Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävää lakiesitystä katsottaessa voisi luulla, että hallituksen ja lainsäätäjän viimeinenkin lamppu on sammunut. Herra puhemies, näin ei kuitenkaan ole. Kyseessähän on ensinnäkin hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista annetun lain säännöstä elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liikkeensä suljettuna. Siis toisin sanoen säädetään siitä, että saa pitää liikkeensä suljettuna. Tästä tulee sille, joka ei tunne tätä asiaa, se ajatus, että voi aikoja, eduskunta säätää lakia, jolla edistetään sitä, että liike pitää ovensa suljettuna, kun voisi kuvitella erityisesti taloustilanteesta johtuen, että edistäisimme sitä, että liikkeet ovat mahdollisimman hyvin auki, kauppa käy, valtio saa verotuloja ja niin edelleen ja niin edelleen.

Kyseessähän on kuitenkin itse asiassa liikeaikalaista, joka on ollut voimassa joulukuusta 2009 lähtien, lähtevä jatkumo. Tuolloinhan määriteltiin ne juhlapäivät, jolloin liikkeiden tulee olla kiinni. Aiemmin perusajatus ja lähtökohta laissa oli, että silloin määriteltiin ajat, jolloin liikkeet voivat olla auki. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Samassa yhteydessä, kun erityisesti kauppakeskusten kohdalla tätä liikeaikalakia säädettäessä pohdittiin, mikä tulee olemaan pienyrittäjien asema, eduskunta ja jo silloinen eduskunnan talousvaliokunta edellytti, että eduskunta seuraa hyvin tarkoin tuon lain vaikutuksia muun muassa alan työntekijöiden ja yrittäjien jaksamisen näkökulmasta.

Nyt on käynyt juuri niin kuin on ennustettu ja silloin jo ounasteltu: Erityisesti kauppaliikkeissä suurissa kauppakeskuksissa on ollut se tilanne, että pienyrittäjä on ollut erittäin vaikeassa asemassa kauppakeskusten aukioloaikojen kanssa. Ja kun on kyse pienistä yrityksistä, yrittäjistä — työntekijämäärältään tässä tapauksessa, johonka lakia sovelletaan, alle viisi työntekijää tai enintään sen suuruinen yritys — niin sen mahdollisuudet pärjätä neuvotteluissa siitä, milloin yrittäjä pitää vaikka vapaapäivän, ovat olleet käytännössä olemattomat.

Näin ollen siihen tilanteeseen tullaan, jossa lainsäädännön kautta halutaan nyt olla turvaamassa pienyrittäjän asemaa, jotta ei käy niin, kuten monessa tapauksessa on käynyt, että yrittäjillä ei ole ollut vapaapäivää ja näin jaksaminen on ollut sitten tipotiessään, koska jokainen tietää sen — tosin kansanedustajat ovat siihen tottuneet — että seitsemän päivää viikossa työntekoa kutakuinkin vuorotta rasittaa itse kutakin ajan myötä. Tässä mielessä tämä lainsäädäntö on erinomaisen tervetullut, ja kuten alussa sanoin, äkkinäinen voisi luulla, että viimeinenkin lamppu on sammunut lainsäätäjältä. Tässä kohtaa ei ole, vaan tässä turvataan sen pienemmän yksilön, pienemmän tahon, asemaa.

Myös perustuslakivaliokunta on käsitellyt asian ja myös tämän taannehtivuuden suhteen näihin sopimuksiin nähden todennut, että se ei loukkaa perustuslakia. Tässä mielessä myös perustuslakivaliokunnan kanta ja näkemys on mielestäni oikea, ja näin tuleekin toimia. Samalla myös sitten pystytään tämä lainsäädäntö viemään eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Samassa yhteydessä, kun tässä tapauksessa puhutaan erityisesti vähittäiskaupasta sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajasta, haluan myös sen todeta, että kun vuonna 2007 laskettiin parturi-kampaamoiden ja useiden muiden pienyrittäjien arvonlisävero 22 prosentista 8 prosenttiin, sittemmin vuonna 2011 arvonlisävero nousi prosentilla eli 9:ään ja vuonna 2012 se nostettiin hallituksen esityksen mukaisesti 23:een ja vielä vuonna 2013 nostettiin 24:ään, niin tämä on johtanut siihen, että monet parturi-kampaamoalan yritykset ovat ajautuneet konkurssiin, eivät ole kyenneet suoriutumaan velvoitteistaan, siitä syystä myös, että parturi-kampaamoiden käyttö on vähentynyt. Ja voi myös kuvitella, että samassa yhteydessä myös harmaan talouden määrä on varmasti lisääntynyt. Hallituksen tavoitteenahan on ollut harmaan talouden torjunta. Tässä yhteydessä se ei myöskään alan järjestöjen mukaan ole toiminut oikein, vaan arvonlisävero on johdattanut tuota kehitystä siihen suuntaan, että niin sanottua pimeääkin työtä entistä enemmän tehdään eli niin sanottuja kotiparturointeja.

