Arvoisa puhemies! Olen tammikuun aikana saanut tavata eri puolilla Suomea useita nuoria, isovanhempia, äitejä ja isiä niin kuin varmasti monet muutkin kollegani täällä eduskunnassa. Heidän kanssaan käymieni keskustelujen jälkeen minulle tuli selväksi, mikä asia on nostettava tänään eduskunnan ensimmäisellä kyselytunnilla ykkösaiheeksi. Se on nuorisotyöttömyys. Meillä on keskuudessamme noin 40 000 nuorta vailla työtä. Tasavallan presidentti totesi eilen täällä valtiopäivien avajaispuheessaan, että työttömyys on tuhlausta. Minusta tuo oli, puhemies, varsin oivallisesti sanottu. Työttömyys on tuhlausta niin yksilön, ihmisen, näkökulmasta, mutta työttömyys on tuhlausta myös yhteiskunnan näkökulmasta. Te, valtiovarainministeri Katainen, vastaatte valtiontaloudesta ja valtion varojen käytöstä. Olemme kuulleet, että hallitus on antamassa eduskunnalle lisäbudjetin, jossa tulee toimia ja lisää rahaa myös nuorisotyöttömyyteen. Se on hyvä, me olemme oppositiossa odottaneet sitä jo yli vuoden. Mutta kuulimme, että tuo budjetti on tulossa tänne vasta huhtikuussa, joten kysyisinkin teiltä:

Miksi te valtion varoista vastaavana ministerinä annatte työttömyyden vielä kasvaa huhtikuuhun asti ja vasta sitten ryhdytte toimenpiteisiin? Ettekö te ymmärrä, että samalla te myös näin tuhlaatte valtion varoja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Varmasti työministeri — opetusministeri ei taida olla paikalla nyt, mutta työministeri on paikalla — pystyy siitä rahan käytöstä vastaamaan enempi. Lähtökohta on kuitenkin se, että lähestulkoonkaan kaikkia niitä rahoja, joita muun muassa nuorille on suunnattu esimerkiksi aloituspaikkojen, toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisessä tai työllisyystoimissa tälle vuodelle, ei ole nyt käytetty, mutta oletettavaa on, että tarvitaan varmasti lisää, ja sen takia lisätalousarvio annetaan kehysratkaisun yhteydessä. Moni on ikään kuin odottanut tätä lisätalousarviota jo vuoden. Se on hauskasti sanottu siinä mielessä, että me olemme lisänneet eri kanavia pitkin sekä nuorille että vähän varttuneemmillekin työtä vailla oleville ihmisille mahdollisuuksia. Näihin aktiivitoimenpiteisiin yleensä ei lasketa koulutuspaikkojen lisäyksiä, joita tämä hallitus on poikkeuksellisen paljon tehnyt, mutta ne ovat aivan yhtä lailla aktiivitoimi, jopa parempikin kuin sitten joku muu aktiivitoimi niille nuorille, jotka koulutusta tarvitsevat. Mutta olen samaa mieltä ed. Urpilaisen kanssa ja ihan samaa palautetta olen itse saanut myös, että tämä jos mikä on tämän kevään yksi tärkeimmistä aiheista.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja, ed. Urpilaisen esiin nostama kysymys on varmasti yksi niistä, joista eniten tullaan tänä keväänä puhumaan, ja siitä osaltaan kertoo se, että aihe oli painavasti esillä myös tasavallan presidentin eilisessä puheenvuorossa. Meillä on hyvin suuri joukko nuoria, joilla ei ole työtä tai opiskelupaikkaa. Ne mahdollisuudet, mitä hallituksella on tarjota näille nuorille, ovat loppujen lopuksi melko yksinkertaisia. Meidän pitää löytää koulutuspaikka niille nuorille, joilla ei ole sopivaa koulutusta, sellaista koulutusta, joka auttaisi heitä rakentamaan hyvän uran työelämässä, ja toisaalta niille nuorille, joita tällä hetkellä myös on paljon työttömänä, joilla on sopiva koulutus, meidän pitää löytää polku työelämään. Meillä on onneksi tähän tällä hetkellä hyvin rahaa, meillähän nyt on käytössä kaikki ne rahat, jotka on valtion talousarviossa vuodelle 2010 myönnetty. Siellä on myös määrärahoja, joista budjettiriihessä päätettiin. Lisätalousarviolla hallitus haluaa varmistaa, että jo alkuvuonna rahaa voidaan käyttää riittävästi ja että rahaa koko vuodelle on olemassa riittävän paljon, koska hallitus haluaa onnistua nuorisotyöttömyyden lievittämisessä paremmin kuin tähän asti.

