Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta yhtiön toiminnasta vuosilta 2009 ja 2010.

Aivan aluksi haluan sanoa sen, että olemme saamassa tämän kevään aikana uuden Yle-lain. Kiitos siitä kuuluu kaikille eduskuntaryhmille, jotka pystyivät joulun alla sopimaan sekä siitä, paljonko Yleisradio saa tulevina vuosina rahaa käyttöönsä julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen, että myöskin siitä, millä tavalla julkisen palvelun tehtävää kehitetään.

Koska tämä lakiesitys on tulossa huhtikuun alussa tänne eduskuntaan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan käsiteltäväksi, liikenne- ja viestintävaliokunta itsenäisesti linjasi asiansa niin, että sen lain yhteydessä otamme tarkemmin kantaa tämän julkisen palvelun tehtävän muutoksiin ja myöskin meidän asiantuntijakuulemisessa hyvin voimakkaasti esille nousseeseen kanavauudistukseen ja siihen, että Yleisradio on viime aikoina hyvin voimakkaasti pyrkinyt tavoittamaan nuoria katsojia, 15—29-vuotiaita, joissa katsojaosuus on kaikkein heikoin. Tämä liittyy siihen isompaan kysymykseen siitä, mikä on Ylen rooli suhteessa kaupalliseen mediaan: onko Yle täydentävässä vai missä suhteessa? Sehän tavoittelee samoja asiakkaita kuin kaupallinenkin media. Tähän isompaan keskusteluun me otamme kantaa sitten vasta tämän Yle-lain yhteydessä.

Toinen asia, jonka myöskin haluamme tässä heti alkuun tuoda julki, on se, että tässä nykyisessä käytännössä, jossa nyt 2012 maaliskuussa käsitellään Ylen hallintoneuvoston kertomusta vuosilta 2009 ja 2010, on kyllä aikaviive ihan liian pitkä. Kun jatkossa tämä Yle-laki tulee edellyttämään sitä, että liikenne- ja viestintävaliokunta voi omalta osaltaan tehostaa Ylen arviointia ja nimenomaan sen arviointia suhteessa kaupalliseen mediaan — ja siihen sisältyy myöskin ehdotus tähän Yle-lakiin, että Ylen kertomus käsitellään täällä vuosittain — niin täytyy myöskin päästä siihen, että tämä ajallinen viive ei voi olla näin pitkä, jotta sillä liikenne- ja viestintävaliokunnan ja sitten tässä isossa salissa koko eduskunnan tekemällä pohdinnalla ja arvioinnilla on myöskin vaikutusta Ylen toimintaan, koska tulee muistaa se, että Yle on viime kädessä kuitenkin eduskunnan radio.

Arvoisa puhemies! Näillä alkusanoilla haluan sitten mennä vähän tarkemmin siihen, mitä valiokunta tässä omassa kannanotossaan toteaa. Ylen tehtävänähän on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin, ja sen pitää tukea kansanvaltaa ja tuoda erilaisia mielipiteitä esille. Julkiseen palveluun katsotaan kuuluvaksi myös kotimaisen kulttuurin tuottaminen, sivistys- ja tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen ohjelmistoissa, lastenohjelmien lähettäminen sekä hartausohjelmien tarjoaminen. Julkisiin palveluihin liittyvät sisältöpalvelut voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Yhtiön tehtävänä on lähettää ohjelmia paitsi suomen- ja ruotsinkielisille myös saamen-, romanin- ja viittomakieliselle väestölle. Ohjelmia tulee lähettää erityisryhmille, ja yhtiön arvoja ovat suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus. Yleisradion tulee ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa, joka on tärkeää ulkosuomalaisten kannalta.

Valiokunta toteaa, että se pitää erittäin tärkeänä, että Yleisradion julkinen palvelutehtävä säilyy jatkossakin laajana kattaen ohjelmatoiminnan kaikki osa-alueet uutisista ja asiaohjelmista aina kulttuuriin, urheiluun ja viihteeseen. Valiokunta korostaa erikseen alueellisen toiminnan suurta merkitystä alueen identiteetin vahvistajana ja alueellisen sananvapauden ja tiedonvälityksen takaajana.

Ylen toiminnan painotukset vuosina 2009 ja 2010 -kohdassa valiokunta kävi tarkemmin läpi sitä, mitä juuri näinä vuosina, jotka tähän kertomukseen liittyvät, tapahtui. Siellähän keskeinen asia oli se, että oli erityinen tarve sopeuttaa yhtiön menot kustannustason nousuun ja samanaikaiseen tulokertymän heikkenemiseen. Tällä oli myöskin vaikutuksia erityisesti vakituisen henkilöstön määrään. Toki sopeuttaminen pääosin tapahtui luonnollisen poistuman kautta.

Vuoden 2010 aikana yhtiön hallitus uudisti Yleisradion strategiset linjaukset. Yhtiön visioksi linjattiin, että Yleisradio haluaa olla johtava asia- ja kulttuurisisältöjen, suomalaisen musiikin, lastenpalvelujen, draaman, uutisten sekä ajankohtais- ja aluepalvelujen tuottaja. Urheilussa yhtiö pyrkii tarjoamaan suomalaisia yhdistäviä suurtapahtumia ja lajien monipuolisuutta.

Vuonna 2010 Yleisradion ohjelmista 48 prosenttia oli kotimaista tuotantoa. 28 prosenttia ohjelmista hankittiin kotimaisilta riippumattomilta ohjelmantuottajilta, mikä oli 8,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Hallintoneuvoston kertomuksessa esitetyt katsojien tyytyväisyys- ja luottamusmittaukset sekä eri kanavien katsojaluvut osoittavat, että Yleisradio on pystynyt säästöpaineista huolimatta toteuttamaan palveluvelvoitettaan tuloksekkaasti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että Yleisradion ohjelmisto säilyy monipuolisena ja tasa-arvoisena, mikä tekee mahdolliseksi edelleen tavoittaa merkittävän osan katsojista ja kuulijoista. Valiokunta korostaa kulttuurin moninaisuuden ja kotimaisen urheilun sisällyttämistä ohjelmistoon. Valiokunta toteaa myös, että Suomen ruotsinkielisen väestön palvelut on turvattu ohjelmatoiminnassa. Valiokunta pitää erityisesti lapsille suunnattuja palveluja ja alueellisia lähetyksiä välttämättöminä.

