Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Moni suomalainen on viime vuosien aikana pohtinut, meneekö Suomella hyvin vai huonosti, (Eduskunnasta: Hyvin huonosti!) sillä viestit ja faktat ovat osin ristiriitaisen tuntuisia. On hyvää ja on huonoa. Meillä ei ole 90-luvun kaltaista massatyöttömyyttä, mutta silti meillä on merkittäviä ongelmia talouden kanssa. On työttömyyttä, ja silti olisi tehtävä työtä pidempään. Olemme yksi harvoista Euroopan kolmen A:n maista, mutta Suomen julkisen talouden uskottavuutta kyseenalaistetaan. Kasvuyrittäjyys on nousussa ja innovaatiojärjestelmäämme ihaillaan, mutta samalla menetämme teollisia työpaikkoja. Maailmalla on paljon kysyntää esimerkiksi suomalaiselle vesi-, bioenergia- ja muulle cleantech-osaamiselle, mutta monet perinteiset toimialat pärjäävät heikommin.

Monet asiat ovat meillä hyvin. Suomi on kärkisijoilla tutkimuksissa, joissa arvioidaan eri maiden vaurautta, kilpailukykyä, tulonjaon tasaisuutta, innovatiivisuutta ja korruptoituneisuuden vähäisyyttä. Suomessa on koulutettu kansa ja tasa-arvoinen yhteiskuntamalli. Samalla meidän on rehellisesti tunnustettava myös heikkoutemme. Ilman merkittäviä korjausliikkeitä tulevaisuutemme ei ole ruusuinen.

Arvoisa puhemies! Heikkoutemme ovat hiipineet esiin useiden vuosien kuluessa. Hitaasti kasautuneita vaikeuksia onkin ehkä vaikeampi käsitellä kuin nopean romahduksen kärjistämiä ongelmia. Suomen kilpailukyky suhteessa muihin maihin on heikentynyt. Esimerkiksi palkat ovat nousseet tuottavuutta nopeammin. Yritykset menettävät nopeasti markkinaosuuttaan maailman viennistä samaan aikaan, kun viemme maailmalle vähemmän arvokkaita tuotteita kuin tuomme. Väestön ikääntymisen mukana lisääntyvä palvelutarve, kasvavat eläkemenot ja pienentyvät verotulot eivät ole tulleet meille kenellekään yllätyksenä. Työikäisten ihmisten väheneminen tarkoittaa, että myös tehtyjen työtuntien määrä laskee. Tämä tarkoittaa hidastuvaa talouskasvua. Myöskään julkisen talouden arviolta 9 miljardin euron kestävyysvaje ei ole syntynyt yhdessä yössä.

Tosiasia on, että me suomalaiset emme ole puuttuneet ajoissa näihin rakenteellisiin ongelmiimme. 2000-luvun alun vahva talouskasvu peitti alleen Suomen rakenteellisia heikkouksia. Tarvittavia päätöksiä esimerkiksi työurien pidentämisestä, kuntarakenteen uudistamisesta tai kilpailukyvyn vahvistamisesta ei tehty ajallaan, koska ei ollut aivan pakko. Meidän ei tarvitse etsiä tähän syyllisiä, sillä olemme kaikki täällä. Nyt tarvitaan rohkeutta ja ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella ei ole enää ollut vaihtoehtoa jättää ikäviä asioita hoitamatta. Viimeiset vuodet talouden ennustelaitokset valtiovarainministeriöstä ja Suomen Pankista Etlaan ja Pellervoon ovat vaalikauden aikana joutuneet jatkuvasti tarkistamaan ennusteitaan alaspäin. Yksikään puolue tässä salissa ei ole esittänyt niin suuria leikkauksia ja veronkorotuksia, että ne olisivat tässä talouskehityksessä riittäneet taittamaan velkaantumisen. Hallitus on kolmeen otteeseen leikannut, nostanut veroja ja investoinut kasvuun sen verran, että sen arvioitiin riittävän velkasuhteen taittamiseen. Maali on kuitenkin aina liikkunut kauemmaksi.

Arvoisa puhemies! Valtion velkaantumista on kuitenkin hillitty määrätietoisesti. Hallitus on tehnyt päätökset noin 5 miljardin euron menosäästöistä ja veronkorotuksista. Kroonisesti velkaantuvan kuntasektorin tehtäviä ja velvoitteita karsitaan siten, että julkiset menot voivat vähentyä noin 1,3 miljardilla eurolla. Suomen elinkeinorakenteen uusiutumista on vahvistettu alentamalla yhteisöveroa 20 prosenttiin, uudistamalla osinkoverojärjestelmää sekä luomalla rahoitusohjelmat siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. Tämän viikon perjantaina julkaisemme uuden rahaston, jolla on tarkoitus vauhdittaa yritysten kasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Viime syksynä tehty työmarkkinaratkaisu vaikuttaa osaltaan myönteisesti suomalaisen työn kilpailukykyyn.

Synkän suhdannetilanteen elvyttämiseksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omaisuutta on myyty ja myyntituloja on kohdennettu kasvuhankkeisiin. Suhdannetilannetta on lievennetty myös viime syksynä annetulla työllisyysbudjetilla.

Julkisen sektorin rakenteita uudistetaan. Kuntarakenteen uudistuksilla pyritään luomaan vahvat ja elinvoimaiset kunnat, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Puolustusvoimien rakenneuudistuksella luodaan ketterämpi ja tehokkaampi armeija. Poliisin hallintorakenneuudistuksella on vähennetty hallintoa ja lisätty poliiseja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat palvelut kokoamalla sosiaali- ja terveyspalvelut yksiin käsiin sekä järjestämällä palveluiden hallinto ja rahoitus tehokkaalla tavalla.

Työuria on pidennetty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 12 solmittu työurasopimus pidentää työuria noin vuodella. Osana rakennepoliittista ohjelmaa muun muassa opintotuen rakennetta on muutettu ja kotihoidon tuen ja vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettu. Työttömyysturvassa ja asumistuessa otetaan käyttöön suojaosuudet, joilla kannustetaan ottamaan vastaan myös tilapäistä työtä. Suurin yksittäinen kokonaisuus on ensi syksyyn mennessä neuvoteltava eläkeuudistus, jonka tavoitteena on pidentää keskimääräisiä työuria noin 1,5 vuodella.

Arvoisa herra puhemies! Kun tauti on vakava, myös lääke on karvas. Hallituksen tekemät vaikeat päätökset vievät kuitenkin Suomea oikeaan suuntaan. Näiden päätösten mittaluokka on myös aivan muuta kuin mihin jotkut aiemmat hallitukset ovat pystyneet — tai joutuneet. On myös rehellistä todeta, että nämä päätökset eivät vielä riitä.

Hallituksella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtävää. Hallituksen ensimmäinen tehtävä on Suomen julkisen talouden uskottavuuden puolustaminen. Hallituksen tavoite on velkaantumisen taittaminen vuonna 2015. Tämä edellyttäisi, että talous kasvaisi nopeammin suhteessa valtionvelkaan. Tavoitteen saavuttamiseksi lyhyellä aikavälillä ainoa keino on leikata menoja ja korottaa veroja. Jotta suunta olisi kestävällä pohjalla, on tehtävä myös pidemmällä aikavälillä vaikuttavia, potentiaalista talouskasvua vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Ensi vuonna voimaan astuvat jo aiemmin päätetyt noin miljardin euron menosäästöt. Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että valtion velkaantumisen taittaminen vuonna 2015 edellyttäisi lisäksi noin 3 miljardin euron lisäsopeutustoimia. On selvää, että mittavat sopeutustoimet leikkaavat jonkin verran talouskasvua. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella kiristävän finanssipolitiikan kerroinvaikutus on noin 0,5—1. Tämä tarkoittaisi, että vuositasolla puhuen 3 miljardin euron sopeutustoimet leikkaisivat talouskasvua lyhyellä aikavälillä karkeasti 0,75—1,5 prosenttiyksikköä.

Hallituksen finanssipolitiikan linjavalinta on tarkan harkinnan paikka. Velaksi emme voi elää. Velkaantumisen taittaminen on meillä joka tapauksessa edessämme. Toisaalta tiedämme, että verojen korottaminen ja menojen leikkaaminen heikentää talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Budjettisopeutuksen kokoluokka ei muutu, vaikka siirtäisimme tavoitettamme parilla vuodella. Itseään ei kannata pettää sillä, että aktiivisella kasvupolitiikalla voisimme saada aikaan kasvun, joka kuittaisi pois tasapainotustarpeen vuoden tai kahden sisällä.

