Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti esitellä tätä lakiesitystä, joka myös on erittäin tärkeä.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta, vuoden 2014 alussa voimaan tulevaa poliisilakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja. Poliisilakiin ehdotetaan myös sisällytettäväksi sellaisia asiallisia muutoksia, jotka laajuudeltaan ovat sen tyyppisiä, että niiden valmistelu on ollut lyhyt valmisteluaika huomioon ottaen mahdollista.

Tämä kyseinen esitys liittyy monilta osiltaan eduskunnalle annettuun ja jo täällä keskustelussa olleeseen esitykseen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännöksi, ja näihin lakeihin ehdotetut muutokset on siis valmisteltu yhdessä sisäministeriön ja oikeusministeriön kesken.

Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi televalvontaa, suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, ylimääräisen tiedon käyttämistä ja salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamista koskevia säännöksiä. Televalvonnallahan tarkoitetaan tunnistamistietojen hankkimista viestistä, joka on lähetetty viestintäverkkoon kytketystä teleosoitteesta tai telepäätelaitteesta tai vastaanotettu tällaiseen osoitteeseen tai laitteeseen, sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitiedon hankkimista tai sitten osoitteen tai laitteen käytön tilapäistä estämistä.

Näitä televalvonnan käyttöedellytyksiä koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi niin, että poliisille voitaisiin rikoksen estämiseksi jatkossa antaa lupa televalvontaan myös silloin, jos henkilön oletetaan syyllistyvän teleosoitetta käyttäen tehtyyn automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuvaan luvattomaan käyttöön, vahingontekoon, viestintäsalaisuuden loukkaukseen tai tietomurtoon taikka sitten lapsen houkuttelemiseen seksuaalisiin tarkoituksiin eli niin sanottuun grooming-rikollisuuteen.

Suunnitelmallisen tarkkailun sekä peitellyn tiedonhankinnan käyttöedellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan uuden pakkokeinolain suunnitelmallista tarkkailua ja peiteltyä tiedonhankintaa koskevaa säätelyä.

Ylimääräisellä tiedolla puolestaan tarkoitetaan esimerkiksi telekuuntelulla tai televalvonnalla saatua tietoa, joka ei sinänsä liity rikokseen tai vaaran torjumiseen tai joka sitten koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka estämistä tai paljastamista varten tämä lupa tai päätös on annettu. Tämän ylimääräisen tiedon käyttöä koskevaa sääntelyä ehdotetaan siis muutettavaksi niin, että sitä saisi käyttää myös, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta tai jos ylimääräisen tiedon käyttämisellä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Esimerkkinä kyseisen muutoksen taustalla olevista perusteluista voin mainita sen, että vuoden 2014 alussa voimaan tulevien lakien mukaan esimerkiksi puhelinkuuntelulla saatua tietoa ei ilman tätä muutosta voisi käyttää vaikkapa törkeän raiskauksen tai törkeän pahoinpitelyn tai ryöstön selvittämisessä. Ja lisäksi esityksessä ehdotetaan, että ylimääräisen tiedon käyttämisestä näyttönä päättäisi tuomioistuin pääasian käsittelyn yhteydessä.

Salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamista koskevia uuden poliisilain säännöksiä täydennettäisiin koskien tilanteita, joissa tiedonhankintakeinon kohteen henkilöllisyys ei ole vielä selvillä ilmoittamista koskevan määräajan tai ilmoittamista koskevan lykkäyksen päättyessä. Näissä tilanteissa tiedonhankintakeinoista olisi ilmoitettava kirjallisesti henkilölle ilman aiheetonta viivästystä, kun henkilöllisyys on selvinnyt.

Lopuksi, puhemies: Tällä esityksellä pyritään siis saattamaan vuoden 2014 alussa voimaan tulevan poliisilain säännökset yhdenmukaiseksi samaan aikaan voimaan tulevan pakkokeinolain kanssa ja vähentämään myös tulkinnanvaraisuutta näiden lakien välillä. Uuteen poliisilakiin ehdotetut muutokset ja muut esityksen liitteenä olevat lakeihin ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä uusi poliisilaki on todellakin tulossa voimaan ensi vuoden alusta vasta, ja olen kiitollinen siitä, että tämänkin lain osalta on laki otettu tarkasteluun jo tässä vaiheessa, kun on huomattu, että laissa on selvästi tiettyjä puutteita ja ne olisivat nytten vielä korjattavissa ja lisättävissä.

