3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain sekä eräiden
siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti esitellä tätä lakiesitystä,
joka myös on erittäin tärkeä.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan
muutettavaksi uutta, vuoden 2014 alussa voimaan tulevaa poliisilakia
ja eräitä siihen liittyviä lakeja. Poliisilakiin
ehdotetaan myös sisällytettäväksi sellaisia
asiallisia muutoksia, jotka laajuudeltaan ovat sen tyyppisiä,
että niiden valmistelu on ollut lyhyt valmisteluaika huomioon
ottaen mahdollista.
Tämä kyseinen esitys liittyy monilta osiltaan eduskunnalle
annettuun ja jo täällä keskustelussa
olleeseen esitykseen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännöksi,
ja näihin lakeihin ehdotetut muutokset on siis valmisteltu
yhdessä sisäministeriön ja oikeusministeriön
kesken.
Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi televalvontaa,
suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa,
ylimääräisen tiedon käyttämistä ja
salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamista
koskevia säännöksiä. Televalvonnallahan
tarkoitetaan tunnistamistietojen hankkimista viestistä,
joka on lähetetty viestintäverkkoon kytketystä teleosoitteesta
tai telepäätelaitteesta tai vastaanotettu tällaiseen
osoitteeseen tai laitteeseen, sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen
sijaintitiedon hankkimista tai sitten osoitteen tai laitteen käytön
tilapäistä estämistä.
Näitä televalvonnan käyttöedellytyksiä koskevia
säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi
niin, että poliisille voitaisiin rikoksen estämiseksi
jatkossa antaa lupa televalvontaan myös silloin, jos henkilön
oletetaan syyllistyvän teleosoitetta käyttäen
tehtyyn automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään
kohdistuvaan luvattomaan käyttöön, vahingontekoon,
viestintäsalaisuuden loukkaukseen tai tietomurtoon taikka
sitten lapsen houkuttelemiseen seksuaalisiin tarkoituksiin eli niin
sanottuun grooming-rikollisuuteen.
Suunnitelmallisen tarkkailun sekä peitellyn tiedonhankinnan
käyttöedellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi
vastaamaan uuden pakkokeinolain suunnitelmallista tarkkailua ja
peiteltyä tiedonhankintaa koskevaa säätelyä.
Ylimääräisellä tiedolla
puolestaan tarkoitetaan esimerkiksi telekuuntelulla tai televalvonnalla
saatua tietoa, joka ei sinänsä liity rikokseen tai
vaaran torjumiseen tai joka sitten koskee muuta rikosta kuin sitä,
jonka estämistä tai paljastamista varten tämä lupa
tai päätös on annettu. Tämän
ylimääräisen tiedon käyttöä koskevaa sääntelyä ehdotetaan
siis muutettavaksi niin, että sitä saisi käyttää myös,
jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on
vähintään kaksi vuotta vankeutta tai
jos ylimääräisen tiedon käyttämisellä voidaan
olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys
rikoksen selvittämiselle. Esimerkkinä kyseisen
muutoksen taustalla olevista perusteluista voin mainita sen, että vuoden
2014 alussa voimaan tulevien lakien mukaan esimerkiksi puhelinkuuntelulla
saatua tietoa ei ilman tätä muutosta voisi käyttää vaikkapa
törkeän raiskauksen tai törkeän
pahoinpitelyn tai ryöstön selvittämisessä.
Ja lisäksi esityksessä ehdotetaan, että ylimääräisen
tiedon käyttämisestä näyttönä päättäisi tuomioistuin
pääasian käsittelyn yhteydessä.
Salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamista
koskevia uuden poliisilain säännöksiä täydennettäisiin
koskien tilanteita, joissa tiedonhankintakeinon kohteen henkilöllisyys
ei ole vielä selvillä ilmoittamista koskevan määräajan tai
ilmoittamista koskevan lykkäyksen päättyessä.
Näissä tilanteissa tiedonhankintakeinoista olisi
ilmoitettava kirjallisesti henkilölle ilman aiheetonta
viivästystä, kun henkilöllisyys on selvinnyt.
Lopuksi, puhemies: Tällä esityksellä pyritään siis
saattamaan vuoden 2014 alussa voimaan tulevan poliisilain säännökset
yhdenmukaiseksi samaan aikaan voimaan tulevan pakkokeinolain kanssa
ja vähentämään myös
tulkinnanvaraisuutta näiden lakien välillä.