Edessä olevat sopeutustoimet on siis tehtävä kasvun ja työllisyyden kannalta viisaasti. Tämän linjavalinnan tueksi hallituksen talousneuvosto on kysynyt Suomen eturivin ekonomisteilta näkemyksiä suhdannepolitiikan ajoituksesta ja sen mitoituksesta. Lopulliset päätökset kehysriihen talouslinjasta hallitus tekee maaliskuussa valtiovarainministeriön tuoreen talousennusteen pohjalta. Joka tapauksessa luottamuksen ylläpitäminen vaatii konkreettisia päätöksiä koko sopeutustarpeen osalta jo tänä keväänä. Se, kuinka toimien aikataulutus on viisainta tehdä, on harkittava huolella. Toivon, että tähän keskusteluun osallistutaan mahdollisimman laajasti. (Mauri Pekkarinen: Pääministeri jättää avoimeksi tämän kysymyksen!)

Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden uskottavuuden puolustaminen tarkoittaa kestävyysvajeen kattamista. Tämän vuoksi hallitus on syksyllä laatinut rakennepoliittisen ohjelman. Valtiovarainministeriö arvioi, että jos ohjelma kyetään toimeenpanemaan tehokkaasti, se riittää kattamaan kestävyysvajeen. Julkisen talouden uskottavuus edellyttää siis väkevää yhdistelmää menosäästöjä, veronkorotuksia ja pidemmällä aikavälillä vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toinen tehtävä on parantaa edellytyksiä talouskasvulle ja yksityisen sektorin työpaikkojen syntymiselle. Kyse on kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä. Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä. Koska valtion velkaantuminen ei salli elvyttävää finanssipolitiikkaa, kasvua ja työllisyyttä on vahvistettava muilla keinoilla. Aikaisemmin tällä vaalikaudella hallitus on esimerkiksi siirtänyt verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti kuluttamisen verotusta. Toisaalta valtion tase on laitettu töihin ja omaisuutta myymällä on rahoitettu kertaluonteisia investointeja kasvuun ja työllisyyteen. Hallitus on pyytänyt valtiovarainministeriötä laatimaan kehysriiheen mennessä arvion valtion omaisuudesta. Hallituksen tavoitteena on jatkaa tällä vaalikaudella toteutettua politiikkaa, jossa valtion tase laitetaan mahdollisimman tuottavaan käyttöön. Hallitus on myös pyytänyt valtiovarainministeriöltä maaliskuun kehysriiheen esityksiä verotuksen rakenteen kehittämisestä. Tavoitteena on, että saamme kerättyä verotuloja siten, että se mahdollisimman vähän haittaa kasvua ja työllisyyttä. Kasvun edellytyksiä vahvistetaan myös rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluvilla toimenpiteillä. Kehysriiheen mennessä hallitus arvioi esimerkiksi yritystukien uudelleenkohdentamista sekä investointien lupamenettelyjen keventämistä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kolmas tehtävä on jatkaa vaikuttamista Euroopan unionissa. Suomen talouden ja työpaikkojen tulevaisuus on tiiviisti kytköksissä Eurooppaan. Viime vuosina Euroopan talous on kyntänyt poikkeuksellisen syvällä. Syitä tähän on monia. Viimeisen vuosikymmenen aikana kilpailukyvyn heikkeneminen on vahingoittanut Suomen ohella monia Euroopan maita. Kotiläksyt ovat siis jääneet tekemättä. Joissakin maissa pankkien romahtaminen on johtanut vaikeuksiin, joissakin maissa taas hyvien aikojen ylivelkaantuminen on muodostunut entistä vakavammaksi vaivaksi huonoina aikoina. Toisissa maissa taas nämä kaikki ovat kasautuneet. Finanssikriisi päätti korkean kasvun kauden, paljasti kaikki heikkoudet ja kasasi vielä lisää lastia entisten syntiemme päälle.

Euroopassa näyttäisi kuitenkin olevan tapahtumassa käänne. Arviot teollisuustuotannon kasvusta ovat tästä hyvä esimerkki. Tilanne on kuitenkin vielä hauras, eikä siksi kannata suuremmin tuulettaa. Kun talous eri puolilla Eurooppaa elpyy ja se luo ennen pitkää uusia työpaikkoja, se vaikuttaa myös meihin Suomeen. Tämän takia on ollut tarpeen tehdä myös ikävältä tuntuvia eurooppalaisia päätöksiä. Suomalaiset tietävät hyvin, että joitakin maita täytyi tukea, etteivät ne olisi ajautuneet taloudelliseen kaaokseen ja vetäneet meitä mukanaan. Mutta moniko tietää, että Espanjan ja Irlannin tukiohjelmat ovat päättyneet ja maat uskovat pärjäävänsä nyt isojen uudistusten jälkeen omillaan?

Edessä on vielä valtavasti työtä Euroopan kilpailukyvyn palauttamiseksi, mutta voimme nyt suhtautua tulevaisuuteen hieman luottavaisemmin.

Arvoisa puhemies! Ei ole sattumaa, että Euroopan talouden suunta kääntyy. Sen eteen on tehty paljon työtä. Sen eteen on tehty kipeitä ratkaisuja, useimmiten kovan paineen alla ja hyvin epävarmassa tilanteessa. Täydellisiä ratkaisuja ei ole voinut etsiä oppikirjoista, koska sellaisia kirjoja ei ole ollut edes olemassa. Päättämättä ei kuitenkaan voinut jättää. Piti tehdä päätöksiä parhaan tiedon ja logiikan varassa. Ei ole ollut varaa miettiä, mikä on epäsuosittua tai vaikeaa, sillä jos päätökset olisi jätetty tekemättä, silloin olisimme tienneet sukeltavamme syvälle. Olisiko Suomelle koitunut 50 miljardin euron tappiot, kuten perussuomalaisten ajatuspaja on raportissaan arvioinut? Olisiko Suomeen tullut 40 000 työtöntä lisää, kuten keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on laskenut? Kukaan ei tiedä tarkasti. Nämä ovat vain karkeita arvioita, mutta ne antavat kuitenkin suuntaa. Ja se suunta on niin pelottava, että onneksi emme lähteneet sille tielle. Niitäkin oli tässä salissa, jotka olisivat sen valtavan riskin halunneet ottaa.

Puhemies! Nyt on katsottava kuitenkin eteenpäin ja painettava päälle. Euroopan talous ja työllisyys saadaan nousuun vain uudistamalla rakenteita jäsenmaissa ja edistämällä järkevää integraatiota. (Kauko Tuupainen: Ei se riitä!) Otan tässä esiin kuusi painopistettä uudistuksille.

Ensimmäinen ja ehkä tärkein painopiste ovat kansalliset rakenneuudistukset. Vuoden 2014 täytyy olla rakenneuudistusten vuosi Euroopassa. Se koskee meitä kaikkia, myös Suomea. Kilpailukyvyn parannus on jokaisen maan omilla harteilla.

Toinen painopiste on rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen ja elvyttäminen. Ilman kohtuuhintaista rahoitusta yritykset eivät voi tehdä investointeja eivätkä luoda työpaikkoja. Tältä osin työ on edennyt hyvin. Pankeille on luotu entistä luotettavampi eurooppalainen valvonta ja pankkikriisien ratkaisuun on luotu vahvat, sijoittajavastuuseen perustuvat pelisäännöt. Tämä työ pitää nyt saattaa pikaisesti loppuun.

Kolmas painopiste on Euroopan sisämarkkinoiden sujuvampi toiminta. Kaikki voittavat, kun tavarat ja palvelut liikkuvat jouhevammin EU:n sisällä, myös sähköisesti.

Neljäs painopiste ovat kestävät ja tasapainoiset kauppa- ja investointisopimukset EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Sopimus Yhdysvaltojen kanssa loisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen, joka synnyttäisi kasvua ja työtä myös Suomeen.

Viides uudistamisen kohde on Euroopan energiapolitiikka. Emme voi jatkaa toimimista kansallisissa siiloissa. Energiapolitiikka on nyt noussut EU:n asialistalle, mikä on myönteistä. Myös komission tuore ilmasto- ja energiapaketti on askel oikeaan suuntaan.

Kuudes ja viimeinen kohta on EU-lainsäädännön järkeistäminen ja virtaviivaistaminen. Eurooppalaista lainsäädäntöä tarvitaan esimerkiksi sisämarkkinoiden luomiseen. Yksi eurooppalainen säädös on usein parempi kuin 28 kansallista lakia. Asioista on kuitenkin säädettävä EU-tasolla vain, kun se on tarkoituksenmukaista. Silloinkin on varmistettava, että lainsäädäntö tukee talouskasvua ja työllisyyttä eikä lyö kapuloita talouden rattaisiin.

Arvoisa herra puhemies! Kokonaisuutena katsottuna, Suomen nykytilaa ja tulevaisuutta arvioitaessa, voidaan todeta, että jo tehdyillä ratkaisuilla olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä perillä. Nyt tehtävien lisäpäätösten tavoitteena on oltava, että kun vuonna 2017 juhlimme itsenäisyyden sadatta vuotta, Suomi on taloudellisesti tasapainoinen, avoimessa kilpailussa pärjäävä hyvinvointiyhteiskunta. Käänne tähän suuntaan on jo otettu, mutta paljon työtä on vielä edessä.