Arvoisa puhemies! SDP on jo yli vuoden vaatinut toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja toisaalta myöskin nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Me esitimme viime keväänä, niin kuin varmasti hallituksessakin muistetaan, lisäbudjettia, noin 100 miljoonan euron suuruisia lisäbudjettitoimia nuorten auttamiseksi. Me esitimme myöskin nelikantaista laajapohjaista työryhmää, jonka avulla olisimme voineet löytää uusia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Me olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme nuorten yrittäjien starttirahan pidentämistä, työharjoittelu-, koulutuspaikkojen lisäämistä, kuntien ja valtion tukityöllistämisen lisäämistä ja monia muita konkreettisia ehdotuksia.

Olin hyvin iloinen siitä, arvoisa puhemies, että tämän viikon tiistaina poliittiset nuorisojärjestöt ja opiskelijajärjestöt lähes kaikki tekivät esityksen, jossa he esittivät nuorisosopimusta solmittavaksi Suomessa. Se tarkoittaisi sitä, että nyt laajapohjaisesti valmisteltaisiin toimenpidepaketti, jolla parannettaisiin nuorten työllisyyttä ja myöskin nuorten hyvinvointia. SDP tukee tätä nuorisosopimusta, ja kun nyt tulkitsin, että aition molemmin puolin olemme molemmat huolissamme tämän nuorisotyöttömyyden kasvusta, niin kysyisinkin teiltä, valtiovarainministeri Katainen:

Tuetteko te tämän kaltaista laajapohjaista nuorisosopimusta, ja voitteko tässä meille luvata, että hallitus kutsuu eri osapuolet koolle valmistelemaan tällaisen sopimuksen syntymistä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me olemme itse asiassa tämän sopimuksen sijaan etsimässä konkreettisia toimenpiteitä, joita voisimme konkreettisesti rahoittaa, jotta nuorille, joilla ei ole työtä, löytyisi jotakin vaihtoehtoista tekemistä tai työharjoittelupaikkoja. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja vetää tätä selvitystyötä, ja sen sijaan, että tekisimme jonkun sopimuksen, joka sinänsä voi olla hyvin arvokas, me haluamme liikkua vähän nopeammassa tahdissa.

Niin kuin työministeri totesi, tällä hetkellä rahaa on ihan hyvin, sitä on lisätty eri vaiheissa lisätalousarviossa, tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa ja nyt siis keväällä vielä lisää niin, että koko vuodelle varmasti riittää. Me yritämme etsiä myös, mistä saisimme harjoittelupaikkoja. Kun lainsäädäntö kieltää niitä työnantajia, jotka ovat joutuneet lomauttamaan vaikkapa omaa vakituista henkilökuntaa, ottamasta kesätyöntekijöitä tai harjoittelijoita, niin me yritämme etsiä niitä.