Valiokunta korostaa, että julkisen palvelun tosiasiallinen sisältö ja kohderyhmien tavoittaminen on ennen kaikkea sidoksissa ohjelmistojen sisältöön ja ohjelmien laatuun. Yleisradion toiminnan on jatkossa keskityttävä laadukkaisiin sisältöihin, uusiin, toimiviin palveluihin ja ohjelmien hyvään tekniseen tavoittavuuteen. Valiokunnan mielestä Yleisradion tulee paneutua erityisesti ohjelmien laadullisten kriteerien kehittämiseen ja ohjelmien laadun arviointiin. Valiokunta korostaa myös televisio- ja radiotoiminnan tutkimuksen ja kehittämisen tärkeyttä.

Aivan erityistä huomiota valiokunnan käsittelyssä kiinnitettiin erityisryhmien palveluihin, koska ne muodostavat Yleisradion julkisen palvelun tehtävästä ydinosan. Lähtökohtaisesti nämä erityisryhmille tarjotut palvelut ovat sellaisia, että ne eivät kaupallisena toimintana kannata, minkä vuoksi on perusteltua, että yhtiön laajassa tarjonnassa näille ryhmille suunnatut palvelut ja osuus ohjelmatarjonnasta ylittävät luonnollisesti väestönosan osuuden koko katsoja- ja kuulijakunnasta. Valiokunta korostaa erityisesti Yleisradion internetpalvelujen, esimerkiksi Yle Areenan palvelujen, edelleen kehittämistä myös erityisryhmien palvelujen parantamiseksi.

Yhtenä asiakohtana käsiteltiin tekstitystä, ja sen osalta korostetaan, että kotimaisten ohjelmien tekstityksestä hyötyvät kuurojen ja kuulovammaisten lisäksi myös muun muassa maahanmuuttajat ja ikääntyneet. Myöskin viittomakieli on tärkeää, ja se on erityisen tärkeää siten, että se ottaa huomioon niiden kuulovammaisten lasten tarpeet, jotka eivät vielä pysty lukemaan tekstitystä.

Valiokunta käsitteli myöskin saamenkielistä ohjelmaa, ja sitä asiakysymystä on varsin paljon käsitelty tässä valiokunnan mietinnössä. Valiokunta toteaa, että Yleisradio on keskeisessä asemassa uhanalaisten saamen kielten tukemisessa ja saamen kieliä puhuvien aikuisten ja erityisesti lasten ja nuorten identiteetin vahvistamisessa. Valiokunta kannustaa Yleisradion oman saamelaisohjelmien strategian laadintaan ja sen toimeenpanoon, etenkin jos yhteispohjoismainen hanke tässä asiassa ei etene riittävän nopeasti.

Aivan lopuksi valiokunta kiinnitti myös huomiota karjalan kieleen, joka on eräs maan virallisista vähemmistökielistä vuodesta 2009 lukien. Kielten säilyminen elävinä ja kielten kehittyminen edellyttävät niiden huomioon ottamista resurssien puitteissa Yleisradion ohjelmatoiminnassa.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän tästä Ylen rahoitusratkaisusta viestintäministeri Kiurua, työryhmää ja hallitusta siitä, että se on tällaisen esityksen tehnyt, mikä on huomattavasti parempi ratkaisu kuin viime kaudella esiin tuotu mediamaksu, jota minä ainakin vastustin hyvinkin kiivaasti. Tämä rahoitusmallihan on siitä hyvä, että se pohjautuu progressiiviseen veroon eli ottaa huomioon veronmaksukyvyn, se rahastoidaan eli tulee tietyn tyyppinen puskurimallinen rahoitusratkaisu ja se on viimeviikkoisen päätöksen mukaan ulkona kehyksistä, jolloinka tätä Ylen rahoitusta ei voida käyttää suoraan poliittisen painostuksen välineenä mihinkään suuntaan.

Mutta Pohjois-Suomen kansanedustajat tapasivat jokin aika sitten Ylen terävintä johtoa, ja keskustelimme ennen kaikkea alueellisen toiminnan kehittämisestä ja sen perusedellytyksistä. Alueellinen toimintahan on mukana tässä valiokunnan mietinnössä samoin kuin Ylen kertomuksessa, ja sanon kyllä, että aluetoiminta on Ylen kruununjalokivi. Aiemmin lappilaisten hartaushetki oli se lauantaiaamuinen toivekonsertti. Valitettavasti sitä enää ei ole. Monen turistin Lapin-loma alkaa siitä, kun Lapin radio alkaa kuulua, eikä Lapin uutisia voi toimittaa esimerkiksi Oulusta päin. Päinvastoin Lappiin tarvittaisiin yhteinen tv-toimitus Perämeren Lapin ja saamenkielisen ohjelmatuotannon toimesta. Meillähän on vahvat yhteydet koko Barentsin alueelle.