Lenita Toivakka /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kevät on isojen päätösten aikaa. Meitä haastetaan joka puolelta. Taloustilanne on edelleenkin ennakoitua heikompi. Työllisyystilanne uhkaa vielä heiketä myös kotimarkkinoiden kannalta tärkeällä kaupan sektorilla. Kunnilla ja valtiolla ovat rahat loppumassa, joten aukkoa joudutaan paikkaamaan velanotolla. Koko suomalainen yhteiskunta on muutoksessa.

Nyt jos koskaan tarvitaan päättäväisyyttä. Haasteet eivät häviä yksityiskohdista väittelemällä tai päätöksentekoa lykkäämällä. Tarvitaan malttia asioihin perehtymiseen ja luutuneiden käsitysten tuulettamista. Suomen tila vaatii meiltä poliittisilta päättäjiltä, hallitus—oppositio-asetelmasta riippumatta, vastuunkantoa ja vakavaa pohdintaa, mihin suuntaan Suomea pitää viedä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt vaikeassa tilanteessa aivan oikean suuntaisia toimia. Suomen taloudessa on jo nähtävissä orastavaa kasvua. Myös EU:n talouskriisin pahin vaihe on toivottavasti jäämässä taakse, (Kari Rajamäki: Toivotaan, toivotaan!) kiitos kipeidenkin päätösten. Jos lupaavat merkit realisoituvat, tarkoittaa se meille suomalaisille lisää työtä ja toimeentuloa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen on pidettävä kevään kehysriihessä rima edelleen korkealla ja tehtävä loppuvaalikaudellakin kaikki, mitä suomalaisen työn eteen tehtävissä on. Olemme sitoutuneet viemään eteenpäin kaikkia käynnissä olevia rakenneuudistuksia. Uudistukset eivät ole helppoja, mutta kevään aikana ratkaisut on löydettävä. Tärkeintä on rakentaa tulevaisuuden menestystä, vaikka kaikki positiiviset vaikutukset eivät näykään heti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta rohkeudesta alentaa roimasti yhteisöveroa. Tuo päätös sisältää tärkeän viestin: tähän maahan kannattaa luoda työtä.

Arvoisa puhemies! Vaikka ongelmat välillä tuntuvat kaatuvan päälle, on katsottava pidemmälle ja vaalittava suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia: luottamusta, ahkeruutta, luovuutta ja erinomaista koulutusta. Menestyksemme perustuu suomalaiseen osaamiseen, tutkimustoimintaan ja ihmisten haluun toteuttaa itseään. Kokoomus kantaa vastuuta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Näemme sen aivan keskeisenä tulevaisuuden menestysvalttina. Tätä pohjaa emme saa päästää rapautumaan. Korkea osaamisemme on tuonut menestystä, työtä ja toimeentuloa tuhansille suomalaisille muun muassa metsä- ja energia-alan, lääketeollisuuden ja peliteknologian parissa. Vahva osaaminen on tavaramerkkimme, jota on vaalittava kaikin keinoin.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee menestymisen nälkää ja kaikenlaisille yrityksille mahdollisuuden kukoistaa. Tarvitsemme siis lisää supercellejä ja moilasen leipomoita. Suomi tarvitsee siis lisää ihmisiä, jotka uskaltavat työllistää itsensä ja parhaimmassa tapauksessa vielä muitakin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä 120 000 uudesta työpaikasta peräti 110 000 on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi pk-yritysten viestin kuuleminen on Suomelle kultaakin arvokkaampaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on kiertänyt alkuvuoden ympäri maata kuulemassa yrittäjien ideoita toimenpiteistä, joita Suomessa pitäisi tehdä, jotta täällä olisi helpompi yrittää ja työllistää. Yrittäjien viesti on ollut hyvin selkeä: "Huolehtikaa te päättäjät kannustavasta toimintaympäristöstä, me hoidamme kyllä loput."

Yrittäjät toivovat, että heidän tieltään raivattaisiin itse asiassa vain ylimääräiset risut ja männynkävyt. Meidän on siis rakennettava mahdollisuuksia: esimerkiksi suomalaisten yritysten vienninedistämistä on jatkettava määrätietoisesti Team Finland -verkoston kautta. Toisaalta on myös purettava yrittäjyyden esteitä. Liian suureksi kasvaneen säädösmassan karsiminen ei itse asiassa maksa valtiolle mitään. On luotettava ja kannustettava enemmän kuin säädettävä ja lannistettava. Esimerkiksi: onko oikein, että pienteurastamoyrittäjä joutuu lähiruokatuotannossa dokumentoimaan, arkistoimaan ja mittauttamaan lihan tulo- ja lähtölämpötiloja samojen standardien mukaan kuin lihaa satoja kilometrejä kuljettavat ja tuhansia kiloja säilövät alan suurtoimijat? Pahimmillaan tällainen tiukka sääntely muodostuu yrittäjyyttä tukahduttavaksi voimaksi.

Kun yrittäjä kysyy meiltä "kannattaako riskeerata sijoittamalla liikeideaan, johon uskoo?", "kannattaako laajentaa yritystoimintaan ja kansainvälistyä?", "kannattaako palkata vielä yksi työntekijä?", mielestämme vastauksen kaikkiin näihin kysymyksiin tulee olla "kyllä".

Arvoisa puhemies! Kannustavuus, ahkeruus, luottamus — tähän menestystekijöiden listaan on lisättävä vielä kohtuus, jota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuulutti eilen valtiopäivien avajaispuheessaan. Hänen viestissään oli paljon viisautta.

Yksi yhteiskuntamme suurista vahvuuksista on juuri se, että vaikeissa paikoissa suomalaiset ovat aina löytäneet toisensa. Tämän menestysvaltin hukkaamme helposti, mikäli unohdamme kohtuuden. Mikäli unohdamme siis ottaa huomioon muut.

Suomi pärjää tulevaisuudessa, kun vedämme yhtä köyttä, olemme rohkeita ja uskallamme uudistua.

Mika Kari /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi on elänyt koko muun Euroopan tavoin viimeiset vuodet vaaran vyöhykkeellä. Euroopan taantuma ja kansainvälisen talouden hidas kasvu ovat näkyneet meillä suljettuina ovina ja menetettyinä työpaikkoina. Kansantalouden kasvu on jäänyt vaimeaksi. Heikosta talouskasvusta johtuen valtion verotulot eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla ja valtion budjetin tasapainottaminen on vaatinut hyvinkin kivuliaita korjaustoimia.

Valtionvelan määrä on ollut nousussa, ja sen arvioidaan nousevan kuluvan vuoden aikana 50 prosentin tuntumaan kokonaistuotannosta. Jokainen tietää, ettei velaksi voi kauaa syödä. Siksi hallitus on toiminut johdonmukaisesti ja tilanteen vaatimalla vakavuudella hallitusohjelmassa ja eri kehyspäätösten yhteydessä. Niiden toimien seurauksena julkista taloutta on jo tasapainotettu 5,5 miljardilla eurolla.

Suomalainen hyvinvointivaltio turvataan työllä ja talouskasvulla. Työllisyysaste on saatava samaan sarjaan muiden Pohjoismaiden kanssa. Tämän vuoksi hallitus on talousarvioita ja lisätalousarvioita sorvatessaan panostanut erityisesti kasvun ja työllisyyden tukemiseen. Nuorisotakuulla edistetään nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Yhteisöverouudistuksella kannustetaan yrityksiä investointeihin ja lisätään niiden mahdollisuutta palkata lisää työntekijöitä. Työmarkkinoilla syksyllä solmittu uusi tupo vakauttaa hinta- ja kustannuskehitystä lähivuosiksi.

Merkkejä elpymisestä on jo nähty sekä Suomessa että muualla maailmassa. Eurooppalaiset taloudet ovat elpymässä. Jopa kriisin pahimmin runtelemissa maissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Pohjaa toiveikkuudelle luo myös se, että Suomessa on noudatettu vahvaa kolmen A:n talouspolitiikkaa. Hallitus on pitänyt silmänsä auki ja olosuhteet huomioiden päättänyt välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio on kaikkien yhteisen voimainponnistuksen tulos. Ketään ei ole varaa pudottaa tai kadottaa. Kaikki on pidettävä mukana. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että jatkossakin talouden suorituskykyä parantavilla toimilla pitää vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä. Sitoutuminen velkasuhteen taittamiseen on edelleen tärkeää. Myös uudet taloutta vahvistavat toimet on tehtävä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Toimien ajoitus on kuitenkin tässä tilanteessa tärkeää. Vaarana on, että väärin ajoitetuilla ja liian massiivisilla sopeutustoimilla vain heikennämme omaa asemaamme leikkaamalla orastavaa elpymistä ja kasvua.