Toissa iltana — vai päivälläkö se oli? — tässä salissa käytiin perusteellisesti keskustelua niistä periaatteista ja peruspunninnoista, jotka liittyvät poliisin valtuuksiin rikosten torjunnassa. Näitä toissa päivänä keskusteltuja asioita ei ole tässä järkevää toistaa, joita muun muassa edustaja Zyskowicz ansiokkaassa puheenvuorossaan toi hyvin esille.

Tässä poliisilain muutoksessa olennaisin asia on televalvonnan kohdistaminen niihin henkilöihin, joiden voidaan toimintansa perusteella olettaa syyllistyvän lapsen houkuttelemiseen seksuaaliseen tarkoitukseen. Viime päivinäkin julkisuudessa on ollut keskustelua hirveistä lapsiin kohdistuneista rikoksista. Jokainen askel, jonka yhteiskuntamme voi ottaa lasten suojelemiseksi, on otettava. Tämä lakiesitys on yksi tapa, millä asiaa viedään eteenpäin, mutta varmasti olisi paljon myös muita asioita tehtävissä, ja niihin meidän pitäisi nytten täällä aktiivisesti ottaa oma osamme ja katsoa, millä tavalla voisimme auttaa lasten tilannetta.

Tämä rikoslain 20 luvun uusi 8 b §, joka koskee lapsen houkuttelemista seksuaaliseen tarkoitukseen, on ollut voimassa nyt vajaat kaksi vuotta. Kyse ei ole seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, joka voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa pedofiili yrittää käydä käsiksi lapseen mutta lapsi onnistuu pakenemaan ennen kuin seksuaalista tekoa ehtii tapahtua. Nyt hallituksen esityksessä uusi kriminalisointi liittyy erityisesti tietokoneen ja internet-maailman välityksellä tapahtuvaan viestien lähettelyyn lapselle. Noiden viestien ei sinällään tarvitse sisältää mitään lainvastaista, jos kokonaisuudesta tai muuten olosuhteista käy ilmi, että tarkoituksena on rikollinen, pedofiilinen teko.

Esitetty lakimuutos on erittäin tarpeellinen, ja tämä rikoslakiin tehty muutos johtuu juuri teknologian kehittymisestä, mikä valitettavasti hyödyttää myös pedofiilirikollisia. Näin ollen on johdonmukaista, että poliisille annetaan vastaavan rikoksen osalta valtuudet televalvontaan. Kun rikokset siirtyvät internetmaailmaan, on poliisin voitava seurata perässä. Kuinka muuten voisi ollakaan? Ja koska meidän välineemme kehittyvät koko ajan, niin kyllä myöskin poliisin ja viranomaisten mahdollisuuksien valvoa ja hallita tätä kokonaisuutta pitää kehittyä samalla nopealla tahdilla eteenpäin.

Nyt tässä rikoslain 20 luvun 8 b §:ssä säädetään rangaistukseksi vain sakkoa tai maksimissaan vuosi vankeutta, joten telekuuntelu- ym. oikeuksien ulottaminen nimenomaan tämän kriminalisoinnin osalle on äärimmäisen perusteltua. Kyseinen rikoslain rikos, lapsen houkutteleminen seksuaaliseen tarkoitukseen, on nimittäin sellainen, jonka tekijän voi todennäköisesti olettaa syyllistyvän uusiin rikoksiin myös tämän jälkeen. Ei ole todennäköistä, että pedofiili, joka lähettelee lapsille viestejä tarkoituksena saada tästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia valokuvia tai tehdäkseen hänelle seksuaalisia tekoja, jättäisi tekonsa ainoastaan yhteen yritykseen ja vain yhtä lasta koskevaksi. Yrityksiä voi olla paljonkin, ja ne kohdistetaan suureen joukkoon pedofiilin tuntemia lapsia. Eikä pedofiili yleensä tyydy vain viestien lähettämiseen, vaan hänellä on päämäärä, johon hän pyrkii ja joka voi haavoittaa lasta koko loppuelämän ajaksi.