En tiedä, onko valiokunnassa keskusteltu enemmän — valiokunnan puheenjohtaja voi valistaa — tästä saamenkielisten lastenohjelman Unna Junnán tulevaisuudesta, kun on tiedossa, että rahoitus siihen olisi ollut tuotantoon vain puolen vuoden ajaksi, ensi kesään. Eihän tule kysymykseen sellainenkaan vaihtoehto, että esimerkiksi Pikku Kakkonen tuotettaisiin vain puolen vuoden jaksoissa. Jos tähän on enemmän tietoa valiokunnan puheenjohtajalla, niin hyvä on.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän saamenkieliseen Unna Junná -lastenohjelmaan liittyviä viestejä tuli meille hallintoneuvoston jäsenille ihan viime päivinä, ja oltiin huolissaan samasta asiasta, josta edustaja Mustajärvi puhui. Yle on kuitenkin antanut tästä asiasta 19.3. eli toissa maanantaipäivänä tiedotteen, jossa todetaan, että Unna Junnáa ei lakkauteta, vaan se jatkuu kevään ja sitten syksyllä edelleen. Ei olla lopettamassa sitä ohjelmaa.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin hyvin usein tässä salissa on todettu, niin Yle on kansan radio ja sinä sen tulee säilyä. Nyt käsittelyssä on Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuosilta 2009 ja 2010.

On sanomattakin selvää, että näin jälkijunassa tuleva kertomuksen käsittely on auttamattomasti myöhässä. Olen vahvasti samaa mieltä kuin valiokunta kannanotossaan. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa myös eduskunnan merkitystä Yleisradion toiminnan suuntaamisessa. Nykyinen muoto, joka toinen vuosi annettava Yleisradion hallintoneuvoston kertomus, ei tarjoa eduskunnalle riittävän oikea-aikaista mahdollisuutta vaikuttaa merkittäviin Yleisradion toiminnan linjauksiin. Kertomus tulisikin antaa joka vuosi ja viivytyksettä. Monta vuotta jälkijunassa käsiteltävä kertomus ei anna eduskunnalle aitoa mahdollisuutta osallistua Yleisradion kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! En puutu puheenvuorossani Ylen rahoitukseen. Siitä on tulossa hallituksen esitys eduskuntaan ja toivottavasti jo tänä keväänä, joten siitä puhutaan silloin lisää. Mutta kiitokset eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja niille henkilöille, jotka ovat olleet vaikuttamassa tähän rahoitukseen. Tämä rahoitusjärjestelmä on tällä hetkellä hyvä.

Yleisradion tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yhtiön tulee erityisesti tukea kansanvaltaa ja tuoda erilaisia mielipiteitä esille. Yleisradio tarjoaa tällä hetkellä alueellista uutistarjontaa, ja tähän mielestäni jatkossakin pitää voimakkaasti panostaa. Valtakunnalliset uutiset ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi Yleisradion alueelliset uutislähetykset tuovat maan eri alueilta tärkeää tietoa ihmisiä läheisesti koskevista asioista.

Yleisradiossa korostui vuosina 2009 ja 2010 erityisesti tarve sopeuttaa yhtiön menot kustannustason nousuun ja samanaikaiseen tulokertymän heikkenemiseen. Tätä sopeutusta on toteutettu pienentämällä vakituisen henkilöstön määrää pääosin luonnollisen poistuman kautta. Huolestuttavaa on, että uusien osaajien rekrytointiin on erittäin vähän mahdollisuuksia. Jaan valiokunnan huolen alueellisten toimintaresurssien ja lähetysaikojen vähentämisestä. Tämä nakertaa "alueellisen toiminnan suurta merkitystä alueen identiteetin vahvistajana ja alueellisen sananvapauden ja tiedonvälityksen takaajana". Siinä oli valiokunnan kannanotosta lainaus.

Yleisradion toiminnan tulee tukea kansanvaltaa ja tuoda erilaisia mielipiteitä esille, joten uutistarjonta omalta alueelta tukee sekä lähidemokratian toteuttamista että mahdollistaa paikallistasolla tehtävien päätösten monipuolisemman käsittelyn kuin vain valtakunnallinen uutistarjonta.

Täällä jo puheenjohtaja Satonen viittasi myös vähemmistökieliin ja viittomakieleen ja saamen kieleen. Myös minä osaltani korostan sitä, että niille täytyy löytyä aikaa ja tarjontaa. Tuo oli mielestäni hallintoneuvoston puheenjohtajalta hyvä kommentti tähän, että saamenkieliset ohjelmat tulevat jatkumaan. On mielestäni rikkaus, kun liikkuu pohjoisessa ja esimerkiksi itäisessä Suomessa, missä on toinen merkittävä kieli, karjalan kieli. Kun karjalan kielellä tulee uutislähetyksiä samaten kuin saamen kielellä, niin se on ihan mukavaa kuunnella. Siinä on sitä murretta ja sitä meidän erilaista kielen kulttuuria, mitä meillä Suomessa tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Maakuntaradioiden mahdollisuus tuottaa omalla alueellaan olevien vähemmistökielten ohjelmatarjontaa on siis mahdollistettava. Myös lastenohjelmien tarjontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Paikalliset alueelliset uutiset voivat ylittää uutiskynnyksen alueellisissa lähetyksissä, vaikka ne eivät sitä valtakunnallisesti tekisikään.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Yleisradio on koko kansan radio. Me kansanedustajat käytämme välillisesti Suomen kansan valtaa Ylen sisältöjen ja toiminnan suhteen, ja olisin toivonut, että salissa olisi ollut isompikin kourallinen kansanedustajia miettimässä Ylen menneisyyttä mutta myöskin tulevaisuutta, koska näissä kertomuksissa on aina uuden siemen, josta kannattaa mennä eteenpäin.

Tietysti me kansanedustajat saamme kansalaisilta paljon palautetta, koska Yle liikuttaa. Se liikuttaa silloin, kun jotain suurta tapahtuu: kanavia suljetaan tai niitä uudistetaan, ohjelmia lakkautetaan tai lisätään. Silloin palautetulva on meille kansanedustajillekin varsin suurta, ja juuri tämä saamenkielisten lastenohjelma-asia oli viimeksi meidän sähköposteissamme huolenaiheena.