Herra puhemies! Tämän lain yhteydessä käsitellään juuri aukiolokysymystä, ja siinä mielessä kyllä, kun sivutuotteena tämän alv-asian nostin tähän, on ainakin toivottavaa, että tässä yhteydessä ylipäätänsäkin, kun ensi viikolla hallitus arvonlisäveroasioita käsittelee, se miettii joka kohdassa, mikä se vaikutus on myös sen alan työllisyyteen, toimintaan, mahdollisuuteen pärjätä.

Joka tapauksessa tämä laki, joka nyt on eduskunnan käsittelyssä ja päätettävänä, on erinomainen, ja siitä kiitokset hallitukselle, samoin kuin talousvaliokunnalle hyvästä käsittelystä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen erinomaiseen puheenvuoroon sen verran näistä parturi- ja kampaamoalan yrittäjistä: Tosiaan viime vuonna tietojeni mukaan toista tuhatta alan yrittäjää lopetti toimintansa, ja syynä oli se, että kun arvonlisävero laitetaan hintaan, niin asiakkaiden käynnit vähenevät ja näin ollen yrittäjän tulot vähenevät. Sama ongelma on myöskin kauneusalan yrittäjillä — olen saanut tämmöistä viestiä — kosmetologeilla ja muilla.

Eli kun arvonlisäverosta keskustellaan, niin keskustellaan sitten laajasti myöskin todellisten kädenkäyttäjien ja näitten yrittäjien tämänhetkisestä työllisyystilanteesta. Uskon, että jos arvonlisäveroa pudotetaan — arvoisa puhemies, tein tässä viikko sitten lakialoitteen asiasta, toivottavasti hallituksen ihmiset lukevat sen huolella lävitse — jos se pudotetaan 10 prosenttiin, minä olen varma siitä, että yritystoiminta elpyy, ja kun minulle on nimenomaan kerrottu, että 60 prosenttia vapaista parturi-kampaajista tekee työtään pimeänä, niin harmaa talous samalla poistuu.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Viime keväänä kävimme selonteon pohjalta laajemman keskustelun kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista ja silloin totesimme, että siinä on sekä hyviä että negatiivisia asioita.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta totesi lausunnossaan, että kuluttajat suhtautuvat aukiolojen pidentämiseen ja sunnuntaiaukioloon tietysti myönteisemmin. Laajentuneet aukiolot ovat hyödyntäneet enimmäkseen suuria kauppaketjuja. Kiinnitimme myös huomiota työntekijöiden työssäjaksamiseen, henkilöstön turvallisuuteen sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen.

Talousvaliokunta mietinnössään otti kantaa pienyrittäjän asemaan kauppakeskuksessa tai vastaavassa kauppakeskittymässä. Sopimusvapaus ja osapuolten epätasapainoinen neuvotteluasema ovat johtaneet siihen, ettei vapaapäiväoikeutta käytetä täysimääräisesti lain tarkoittamalla tavalla. Tämä on johtanut sovittamattomaan tavoitteiden ristiriitaan, eli pelisäännöt eivät ole olleet selvät.

Nyt vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajasta olevaa lakia muutetaan siten, että kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitsevalla vähittäiskauppa- sekä parturi- ja kampaamoliikkeellä on oikeus pitää liike suljettuna yksi päivä viikossa ja vapaapäivän yrittäjä voi valita itse. Lakia sovelletaan elinkeinonharjoittajaan, jonka yhdessä tai useammassa liikkeessä työskentelee korkeintaan viisi henkilöä säännöllisesti. Yrittäjät ehdottivat, että viiden sijasta pitäisi olla seitsemän henkilöä, että he olisivat tämän saman säännöksen piirissä.