Suomen menestyminen ja selviytyminen riippuu pitkälti vientimme kehityksestä. Vientiteollisuutemme vahvistaminen on paitsi hyvää talouspolitiikkaa myös hyvää työllisyyspolitiikkaa. Suomi tarvitsee etenkin kasvavia ja kansainvälisillä markkinoilla menestyviä pk-yrityksiä, jotka työllistävät kotimaassa. On panostettava erityisesti aloille, joilla näkymät ovat hyvät ja joilla suomalaisilla yrityksillä on menestymisen mahdollisuuksia. Kehittyvillä nousualoilla on noustava markkinajohtajaksi tai ainakin lähelle sitä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi elää ja on aina elänyt työstä ja yritteliäisyydestä. Hyvinvoinnin ja vakauden edellytys on, että saamme ihmisille töitä. Vaikka on vaikeuksia, niin aina on notkosta noustu, kunhan kansa pysyy yhtenäisenä. Meille suomalaisille Suomi on maailman paras maa. Sen menestystä ei turvaa kukaan muu kuin me suomalaiset itse.

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiopäivät on nyt avattu, ja meillä on näytön paikka, niin hallituksella kuin oppositiollakin. Meidän kaikkien täällä olevien vastuulla on työn ja talouden turvaaminen. Kansa odottaa ja on ansainnut ratkaisuja, ja meidän on kyettävä tarjoamaan eväät, joilla selviämme tulevaisuuteen.

Pääministeri Kataista harmitti taannoin maamme negatiivinen ilmapiiri. Pääministerin harmitus on ymmärrettävää. Virheitä on löytynyt lähinnä hallituksen omista toimista. Parhaina esimerkkeinä ovat Suomen talouden kannalta järjettömät tukipakettipäätökset sekä jatkuva käsien vääntely kunta- ja sote-asioissa, joille ei onnellista loppua ole näkyvissä. Opposition huoli ja lukuisat parannusesitykset eivät ole saaneet vastakaikua. Hallitus on itsepintaisesti jatkanut valitsemallaan tiellä siitä huolimatta, että tämän tien päässä ei selvästikään valoa näy. Vuosikymmenten aikana kovalla työllä rakennettu hyvinvointivaltiomme rapistuu silmiemme edessä, kun virheistä ei osata ottaa opiksi. Nyt ovat käsillä viimeiset hetket korjata kurssi, mutta ministereitä kiinnostavat enemmän työpaikat Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Meidän on pystyttävä tarjoamaan suomalaisille syyt optimistiseen ajatteluun, valamaan perusteltua uskoa siihen, että tunneli aukeaa, kunhan uskallamme ajaa tätä junaa pontevasti yhdessä. Perussuomalaiset uskovat suomalaiseen työhön ja yrittämiseen. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Missä Soini?) Meillä on hieno maa, loistava koulutusjärjestelmä ja osaava työvoima, jota maailmalla arvostetaan. Meidän on nyt uskallettava näyttää, että myös itse arvostamme itseämme ja osaamistamme.

Perussuomalaiset ovat tuoneet valtiontalouden kehysten ja budjetin käsittelyjen yhteydessä esiin omat näkemyksensä siitä, kuinka olemassa oleviin ongelmiin tulisi puuttua. Olennaista on saada talous taas kasvuun ja työllisyys nousuun. Vaihtoehtobudjetissamme ja rakennepaketissamme esitettiin useita toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja seisomme edelleen ehdotustemme takana. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistaminen oikeudenmukaisempaan suuntaan, yli 63-vuotiaiden veroporkkana ja yrittäjyyteen kannustaminen arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajaa tuntuvasti korottamalla ovat esimerkkejä perussuomalaisten esityksistä hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Eurokriisi ei ole ohi. Kevään vaalit näyttävät, mihin suuntaan jatkossa mennään. Perussuomalaisten ääni kuuluu jo Euroopassa, ja vaalien jälkeen se kuuluu entistä voimakkaampana, mutta kotimaan asiat ovat meille aina etusijalla. Hallitus on toistaiseksi tuottanut vain pettymyksiä rakenteellisia uudistuksia koskevissa päätöksissään, minkä seurauksena paine on kasvanut ja kansalaisten odotukset uusille, aiempaa paremmille päätöksille ovat entistä suuremmat. Perussuomalaiset katsovat, että kovina aikoina tarvitaan rohkeita päätöksiä. Järkevän politiikan ei kuitenkaan tarvitse olla sydämetöntä. (Tuija Brax: Ei pelokkaita vaan rohkeita, hyvä!) Tärkeimmät peruspalvelut on pystyttävä turvaamaan ja pitämään laadukkaina. Terveydenhuolto, päiväkodit, koulut ja vanhustenhoito ovat kaikissa olosuhteissa vääriä kohteita säästää. Sivistynyt yhteiskunta osaa priorisoida niin, että inhimillisyyttä ei unohdeta.

Perussuomalaiset ovat huolissaan hallituksen hapuilevasta otteesta ja keskittymisestä vääriin asioihin. Olennaista on, että tarvittavat rakenteelliset uudistukset viedään pikaisesti läpi, jotta talous ja työllisyys saadaan nousuun, ja vasta tämän jälkeen, talouden ollessa vakaammalla pohjalla, on parempi ajankohta välttämättömien leikkausten ja veronkorotusten tekemiselle. Velkaantumiskehitykseen on puututtava hyvin suunnitelmallisesti.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana haluan nostaa työn ja isänmaallisen talouspolitiikan päätöksenteon ytimeen. Työ antaa ihmiselle mahdollisuuden toteuttaa itseään. Se on keino luoda hyvinvointia itselle ja läheisille. Meidän on suunnattava kaikki energiamme ja osaamisemme siihen, että mahdollisimman monella tässä maassa voisi olla riittävä määrä työtä, ei liikaa eikä liian vähän.

Perussuomalaiset haluavat Suomen, jossa ahkerat ja työtä pelkäämättömät kansalaiset rakentavat yhteistä hyvinvointia, Suomen, jossa lähimmäisistä välitetään ja jossa heikoimmista pidetään huolta. Me haluamme pohjoismaisen hyvinvointivaltion, jossa kannustetaan yrittämiseen ja työntekoon.

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn pääministerin arvioon Suomen tilanteen vakavuudesta. Vienti ei vedä, työttömyys lisääntyy, ja velka paisuu. Me keskustassa odotimme, että pääministeri olisi ilmoituksessaan kertonut toimenpiteet, joilla velkaantuminen taitetaan ja työpaikkoja synnytetään. Näin ei käynyt.

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma oli alun perin epärealistinen, ja siksi hallitus on joutunut luopumaan tärkeimmistä tavoitteistaan. Ongelmia on lykätty eteenpäin. Jäi epäselväksi äsken, luovutteko te nyt viimeisestäkin tavoitteestanne eli velkaantumisen taittamisesta. (Tuija Brax: Pitäisikö siitä pitää kiinni?)

Suomen taloutta ei hoida kuntoon kukaan muu kuin me suomalaiset itse. Hallituksen, opposition, työmarkkinajärjestöjen ja yritysten velvollisuus on nopeasti etsiä ratkaisuja, joilla suunta muuttuu. Keskusta rakentaa ohjelmaa, jolla Suomi selviää. Keskustan mallissa talous saadaan tasapainoon tehostamalla sosiaali- ja terveyspalveluita, luomalla lisää työpaikkoja ja pidentämällä työuria.

Meidän on uudistettava sosiaali- ja terveyspalvelut ja poistettava niiden väliset raja-aidat. Se onnistuu kotikunta—maakunta-mallin mukaisesti kuntien yhteistyöllä. Lähipalvelut säilyvät, ja lääkäriin pääsee. Keskustan mallissa myös rahoitus- ja tietojärjestelmät voidaan uusia ja säästää muutama miljardi veronmaksajien rahoja. Mallillamme on terveydenhuollon asiantuntijoiden tuki.

Hallitus sen sijaan esittää keskittämistä ja kuntien pakkoliitoksia. Tuloksena on hämmennys, jonka hinta on todella kova. Kehittämistoiminta on kunnissa pysähtynyt. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden aika kuluu pakkoselvityksissä. Keskusta ei usko, että pakolla saadaan mitään hyvää aikaiseksi. Mikä on saanut teidät, pääministeri Katainen, ajamaan pakkoliitoksia vastoin lupauksianne? Onko teillä jotain pakkoliitoksia tukevia uusia tutkimuksia tai laskelmia, vai miksi olette muuttanut kantanne? (Mauri Pekkarinen: Ensi viikolla nekin kuullaan!)

