Maria Guzenina-Richardson /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun kaksi lakia on ristiriidassa keskenään, silloin ollaan vaikeassa tilanteessa. Etenkin ne, jotka joutuvat sitten lakia soveltamaan pähkäilevät, kumpaa lakia tässä nyt pitää noudattaa. Silloin meidän täällä eduskunnassa on selkiytettävä tätä tilannetta, mahdollisesti muutettava molempia lakeja tai laeista toista.

Paljon on puhuttu omaishoitajien aseman parantamisesta ja poliittisesti ollaan hyvin laajasti yksimielisiä siitä, että omaishoitajien aseman parantaminen on tärkeä asia, ei heikentäminen, ja kaikkia heikennyksiä pitäisi välttää.

Nyt on joissain kunnissa päässyt käymään niin, että kouluikäisten lasten omaishoitajavanhemmilta on viety pois mahdollisuus omaishoitajien kolmen päivän lakisääteiseen vapaaseen. Tämä tilanne on aika erikoinen. Tässä nimittäin perusopetuslaki ja laki omaishoidon tuesta ovat ristiriidassa keskenään. Avaan hieman tätä tapahtunutta.

Aiemmin kunnissa toimittiin niin, että perusopetuslaki asetettiin ensisijaiseksi laiksi ja tulkittiin omaishoidontukilakia löyhästi. Sellaiset omaishoitajat, joiden lapset noudattavat oppivelvollisuutta, ovat joutuneet perin erikoiseen asemaan, koska omaishoitaja ei voi määritellä oppivelvollisuuden suorittavan lapsen koulupäivän pituutta eli he toimivat lakisääteisesti, lapsi täyttää oppivelvollisuutensa, ja jos tuo oppivelvollisuus on ylittänyt 7 tunnin rajan, niin silloin on nämä kolme vapaapäivää omaishoitajilta viety. Sosiaali- ja terveysministeriön nykyisen ohjeen mukaisesti näitä omaishoitajia, jotka lapsensa oppivelvollisuuden nimissä lähettävät kouluun, rangaistaan, ja tämä on perin omituista.

Lain soveltamisen oppaan, tämä on STM:n oppaita 2005:30, mukaan omaishoitajilla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin, jos heidän hoidettavansa on arkisin keskimäärin enintään 5—7 tuntia arkipäivää kohti poissa kodistaan. Tässä oppaassa ei kuitenkaan huomioida sitä, että lapsilla ja nuorilla on tämä oppivelvollisuus, jolloin kodista poissa oleminen ei ole vapaaehtoista. Kun meillä on myöskin pitkät välimatkat maassa, niin joissakin paikoissa koulumatkat saattavat olla hyvinkin pitkiä elikkä tämä 7 tunnin aika ylittyy, mutta tätä ei kuitenkaan ole huomioitu tässä laissa. Siksi ehdotankin, että nimenomaan tätä omaishoidon tukea koskevaa lakia muutetaan eikä perusopetuslakia.

Ehdotan, että 4 §:ään lisättäisiin yksi kohta. Luen tämän pykälän nyt kokonaisuudessaan, alkuperäisen pykälän ja sitten tämän lisäyksen tähän perään. Alkuperäinen pykälä kuuluu näin: "Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluita taikka saaden kuntoutusta tai opetusta." Ja nyt sitten tulee tämä lisäys, jota ehdotan, ja toivon, että täällä eduskunnassa voidaan se myöskin hyväksyä, koska tämä on tasa-arvon kannalta erittäin tärkeä, niin että nämä lapset voivat oppivelvollisuutensa suorittaa ja heidän vanhempansa voivat saada nämä tuiki tärkeät 3 vapaapäivää, koska me tiedämme, kuinka vaikeaa työtä omaishoitajat tekevät, eli lisäys: "Omaishoitajalla on oikeus vapaapäiviin myös niissä tapauksissa, joissa hoidettava on oppivelvollisuuden noudattamisen takia kotinsa ulkopuolella yli 7 tuntia vuorokaudessa."

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Guzenina-Richardsonin aloite perustuu ilmeisesti viime syksyn Espoon tilanteeseen, jossa omaishoitajien vapaapäiviä pyrittiin rajoittamaan. Meillä Salossa taas systeemi perustuu siihen, että jos omaishoitaja löytää itselleen sijaisen, hänelle maksetaan 90 euroa vuorokaudessa sekä 17 euron kulukorvaus. Olisi tietysti toivottavaa, että meillä olisi yhteinen käytäntö kunnissamme.

Toinen asia on kuitenkin se, että noin 90 prosenttia omaishoitajien lomapäivistä jää käyttämättä. Hoitopaikkoja ei aina ole tai hoitoa on hankala järjestää. Taustalla on myös huoli läheisten pärjäämisestä laitosympäristössä.