Arvoisa puhemies! Yrittäjävetoisissa kaupoissa yrittäjä itse tekee yleensä sunnuntaipäivät. On liikkeitä, joissa ei käy yhtään asiakasta koko sunnuntaina. Nyt laki antaa mahdollisuuden olla suljettuna vaikka sen kannattamattoman sunnuntain. Yksi vapaapäivä viikossa on hyvä alku ja tukee yrittäjien jaksamista ja yrityksen talouden hallintaa.

Vielä jää epäkohtia, kuten päivittäisen aukioloajan säätely. Joillakin liikkeillä voi aamu- ja myöhäinen ilta-aukiolo olla oman myynnin kannalta täysin turhaa ja kannattamatonta. Ylipäätään kauppakeskuksissa päätäntävalta on keskittynyt suurille toimijoille. Pienten kauppiaiden ääni ei kuulu, kun valta ja edustus päättävissä elimissä jaetaan yleensä myymäläpinta-alojen suhteessa. Pienet kauppiaat voivat myös joutua maksamaan korkeampaa vuokraa, niillä kun ei ole ketjun neuvotteluvoimaa takanaan.

Tämä kaikki tarkoittaa, että Suomessa kaupan keskittyminen ja valikoiman supistuminen tulevat olemaan ongelma. Suurten hyllyille pientuottajat eivät pääse, ja kauppakeskusten säännöt ovat osalle pienyrittäjiä vieläkin liian rankkoja. Mutta kaiken kaikkiaan tällä muutoksella turvataan nyt pienyrittäjän asema. Hän voi tämän jälkeen rauhassa pitää ansaitun vapaapäivän ja edistää osaltaan jaksamista omassa työssään.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä perussuomalaisten kannanottoa ja sen paikkansapitävyyttä, että 60 prosenttia suomalaisista parturi-kampaajista tekisi pimeää työtä. Toivottavasti, jos tällaisia syytöksiä tässä salissa osoitetaan, niiden tueksi on osoittaa sitten jotain tutkimustietoa eikä heitetä tuollaista syytöstä parturi-kampaajien niskaan, että 60 prosenttia, kuusi kymmenestä parturi-kampaajasta, tekisi pimeää työtä. En halua uskoa tätä.

Lähtökohtaisesti, arvoisa puhemies, tuntuu erikoiselta, että täällä edelleen pohditaan sitä ja säädetään lakia, että annetaan oikeus pitää kauppa kiinni. Minun mielestäni meidän pitäisi ennemminkin säätää laki, että saisi pitää kauppansa auki. Mutta tilannehan nousi esille vuonna 2009. Silloin keskustan ja kokoomuksen johdolla hallitus teki esityksen, jossa parturi-kampaamot olisi vapautettu aukiololainsäädännöstä kokonaan. Tällainen esitys tuli eduskuntaan hallituksen yksimielisenä esityksenä, mutta talousvaliokunta muutti asiantuntijakuulemisen jälkeen tätä esitystä. Kyllä siinä tietysti tärkeässä roolissa oli nimenomaan se huoli, että näissä kauppakeskuksissa todettiin ja koettiin haasteelliseksi vaatimukset pitää kaikki liikkeet auki kauppakeskuksen aukioloaikojen puitteissa eli usein jokaisena päivänä, myös pyhänä ja iltaisin, mihin tässä edustaja Mäkipää edellä viittasi. Ja siihenhän ei tässä edelleenkään pystytä puuttumaan, että kauppakeskuksissa saattaa olla velvoite pitää auki myös parturit vaikkapa kello 21:een asti ison marketin tapaan.

No, talousvaliokunta muutti tuota esitystä, ja parturi-kampaamot jäivät edelleen tämän auki-ololainsäädännön piiriin. Nykyisen lain mukaan parturi- ja kampaamoliikkeet saavat olla auki arkipäivinä kello 7:n ja 21:n välisenä aikana sekä lauantaisin 7:n ja 18:n välisenä aikana. Liikkeet eivät saa harjoittaa liiketoimintaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä eivätkä itsenäisyyspäivänä ilman aluehallintovirastolta saatua lupaa, ja tämä siis tuli talousvaliokunnan muutoksen jälkeen eduskunnassa 2009 päätökseksi.