Käsittelyssä ovat todellakin nyt vuoden 2009 ja 2010 Yleisradion kertomukset, ja olen edellä olevien puhujien kanssa samaa mieltä siitä, että hieman jälkijunassa tulemme siihen, että voimme aidosti ja oikeasti arvioida, mitä Yleisradiossa on tapahtunut ja miten tästä kurssia voitaisiin parantaa. Eduskunnan merkitystä juuri toiminnan linjauksessa ja suunnittelussa tuleekin parantaa ja ainakin nämä käsittelyssä olevat toimintakertomukset sillä tavalla ajantasaistaa, että ainakin vuoden 2011 sinänsä pitäisi olla jo käsittelyssä.

Valiokunnassa oli pieni kiusaus lähteä arvioimaan tilannetta tämän päivän valossa, miten Yleisradio on ja kehittyy. Erityisesti tämä Yleisradion tuleva Yle-laki ja rahoitus on suuri asia, jossa itse toivon, että pääsemme kestävälle uralle ja pitkäjänteisyyttä tähän rahoitukseen ja Ylen toimintaan tulee lisää. Mutta se on aivan uuden käsittelyn paikka, kun saamme sen tämän kevään aikana eduskuntaan ministeri Kiurun johdolla.

Arvoisa puhemies! Yleisradio on todellakin julkisen palvelun tuottaja. Sillä on erityinen tehtävä yhteiskunnassamme. Sisällöntuotannossa ovat omasta mielestäni erityisesti juuri kulttuuri, viihde, urheilu, uutiset laajapohjaisesti tuotettuna tärkeää kansallisomaisuuttamme. Tähän erityistehtävään kuuluu se, että kielipolitiikka otetaan huomioon, vähemmistöt ja erityisryhmät erityisesti, ja viime vuosina, 2009 ja 2010, ovat lapset, nuoret olleet niitä, joihin on panostettu ja joille ohjelmatarjontaa lisätty.

Tämä sali ja myöskin oikeastaan Yle ja hallintoneuvosto ovat kantaneet suurta huolta siitä, että Yleisradio on myöskin alueiden radio ja televisio. Alueellinen näkyvyys tulee myöskin taata tulevaisuudessa. Valiokunnassa kiinnitimme huomiota siihen, että sisällöntuotantoa myöskin paikallisesti tehostetaan, ja juuri tämä ajankohtaisuuden ja sen, että yhteiskunnallinen merkitys niillä alueilla Yleisradiolla on suuri, painoarvoa pitää tulevaisuudessakin lisätä. Paikallisidentiteetti, paikallisuus vahvistuu sitä myötä, kun Yleisradio on vahvasti läsnä arjessa siellä alueilla.

Alueellisen palvelun lisääminen onkin ollut näitten toimintavuosien aikana tiivistä, ja usein olemme saaneet kuulla, että juuri esimerkiksi uutislähetyksiin on otettu maakuntien sisällöntuotannosta valtakunnan lähetyksiin mukaan paljon materiaalia, ja tämä on vahvistanut maakuntaradioiden tulevaisuutta erityisen paljon.

Yleisradion pitää toimia ja Yleisradio on toiminut ajassa. Erityistä kiitosta on kansalaisilta saatu Yleisradion netin kehittymisestä. Uutisvirta ja -tarjonta on valtavan hyvää jo tällä hetkellä. Yle Areena antaa meille täyden palvelun katsoa ohjelmia silloin, kun katsojalle eli meille on sopiva aika. Tekniikka kehittyy koko ajan, ja Yleisradio on pystynyt näitten toimintavuosien aikana olemaan tekniikan edelläkävijä ja tuomaan teräväpiirtolähetyksiä jne. mukaan tähän tuotantoon, ja minusta se on aivan oikein ja yksi Yleisradion tärkeimmistä tehtävistä.

Valiokunta kiinnitti myöskin huomiota siihen, että tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen Ylen osalta täytyy tulevina vuosina kiinnittää erityistä huomiota.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yleisradion tehtävä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Eduskunnalla on tärkeä merkitys Yleisradion toiminnan suuntaamisessa, ja siksi oikeastaan itse täytyy sanoa, että olen aika yllättynyt, että täällä tällä kertaa on näin vähän edustajia paikalla. Olisin olettanut, että täällä useammat haluaisivat keskustella asiasta.

Tämä nykymuotoinen, joka toinen vuosi annettava kertomus ei anna eduskunnalle oikea-aikaista mahdollisuutta vaikuttaa merkittävästi ja nopeasti Yleisradion linjauksiin. Kun nyt käsittelemme vuosien 2009 ja 2010 kertomuksia, voi lämpimästi yhtyä niihin puheenvuoroihin, että kyllä jatkossa toivoisi, että nopeampaan rytmiin päästäisiin. Jotta voidaan vaikuttaa toiminnan linjauksiin, kertomus tulisi antaa joka vuosi ja viipymättä.

Vuoden 2010 aikana yhtiön hallitus on uudistanut Yleisradion strategiset linjaukset. Muun muassa urheilussa yhtiö pyrkii tarjoamaan suomalaisia yhdistäviä suurtapahtumia ja lajien monipuolisuutta. Suomalaiset ovat edelleen urheilukansaa ja haluavat nähdä sekä kuulla urheilukilpailuja ja kilpailujen selostuksia. Valiokunta korostaa mietinnössään kulttuurin moninaisuuden ja kotimaisen urheilun sisällyttämistä ohjelmistoon. Kyllä monien suomalaisten, kuten itsenikin, mielestä aivan liian monet urheilutapahtumat ovat siirtyneet maksullisille kanaville, ja toivon vilpittömästi, että tähän mielestäni huolestuttavaan suuntaukseen kiinnitetään jatkossa enemmänkin huomiota. Siitä saa kyllä ainakin maakunnissa joka päivä terveisiä.

Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on, että erityis- ja vähemmistöryhmien palvelut muodostavat Yleisradion palvelujen yhden tärkeän osan. Yleisradio on velvoitettu tekstittämään kaikki suomenkieliset ohjelmat vuoteen 2016 mennessä. Tämän velvoitteen ulkopuolelle jäävät musiikki- ja lastenohjelmat sekä urheilulähetykset. Myös viittomakielisten lähetysten tarvetta on syytä korostaa. Erityisesti on otettava huomioon sellaistenkin kuulovammaisten lasten tarpeet, jotka eivät pysty lukemaan tekstitystä, kuten valiokunnan mietinnössä on tullut esille.

Viihdeohjelmilla on erityinen merkitys luotaessa monipuolista ja vetovoimaista ohjelmistoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsille suunnattuihin ohjelmiin, joista he saavat vaikutteita pitkälle elämään. Valiokunnassa asiantuntijakuulemisessa tuli esille myös, että Yleisradion kokonaistarjonnassa lapsille suunnatut palvelut ja sisällöt ovat suhteellisesti supistuneet, mikä on ristiriidassa yleisradiolaissa annetun erityisen palveluvelvoitteen kanssa. Valiokunnan näkemyksen mukaan Yleisradion toiminnan on jatkossakin keskityttävä laadukkaisiin sisältöihin, ohjelmien hyvään tekniseen tavoittavuuteen ja uusiin toimiviin palveluihin. Etenkin tulee paneutua ohjelmien laadullisten kriteerien kehittämiseen ja ohjelmien laadun arviointiin.

Arvoisa puhemies! Ohjelmissa tulee huomioida koko maan kattavuus, ja siksi on tärkeää, että turvataan myös alueelliset toimintaresurssit eikä vähennetä alueellisia lähetysaikoja.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä en lähde toistamaan valiokunnan mietintöä, jonka puheenjohtajamme Satonen ansiokkaasti esitteli. Kiinnitin runsaan ja laadukkaan ohjelmatarjonnan ohessa huomioni yhteen merkittävään epäkohtaan, joka ansaitsee huomionsa myös tässä keskustelussa ja edellyttää mielestäni korjaavia toimenpiteitä.

Yleisradion julkisen palvelun tehtäviä ovat Yleisradiota koskevan lain 7 §:n mukaan muun muassa tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä muun muassa tuottaa palveluja saamen-, romanin- ja viittomakielellä.

Yleisradiolla on keskeinen asema ja vastuu myös viittomakielisten lasten palvelemisessa. Kuitenkaan viittomakielisille lapsille ei ole ollut tarjolla lastenohjelmia omalla kielellään, ei tv:ssä eikä verkossa. Minua tämä liikuttaa, ja oikeustajuni edellyttää korjausta. Yle ei tältä osin mielestäni täytä tehtäväänsä viittomakielisten lasten kohdalla.

Arvoisa puhemies! En usko, että ohjelmatarjonnasta huolehtiminen viittomakielisten lasten kohdalla olisi erityisen suuri investointi, saati välttämättä toteuttamistavaltaan hankala. Mieluusti näkisin edes kerran viikossa esimerkiksi Pikku Kakkosessa viittomakielen tulkkausta. Tämä olisi kasvatuksellisesta näkökohdasta kaikkien lasten kohdalla ennakkoluuloja ja raja-aitoja eri kieliryhmien välillä murtavaa ja mielestäni tärkeää toimintaa.

Olen tehnyt asiasta myös kirjallisen kysymyksen ja toivon ja mielelläni jopa edellyttäisin tätä, jos suinkin näin vahvalla sanalla sanoen asiaan voin vaikuttaa tulevaan. Mielestäni viittomakielisille lapsille tulee tarjota tasa-arvoinen mahdollisuus Ylen tarjoamiin palveluihin omalla kielellään. Toivon, että Yleisradiossa huomioidaan koko valiokunnan ottaneen asiantilaan kantaa.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän valiokuntaa asiallisesti, paneutuvasti laaditusta mietinnöstä koskien hallintoneuvoston kertomusta. Valiokunta on tehnyt hyvää työtä, vaikka ymmärrän myös niitä puheenvuoroja, jotka ilmaisivat turhautuneisuutta siitä, että kertomus on varsin kaukaista historiaa käsittelevä kertomus. Tämä on meillä tämän kertomuksen jättämisjärjestys nykysäännösten ja käytännön mukaan. Sitä ei voi pitää kauhean hyvänä, mutta tiedossa on, että kun tämä Yleisradion rahoitusta ja lainsäädäntöä koskeva muutosesitys, joka perustuu eduskuntaryhmien puheenjohtajien sopimukseen, on nyt luonnoksena olemassa, niin tässä uudistuksessa toteutuu myös se, että kertomus, jonka hallintoneuvosto antaa, annetaan jatkossa joka vuosi.

Kuinka pian toimintakauden jälkeen se kertomus saadaan eduskunnan käsittelyyn, se jää varmasti nähtäväksi. Jos jatkamme sitä käytäntöä, että saamelaiskäräjät antaa myös lausuntonsa hallintoneuvoston kertomuksesta, niin siinä pakostikin kuluu jonkun verran aikaa. Mutta joka vuosi annettava kertomus on tietysti paljon parempi valiokunnan ja eduskunnan kannalta kuin tämä nykyinen käytäntö.

Valiokunta on nostanut tärkeitä asioita esiin mietinnössään. Tämä keskustelu alueellisen toiminnan merkityksestä demokratian, suomalaisen yhteiskunnan, tiedonvälityksen ja oikeastaan koko kansan ja maan hahmottamisen kannalta on tavattoman tärkeä asia. Hallintoneuvostossa toistuvasti viime kaudellakin keskusteltiin alueellisen toiminnan merkityksestä, ja uskon, että viestit Ylen toimivan johdon suuntaan ovat menneet perille ja toistuvasti ylläpidämme huolta siitä, että alueellinen toiminta voisi olla riittävän hyvin resursoitu.