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmansa mukaisesti kiristänyt veroja ja leikannut palveluiden rahoitusta. Näistä sopeutustoimista huolimatta talous ei ole kääntynyt, koska kasvua ja työtä luovat toimet on laiminlyöty.

Olemme koko vaalikauden kyselleet, anoneet, vaatineet ja esittäneet työllisyyttä lisääviä toimia. Ellei Suomen suuntaa käännetä työn ja kasvun linjalle, on edessä loputon leikkausten ja veronkorotusten tie, ja sillä ei velkaantuminen taitu. Tarvitsemme siis lisää työpaikkoja. Voivatko ne syntyä kuntiin tai valtiolle? Eivät voi, sillä veronmaksajien selkä ei sitä kestä. Syntyvätkö uudet työpaikat suuriin yrityksiin? Eivät, sillä suuryritykset karsivat henkilöstöä verohelpotuksista huolimatta. Lisää työpaikkoja voi syntyä vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kuten on ollut laita koko 2000-luvun.

Kun kuuntelee yrittäjiä, niin kasvun esteet ja toiveet niiden poistamisesta ovat selvät. Kevennättekö te hallituksessa yritysten byrokratiaa? Helpotatteko työntekijöiden palkkaamista? (Ben Zyskowicz: Onko nämä kaikki syntyneet nykyhallituksen aikana?) Annatteko verokannusteet myös pienyrityksille? Parannatteko yritysten rahoituksen saatavuutta? Edistättekö yrittäjien sukupolvenvaihdoksia? Keskusta on esittänyt ratkaisuja kaikkiin näihin erikokoisten ja eri vaiheessa toimivien yritysten käytännön pulmiin. Milloin hallitus tuo yrittäjyyttä helpottavia esityksiä? (Ben Zyskowicz: Kas, kun ette esittäneet niitä silloin, kun olitte hallituksessa!)

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee välittömästi kansallisen teollisuuspoliittisen strategian ja yrittäjyyden edistämisohjelman. Valtiovalta voi edesauttaa yritysten kasvua keskustan ehdottamalla 3—5 miljardin kasvurahastolla. Myös eläkeyhtiöt voisivat edistää suomalaista työtä rahastoon sijoittamalla.

Kasvun käynnistämiseksi kannattaa aloittaa luontaisista vahvuuksista. Meille tuodaan energiaa nyt saman verran kuin kymmenen vuotta sitten, mutta lasku siitä on 5 miljardia suurempi. Pelkästään viime vuonna kivihiilen tuonti kasvoi 50 prosenttia. Samaan aikaan nuoret metsät riutuvat ensiharvennusten puutteessa. Korvaamalla fossiilinen tuontienergia uusiutuvalla kotimaisella saadaan raha kiertämään Suomeen. Sadat yrittäjät ja tuhannet työntekijät saisivat siitä työtä ympäri maan. Puuraaka-aineen jalostaminen uudenlaisiin käyttötarkoituksiin tuo uutta kasvua myös metsäteollisuudelle. Biotalous on laajemminkin nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi.

Otan esimerkin biotaloudesta. Neste Oil on Suomen suurin yritys. Puolet sen voitosta tuli uusiutuvista liikennepolttoaineista. Miksi näin? Miksi se vuolee jätteistä ja uusiutuvista raaka-aineista tällä hetkellä rahaa? Siksi, että keskustajohtoinen hallitus ajoi EU:ssa ja Suomessa päästöjen vähentämistä ja uusiutuvaa energiaa edistävää politiikkaa. Nyt hallitus on muuttamassa Suomen linjaa. Oletteko jopa unohtamassa Suomen suurimman yrityksen tarpeet?

Meillä on moni asia hyvin, kuten pääministeri totesi. Meillä on puhdasta ruokaa ja vettä, puhdasta ilmaa hengittää ja puhdas ympäristö elää. (Pertti Salolainen: Ja Talvivaara!) Miljardit ihmiset maailmassa kaipaavat näitä asioita kipeästi. Suomeenkin tuomme ruokaa 4,5 miljardilla, viemme vain 1,5:llä. Jo ruuan viennin ja tuonnin tasapaino toisi töitä 30 000 ihmiselle. Meillä on osaamista ja ratkaisuja maailman ihmisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tätä siivua, puhdasta teknologiaa, voimme viennissä roimasti kasvattaa.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus on kulkenut keskittämisen ja näivettymisen hiilenmustaa polkua, eikä se siltä näyttänyt kääntyvän tänäänkään. Keskusta haluaa kääntää Suomen suunnan. Suomi on vietävä toimivien lähipalveluiden, yrittäjyyden ja puhtaan talouden tielle.

Anna Kontula /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole erityisen velkaantunut. Itse asiassa, jos eläkerahastot lasketaan mukaan, olemme öljyvaltioiden jälkeen yksi maailman vähiten velkaantuneista maista. Luottoluokituksemmekin on edelleen paras mahdollinen.

Me olemme kansa, jonka rakkaus sivistykseen on luonut maailman parhaat koulut ja kirjastot, kansa, jonka vahvaan julkiseen sektoriin nojaava talousjärjestelmä herättää kansainvälistä kateutta. Näillä eväillä, tässä tilanteessa ei ole mitään syytä paniikkiin.

Haasteita meillä kuitenkin on. Eniten tällä hetkellä keskusteluttaa valtiontalouden epätasapaino. Asiaa ei auta yhtään, että ongelmat ovat pitkälti itse aiheutettuja: kun ei 2000-luvun lihavina vuosina kerätty varastoihin, vaan päinvastoin laskettiin kokonaisverotusta, on selvää, että huonoina aikoina eivät rahat riitä.

Pitkällä tähtäyksellä paljon huolestuttavampi on ekologinen kestävyysvaje. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on nykyisellään neljä, kun se saisi olla korkeintaan yksi. Kolme neljännestä ympäristökuormituksesta me siis varastamme lapsiltamme.

Suomen julkisen sektorin ongelmana ei ole koko, vaan jäykkä organisointi. Esimerkiksi terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on johtanut siihen, että ihminen saattaa olla jopa neljän hieman eri tavoin järjestetyn terveydenhuollon piirissä. Varsin pian meidän on myös ratkaistava, miten vapaan liikkuvuuden periaatteet sovitetaan yhteen Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän kanssa.

Painetta hyvinvointirakenteiden päivittämiseen tuottaa lisäksi työelämän muuttuminen — nykyinen sosiaaliturva ja peruspalvelut eivät vastaa niiden miljoonan prekaarin tarpeisiin, joiden elämäntilanteet eivät sovi 70-luvun teollisuus-Suomen kategorioihin. Mikään edellä mainituista ongelmista ei ole vähäinen, mutta ei liioin valtamme ulottumattomissa. On ihan omista valinnoistamme kiinni, mitä tästä tulee.

Arvoisa puhemies! On talouspoliittisesti tyhmää ja sosiaalisesti kestämätöntä suunnitella uusia sopeutuksia keskellä matalasuhdannetta. Jos niitä tehdään, on niiden aika sitten, kun koneet jälleen käyvät ja työvoimapotentiaali on käytössä. Kriisitietoisen säntäilyn sijaan tarvitaan ennen kaikkea näkemystä siitä, miten yhteiskuntaa kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. (Perussuomalaisten ryhmästä: Onko tämä hallituksen linja?)

Noususuhdanteen jouduttamiseksi on elvytystä jatkettava. Homeisen rakennuskannan ja rapautuvan liikenneverkon korjausvelka kannattaa muuttaa pankkivelaksi nyt, kun korot ovat alhaalla ja työttömyys korkea.

Pääomatulojen palauttaminen progressiivisen ansiotuloverotuksen piiriin, myös kunnallisverotuksessa, helpottaisi kuntien talousahdinkoa reilulla tavalla. Tottahan pääomatuloista nauttivat henkilöt ovat kuntalaisia siinä kuin muutkin. Samalla se helpottaisi suurten kaupunkien vuokra-asuntopulaa, kun progressio lisäisi pienimuotoisen huoneenvuokrauksen kannattavuutta.

Niin kauan kuin todellinen eläköitymisikä nousee reipasta tahtia, on turha edes keskustella muodollisen eläkeiän alarajasta. Sen sijaan eläkeiän ylärajan nosto antaisi vapaaehtoista jatkoaikaa niille, jotka eivät niin eläkepäivistä välitä.

Arvoisa puhemies! Vain sellainen yhteisö voi menestyä, joka luottaa jäseniinsä. Tässäkin suhteessa on meillä syytä tyytyväisyyteen — harvassa maassa nimittäin ihmiset ovat yhtä valmiita luottamaan tuntemattomiin kuin Suomessa. Sitä kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi.