Yhteiskunnalle omaishoito maksaa vain kymmenesosan laitoshoitoon verrattuna. Siksi kuntien pitää kehittää vaihtoehtoisia mahdollisuuksia sijaisten löytämiseen ja laitoshoitoon. Kysymys ei ole niinkään voimavaroista vaan toimintatapojen muuttamisesta.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Laki omaishoidon tuesta ja tämä näkökulma, joka tässä on tuotu esiin, eli oppivelvollisuuden noudattaminen ja sen vaikutus omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden saamiseen, on ilman muuta mielenkiintoinen näkökulma. Mutta pidän omaishoidon ongelmia niin suurena asiana, että me kaipaamme kokonaisselvitystä ja kokonaisehdotusta siitä, mitä asialle pitää tehdä.

Tällä hetkellä omaishoidon tuki riippuu ajasta ja paikasta kunnasta riippuen, ja asiaa selvittänyt Sata-komitea on selvittänyt kansalaisille hoidosta ja hoivasta koituvia kustannuksia. Se ehdotti selkeästi omaishoidon tuen ja Kelan maksaman hoitotuen yhdistämistä ja sen maksamista Kelasta. Ja se auttaisi siihen, että saisimme kokonaan yhteisen käytännön, yhteisen kriteeristön omaishoidon tuen saamiseen ja myöskin yhteisen maksajan, jonka rahat eivät lopu esimerkiksi lokakuussa niin kuin nyt joissakin kunnissa ovat loppuneet.

Samalla kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille ja lääkekustannuksille komitea ehdotti yhteistä maksukattoa. Pidän näitä asioita kaikkein tärkeimpinä omaishoidon tuen osalta.

Kun meillä myöskin on kuntia, joissa ei ole sijaisia, joissa ei löydy intervallipaikkoja ja joissa ei kerta kaikkiaan vapaapäivien pitoon ole mahdollisuutta, pitää sekin asia selvittää tämän saman kokonaisuudistuksen yhteydessä. Mutta koska alaikäisten ja koululaisten hoitajien mahdollisuus tai vaikeudet käyttää vapaitaan ovat niin pieni osa tätä kokonaisuutta, kannatan lämpimästi niiden sitomista tähän kokonaisuudistukseen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ed. Maria Guzenina-Richardson on puuttunut erittäin polttavaan kysymykseen, joka on omaishoitaja-asia. Pääsääntöisestihän omais-hoitajat ovat yleensä varttuneempia kansalaisia, mutta toki niitä omaishoitajia löytyy nuoremmastakin väestöstä. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, sen tiedämme kaikki, ja monet eivät edes hakeudu omaishoitajaksi, koska katsovat, että se työ, mitä he tekevät, kuuluu heidän tehdä joka tapauksessa jo ihan periaatteesta. Esimerkiksi aviopuolisot hoitavat toisiaan tai tässä tapauksessa esimerkiksi vanhemmat lapsiaan.

Yhteiskunnalle omaishoito on todella erittäin edullista, ja tietenkin se on hyvin inhimillistä. Omaishoitajalle se on tietenkin hyvin raskasta. Mielestäni tässä aloitteessa on puututtu vallan tärkeään asiaan, ja toivon, että se huomioidaan ja omaishoitajien asiaa kehitetään jatkossa parempaan suuntaan ja huomioidaan vielä paremmin se työ, mitä he tekevät, ja se, että siitä saadaan järkevä korvattavuus ja toimivuus, niin että kaikki uskaltavat, sanon nyt näin, hakea sitä omaishoidon tukea. Todellinen tarve ei tänä päivänä ole tullut esiin.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kuultu erittäin hyviä ja rakentavia puheenvuoroja. Ed. Laxell totesi, että meidän täytyy puuttua siihen, millä tavalla ylipäänsä meillä on mahdollisuus järjestää tätä sijaishoitoa. Tämä on erittäin suuri ongelma, joissain kunnissa tilanne on huonompi kuin toisissa. Omaishoidon maksatuksen siirtäminen Kelaan on erittäin kannatettava asia, ja mitä pikimmin sitä parempi. Nyt etenkin, kun kuntien taloudellinen tilanne on äitynyt hankalaksi, on pystyttävä turvaamaan kansalaisille lakisääteisiä oikeuksia ja tässä lain soveltaminen ei missään tapauksessa saisi riippua asuinkunnasta.

Merikukka Forsius /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Laxell puuttui olennaiseen asiaan. Hän kertoi täällä, että 90 prosenttia näistä omaishoitajien vapaapäivistä jää käyttämättä. Mielestäni ongelma on juuri niin kuin ed. Laxell sanoi, että omaishoitajat eivät käytä näitä vapaapäiviä, kun he eivät saa läheiselleen sijaisapua kotiin. Omaishoitajilla pitäisi olla todellinen mahdollisuus lomiin, niin että hoitaja voi luottaa omaisensa saavan hyvää hoitoa sen loman aikana.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä puhuttiin oppivelvollisuusikäisistä nuorista. Ihan pienenä tarkennuksena, tarkoitan myös, että nuoria ja vanhempiakin tietysti ihan samassa tilanteessa.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Vielä lisäyksenä haluaisin sanoa, että etenkin silloin, kun me puhumme pienistä lapsista, niin tämä, mihin ed. Forsius puuttui, että täytyisi pystyä sitä apua tuomaan sinne kotiin, niin pienten lasten kehityksen kannalta se olisi ensiarvoisen tärkeää.