Eli vastauksena: Tällä sopimuksella voi olla arvo sinänsä. En tunne tarkkaan, mitä on esitetty, mutta me haluamme nyt toimia todella nopeasti, etsiä konkreettisia toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Jos tuo vastaus oli "ei", niin toivon, että nuoret eivät tästä lannistu, niin kuin meillä kovin monet nuoret ovat lannistuneet. Nuorten mielenterveys ei kestä tätä näköalatonta tulevaisuutta, ja sen takia toivon, että hyvän, vahvan talouspolitiikan rinnalla, joka etsisi Suomeen uusia kasvualoja, tulevaisuutta meidän nuorille mutta myös vielä ehkä meidänkin sukupolvelle ja eläkeläisille tässä maassa, meillä olisi joku kasvupohja, jolle me perustamme strategiamme kansallisesti.

Mutta sitten meillä on julkinen puoli, joka ei myy tuotteita ja joka ei tee tulostansa neljännesvuosivälein. Me ymmärrämme, etteivät yritykset, jotka ovat viennistä riippuvaisia, voi työllistää, mutta julkisen puolen ei pitäisi mennä ihan saman talouden lain mukaan. Me tiedämme, että muissa Pohjoismassa on keskitytty hyvin eri lailla nuorisotyöttömyyteen kuntapuolen esimerkein, miten kunta ottaa vastuuta. Meillä on kovin paljon kuntia, joissa ei tätä vastuuta kanneta.

Voisiko hallitus antaa kunnalle jotain eväitä suoraan, koska julkisella puolella sitä työtä riittää? Kannettaisiin vastuuta yksilöllisesti näistä nuorista, heitä on jo 40 000. Vuosi sitten heitä ei ollut niin paljon. Otan esimerkin omalta alueeltani: 100 prosenttia kasvoi nuorten työttömyys toukokuusta toukokuuhun, nyt joulukuussa taas yli 100 prosenttia, ja nyt hallitus sanoo, että nyt tästä pitäisi saada jotain aikaiseksi. On kyllä aikakin, näitä nuoria menee hukkaan.

Ja sitten nämä tukityöllistämistoimet ovat aivan riittämättömiä. Kaskinen, metsäteollisuuspaikka, jossa 350 ihmistä irtisanottiin; arvatkaa, montako tukityöllistettyä — kaksi. Hallitus, onko tämä riittävästi?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Monet nuoret ovat hyvin hankalassa tilanteessa, ja tämä on aika, jolloin omaa tulevaisuutta on vaikeampi rakentaa kuin jonain toisena aikana. En kuitenkaan usko, että suuri osa nuorista on toivottomia. Nuoret ovat itse aktiivisia, etsivät työtä, löytävät opiskelupaikkoja. Kyllä tänäkin aikana sekä itsenäisesti että julkisen vallan auttamana nuorille voidaan löytää paikkoja ja löytyy tulevaisuuden toivoa.

En tiedä, onko minulle esitelty erityisesti myönteisiä esimerkkejä kuntien osallistumisesta nuorten työllistämiseen. Tänään olen tavannut joensuulaisia, ja Joensuussa kaupunki on hyvin aktiivisesti mukana työllistämässä nuoria, samoin esimerkiksi Hämeessä on saatu aikaan hyvin paljon erilaisia toimenpiteitä, löydetty koulutuspaikkoja ja esimerkiksi palkkatuettuja paikkoja.

Monilla alueilla tätä työtä tehdään mielestäni hyvin ja aktiivisesti ja toivottavasti vielä entistä aktiivisemmin nyt tämän vuoden alusta lähtien, joten uskon, että tämänkin vuoden alkupuolella vaikeasta tilanteesta ja heikkenevästä työllisyystilanteesta huolimatta kasvava määrä nuoria tulee julkisen vallan avulla löytämään itselleen työ- tai opiskelupaikan.

Olen ollut yhteydessä nuorisojärjestöjen edustajiin, jotka tekivät tämän esityksen, ja koska minulla on tarkoitus käydä läpi työmarkkinajärjestöjen kanssa tätä uusien ideoiden kehittelyä ja toimenpiteiden skaalaa, niin nuorison edustaja on tähän työhön myös tervetullut mukaan. Hehän listasivatkin joitakin esityksiä, jotka kuulostivat monet sellaisilta, jotka ovat jo käytössä mutta joiden volyymia voidaan lisätä.