Reilun pelin ja keskinäisen kunnioituksen kansa ansaitsee myös kaltaisensa päättäjät. Uskotaan siihen, että ihmiset haluavat tehdä töitä yhteisönsä parhaaksi tai että vanhemmat pyrkivät hoitamaan lapsensa viisaasti ja vastuullisesti. Epäluulon ja kontrollin sijaan on meidän kehitettävä mahdollisuuksien sosiaaliturvaa ja uusien alkujen palveluita.

Toki Suomestakin löytyy henkilöitä, jotka mieluummin elävät yhteisönsä kustannuksella osallistumatta sen töihin, vaikka kykyä siihen olisi. Ihan jokaisella yhteiskunnalla on vapaamatkustajansa. Toinen asia kuitenkin on, pitääkö koko järjestelmä virittää tämän marginaaliporukan ehdoilla. Jo nyt on sosiaaliturvabyrokratiasta tehty väärinkäyttäjien pelossa niin hankalaa, että jokaista laittomasti nostettua euroa vastaan jää hyvinkin kymmenen sellaista kassaan, joihin jollakulla köyhällä olisi ollut oikeus.

Lisäksi ihmisillä on taipumus toteuttaa heihin kohdistettuja oletuksia. Jos siis yhteiskuntamme suhtautuu köyhään tai työttömään jäseneensä potentiaalisena välistävetäjänä, se todennäköisesti tuottaa enemmän väärinkäytöksiä kuin ihmisten kohteleminen asiallisesti, varallisuuteen tai koulutustaustaan katsomatta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille aiheellisesta muistutuksesta: Suomi on edelleen eri mittareilla arvioituna eräs maailman parhaista maista ja julkinen velkamme euroalueen pienimpiä. Meillä ei ole tarvetta hätäisiin ratkaisuihin. Kevään päätökset pitää tehdä harkiten, jotta emme vaaranna orastavaa talouskasvua omilla toimillamme.

Samaan aikaan on sisäistettävä se tosiasia, että eurooppalaisessa kestävyysvajevertailussa em-me enää ole kärkisijoilla. Meidän on kyettävä ennen muuta sellaisiin rakenteellisiin päätöksiin ja uudistuksiin, jotka turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen pitkällä aikavälillä ja pitävät rahoitusmarkkinoiden luottamuksen Suomeen edelleenkin vahvana.

Tarvitsemme siis nimenomaan rakenteellisia uudistuksia, emme äkkinäisiä leikkauksia tai huonosti kohdennettuja veronkorotuksia. Äkkijarrutuksella voimme viedä orastavalta talouskasvulta hengen.

Valtiontalouden alijäämän purkamisessa on aikataulu kaiken a ja o. Leikkaamalla valtion ensi vuoden budjettia usealla miljardilla eurolla saattaisimme vain ajaa maamme uuteen taantumaan. Maaliskuussa päätetään valtiontalouden kehyksistä seuraavalle neljälle vuodelle. Vihreän eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan sekä veronkorotukset että menoleikkaukset on suhdannepoliittisesti viisainta kohdentaa vuoden 2015 jälkeiselle ajalle. (Kauko Tuupainen: Seuraavalle hallitukselle!) Meidän on myös kyettävä uusiin päätöksiin, jos toimintaympäristö muuttuu tai jos valtionlainan korot kääntyvät nousuun. (Tuija Brax: Tämä on tärkeätä, hyvä!)

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi äsken puheessaan, että vakava tauti vaatii karvaita lääkkeitä. Onneksi kaikki julkisen talouden tilaa parantavat toimet eivät maistu pahoilta. Esimerkiksi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen poistaa työnteon esteitä, vähentää byrokratiaa ja köyhyyttä ja lisää verotuloja. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa on mahdollista tehdä vielä paljon.

Työelämän muutos edellyttää sosiaaliturvan päivittämistä. Työn tekemisen edellytyksiä on tuettava kaikin keinoin. Työn muutokseen vastaaminen edellyttää myös koulutuksen uudistamista niin, että osaamista on mahdollista elämän eri vaiheissa päivittää. Uusi hyvinvointi edellyttää panostamista työnteon esteiden poistamiseen ja työn tekemisen edellytysten vahvistamiseen. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näitä onkin tuettava parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja poistamalla paitsi työn tekemisen myös työn teettämisen esteitä.

Kivuton tapa vähentää kestävyysvajetta on myös ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen. Käytämme vuosittain monta miljardia euroa ympäristöä tuhoavan toiminnan rahoittamiseen sen sijaan, että kannustaisimme siirtymään puhtaampiin ratkaisuihin, joilla voitaisiin luoda työtä uusille aloille.

Rakenteellisilla uudistuksilla rakennetaan puskuria tulevaisuuden hätäisiä säästötarpeita ja -vaatimuksia vastaan. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa mieluummin korottaa eläkeikää kuin leikata eläkkeitä. Vahvistamme mieluummin työn tarjontaa kuin leikkaamme työttömyysturvaa. Poistamme mieluummin haitallisia verotukia kuin kiristämme verotusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on tämän kauden tärkein rakenteellinen uudistus. Nyt lausuntokierroksella olevaa lakia pitää vielä korjata niin, että se täyttää sille asetetut väestön terveyden, yhdenvertaisten palveluiden ja integraation tavoitteet. Perustason alueista pitää olla valmiita luopumaan erityisesti Uudenmaan osalta. Sote-alueiden hallinto pitää varmistaa tavalla, joka on linjassa perustuslain kanssa.

Vihreä eduskuntaryhmä ei halua väärin kohdistetuilla leikkauksilla heikentää hyvinvointivaltion perustoja. Minna Canth totesi aikoinaan, että erityisesti huonoina aikoina on pidettävä erityistä huolta kaikkein heikoimmista. Tämä meidänkin on syytä pitää mielessämme.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan on oltava paitsi sosiaalisesti myös ekologisesti kestävää. Kunnianhimoisilla ilmasto- ja energiapoliittisilla päätöksillä huolehdimme siitä, että työtä syntyy myös tulevaisuuden kasvualoille. Tänä vuonna eduskunnan käsiteltäväksi tulee hallituksen esitys ilmastolaista. Sen hyväksyminen tuo ilmastopolitiikkaamme johdonmukaisuutta. Suomen pitää varmistaa, että Euroopan unionin valmistelemat vuotta 2030 koskevat päästötavoitteet jatkavat EU:n kunnianhimoista linjaa. Näin voimme luoda yrityksille ennustettavan toimintaympäristön, joka avaa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja uusille työpaikoille myös tulevaisuudessa.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Det är två centrala målsättningar som bör vara vägledande för politiken under valperiodens sista riksmöte. Den ena är att bryta skuldspiralen när det gäller statsfinanserna. Den andra är att se till att vårt samhällsbygge är socialt rättvist och inkluderande, som garanterar att ingen grupp blir utfryst.

Arvoisa puhemies! Kaksi kuukautta sitten hallitus onnistui kokoamaan uskottavan rakenneuudistuspaketin. Tavoitteena on kestävyysvajeen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Se, että talouskehitys on edelleen epävarma, tekee maaliskuun lopussa konkreettisia budjettikehyksiä koskevista neuvotteluista vieläkin kovemmat.

Hyvään tulokseen pääsemiseksi tarvitaan luovuutta sekä avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua eri ratkaisuista ja päättäväisyyttä päätöksiä tehtäessä. Nyt tässä salissa tai muillakaan foorumeilla ei ole syytä antaa signaaleja, jotka voidaan käsittää niin, että vaikeat päätökset voidaan lykätä. Kansalaiset ovat varsin hyvin ymmärtäneet, että pidemmän päälle ei ole viisasta elää yli varojen. Tuolloin meidän poliitikkojen pitää varoa antamasta signaaleja, joiden mukaan voimme lykätä vaikeita päätöksiä, ehkäpä vaalien jälkeiseen aikaan.

Ärade talman! Regeringen måste framför allt vara trovärdig i sin ekonomiska politik. Bara genom en realistisk hållning kan vi skapa den framtidstro som vårt samhälle behöver. Vi ska naturligtvis vara lyhörda för vad de nationalekonomiska experterna säger om graden av åtstramning och vad som är klokast gällande tidtabellen för balansåtgärderna. Målet ska vara att i alla lägen gynna tillväxten och skapa bättre förutsättningar för näringslivet att sysselsätta.

Regeringen har haft som ledstjärna i anpassningen av ekonomin att hälften ska ske genom skattehöjningar och hälften genom nedbantning av verksamheten. Vår grupp ställer gärna frågan om det är klokt att alltför strikt hålla fast vid denna fördelning.

Arvoisa puhemies! Koska paikallinen paine on kova veroprosentin nostamiseen kunnissa, valtion tulee olla erittäin pidättyväinen veronkorotusten suhteen. Jos hallitus kuitenkin joutuu kiristämään verotusta hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaamiseksi, se on tehtävä veronmaksajien kantokyvyn mukaan. Sen ei tule kohdistua niihin, jotka jo nykyisellään elävät vähimmäistoimeentulon rajamailla.