Arvoisa puhemies! Telekuuntelulla ja muulla tarkkailulla saatavaa tietoa voi siis käyttää, jos kyseisen rikoksen rangaistusasteikon maksimi ulottuu vähintään kahteen vuoteen vankeutta. Tuo äskeinen lapsen houkuttelemista koskeva säännös on siis poikkeus tähän sääntöön, ja olen tyytyväinen, että edes tältä osin poikkeusta esitetään. Mutta ei tuo ole ainoa vakava rikos, jossa rangaistusmaksimi on alle kaksi vuotta.

Siksi toivoisinkin, että nytten tulevassa valiokuntakäsittelyssä pohdittaisiin ennakkoluulottomasti ja kokonaisvaltaisesti tätä kysymystä, mitä vahinkoa yhteiskunnalle olisi, jos tämä poistettaisiin muidenkin rikosten osalta, vai olisiko laajemminkin tämä raja pudotettavissa alemmaksi tai joiltakin osin jopa poistettavissa kokonaan. Elikkä näiltä osin toivon jatkuvaa keskustelua asiasta ja uusia esityksiä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen kiteytti tuossa edellä hyvin, että tärkeintä on saada rosvot kuriin. Elikkä kiitoksia ministerille esittelystä ja siitä, että nämä korjausta tarvitsevat lait tulevat nyt yhtä aikaa käsittelyyn lakivaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Ja vaikka muutama päivä sitten kiirettä moitittiinkin, niin jospa nyt saataisiin niin sanotusti paremmalla ajalla sitten korjaukset tehtyä. Kuten edustaja Maijala tuossa otti esille ja myös toissapäiväisessä salikeskustelussa tuli esille, on varmasti sellaisia asioita, joita valiokuntien on syytä pohtia. Koska rikollisuus on tuolla maailmalla, ulkona, meitä vaanimassa, se saa uusia muotoja, netti vaanii lapsia, aivan kuten jo tässä edellä puheessa tuli esille, niin meidän on myös voitava siihen silloin lainsäädännöllä vastata, että meidän yhteiskuntamme olisi turvallisempi.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Aika ajoin täällä eduskunnassa ja erityisesti myös kansalaisten keskuudessa käydään keskustelua poliisin toimivaltuuksista, mitä tulee telekuunteluun ja -valvontaan, peitetoimintaan ja ylimääräisen tiedon käyttämiseen. Tavallinen kansalainen kun miettii näitä kysymyksiä, niin monesti ihmettelee sitä, miten voi olla niin, että jos on vakavastakin rikoksesta kysymys, niin poliisilla ei ole riittäviä valtuuksia.

Nyt haluankin, kun tämä hallituksen esitys on lähetekeskustelussa, kysyä asianomaiselta ministeriltä: nyt kun tässä hallituksen esityksessä esitettävät muutokset tehdään näihin eri toimenpiteisiin, niin onko näitten muutosten jälkeen poliisilla teidän mielestänne riittävät toimintavaltuudet rikollisuuden torjuntaan ja tehtyjen rikoksien tutkimiseen vai onko meillä tämän jälkeenkin jäljellä joitakin semmoisia, voisi sanoa, ongelmatilanteita, joissa poliisi kokee, että heillä ei ole riittävästi toimivaltuuksia lähteä tämmöisiä törkeitä rikoksia joko torjumaan tai sitten, jos niitä on tapahtunut, tutkimaan?

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva poliisilain muutos tähän uuteen poliisilakiin, joka tulee vuonna 2014 vasta voimaan, liittyy tähän esitutkintalain ja pakkokeinolain ja poliisilain kokonaispakettiin. On oikein hyvä, että näitä epäkohtia, jotka nyt on havaittu, muutetaan ennen kuin tuo laki on tulossa voimaan, jo senkin vuoksi, että tämä on erittäin mittava koulutushaaste poliisiorganisaatiolle, tämän kokonaisuuden kouluttaminen. On hyvä, että saadaan hyvissä ajoin tämä lopulliseen muotoon.