Arvoisa puhemies! Kävin vähän läpi viime kesän puheitanne tästä nuorisotyöttömyydestä. Silloin voimakkaasti otimme esille sen, että nyt pitää puuttua tähän räjähtävään nuorisotyöttömyystilanteeseen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen, te vielä kesällä olitte sitä mieltä, että Tilastokeskus liioittelee nuorisotyöttömyyttä. Olen tyytyväinen, että nyt tekin myönnätte, että tämä on suuri uhka, ja oli hienoa, että sekä tasavallan presidentti että eduskunnan puhemies nostivat valtiopäivien avajaisissa tämän esille.

Iso kysymys on se, että nuoret saavat oikeita töitä, töitä, joista saa oikeaa palkkaa, palkkaa, jolla tulee toimeen. Sen vuoksi, kun on paljon puhuttu siitä, että palkattomia harjoittelupaikkoja pitäisi lisätä, tämän tyyppisiä ratkaisuja, niin eivät ne ole oikeudenmukaisia ja reiluja koulutetuille nuorille. Ei niistä saa oikeaa kuvaa työelämästä. Kysynkin:

Onko hallitus valmis reilusti lisäämään palkkatuettuja työpaikkoja nuorille, työpaikkoja, joista saa oikeata palkkaa myös?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän meidän työmarkkinamme toimivat hyvinkin hitaasti. Avoimelle sektorille, yrityksiin ei synny uusia työpaikkoja kovinkaan vauhdikkaasti. Sen takia ne määrärahat, joita työ- ja elinkeinohallinnolla on käytettävissä, tietyllä tavalla eivät ole oikeita työpaikkoja, ne ovat julkisen vallan puuttumista tilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja ei synny.

Meillä on tarkoitus lisätä palkkatuettua työtä. Se on osittain ollut vaikeaa sen tähden, että hyviä tuloksia meillä on yleensä ollut siitä, että palkkatuetussa työssä on oltu nimenomaan yrityksissä, joissa aika monet sitten ovat työllistyneet normaaleihin töihin tämän palkkatuetun jakson jälkeen. Nyt yritykset eivät lainsäädännöllisistäkään syistä tietenkään näitä työpaikkoja niin paljon tarjoa.

Työharjoittelusta on jonkin verran kriittisiä kokemuksia, toki myös myönteisiä kokemuksia, erityisesti silloin, jos työharjoitteluun kuuluu osuus koulutusta, jolloin kysymys ei ole aivan tavallisesta työpaikasta. Mutta tällä hetkellä meidän mahdollisuutemme on siinä, että työttömyyteen puututaan tarjoamalla julkisen vallan tukemia työpaikkoja enenevässä määrin. Ihan oikeita, tavallisia työpaikkoja ne eivät samalla tavalla ole, mutta toivottavasti mahdollisimman moni niistä johtaa sellaiseen.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset nuoret ovat pääasiassa hyvin koulutettuja. He ansaitsevat normaalityötä normaalilla palkalla. Tässä suhteessa niin sosiaali- ja terveysala, kulttuuri-, liikunta- kuin sitten myös vientiteollisuuteen ja vientiin liittyvät alat ovat sellaisia, joissa työharjoittelu- tai opiskelupaikka tai muu on tärkeä. Elinkeinoministeriö toimitti eduskunnan päätöksen mukaisesti selvityksen siitä, millä tavoin meidän vientiämme voitaisiin rahallisesti toisella tavoin tukea kuin tällä hetkellä ja mitkä ovat ne eri toimet. Hallitus tekee kovasti selvityksiä, mutta ihan tämän nuorisotyöttömyydenkin näkökulmasta nuoret tarvitsevat normaaleja, mielenkiintoisia tehtäviä, ja tämä vientipuoli niitä tarjoaisi.