Alueellisen toiminnan rakenteita on kehitetty viime vuosina niin, että niin kuin tässä kuvattiin aikaisemmassa puheenvuorossa, samat henkilöt voivat tehdä lähetystä myös valtakunnan verkkoon eivätkä vain sinne alueelliseen verkkoon ja henkilöiden vastuut vaihtelevat ja työ säilyy mielekkäänä. Näin tämä alueellisten tapahtuminen ja siellä syntyvän kulttuurin, uutistoiminnan näkyvyys myös valtakunnan verkossa on kasvanut viime aikoina.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Yleisradion tulee paneutua erityisesti ohjelmien laadullisten kriteereiden kehittämiseen ja ohjelmien laadun arviointiin. Tämä on varmasti hyvin tärkeä ja varteenotettava huomautus ajatellen juuri sitä Ylen kasvavaa vastuuta rahoittajilleen nyt, kun tämä uusi Ylen rahoituslaki tulee voimaan. Yleisradion täytyy huolehtia siitä, että se, mitä julkisilla varoilla, tulevalla Yle-verolla, rahoitetaan, laadullisesti tyydyttää yleisöä ja niitä, jotka sitä veroa sitten maksavat.

On mielenkiintoista, että valiokunta on nostanut esille myös tällaisen yksityiskohdan kuin televisio- ja radiotoiminnan tutkimuksen ja kehittämisen tärkeyden. Valiokunta ehdottaa, että tällaiseen tutkimukseen pitäisi voida kohdentaa myös varoja televisio- ja radiorahastosta. Tällaista varmaan pitää miettiä ja ylipäänsä katsoa sitä, millä tavalla erilainen tutkimustoiminta voi hyödyttää Yleisradion oman toiminnan kehittämistä tässä uudessa tilanteessa, jossa Yleisradion asema suomalaisessa yhteiskunnassa kehittyy.

Yleisradion kertomukselle ja Yleisradion itseymmärrykselle hyvällä tavalla valiokunta nostaa esiin nämä erityis- ja vähemmistöryhmien palvelut. Nehän ovat juuri eräänlainen ydin ja erityisosa Yleisradion toimintaa. Kaupalliselta pohjalta ei ole mahdollista palvella pieniä erityisyleisöjä samalla tavalla kuin Yleisradiolla on mahdollisuus, kun sen toiminta rahoitetaan julkisilla varoilla. Tämä asettaa siis Yleisradiolle erityisen velvollisuuden pitää huolta erityisryhmistä.

Edustaja Kymäläinen äsken juuri nosti esiin nämä viittomakieliset lapset ja lastenohjelmien lähettämisen niin, että niitä tulkittaisiin viittomakielellä myös lapsille. Tämä on varmasti alue, josta täytyy käydä keskustelua ja katsoa, mitä kehittämismahdollisuuksia siinä on. On selvää, että Yleisradio ei saa sulkea myöskään mitään lapsiryhmää, mitään kieliryhmää lasten joukossa pois oman palvelujensa piiristä. Tässä on varmasti parantamisen paikka.

Yleisradiolla on hyvin monta erilaista erityispalvelua, kun katsoo Yleisradion sivuilta, mitä Yleisradio esittelee. Se lähettää viittomakielisiä uutisia arkisin, viikkokatsauksen sunnuntaisin Yle TV1:ssä. Ohjelmatekstitys on tällainen erityispalvelu, jossa Ylen kotimaisia ohjelmia, suomeksi tai ruotsiksi tulevia, tekstitetään kuulovammaisia varten. Edelleen Yleisradio toteuttaa äänitekstitystä eli muuntaa ruudun suomen- ja ruotsinkielisiä käännöstekstejä synteettiseksi puheeksi. Tällaistakin palvelua on saatavilla Yleisradion piirissä tv:ssä. Selkouutiset on eräs tällainen erityispalvelu, jonka kuulija- ja yleisöryhmä on varsin pieni, mutta Yleisradio kantaa vastuun myös tästä. Selkouutisia on radiossa ja myös netissä seurattavissa. Ylen Klassinen on klassisen musiikin koko vuorokauden kestävä 24 tunnin kanava, joka on kuunneltavissa televisiosta tai Yle Areenasta. Sitten on sellainen erityispalvelu kuin Yle Mondo, joka lähettää vieraskielisiä lähetyksiä ympäri vuorokauden tv:n radiopalveluna, omaa ohjelmistoa englanniksi ja venäjäksi, lisäksi uutisia selkosuomeksi. Sitten on erityispalvelu TV Finland, joka palvelee ulkosuomalaisia satelliittikanavan kautta ja jonka ohjelmistoa kootaan Yle TV1:n, TV2:n ja MTV3:n ohjelmista. Näkyvyysalue kattaa Euroopan aina Kanariansaarille ja Lähi-itään asti, eli suomalaiset saavat seurata Ylen ohjelmaa satelliittikanavan välityksellä. Ja niin edelleen. Näitä erityistehtäviä Yleisradiolla on.

Viime torstaina Yleisradion hallitus kokoontui ja on antanut tiedotteen uusista linjauksistaan, jotka se esittää hallintoneuvoston hyväksyttäviksi. Yleisradio kehittää omaa toimintaansa edelleenkin. Viime aikoina, kun taloutta on tasapainotettu, tilaukset kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä ovat olleet tavallista alhaisempia. Tästä ovat tuotantoyhtiöt kantaneet huolta, miten tämä suomalaisen kulttuurin tukeminen Yleisradion taholta nyt sitten onnistuu. Nyt näyttää ainakin hallituksen kokouksen perusteella siltä, että Yleisradio jatkossa kykenee lisäämään näitä tilauksia ja hankkimaan kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä enemmän ohjelmia ja palveluja. Tämä on eräs Yleisradion tärkeä funktio suomalaisessa yhteiskunnassa: ylläpidämme kotimaista kulttuuria, kun tilaamme kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä ohjelmistoja.