Uuteen poliisilakiin ehdotetut muutokset ja muut esityksen liitteenä olevat
lakeihin ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden
2014 alusta.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä uusi poliisilaki on
todellakin tulossa voimaan ensi vuoden alusta vasta, ja olen kiitollinen
siitä, että tämänkin lain osalta
on laki otettu tarkasteluun jo tässä vaiheessa,
kun on huomattu, että laissa on selvästi tiettyjä puutteita
ja ne olisivat nytten vielä korjattavissa ja lisättävissä.
Toissa iltana — vai päivälläkö se
oli? — tässä salissa käytiin
perusteellisesti keskustelua niistä periaatteista ja peruspunninnoista,
jotka liittyvät poliisin valtuuksiin rikosten torjunnassa.
Näitä toissa päivänä keskusteltuja
asioita ei ole tässä järkevää toistaa,
joita muun muassa edustaja Zyskowicz ansiokkaassa puheenvuorossaan
toi hyvin esille.
Tässä poliisilain muutoksessa olennaisin asia on
televalvonnan kohdistaminen niihin henkilöihin, joiden
voidaan toimintansa perusteella olettaa syyllistyvän lapsen
houkuttelemiseen seksuaaliseen tarkoitukseen. Viime päivinäkin
julkisuudessa on ollut keskustelua hirveistä lapsiin kohdistuneista
rikoksista. Jokainen askel, jonka yhteiskuntamme voi ottaa lasten
suojelemiseksi, on otettava. Tämä lakiesitys on
yksi tapa, millä asiaa viedään eteenpäin,
mutta varmasti olisi paljon myös muita asioita tehtävissä,
ja niihin meidän pitäisi nytten täällä aktiivisesti
ottaa oma osamme ja katsoa, millä tavalla voisimme auttaa lasten
tilannetta.
Tämä rikoslain 20 luvun uusi 8 b §,
joka koskee lapsen houkuttelemista seksuaaliseen tarkoitukseen,
on ollut voimassa nyt vajaat kaksi vuotta. Kyse ei ole seksuaalisen
hyväksikäytön yrityksestä, joka
voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa pedofiili yrittää käydä käsiksi
lapseen mutta lapsi onnistuu pakenemaan ennen kuin seksuaalista
tekoa ehtii tapahtua. Nyt hallituksen esityksessä uusi
kriminalisointi liittyy erityisesti tietokoneen ja internet-maailman
välityksellä tapahtuvaan viestien lähettelyyn
lapselle. Noiden viestien ei sinällään
tarvitse sisältää mitään
lainvastaista, jos kokonaisuudesta tai muuten olosuhteista käy
ilmi, että tarkoituksena on rikollinen, pedofiilinen teko.
Esitetty lakimuutos on erittäin tarpeellinen, ja tämä rikoslakiin
tehty muutos johtuu juuri teknologian kehittymisestä, mikä valitettavasti
hyödyttää myös pedofiilirikollisia.
Näin ollen on johdonmukaista, että poliisille
annetaan vastaavan rikoksen osalta valtuudet televalvontaan. Kun
rikokset siirtyvät internetmaailmaan, on poliisin voitava
seurata perässä. Kuinka muuten voisi ollakaan?
Ja koska meidän välineemme kehittyvät
koko ajan, niin kyllä myöskin poliisin ja viranomaisten
mahdollisuuksien valvoa ja hallita tätä kokonaisuutta
pitää kehittyä samalla nopealla tahdilla
eteenpäin.
Nyt tässä rikoslain 20 luvun 8 b §:ssä säädetään
rangaistukseksi vain sakkoa tai maksimissaan vuosi vankeutta, joten
telekuuntelu- ym. oikeuksien ulottaminen nimenomaan tämän
kriminalisoinnin osalle on äärimmäisen
perusteltua. Kyseinen rikoslain rikos, lapsen houkutteleminen seksuaaliseen
tarkoitukseen, on nimittäin sellainen, jonka tekijän
voi todennäköisesti olettaa syyllistyvän
uusiin rikoksiin myös tämän jälkeen.