Kahteen asiaan kiinnitän huomiota tässä puheenvuorossani. Toinen liittyy tähän televalvonnan keinojen käyttämiseen rikostutkinnassa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvissä rikoksissa. Se on erittäin tärkeä ja erittäin hyvä parannus, koska seksuaalirikokset ovat rikoksista törkeimpiä ja erityisesti silloin, kun ne kohdistuvat lapsiin ja puolustuskyvyttömiin lapsiin, kaikkien keinojen pitää olla käytettävissä, kun näitä rikoksia tutkitaan ja pyritään pääsemään niihin kiinni. Hyvä niin.

Mutta sitten toinen asia, jota en ymmärrä. Poliisin tehtävänä on, — se on siellä poliisilain ensimmäisillä riveillä — ennalta estää ja selvittää rikoksia ja toimia sen suuntaisesti. Tätä ylimääräisen tiedon käyttökieltoa, joka täällä on, en voi ymmärtää. Kun poliisin tehtävänä kerran on ennalta estää ja selvittää rikoksia, niin mikä tieto voi olla ylimääräistä poliisille, kun se tulee toisen rikostutkinnan yhteydessä? Kun se tieto tulee poliisille, niin miten se voi olla ylimääräistä, jos se koskee toista rikosta ja poliisin perustehtävä on ennalta estää ja selvittää näitä rikoksia? En ymmärrä, mistä tulee tämä ylimääräisen tiedon käyttö.

Nyt kun tätä lähetekeskustelua tässä käydään ja valiokuntakäsittelyssä sitten pohditaan tätä ylimääräisen tiedon käyttöä, niin odotan ja toivon, että tähän paneudutaan erityisellä vakavuudella. Ja nyt kun tässä on esitetty maksimirangaistukseksi kahta vuotta — sellaisissa rikoksissa poliisi voi sitten tätä niin sanottua ylimääräistä tietoa käyttää — niin pitäisi harkita vähintään sitä, että tuo raja laskettaisiin puoleentoista vuoteen, silloin tähän mukaan saataisiin myös nuo omaisuus- ja kätkemisrikokset — jos ylipäätään poliisilla voi olla rikostutkinnassa ylimääräistä tietoa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä lakiesitys ihan merkittävällä tavalla parantaa näitä poliisin toimintavaltuuksia verrattuna siihen lakiesitykseen, joka olisi ollut tulossa voimaan ilman näitä muutoksia. Jo tästä aiemmin käydystä keskustelusta voi päätellä, että eduskunta kyllä hyvin laajasti näkee tarpeelliseksi nämä uudistukset.

Ne teistä, arvoisat edustajat, jotka olette useamman kauden täällä eduskunnassa olleet, tietävät, että näistä on ollut myös hyvin monenlaisia näkemyksiä. Ja aika usein sitten nämä perustuslakikysymykset ovat nousseet ikään kuin poliisin toimintavaltuuksia ehkä rajaavina tekijöinä sellaisissakin tilanteissa, joissa maalaisjärjellä katsoen sitä rajaamista ei välttämättä olisi tarvinnut tehdä. Mutta minä uskon, että tästä nyt löytyy hyvä ratkaisu tämän ehdotuksen pohjalta.

No, nämä kysymykset poliisin toimintavaltuuksista: Niitä varmasti nousee vielä jatkossakin esiin, en usko, että se tähän loppuu. Kun toimintaolosuhteet muuttuvat, esimerkiksi tähän kyberympäristöön liittyvät toimintaolosuhteet muuttuvat, niin nousee esiin juuri näitä kysymyksiä, joita nyt tämän televalvonnan ja teletarkkailun osalta nousee. Eli en usko, että tämä viimeinen kerta on, kun näitä toimintavaltuuskysymyksiä joudumme käsittelemään.