Kun hallitus harkitsee kehysneuvotteluissa keinoja kansantalouden tasapainottamiseksi, eri vaihtoehtoja tulisi tarkastella hyvinkin ennakkoluulottomasti. Myöskään arvonlisäveron tarkistaminen ei saa ainakaan olla tabu niissä keskusteluissa. Ylipäänsä aika saattaisi olla kypsä keskustelulle arvonlisäveron kokonaisuudistuksesta, johon sisältyisi sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Hallitus joutuu maaliskuun kehysneuvotteluissa kääntämään joka kiven ja kannon. Tuloveroasteikon indeksitarkastusten tekemättä jättäminen voi olla yksi kokonaisuuteen liittyvistä toimenpiteistä, johon mahdollisesti on tartuttava. Ylöspäin suuntautuvassa taloudessa on kuitenkin varottava heikentämästä veronmaksajien ostovoimaa.

Ärade talman! Ingen enskild åtgärd hjälper att få Finland på en stabilare grund. Vi behöver en hel palett. Ekonomisk framgång kan inte ändå bara räknas i pengar. Vi måste sätta tillräckliga resurser också på utbildningspolitiken. Gymnasiernas timfördelning är en synnerligen viktig fråga på regeringens bord. Här får inte ökad valfrihet bli ett självändamål som kör över gymnasiernas allmänbildande funktion.

Det är många stora frågor som ska avgöras under det nya riksmötet. När det gäller social- och hälsovårdsreformen är det viktigt att hålla kvar Orpo-gruppens skrivning om att gränsen för ett bashälsovårdsområde är minst cirka 20 000 in-vånare. För svenska riksdagsgruppen är det även av största vikt att den svenskspråkiga vården för personer med funktionshinder också i fortsättningen organiseras genom Kårkulla samkommun. Helt fundamentalt är också att det slutliga lagförslaget ska hålla för grundlagsprövning.

Den ekonomiska våren får sin särskilda krydda av Europaparlamentsvalet. Det är viktigt att valet engagerar fler finländare än förr. Genom ett bättre valdeltagande kan vi manifestera vår vilja att verka för en bättre europeisk gemenskap.

Att vår exportinriktade industri inte drar beror mycket på de globala och inte minst de europeiska ekonomiska problemen. (Puhemies koputtaa) Därför är ett finländskt inflytande i Europa viktigt och isoleringspolitik ingenting att bygga på.

Leena Rauhala /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että toivo kuolee viimeisenä. Vaalivuodesta huolimatta toivomme, että voimme keskittyä vaalipuheiden sijaan olennaiseen. Meidän tulee nähdä pidemmälle ja tunnistaa oikein tämän hetken talouden haasteiden lisäksi maamme tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Tulevaisuustutkijan viesti meille on: "Tulevaisuus tehdään nykyhetken valinnoilla ja päätöksillä." Eduskuntaryhmämme kantaa huolta kaikkein vaikeimmassa tilanteessa elävästä kansalaisesta, joka ei omin voimin selviä. Siksi haluamme olla mukana tekemässä uudistuksia, jotka vahvistavat ihmisten voimavaroja, jotta ratkaisumme myös parantavat osallisuutta, työllisyyttä ja vähentävät palvelujen tarvetta. Päätöksiä ja ratkaisuja ei tule tehdä ilman inhimillistä näkökulmaa. Tarvitsemme innostunutta, uutta osaamista, positiivista luovuutta. Siksi yhteiskuntamme tulee mahdollistaa eikä masentaa.

Eduskuntaryhmämme peräänkuuluttaa vakavaa keskustelua ja vaikuttavia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. Vaikka olemme pystyneet estämään työttömyyden räjähdysmäisen kasvun, kasvu jatkuu edelleen. Erityistä huolta kannamme pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä. Kasvun kääntäminen laskuun vaatii kokonaisvaltaista puuttumista. Lyhyet pätkäprojektit eivät auta, jos elämänhallinta on puutteellista. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimivuus ja riittävyys sekä tehokas ohjaus niiden piiriin on keskeistä, jotta näistä ongelmista kärsivät pääsevät mukaan työelämään.

Työpaikkojen luomisessa on tärkeää huomioida koulutuksen ja tutkimuksen yhteensovittamisen tärkeys työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Menestyksemme avaimet löytyvät osaavasta ja oikein sijoittuneesta työvoimasta sekä laaja-alaisuudesta. Meidän on luotava yrityksille edellytyksiä palkata uutta työvoimaa ja investoida. Suomalaisten ostovoiman tärkeä vaikutus työllisyyteen ja erityisesti kotimaiseen palvelualaan on syytä tunnustaa. Työelämän teknologisoitumisen vuoksi koulutuksen on oltava mukautuvaa ja kouluttautumisen ammatista toiseen joustavaa. Kiihtyvässä muutoksessa peruskoulutuksen luoma tietopohja korostuu ja edellytykset sen hyvälle tasolle on pidettävä kunnossa.

Arvoisa puhemies! Viime vuoden lopulla sovitussa rakennepoliittisessa ohjelmassa on monia hyviä uudistuksia, joiden avulla voimme hillitä julkisen talouden menojen kasvua. Vähenevien resurssien käyttö mahdollisimman tehokkaasti kannustaa parantamaan erityisesti ennalta ehkäiseviä palveluja niin lapsille, perheille kuin vanhuksillekin. Esimerkiksi panostamalla lastensuojelussa ennalta ehkäiseviin palveluihin, perhepalveluihin, voidaan saada rahallisia säästöjä inhimillisyyttä korostavalla tavalla.

Erityistä huomiota haluamme kiinnittää vanhusten palveluihin. Vanhusten kotipalvelujen kohdalla on nähtävä entistä enemmän palvelujen laatutekijät, se, että vanhusten hyvään hoitoon on aikaa ja tahtoa. Rakenneuudistus tulee toteuttaa nimenomaan kehittämällä riittävästi lähipalveluja, kotipalveluja, omaishoitoa ja kodinomaista palveluasumista. Tärkeää on luoda selkeät kriteerit sille, mitä turvallinen hoito kotona tarkoittaa. Kohdistamalla resursseja muihin palveluihin voidaan myös turvata laitoshoito sitä tarvitseville.

Laadukkaiden palvelujen, lähipalvelujen erityisesti, hyvien ennalta ehkäisevien palvelujen sekä perusterveydenhuollon laajan integroimisen erikoissairaanhoitoon tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen perustana. Hallinnolta on edellytettävä kustannustehokkuutta, joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Hallintoa keventämällä kaikelle kansalle voidaan turvata tarpeenmukaiset palvelut. Sama pätee kuntauudistuksen kanssa. Oleellista on kuntalaisten yhdenvertainen oikeus saada palveluita.

Eduskuntaryhmämme kantaa huolta inhimillisyyden katoamisesta yhteiskunnastamme. Toisista huolta pitäminen, välittäminen ei näytä olevan huudossa, vaan itsekkyys ja oman edun tavoittelu korostuvat. Kestävää hyvinvointia ei kuitenkaan luoda itsekkyyden varaan. Hyvinvointiyhteiskunta koostuu myös sosiaalisesta ja henkisestä pääomasta. Laadukkaisiin palveluihin tarvitaan oikeaa asennetta ja toinen toistemme kunnioitusta. Välittäminen on asennekysymys. Samalla kun uudistamme palveluitamme, meidän tulee tehdä työtä inhimillisemmän Suomen puolesta. Sitä kautta voimme tehokkaasti ja edullisesti lisätä kansalaistemme hyvinvointia ja mahdollistaa jokaiselle merkityksellisen ja arvokkaan elämän.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat, kiitokset ryhmäpuheenvuoroista. Pitää todeta, että puheenvuorot olivat niin taidokkaasti laadittuja, että on hyvin helppo yhtyä valtaosaan puheissa sanotuista asioista. (Keskeltä: Kiitos vain itsellenne! — Välihuutoja) Toki on sitten myös asioita, joista varmaan ihan perustellusti ollaan erikin mieltä. Käyn läpi joitakin huomioita. Aloitan perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorosta.

