Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Nuorten työllistämiseen
tarkoitetun Sanssi-kortin osalta on kuulunut iloisia uutisia, sillä sen
käyttö on nyt lähtenyt varovaiseen nousuun.
Kortin osalta on kuitenkin ilmennyt muutamia pieniä korjaustarpeita,
kuten esimerkiksi se, että korttiin liittyy paljon, paljon
yrittäjää työllistävää byrokratiaa,
ja jos tuki menisi suoraan nuorelle, helpottaisi se työllistymisprosessia
yrittäjän näkökulmasta ja lisäisi
myös nuorten omaa aktiivisuutta työnhaussa.
Toinen käytännössä esiin
tullut kehittämisehdotus on, että kortin käyttömahdollisuutta
voitaisiin laajentaa siten, että yhden työllistävän
yrittäjän sijaan nuoren voisi työllistää 1—3
yrittäjää yhdessä. Tämän
uskotaan lisäävän yrittäjien kiinnostusta
ja mahdollisuutta palkata nuoria esimerkiksi kesäapulaisiksi,
ja samalla nuori myös itse hyötyisi: sen sijaan,
että jalan saisi vain yhden työpaikan oven väliin,
tulisikin yhdellä iskulla kolme kärpästä,
ja todennäköisyys siihen, että nuori
saisi jostain yrityksestä pysyvän työpaikan,
(Puhemies koputtaa) kolminkertaistuisi.
Kysynkin ministeri Urpilaiselta Ihalaisen poissa ollessa: miten
näette, onko hallituksella valmiutta kehysriihessä tehdä näitä pieniä parannuksia
palkkatukeen ja Sanssi-korttiin, jotta voitaisiin parantaa...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jaha, nyt aika on auttamatta täynnä.
...entisestään nuorten työllistymismahdollisuuksia?
Opetusministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Meillä on kaksi nuorisotakuusta
vastaavaa, sekä opetusministeri että työministeri,
mutta myöskin muilla on tähän kokonaisuuteen
liittyviä polkuja. Nyt kun työministeri ei ole
paikalla, niin ajattelin todeta edustajalle, että minusta on
tärkeää, että me käymme
ajankohtaista keskustelua siitä, mikä on Sanssi-kortin
tulevaisuus. Se on huikea juttu, että alle kolmekymppisiä nuoria
voidaan tukea niin, että he pääsisivät
työllistymään. Tämä Sanssi-kortti
on meille tärkeä koko valtioneuvoston toiminnan
kannalta, yksi nuorisotakuuta toteuttava toimenpide, ja voidaan
käydä keskustelua siitä, millä tavalla
jatkossa mennään eteenpäin, ja näitä keskusteluja
on kyllä käyty. Mutta koska ministeri itse ei
ole paikalla, niin en lähde hänen toimikentällään
sitten avaamaan keskusteluja tarkemmin.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Kun ministeri Kiuru ryhtyi vastaamaan, niin
kysyisin sitten samalla tästä nuorten työllistymisestä,
sillä sen tärkein pohja toki perustuu koulutukseen
ja osaamiseen. Ammatillinen koulutus tällä hetkellä tarjoaa
hyvät valmiudet työelämää varten
ja tarvittavaa osaamista, mutta koulutus järjestetään
aika pitkälle kouluissa ja oppilaitoksissa. Monet nuoret
kaipaisivat enemmän käytännönläheistä opetusta
ja opetuksen uudistamista siten, että oppiminen tapahtuisi
nykyistä enemmän työpaikoilla. Käytännössä voitaisiin
mennä esimerkiksi sellaiseen malliin, että vain
teoriaopinnot suoritettaisiin oppilaitoksissa. Miten näette
tämän, ministeri Kiuru? Onko mahdollisuutta kehittää ammatillista
koulutusta siten, että nuoret saisivat nykyistä enemmän
mahdollisuuksia työelämäkokemukseen ja
oppimiseen työpaikoilla?
Opetusministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Kysymys on tärkeä siinä suhteessa,
että ammatillinen koulutus on jo tänä päivänä varsin monimuotoista.
Meillä ei ole ainoastaan oppilaitoksissa tapahtuvaa opetusta,
vaan lähdemme siitä, että voidaan myöskin
työssä oppia. Tässä koko keskustelussa
iso juttu on se, miten oppisopimuskoulutusta voidaan jatkossa kehittää.
Minä uskon, että näiden kaikkien asioiden
pitää olla keinovalikoimassa mukana, koska me
olemme itse linjanneet myöskin, että oppivelvollisuutta pidennetään,
ja tässä repertuaarissa pitää tarjota mahdollisuuksia
niillekin nuorille, joita ei kiinnosta tämä oppilaitosmuotoinen
opetus.
Mutta haluan sitten maltillisesti kuitenkin toppuutella, että ihan
sellaista täyttä jackpotia ei ole saatavissa,
että oppilaitoksen ovia ei juuri tarvitsisi avata, eli
kyllä meillä täytyy muutenkin kuin työssä oppimisessa
vielä niitä eväitä ammattiin hankkia.
Mutta olen samaa mieltä siitä, että jatketaan
kehitystyötä.