Nyt hallitus on muuttamassa tällä esityksellä 210 vuodelta 2013 lakia niin, että kauppakeskuksessa olisi kaikilla yrittäjillä ja liikkeillä oikeus pitää vähintäänkin yhtenä päivänä ovet kiinni. Tämä tietyllä tavalla nyt vetää sitten lopullisesti maton pois talousvaliokunnan huolelta, jolla he viime kaudella muuttivat tuota parturi-kampaamoille esitettyä täysin vapaata aukioloaikaa.

Näin ollen olen eilen jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, jolla esitän muutettavaksi parturi-kampaamoiden aukiololainsäädäntöä niin, että nämä säädökset eivät enää koskisi parturi-kampaamoita vaan parturi-kampaamot voisivat itse päättää, minä päivinä heidän kannattaa pitää auki, haluavatko he tehdä juhlapyhinä kampauksia vaikkapa häihin meneville ihmisille taikka muihin tilaisuuksiin meneville ihmisille ilman, että he hakevat aluehallintovirastosta kalliita lupia.

Näin ollen, arvoisa puhemies, tervehdin tyytyväisyydellä hallituksen esitystä 210 vuoden 2013 valtiopäiville, jossa kaikille yrittäjille ja kaikille liikkeille kauppakeskuksissakin annetaan lain suoma oikeus pitää tuo yksi vapaapäivä viikossa. Mutta haluan kyllä itse vielä todeta, että minun mielestäni tähän saliin pitäisi tämän lain voimaan tultua tuoda lakiesitys, jossa voisimme antaa kaikille yrittäjille vapaat oikeudet päättää siitä, koska kauppaa pidetään auki. Tällä hetkellä tilanne on erikoinen. Meillä isojen valtateiden varsilla toimii huoltoasemia, joiden yhteydessä on täysiä marketteja, ruokakauppoja, ja he voivat pitää auki, mutta vaikkapa muutaman sadan metrin päässä taajamamerkkien sisäpuolella kaupoilla on edelleen täysin poikkeavat rajoitteet auki-oloon.

Uskon, että Suomessa yrittäjät osaavat tehdä ratkaisun sen suhteen, koska kauppaa kannattaa pitää auki, ja toisaalta me asiakkaat lopulta päätämme sen, koska me kauppaan haluamme mennä. Eli mieluumminkin säädeltäisiin sitä, että kauppiailla ja kaupoilla olisi oikeus pitää kauppansa auki silloin, kun sen järkeväksi kokevat.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Heinonen tuossa heitti pilkkaa perussuomalaisten suuntaan, että puhumme läpiä päähämme. Toukokuussa 2013 Yle Uutisissa Pekka Pantsu on tästä uutisoinut. Minulla on tässä iso otsikko: "Hiusyrittäjät: Jopa 60 prosenttia kampaamoista kähertää pimeästi." Tämä hänen lausumansa perustuu seuraavaan: "Lähes 60 prosenttia parturi-kampaamoista myy palvelujaan pimeästi, arvioi Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila." Ajanpuutteen vuoksi jätän tähän, mutta voin edustaja Heinoselle näyttää tämän dokumentin.

Me perussuomalaiset — minäkin — otamme aina selvää asioista ennen kuin niitä ääneen lausumme tässä salissa tai median sivuilla. — Kiitos.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tuo Tuupaisen esittämä dokumentti ei ole edes mikään dokumentti kaiken kaikkiaan. En usko missään nimessä, että 60:tä prosenttia tehdään niin sanotusti pimeänä tätä parturi- ja kampaamohommaa, varsinkaan kauppakeskuksissa, joissa se valvonta on todella siinä äärellään koko ajan. Tämän vuoden alusta tuli myöskin kuitinantovelvollisuus, siis kaikkeen kaupantekoon se kuitinantovelvollisuus, ja se, minkä itse olen omasta kokemuksestani pannut merkille, on se, että sitä on noudatettu todella hyvin, ja sitä kuittia tarjotaan myös niissä partureissa ja kampaamoissa, joissa itse asioin — hyvin harvoin tosin, mutta silloin tällöin joka tapauksessa tulee käytyä.

