mitenkä tulkitaan tämä reilu lupaus tästä lain kirjauksesta?

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin jatkanut tuosta edellisestä puheenvuorosta. Sen verran jäi sanomatta, että otan vielä esimerkkejä pari kappaletta ihan lyhyesti.

Toissa viikonloppuna minulle tuli soitto tuolta Pihtiputaan perukoilta, että siellä oli lp:n auto metsäautotiellä etsimässä susia metsästä. Kyllä sudet ovat tärkeitä tällä hetkellä. Ei ihmisistä niin välitetä, vaan niistä susista. Ja pari helikopteria siellä kanssa lentelee ja kyttää, jos susi satutaan ampumaan pois.

Toinen esimerkki pelastuslaitoksista: Nythän on semmoinen juttu, että jos joku soittaa sinne — tietysti tärkeää työtä, en minä sitä muuten arvostele, vaan pikkusen niitä toimeenpanijoita, jotka näitä ohjeistavat — että kissa on puussa, niin pelastuslaitos menee sinne ja hakee kissan pois sieltä. Minä kysyisin: montako luurankoa sieltä puusta ja pylväästä on löytynyt? Kyllä ne sieltä pois tulevat, ei niitä tarvitse käydä hakemassa. Jos ei muuten, niin Vihtavuoren kuivaa muonaa kun antaa, niin kyllä se sillä tulee ainakin.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä aivan lopuksi haluan kiittää edustaja Maijalaa. Hän otti erittäin tärkeän näkökulman tähän poliisin hallintorakennekeskusteluun, tämän yleisen turvallisuusnäkökulman ja nimenomaan sen, että turvallisuudentunnetta tai turvallisuusympäristöä tai sitä tilannetta ei voida luoda pelkästään viranomaisvoimin. Se oli erittäin tärkeä näkökulma ja muistutus siitä, että paikallisyhteisö, jokainen sen paikallisyhteisön jäsen, on vastuussa yhteisön turvallisuudesta omalta osaltaan ja siitä ilmapiiristä ja siitä turvallisuudentunteesta, joka siinä yhteisössä vallitsee, ja monesti myös siitä, minkälainen rikollisuuden aste siellä on. Silloin siinä tullaan siihen, miten yksilönä varautuu, miten puuttuu asioihin, miten altistaa itsensä rikollisuudelle tai omaisuutensa rikollisuudelle. Se on erittäin tärkeää. Nämä paikalliset turvallisuussuunnitelmat, eri osapuolten, yksittäisten kansalaisten, eri tahojen, mukanaolo siinä turvallisuussuunnittelussa ja turvallisuussuunnitelman toteuttamisessa ja tiedostamisessa paikallisesti ovat todella tärkeitä. Viranomaisella, turvallisuusviranomaisella, poliisilla, on siinä oma roolinsa myös ennalta estävänä tekijänä tuoda oma osaaminen ennalta estävään suunnitteluun, siihen ennalta estävään koulutukseen, turvallisuussuunnitteluun mukaan ja sitten kun asiat eivät mene niin kuin kuuluisi, olla mukana siellä selvittämässä rikoksia. Se peruslähtökohta, mikä poliisityössä aina on ollut, eli rosvot kiinni, sitten viimeiseksi toteutukoon.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä lyhyesti vastata näihin kysymyksiin, joita tässä esitettiin.

Valiokunnan puheenjohtaja kysyi tästä, onko määritelty tätä liikennevalvonnan operatiivista lähtötasoa ja tavoitetasoa, ja se on todellakin määritelty. Eli sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä syksyllä tehdessään päätöksen tästä poliisin hallintorakenneuudistuksesta teki esityksen, että liikenneturvallisuuden indeksistä, sitten toiseksi onnistumisesta liikennevalvonnassa arvosanoittain ja kolmanneksi liikennevalvontaan käytetystä työajasta on määritetty se lähtötaso ja myös tavoitetaso vuoden 2016 tasolla. Toivon, että hallintovaliokunnassa tähän tutustutaan, ja toivon sille tukea koko eduskunnalta, että yhdessä sitoudumme näihin tavoitteisiin.

Sitten edustaja Maijala otti todellakin tärkeän asian esiin laajentaessaan keskustelun tähän sisäisen turvallisuuden paikalliseen ulottuvuuteen ja yhteistyöhön, johon tarvitaan toki viranomaisten, näiden mainittujen viranomaisten, lisäksi sitä kunnallista toimintaa ja myös koko kansalaisyhteiskuntaa, järjestötoimintaa. Juuri sen vuoksi viime keväänä toukokuussa hallitus teki päätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, tämän hallituskauden kaiken kaikkiaan kolmannesta ohjelmasta, jossa aivan keskeisenä ovat nimenomaan nämä paikalliset turvallisuussuunnitelmat ja niiden jalkauttaminen ja niiden tukeminen. Kyllä todellakin turvallisuus tehdään yhdessä, ei pelkästään poliisin toimesta.

Arvoisa puhemies! Tässä oli vastauksia näihin kysymyksiin.