Mitä elinkeinoministeriö aikoo tämän rahoitusjärjestelmän osalta tehdä, että todella käytännössä tapahtuisi jotain, koska viennin romahtamisestahan tässä koko ajan keskustellaan ja sen aiheuttamista ongelmista?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Juuri niin, viennin romahtamisesta. Miksi viennin romahtamisesta? Sen takia, että kysyntä maailmalla niissä tuotteissa, jotka ovat olleet Suomen vahvuuksia, on kerta kaikkiaan romahtanut. Mutta tähän on myöskin reagoitu monilla eri tavoilla: sekä rahan lisäyksellä vienninedistämistoimenpiteisiin että ennen kaikkea tämmöisen tutkimus- ja teknologiakehittämistyön ja sitten varsinaisten vienninedistämistoimien, näiden yhteistyön lisäämisellä ja vielä viennin rahoituksella. Me olemme lisänneet näitä viennin rahoituksen valtuuksia, siis sekä takauksien että luototuksen mahdollisuuksia, viime syksynä yhteensä 10 miljardilla eurolla. Sen lisäksi me lisäämme suoraan viennin rahoitusta tämän vuoden budjetissa 6,95 miljoonalla eurolla. Runsaasta 20 miljoonasta suorat vienninedistämisrahat kasvavat lähes 7 miljoonalla eurolla; prosentuaalisesti aika merkittävässä määrin. Monta kertaa ne ihmiset, jotka näihin tehtäviin rekrytoidaan, ovat nuoria, aika nuoria — eivät välttämättä koulun tai yliopiston penkiltä tulevia, mutta pääsääntöisesti aika nuoria — koska nuorilla jo siihen vaiheeseen tullessaan on monta kertaa kokemusta toimimisesta kansainvälisillä kentillä. Uskon, että nämä molemmat toimet, sekä rahoitukseen liittyvät että suoraan viennin edistämiseen liittyvät toimet, kyllä auttavat nuorien rekrytoitumista juuri kysyjän tarkoittamiin tarpeisiin.

Herra puhemies! Loppuvuonna 15—24-vuotiaista nuorista yli joka viides, yli 20 prosenttia, oli työttömiä, ja alueellisesti vielä esimerkiksi Lapissa joka kolmas, ja Varsinais-Suomessa nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta tilanteesta, eli kyllä on syytäkin tehdä paljon ja erilaisia keinoja. Yksi ongelma on se iso ongelma, että puolet näistä työttömistä nuorista on vailla ammatillista koulutusta, ja kysynkin:

Minkälaisia ihan konkreettisia toimenpiteitä tähän on tehty ja ollaan tekemässä? Ja ammatillisen koulutuksen osalta iso ongelma on se, että moniin koulutuksiin kuuluu pakollisena työharjoittelujakso, työssäoppimisjakso, ja nyt näitä paikkoja ei ole, eli se koulunkäyntikin keskeytyy niin, ettei edes voi valmistua siihen ammattiin. Mitä tälle kipeälle ja hyvin ajankohtaiselle asialle ollaan tekemässä?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Näistä vajaasta 40 prosentista työtä vailla olevista nuorista, 25- tai alle 25-vuotiaista, noin puolella ei ole sellaista ammatillista koulutusta, jota työmarkkinoilla tarvitaan. Eli siellä on ihmisiä, joilla on pelkkä peruskoulun koulutus, ja sitten joku joukko ihmisiä, joilla on pelkkä lukiokoulutus, joka sekään ei oikein tänä päivänä varmasti pitkää työuraa takaa. Näiden nuorten varalta tarjoamme ja pyrimme lisäämään entisestään sekä ammatillisen koulutuksen paikkoja että eräitä vaihtoehtoisia tapoja, kuten esimerkiksi työpajoja tai ammattistarttia. Näitä paikkojahan on tämän hallituskauden aikana lisätty ammatilliseen koulutukseen noin 10 000. Ja sitten taas työ- ja elinkeinohallinnon puolella lisätään täydentävää ammatillista koulutusta ja työvoimapoliittista ammatillista koulutusta, jota näille nuorille voidaan tarjota.