Ihan muutama sana tästä laista: sehän on nimenomaan pienyrittäjän jaksamisen takia tehty, koska ei ole ollut tasavertaisia neuvottelusuhteita sen suuren kauppaketjun kanssa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä lakimuutos. Se takaa sen, että kauppakeskuksessa oleva pienyrittäjä saa pitää yhden vapaapäivän viikossa. Se edistää yrittäjän työssäjaksamista. Hallitus on itse asiassa toiminut nopeasti tämän lain suhteen, koska selontekoa kauppojen aukiolon laajenemisesta käsiteltiin eduskunnassa vuosi sitten ja silloin talousvaliokunta edellytti mietinnössään hallitukselta toimia johtuen siitä, että selonteko toi esiin sen, että 45 prosenttia pienyrittäjistä koki, että he eivät olleet voineet pitää liikettänsä suljettuna ainakin yhtenä päivänä viikossa, ja yli puolet yrittäjistä oli kokenut laajentuneen aukiolon heikentäneen omaa jaksamistaan.

Arvoisa puhemies! Selonteossa tuli esiin myös työntekijöiden työssäjaksamiskysymyksiä. Aukiolojen laajentumisella on ollut negatiivisia vaikutuksia ammattiliitto PAMin selvityksen mukaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, harrastamiseen, työn turvallisuuteen ja kulkuyhteyksiin, kun ilta- ja viikonlopputyö lisääntyy. Toivoisin, että jatkossa yhä vahvemmin otettaisiin päätöksenteossa huomioon työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on kannatettava esitys, että muutetaan säännöksiä niin, että kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitsevalla vähittäiskauppa- ja parturi- ja kampaamoliikkeellä olisi oikeus pitää liikkeensä suljettuna kerran kalenteriviikossa yhtenä valitsemanaan viikonpäivänä. Täytyy sanoa, että laajentuneet aukiolot ovat olleet tietysti kuluttajan kannalta hyvä asia, mutta tosiasia on se, että erityisesti sunnuntait ovat olleet kannattamattomia isojen kauppakeskusten pienille yrittäjille, esimerkiksi tekstiilialan kauppiaille, ja yrittäjät ovat joutuneet uhraamaan sen ainoan vapaapäivänsä, kun itse tekevät tätä työtä — ei ole varaa maksaa sunnuntaikorvauksia työntekijöille — ja sitten ovat pois kotoa. Toivottavasti kauppaketjut eivät laista huolimatta jatka painostamista siten, että mieluummin otetaan sellainen kauppias keskukseen, joka pitää joka päivä liikkeen auki. Toivottavasti tämä laki nyt vaikuttaa sitten korjaavasti. On totta, että kampaajista on lopettanut aika moni yrityksensä. Mielestäni heidän osaltaan pitäisi olla joustavuutta, milloin pitävät liikkeensä auki.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän uuden lain, tai lakimuutoksen, osalta tietysti käydään pohdintaa sopimisen, vapauden ja toisaalta pienyrittäjän aseman puolustamisen välillä, ja kyllä itsekin olen sitä mieltä, että vaikka markkinataloutta ja siihen vahvasti liittyvää sopimisen vapautta voimakkaasti kannatankin, niin tässä tapauksessa kyllä nimenomaan pienyrittäjän aseman puolustaminen suurten toimijoiden suhteessa ylivertaista neuvotteluvoimaa vastaan on valtiovallan tehtävä. On hyvä, että tämä lakiuudistus tällä tavoin etenee.