Ei ole todennäköistä, että pedofiili,
joka lähettelee lapsille viestejä tarkoituksena
saada tästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia
valokuvia tai tehdäkseen hänelle seksuaalisia
tekoja, jättäisi tekonsa ainoastaan yhteen yritykseen
ja vain yhtä lasta koskevaksi. Yrityksiä voi olla
paljonkin, ja ne kohdistetaan suureen joukkoon pedofiilin tuntemia
lapsia. Eikä pedofiili yleensä tyydy vain viestien
lähettämiseen, vaan hänellä on
päämäärä, johon hän
pyrkii ja joka voi haavoittaa lasta koko loppuelämän
ajaksi.
Arvoisa puhemies! Telekuuntelulla ja muulla tarkkailulla saatavaa
tietoa voi siis käyttää, jos kyseisen
rikoksen rangaistusasteikon maksimi ulottuu vähintään
kahteen vuoteen vankeutta. Tuo äskeinen lapsen houkuttelemista
koskeva säännös on siis poikkeus tähän
sääntöön, ja olen tyytyväinen,
että edes tältä osin poikkeusta esitetään.
Mutta ei tuo ole ainoa vakava rikos, jossa rangaistusmaksimi on
alle kaksi vuotta.
Siksi toivoisinkin, että nytten tulevassa valiokuntakäsittelyssä pohdittaisiin
ennakkoluulottomasti ja kokonaisvaltaisesti tätä kysymystä,
mitä vahinkoa yhteiskunnalle olisi, jos tämä poistettaisiin
muidenkin rikosten osalta, vai olisiko laajemminkin tämä raja
pudotettavissa alemmaksi tai joiltakin osin jopa poistettavissa
kokonaan. Elikkä näiltä osin toivon jatkuvaa
keskustelua asiasta ja uusia esityksiä.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen kiteytti tuossa edellä hyvin,
että tärkeintä on saada rosvot kuriin.
Elikkä kiitoksia ministerille esittelystä ja siitä,
että nämä korjausta tarvitsevat lait
tulevat nyt yhtä aikaa käsittelyyn lakivaliokuntaan
ja hallintovaliokuntaan. Ja vaikka muutama päivä sitten
kiirettä moitittiinkin, niin jospa nyt saataisiin niin
sanotusti paremmalla ajalla sitten korjaukset tehtyä. Kuten edustaja
Maijala tuossa otti esille ja myös toissapäiväisessä salikeskustelussa
tuli esille, on varmasti sellaisia asioita, joita valiokuntien on
syytä pohtia. Koska rikollisuus on tuolla maailmalla, ulkona,
meitä vaanimassa, se saa uusia muotoja, netti vaanii lapsia,
aivan kuten jo tässä edellä puheessa
tuli esille, niin meidän on myös voitava siihen
silloin lainsäädännöllä vastata,
että meidän yhteiskuntamme olisi turvallisempi.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Aika ajoin täällä eduskunnassa
ja erityisesti myös kansalaisten keskuudessa käydään
keskustelua poliisin toimivaltuuksista, mitä tulee telekuunteluun ja -valvontaan,
peitetoimintaan ja ylimääräisen tiedon
käyttämiseen. Tavallinen kansalainen kun miettii
näitä kysymyksiä, niin monesti ihmettelee
sitä, miten voi olla niin, että jos on vakavastakin
rikoksesta kysymys, niin poliisilla ei ole riittäviä valtuuksia.
Nyt haluankin, kun tämä hallituksen esitys
on lähetekeskustelussa, kysyä asianomaiselta ministeriltä:
nyt kun tässä hallituksen esityksessä esitettävät
muutokset tehdään näihin eri toimenpiteisiin,
niin onko näitten muutosten jälkeen poliisilla
teidän mielestänne riittävät
toimintavaltuudet rikollisuuden torjuntaan ja tehtyjen rikoksien tutkimiseen
vai onko meillä tämän jälkeenkin jäljellä joitakin
semmoisia, voisi sanoa, ongelmatilanteita, joissa poliisi kokee,
että heillä ei ole riittävästi
toimivaltuuksia lähteä tämmöisiä törkeitä rikoksia
joko torjumaan tai sitten, jos niitä on tapahtunut, tutkimaan?
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva
poliisilain muutos tähän uuteen poliisilakiin,
joka tulee vuonna 2014 vasta voimaan, liittyy tähän
esitutkintalain ja pakkokeinolain ja poliisilain kokonaispakettiin.