Ehkä sen haluaisin tässä vielä sanoa, että kun puhutaan työtä vailla olevista nuorista, niin on hyvä kuitenkin sanoa tarkasti, että 15—24-vuotiaista viidennes ei ole työttömänä, vaan heidän työttömyysprosenttinsa on viidennes, koska siellähän on paljon ihmisiä, jotka ovat koulutuksessa, eli se ei ole viidennes koko tästä ikäluokasta vaan viidennes niistä, jotka tarvitsisivat työtä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Vanhanen heitti omana ehdotuksenaan idean setelistä, jolla kannustettaisiin nuoria hakemaan työtä. Nuori saisi tämän setelin, jos onnistuu työpaikan saamaan. Toki tämäkin saattaisi jossakin tilanteessa auttaa, mutta suurin ongelma ei ole nuorten työhaluttomuus tällä hetkellä vaan se, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti löydy sellaisillekaan nuorille, jotka ovat valmistuneet ammattiin ja hakevat aktiivisesti työtä. Sen vuoksi mielestäni hallituksen tulisi etsiä sellaisia keinoja, joilla kannustetaan työnantajia palkkaamaan, ihan vapaillakin markkinoilla, nuoria työnhakijoita.

Oma eduskuntaryhmämme on tehnyt esityksen siitä, että säädettäisiin määräaikainen laki nuorten työllistämisen edistämiseksi niin, että ensimmäisen henkilön työllistävä pienyritys voisi palkata yhden alle 25-vuotiaan vuodeksi niin, että saisi vapautuksen sosiaaliturvamaksuista. Kysynkin teiltä, rouva ministeri:

Mitä mieltä olette tällaisesta ehdotuksesta? Voisiko hallitus harkita sitä, että kannustettaisiin työnantajia palkkaamaan näitä nuoria ihmisiä työhön?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kysyjän kanssa nuorten aktiivisuudesta. Tällä hetkellähän esimerkiksi ammattikorkeakouluista ammattiin valmistuneet nuoret etsivät aktiivisesti töitä. Ongelma on siinä, että he eivät löydä itselleen työpaikkaa, ei siinä, etteikö heillä olisi intoa tai halua työpaikkaa löytää.

Nyt tämän taantuman aikana on tehty aika paljon töitä — on ollut erilaisia hankkeita — ja etsitty uusia toimintamalleja sen eteen, että erityisesti korkeasti koulutetuille nuorille — se on ryhmä, joka meillä ei aikaisemmin ole tässä määrin ollut työttömänä — löytyisi uusia keinoja ja uusia toimintatapoja työllistyä ja löytää työpaikka. Eräs näistä työryhmistä, joka on etsinyt uusia keinoja, uusia toimintatapoja, on työskennellyt ministeri Pekkarisen kotiseudulla. Tämä työryhmä tulee työnsä luovuttamaan tässä aivan lähiaikoina (Min. Pekkarinen: Luovutti jo!) — luovutti jo itse asiassa. Tarkoituksena on, että eri puolilla Suomea, kun näitä uusia toimintatapoja on etsitty, niitä myös pystyttäisiin monistamaan sillä tavalla, että hyvistä käytännöistä voidaan ottaa oppia.

Oma kysymyksensä on sitten se, tulisiko tehdä jonkinlaisia väliaikaisia säädösmuutoksia, jotka lieventäisivät sitä, millä tavalla tässä tilanteessa työnantajat voivat ottaa nimenomaan nuoria ihmisiä esimerkiksi palkkatuettuun työhön tai jollakin muulla ikään kuin maksualennuksella tehtyyn työhön. Tämä on yksi kysymys, josta tarkoitukseni on työmarkkinajärjestöjen kanssa keskustella, jolloin tietenkin keskustellaan myös siitä, että ...