Suunta on siis hyvä tällä hetkellä. Viime vuoden tilinpäätöksen alustavat tiedot näyttävät, että Yleisradion taloudellinen tilanne on varsin vakaa. Aletaan olla siinä tavoitteessa, että tappiota ei enää tule. Tästä on hyvä jatkaa, kun saadaan vielä se uusi rahoitusjärjestelmä käyttöön ja päästään toiminnan kehittämiseen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos liikenne- ja viestintävaliokunnalle mietinnöstä ja täällä salissa olleille keskustelijoille ajatuksista, joita on noussut esiin. Haluan lyhyesti minäkin puhua viittomakielisten puolesta itsekin viittomakielisenä. Se, mitä edustaja Kymäläinen totesi lasten ohjelmista, on totta. Haluaisin vielä laajentaa tätä keskustelua viittomakielen käytöstä myös muihin ohjelmiin. Esimerkiksi nyt, kun tässä hiljattain on käyty monet isot vaalit, mikäpä estäisi, että siellä suorissa vaalitenteissä eri tv-kanavilla olisi viittomakielistä tulkkausta.

Jotenkin minusta tuntuu, että nyt Yle ja viittomakieliset eivät aivan täysin kohtaa toisiaan. Mahdollisuuksia on, meillä on viittomakielen tulkkien koulutus ja viittomakielistä koulutusta, sen alan taitajia on todella paljon ja kieltä tutkitaan yliopistossa. On muistettava, että ohjelmia tekstitetään kuulovammaisille ja kuuroille, mutta suomen kieli on heille vasta toinen kieli, viittomakieli on se oikea äidinkieli, eli siinä mielessä tasa-arvo ei toteudu eikä tämän julkisen palvelun tehtävä täysin.

Toinen ongelma sitten, mitä tuolla omassa maakunnassa kuulee: teleoperaattori- ja laitevalmistajien yhteistyö ei tuo Ylen internetpalveluita vielä kaikille. Elikkä Pudasjärvellä mummo kertoi, että kyllä kai se netti näkyy, kun katolle kiipeää. Ylen tarkoitus tuskin on, että mummot Pudasjärvellä katoille kiipeilevät. Yle Areena ja nettiradio eivät valitettavasti ole vielä kaikkien käytössä.

Edustaja Torniainen otti esiin tärkeän asian, johon lyhyesti totean, että kyllä, lisää urheilua tv- ja radiokanaville, ei pelkästään viihteeksi, vaan myös kansakunnan henkiseksi ja fyysiseksi esimerkiksi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä tämän keskustelun jälkeen kahteen asiaan vielä ottaa kantaa.

Ensimmäinen on tämä laajempi kokonaiskysymys siitä, että kun nyt tämä uusi Yle-laki vahvistaa liikenne- ja viestintävaliokunnan roolia valvonnassa, niin se on varmaan semmoinen keskustelun paikka sitten toisaalta valiokunnan ja toisaalta Ylen hallintoneuvoston ja Ylen välillä, miten me saamme tämän toimimaan niin, että tämä vuosittain tuleva kertomus ei ole puolitoista vuotta jäljessä siitä, kun asiat ovat tapahtuneet. Se keskustelu meidän täytyy käydä. Mikä se tapa on? Tietenkään ei ratkaisua pidä sitä kautta hakea, että se täytyy hyvin nopealla aikataululla tehdä hoitamatta asianmukaisia kuulemisia ja muita, mutta täytyy miettiä, mikä on se tapa, että tämä asia voidaan järkevästi hoitaa.

Toinen asia, johon yksityiskohtaan haluan palata tässä, on se, minkä edustaja Torniainen nosti esille, eli urheilu. Urheilun osaltahan me olemme sellaisessa tilanteessa, että nämä kansainväliset suurtapahtumat kyllä näkyvät Euroopan parlamentin päätöksellä joiltakin vapaasti nähtäviltä kanavilta. Sitä en näe isona ongelmana, onko se sitten Yle vai MTV3, Nelonen tai mikä hyvänsä. Mutta sen sijaan meillä on kyllä se potentiaalinen ongelma, että todella paljon urheilua on siirtynyt maksukanavien taakse, ja sekään ei ehkä olisi maailman suurin ongelma, mutta vielä ongelmallisempaa on se, että tämä maksukanava kannattaa varsin huonosti. Siitä on monia esimerkkejä olemassa ihan tältäkin päivältä. Vaarana on se, että hetken päästä meillä ei näy urheilua juuri missään, muuta kuin nämä isoimmat tapahtumat.

Sen takia meidän on nyt kyllä jo mietittävä sitä, mitä siinä tilanteessa tehdään, jos maksukanavien kautta ei urheilua kannata näyttää muuta kuin korkeintaan muutamia lajeja.

Anteeksi, puhemies, tulen pönttöön.

Arvoisa puhemies! Kun pääsee tästä urheilusta selittämään, niin ei tahdo tämä kaksi minuuttia riittää.

Jos me olemme siinä tilanteessa, että maksukanavien kautta ei pystytä tätä asiaa hoitamaan — ja sekään ei tietenkään ole mikään ideaalinen vastaus, esimerkiksi hyvin paljon on tullut palautetta siitä, kun hiihto on nyt mennyt sinne maksukanavan taakse, niin se ei ole ikään kuin oikea paikka suomalaiskansalliselle urheilulle, ja myöskin meidän kotimainen palloilutoiminta ja sarjatoiminta on hyvin pitkälle siellä maksukanavien takana — mutta jos mennään siihen tilanteeseen, että maksukanavatoiminnalle tulee taloudellisia vaikeuksia, mikä on hyvin mahdollista, tai jos lopputulema on se, että ainoastaan maksukanavien kautta kaikkein kiinnostavimmat tapahtumat kannattavat, kuten ehkä esimerkiksi lajeittain jääkiekko, kansainvälinen jalkapallo, mahdollisesti moottoriurheilu, ehkä jotkut muut yksittäiset tapahtumat, niin silloin kärsii valtaosa siitä suomalaisesta urheilutoiminnasta, jolla on iso kansallinen merkitys nimenomaan siinä, että me saamme nuoria urheilun pariin, harrastajia mukaan ja monia talkoolaisia ja muita, jotka tekevät näissä pienemmissäkin lajeissa, jotka eivät silti ole pieniä, vaikka ne eivät tässä joukossa olekaan, mitkä mainitsin, että ne saavat näkyvyyttä.