On oikein hyvä, että näitä epäkohtia,
jotka nyt on havaittu, muutetaan ennen kuin tuo laki on tulossa
voimaan, jo senkin vuoksi, että tämä on erittäin
mittava koulutushaaste poliisiorganisaatiolle, tämän
kokonaisuuden kouluttaminen. On hyvä, että saadaan
hyvissä ajoin tämä lopulliseen muotoon.
Kahteen asiaan kiinnitän huomiota tässä puheenvuorossani.
Toinen liittyy tähän televalvonnan keinojen käyttämiseen
rikostutkinnassa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön
liittyvissä rikoksissa. Se on erittäin tärkeä ja
erittäin hyvä parannus, koska seksuaalirikokset
ovat rikoksista törkeimpiä ja erityisesti silloin,
kun ne kohdistuvat lapsiin ja puolustuskyvyttömiin lapsiin,
kaikkien keinojen pitää olla käytettävissä,
kun näitä rikoksia tutkitaan ja pyritään
pääsemään niihin kiinni. Hyvä niin.
Mutta sitten toinen asia, jota en ymmärrä.
Poliisin tehtävänä on, — se
on siellä poliisilain ensimmäisillä riveillä — ennalta
estää ja selvittää rikoksia
ja toimia sen suuntaisesti. Tätä ylimääräisen
tiedon käyttökieltoa, joka täällä on,
en voi ymmärtää. Kun poliisin tehtävänä kerran
on ennalta estää ja selvittää rikoksia,
niin mikä tieto voi olla ylimääräistä poliisille,
kun se tulee toisen rikostutkinnan yhteydessä? Kun se tieto
tulee poliisille, niin miten se voi olla ylimääräistä, jos
se koskee toista rikosta ja poliisin perustehtävä on
ennalta estää ja selvittää näitä rikoksia?
En ymmärrä, mistä tulee tämä ylimääräisen
tiedon käyttö.
Nyt kun tätä lähetekeskustelua tässä käydään ja
valiokuntakäsittelyssä sitten pohditaan tätä ylimääräisen
tiedon käyttöä, niin odotan ja toivon, että tähän
paneudutaan erityisellä vakavuudella. Ja nyt kun tässä on
esitetty maksimirangaistukseksi kahta vuotta — sellaisissa
rikoksissa poliisi voi sitten tätä niin sanottua
ylimääräistä tietoa käyttää — niin
pitäisi harkita vähintään sitä,
että tuo raja laskettaisiin puoleentoista vuoteen, silloin
tähän mukaan saataisiin myös nuo omaisuus-
ja kätkemisrikokset — jos ylipäätään
poliisilla voi olla rikostutkinnassa ylimääräistä tietoa.
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä lakiesitys
ihan merkittävällä tavalla parantaa näitä poliisin
toimintavaltuuksia verrattuna siihen lakiesitykseen, joka olisi
ollut tulossa voimaan ilman näitä muutoksia. Jo
tästä aiemmin käydystä keskustelusta
voi päätellä, että eduskunta
kyllä hyvin laajasti näkee tarpeelliseksi nämä uudistukset.
Ne teistä, arvoisat edustajat, jotka olette useamman
kauden täällä eduskunnassa olleet, tietävät,
että näistä on ollut myös hyvin
monenlaisia näkemyksiä. Ja aika usein sitten nämä perustuslakikysymykset
ovat nousseet ikään kuin poliisin toimintavaltuuksia
ehkä rajaavina tekijöinä sellaisissakin
tilanteissa, joissa maalaisjärjellä katsoen sitä rajaamista
ei välttämättä olisi tarvinnut
tehdä. Mutta minä uskon, että tästä nyt
löytyy hyvä ratkaisu tämän ehdotuksen
pohjalta.
No, nämä kysymykset poliisin toimintavaltuuksista:
Niitä varmasti nousee vielä jatkossakin esiin,
en usko, että se tähän loppuu. Kun toimintaolosuhteet
muuttuvat, esimerkiksi tähän kyberympäristöön
liittyvät toimintaolosuhteet muuttuvat, niin nousee esiin
juuri näitä kysymyksiä, joita nyt tämän
televalvonnan ja teletarkkailun osalta nousee. Eli en usko, että tämä viimeinen
kerta on, kun näitä toimintavaltuuskysymyksiä joudumme
käsittelemään.
Keskustelu päättyi.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Kiitämme ministeri Räsästä,
joka on ollut täällä 4 tuntia, ollut
mukana koko ajan, 72 puheenvuoron ajan.