Mutta kyllä tuo edustaja Heinosen puheenvuorossaan esiin nostama asia ja paradoksi näistä itsenäisyyspäivän kampauksista on vakava paikka, vaikka se nyt voi huvittavalta sinänsä tuntuakin. Eihän tällaisia aukiolorajoituksia pitäisi olla, joita edes lainsäätäjät eivät itse noudata. Kyllä mielestäni tämänkaltainen ylimääräinen sääntely, (Puhemies koputtaa) jossa itsenäisyyspäivän kampauksia varten tarvitaan näitä erityislupia, pitää poistaa. Turha byrokratia pois, se on vastuullista markkinataloutta.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On sinänsä erittäin sympaattista, että pienyrittäjä, jolla on enintään viisi työtekijää, saa yhden vapaapäivän viikossa, ja tavoite on ihan hyväksyttävä. Mutta täytyy sanoa, että tässä keskustelussa se kolikon toinen puoli ei ole kyllä oikein riittävän vakavasti tullut esille. Meillä on tässä maassa sopimusvapaus: jos tehdään sopimus, niin sopimuksia pitää kunnioittaa. Meillä on ollut tällä hetkellä mekanismi, jossa on voitu muuttaa olemassa olevia sopimuksia, mutta kohtuullisuusperiaatteella. Nyt mennään jopa niin, että kaikissa tilanteissa, vaikka ei olisi kohtuuttomuudesta kysymys, voidaan muuttaa näitä.

No, perustuslakivaliokunta antoi lausunnon, katsoi, että tämä viiden kuukauden siirtymäaika on mahdollinen, mutta nimenomaan siitä syystä, että näitä neuvotteluja on käyty näissä kauppakeskuksissa jo tähän mennessä. Mutta kyllä tämä viiden kuukauden siirtymäaika siellä ihan vähimmäisrajoilla kaiken kaikkiaan on. Ja kyllähän siellä kauppakeskuksessa tietysti pitää olla mahdollisuus jollakin tavalla koordinoida niitä toimintoja niin, että se on houkuttelevaa asiakkaille ja että kaikki saavat asiakkaita. Nämä kumpikin seikka pitää muistaa.

Täytyy sanoa, että tässä nyt on kuitenkin kohtuullinen kompromissi kaiken kaikkiaan saatu aikaan, mutta sopimusvapaus on erittäin tärkeä periaate suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin tätä esitystä ja kannatankin sitä. Mutta periaatteessa olen sitä mieltä, että meidän ei tulisi lainsäädännöllä lainkaan säädellä kauppojen aukioloajoista.

Nythän me säädämme asioista sen mukaan, mitkä ovat neliöt, mitä siellä myydään, missä se kauppa sijaitsee, myydäänkö siellä bensaa vai ei ja niin edelleen. Kun normeja pitää purkaa, niin puretaan normit tuosta kohtaa ja annetaan yrittäjän, asiakkaiden ja työntekijöiden käytännössä päättää tästä asiasta: haluaako yrittäjä pitää liikkeensä auki, pystyykö hän työntekijöiden kanssa sopimaan sellaisista ehdoista, että työntekijät ovat valmiita tulemaan töihin, ja viime kädessä, onko asiakkaita, onko kysyntää? Jos ei ole kysyntää, jos asiakkaita ei tule, niin silloin ei kauppaa tietysti pidä pitää aukikaan.

Eli antaisin tässä suhteessa tilanteen vapaasti muotoutua asiakkaiden kysynnän mukaan, kuten myös tällä hetkellä Ruotsissa menetellään.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oma lähestymiskulmani on aina sensuuntainen, että mitä vähemmän yhteiskunta yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään puuttuu, sen parempi, että tämmöinen mobiliteetti, dynaamisuus, säilyy. Mutta on tietysti tilanteita, niin kuin tässä tapauksessa, joissa neuvotteluasema on epäsymmetrinen, iso kauppakeskus ja pieni yrittäjä yksin tai kaksin siinä, että jonkinlaista taustaturvaa on hyvä siinä saada, ja näin se on tässä tapauksessa menossa oikeaan suuntaan.

Sitten on puhuttu tästä veron kiertämisestä ja harmaasta taloudesta, niitä sivuttu. En mielelläni lähtisi yrittäjiä syyllistämään. Toki heissäkin voi olla syytä, ja usein onkin, mutta pääasiassa yrittäjät tekevät kyllä rankkaa työtä ja hoitavat vastuunsa. Korostaisin kuitenkin ehkä enemmän asiakkaiden vastuuta, sitä, että asiakas viime kädessä päättää, keneltä hän työnsä tilaa, miten sen maksaa, maksaako sen asiallisesti ja vaatiiko kuitin.