Herra puhemies! Nuoret, Suomen tulevaisuuden toivot, tuntevat tänä päivänä suurta turvattomuutta elämässään, mihinkä vaikuttaa merkittävästi muun muassa nuorisotyöttömyys. Kokemuksen mukaan, jos työtöntä ei työllistetä tai hän ei työllisty nopeasti työttömyyden alkamisen jälkeen, työtön syrjäytyy ja yhteiskunnalle syntyy suuria ongelmia ja inhimillistä hätää. Erityisesti tällä hetkellä tilanne näyttää koskevan nuoria, joiden työttömyys on viime aikoina lisääntynyt hallituksen toimenpiteistä huolimatta. Haluaisin kysyä:

Mitä konkreettisia toimia hallitus lupaa, että nuoret ja työttömät voidaan ottaa joko koulutukseen tai muiden aktiivitoimien piiriin mahdollisimman nopeasti työttömyyden kohdatessa, että voidaan välttyä paitsi näiltä inhimillisiltä ongelmilta myöskin työttömyyden muilta seuraamuksilta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Me tulemme näitä konkreettisia keinoja nimenomaan lisätalousarvion yhteydessä käsittelemään. Varmasti siellä on vanhoja tuttuja aktiivitoimenpiteitä, ehkä jonkun verran koulutuspaikkoja. Siellä tosin alkaa tulla pää vetävän käteen, erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella, eli niitä paikkoja on lisätty niin paljon, että alkaa olla jo riski, että koulutuksen laatu alkaa heiketä, luokkahuoneisiin ei mahdu määräänsä enempää. Mutta etsimme myös uusia keinoja todellakin harjoittelupaikkoja järjestää, koska kaikki eivät tarvitse pelkästään koulutusta vaan tarvitaan myös työharjoittelua.

Meillä on virkamiestyöryhmä, jossa on opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja VM:n edustus ainakin mukana, joka etsii myös sitten uusia ajatuksia. Mutta niitä tullaan sitten tässä maaliskuun aikana katsomaan tarkemmin.

Arvoisa puhemies! Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa, saatikka sitten, kun katsomme sitä inhimillistä puolta tämän ihmisen näkökulmasta. Minusta Suomella ei ole varaa menetettyyn sukupolveen, ja olen ehkä hieman liikuttunutkin siitä yksimielisyyden tunnelmasta ja ehkä tästä hartaudesta, joka tässä eduskuntasalissa vallitsee, siitä että me kaikki kannamme aidosti huolta suomalaisten nuorten tulevaisuudesta. Mutta nyt se ydinkysymys kuuluukin, onko tämä hallituksen puolelta tuleva tahtotila todellinen. Missä ovat sitten ne teot, etteivät nämä puheet jää pelkäksi puheeksi? Näin ollen minusta tälle keskustelulle olisi hieno päätös se, että te, valtiovarainministeri Katainen, nyt ilmoittaisitte meille, kuinka suuri tämä lisäbudjetti, jonka te käytätte siis nuorisotyöttömyyden torjumiseen, tulee olemaan ja kuinka monelle nuorelle sen kautta tullaan osoittamaan joko työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en sitä voi vielä ilmoittaa, kun me emme ole vielä ministeriöitten kanssa käyneet sitä tarvetta läpi (Välihuutoja) emmekä toimenpiteiden kirjoa. Enkä minä usko, että se ketään erityisemmin lämmittäisi, oli se sitten kymmeniä tai satoja miljoonia tai miljardeja, jos sen nyt ilmoittaa. Olennaisia ovat ne konkreettiset työt. Tällä hetkellä rahat eivät ole loppuneet, niin kuin työministeriö totesi, tämän vuoden budjetista. Nyt etsimme uusia keinoja vuoden jatkoa kohti. Ehkä parempi on vähempi teatteria ja enempi konkreettisia tekoja. (Naurua)