Sen takia olen tuonut esille sen ajatuksen, että Ylellä voisi olla tällainen oma urheilukanava, joka lähtisi siitä periaatteesta, että lähetysoikeuksista ei makseta mitään mutta sen sijaan Yle kustantaa tämän tuottamispuolen. Tiedän, että tämäkään ei ole ihan halpa vaihtoehto, mutta jos verrataan sitä siihen, minkälaiset kansalliset hyödyt me saavutamme sillä, että meillä on näkyvissä kotimaista urheilua hyvin monipuolisesti — kuten tuossa Ylen omassa strategiatavoitteessa oli, että monipuolisesti eri lajeja — niin tämäntyyppinen ratkaisu voisi olla se keino, jolla me turvaisimme tämän näkyvyyden kaiken kansan nähtäville ja selviäisimme kuitenkin varsin kohtuullisin korvauksin.

Jos asiaa katsoo toiselta puolelta eli lajiliittojen näkökulmasta, niin ainoastaan muutama lajiliitto, jotka tässä jo osittain mainitsin, on sellaisia, joilla on merkittävää lisäarvoa niistä saavutettavista lähetyskorvauksista. Suurin osa joutuu tavalla tai toisella osallistumaan kaupallisella puolella tulevien lähetysten kustantamiseen, eivät suinkaan kaikki, mutta suurin osa joutuu. Silloinkaan saavutettava hyöty ei ole lähellekään samaa tasoa kuin Ylen kautta lähetettävässä lähetyksissä, koska tavoitetaan huomattavasti pienempi joukko, koska ne, jotka sen maksukanavan ovat valmiita lunastamaan, ovat niitä, jotka ovat kaikkein eniten vihkiytyneitä tälle asialle mutta eivät välttämättä ole niitä uusia kohderyhmiä, jotka olisivat hyvin tärkeitä tavoittaa, jotta voitaisiin tätä urheiluharrastusta edistää.

Korostan, että sillä on iso vaikutus ylipäätään tässä yhteiskunnassa, että me saamme lisättyä erityisesti nuorten urheiluharrastusta.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Satosen käsitykseen siitä, että urheilu on osa kansallista kulttuuria, ja koska urheilu on osa kansallista kulttuuria, on ihan selvää, että Yleisradion tulee huolehtia myös tämän kulttuurin näkyvyydestä omilla kanavillaan.

Viime aikoina Yleisradio on tehnyt uudistuksia radiokanavien ohjelmasisällöissä. Ohjelmia on jaettu vähän uudelleen eri kanaville ja muun muassa urheilun osalta on tehty aika iso ratkaisu: sellaisia pitkiä urheiluselostuksia, joilla on oma kiinteä, intensiivinen yleisönsä, on siirretty Yle Puheelle, jotta uutislähetykset eivät katkaisisi näitä urheilulähetyksiä ja -selostuksia juuri silloin, kun maali on syntymässä, esimerkiksi, mikä olisi katastrofaalista urheiluyleisön kannalta. Eli muutoksia on tehty ajatellen sitä urheilua seuraavaa yleisöä.

Sitten se toinen puoli tätä urheilun todellisuutta ja Yleisradion suhdetta on se, että näistä suurista kisoista, kansainvälisistä kisoista, joiden tv-oikeudet ovat kalliita, joudutaan käymään tiukkoja neuvotteluja, jotta voidaan niitä lähettää Ylen budjetin puitteissa. Se on se toinen reuna, jossa tulee vastaan sitten seinä, jonka ylitse ei päästä, koska rahaa ei riitä.

Maksukanaville urheilu voi olla tuottoisa bisnes. Niin kauan kuin se on tuottoisa bisnes, se maksukanavalogiikan mukaan tietysti kannattaa pitää siellä. Mutta jos se ei ole tuottoisa bisnes, niin silloin tietysti herää kysymys siitä, kuinka paljon Yleisradio voi tulla urheilukulttuuria vastaan ja huolehtia siitä, että riittävän laajasti juuri sellainen seuratasoinen, suomalaiseen kulttuuriin kuuluva urheilu tulee näkyviin Yleisradion kanavien kautta. Totta kai se siinäkin yhteydessä on myös taloudellinen kysymys Yleisradiolle.

Mutta tämän tyyppisiä ehdotuksia, joita edustaja Satonen esitti, minusta kannattaa vakavasti miettiä.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn lämpimästi noihin edustaja Satosen esille ottamiin ajatuksiin siitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin edetä ja olisi hyvä edetä. Kyllä ihan vilpittömästi, kun ihmisten kanssa keskustelee, siellä urheiluohjelmat tulevat esille: se, että niitä tulisi olla televisiossakin nähtävissä jatkuvasti, ei pelkästään ulkolaista urheilua, vaan nimenomaan kotimaista urheilua. Se viesti, mikä siitä olisi myöskin meidän nuorisolle, ei ole pelkästään se, että katsotaan niitä kilpailuja, vaan niille nuorille sillä on äärettömän iso merkitys myöskin tulevaisuuden ja tulevan yhteiskunnan ja heidän liikunnan harrastuksensa kannalta, mitä vaikutteita he saavat. Tulisi olla myöskin niitä nuoria kiinnostavia urheilulajeja. Kun joskus olen seurannut lehdistä myöskin, miten on katsojia, niin kyllä ne Urheiluruudut ja tällaiset ovat aika katsottuja tapahtumia televisiossa.