Ensinnäkin lämpimät onnittelut uudelle ryhmäpuheenjohtajalle valinnasta. Perussuomalaisten tavoitteenasetanta on ihan oikea, ja uskon, että me kaikki olemme siitä samaa mieltä, eli työllisyyttä ja talouskasvua. Puheenvuorossa todettiin, että ensin on saavutettava talouskasvu ja vahva työllisyyskehitys ja sen jälkeen palattava velkaantumisen taittamiseen. Ideaalimaailmassa tietysti voisimme tehdä toimenpiteitä sen mukaan kuin kukin hyväksi katsoo, vaikkapa alentaa tuloverotusta, jotta kotimainen kysyntä lisääntyy, tai tehdä joitakin muita kasvusatsauksia, siis merkittäviäkin, Suomen talouteen ja antaa velkaantumisen jatkua ja olettaa sitten, että tämä kasvu kuittaa sen velkaantumisen. Mutta valitettavasti tosielämässä ihan näin helpolla emme pysty pääsemään. Jos antaisimme velkaantumisen lisääntyä tällä tavalla, niin hyvin suurella todennäköisyydellä menettäisimme luottamuksen Suomen talouteen. Velkamme korko alkaisi nousta, ja toisaalta kaikki näkisivät omilla silmillään sen, että velka nousee, nousee, nousee, ja kuitenkaan ei ole realistista odottaa, että mikään tämmöinen kasvusatsaus nopeasti kuittaa sen kasvavan velan. Eli näin yksinkertaisesti emme pysty tässä elämään.

Mielelläni kysyisin perussuomalaisilta, voisitteko täsmentää hieman tätä kantaanne. En lähde tulkitsemaan, mitä tarkoititte, mutta totesitte näin, että ensin talouskasvu ja työllisyys, sen jälkeen sitten velan taittaminen. Hallituksen linja on se, että meidän valitettavasti pitää tehdä vähän niin kuin yhtä aikaa molempia. (Keskeltä: Lisätä velkaa!) Nimenomaan se kaikkein tärkein asia on luottamuksen vahvistaminen Suomen tulevaisuutta kohtaan. Silloin se vaatii myös niitä ikäviä päätöksiä, joilla nähdään selkeästi, että velkaantuminen saadaan taitettua.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa oli myös paljon kannatettavia asioita. Ryhmäpuhuja totesi, että hallituksen politiikka on perustunut epä-realistisille talousodotuksille. No, ihan kun katsoo niitä talousennusteita, joita on tässä matkan varrella nähty, niin kaikkihan ovat menneet koko aika huonompaan suuntaan. Eli myöskään keskusta ei ole esittänyt niin suurta sopeutuspakettia, jolla vuoden 2015 tasolla velkaantuminen olisi käännetty alaspäin. Tästä me olemme ihan varmaan samaa mieltä. Yksikään puolue täällä ei ole esittänyt esimerkiksi 8 miljardin euron sopeutuspakettia, joka näillä näkymin näyttäisi riittävän 2015 velkaantumisen taittamiseen. Eli me kaikki olemme olleet siinä samassa tilanteessa, että kansainvälinen talous on mennyt pidempään huonommin kuin täällä ja kuin talousennustuslaitokset ovat veikanneet. Kun katsomme vaikkapa hallituksen muodostamisen yhteydessä nähtyjä ennustelukuja, niin valtiovarainministeriön luvut, joihin tämä hallitus ja edellinenkin hallitus ja sitä edeltävät hallitukset ovat aina ohjelmansa perustaneet, olivat noin puolessa välissä tai arvioita hieman negatiivisemmat kasvun suhteen kuin monet muut. Tästä nyt ei kannata edes väitellä, tämä on jokaisen tarkastettavissa.

Se, mikä vaikuttaa Suomen talouteen, on tietysti viennin heikkous. Me emme voi vaikuttaa vientikysyntään eli siihen, kuinka paljon ulkomaalaiset yritykset ja kansalaiset ostavat suomalaisten palveluja ja tuotteita. Me voimme vaikuttaa siihen, että meidän yritykset saavat ovia auki ja saavat kauppaa esimerkiksi Team Finland -toiminnan tuloksena, mutta se on kuitenkin mittakaavassa huomattavasti pienempi kuin se, että talous Euroopassa tai maailmalla kasvaa ja tulee luontaista kysyntää. Eli me olemme siis tilanteessa, jota kukaan ei ole pystynyt ennustamaan etukäteen, mutta me emme pääse siitä mihinkään, että meidän on vain tehtävä ne ikävät veronkorotus- ja menoleikkausratkaisut, jotka osoittavat sen, että meistä suomalaisista on omien asioidemme hoitajiksi.

Eli me tarvitsemme sitä, että pää pysyy kylmänä, uskallamme tehdä rohkeita päätöksiä, ja myös hyväksymme sen, että monet ratkaisut ovat hieman ristiriidassa. Eli kasvua tukeva, työllisyyttä tukeva talouspolitiikka ei sallisi menoleikkauksia tai veronkorotuksia, mutta ilman niitäkään emme voi olla, koska sitten menetämme luottamuksen. Tämä pitää hyväksyä. Ei ole olemassa mustaa tai valkoista. Tässä olisi nyt talonpoikaisjärjelle kysyntää, ja sitä tämä hallitus aikoo käyttää.

Minä kysyisin tässä ihan loppuun, arvoisa puhemies, molemmilta oppositiopuolueilta: mikä on teidän näkemyksenne sen suhteen, kun meillä on nyt yhteinen luku, eikö vain, että valtiovarainministeriö on arvioinut, että velkaantumisen taittaminen vaatii 3 miljardin euron sopeutuksen, niin tekisittekö te sen kertatoimenpiteenä ensi vuonna vai jaksottaisitteko te sen useammalle vuodelle? (Sirkka-Liisa Anttila: Mikäs on hallituksen kanta?) Kuten totesin täällä, keskusta sanoi, että en esittänyt konkreettisia leikkauslistoja. (Sirkka-Liisa Anttila: Hallituksen kantahan täällä pitää olla!) — Okei, minä kertaan vielä sen. Eli hallitus tekee konkreettiset leikkauslistat ja veronkorotukset ja rakenteelliset uudistukset kehysriihessä, aivan niin kuin on tehty keskustan kanssa edellisessä hallituksessa ja sitä edeltävät ovat tehneet, eli tämän nyt kaikki varmastikin tietävät.

Meillä on hallitusohjelman mukainen tavoite. Jos sitä ei haluta muuttaa, se käytännössä tarkoittaa, että kerralla ensi vuoden aikana tehdään 3 miljardin sopeutukset, mutta jos me haluamme sitä muuttaa esimerkiksi kasvua tukevampaan suuntaan, niin sitten me jaksotamme nämä toimet ensi vuodelle, sitten ehkä seuraavalle ja sitä seuraavalle, (Keskeltä: Halutaanko?) mutta tätä me nyt tällä hetkellä pohdimme. Meillä on myös talousasiantuntijoita pohtimassa tätä asiaa, ja minä toivon, että tästä käydään ihan kiihkotonta, järkevää keskustelua. (Puhemies koputtaa) Tähän kysymykseen en saanut vastausta, mutta te tiedätte, miten me nyt toimimme ja miten pohdimme asiaa. Me teemme omat ratkaisumme, mutta jos haluatte kertoa, miten te näette, niin mielelläni kuulisin sen. (Mauri Pekkarinen: Teillä oli kanta viikko sitten ja nyt ei ole kantaa!)

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, pääministeri, onnitteluista. Vastaan ensiksi tähän teidän ensimmäisenä esittämäänne kysymykseen tästä meidän logiikastamme.

Eli te oman puheenne mukaan ette usko aktiiviseen kasvupolitiikkaan. Me uskomme. Siinä on olennainen ero. Velkaantumiskehitykseen on puututtava hyvin suunnitelmallisesti, näin sanoin tuossa. Ja se ero tulee siitä, kun me olemme rakentaneet tuon oman rakennepakettimme, jossa me olemme puuttuneet muun muassa energiapolitiikkaan. Me vaadimme siihen täyskäännöstä kotimaisen turpeen käyttöön, ilman muuta Eurooppa-politiikan päätavoitteeksi kansallisen edun puolustaminen, yrittäjyyden kannusteiden parantaminen. Täällä on tullut näitä samoja asioita.

Kaksi isointa eroa ovat nämä kaksi ensin mainitsemaani eli energiapolitiikan täyskäännös ja Eurooppa-politiikan päätavoite, kansallisen edun puolustaminen. Se tarkoittaa sitä, että kun työllisyyttä ja yrittäjyyttä puolustetaan, niin me emme laadi itse itsellemme niitä ongelmia täällä. Nämä toimenpiteet ja sääntely ja politiikka — ne luovat joko esteitä tai ne luovat mahdollisuuksia riippuen siitä, mitä kulloinkin painotetaan, ja nyt meidän perussuomalaisten mielestä (Puhemies koputtaa) ei painoteta tähän tilanteeseen sopivia ja oikeita asioita. (Ben Zyskowicz: Ja mikä oli vastaus pääministerin kysymykseen?)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Aktiivinen kasvupolitiikka, totta kai sitä pitää tehdä. Mutta oletteko aivan vakavissanne nyt sen suhteen, että jos tehtäisiin nuo teidän kaksi mainitsemaanne asiaa, energiapolitiikan täyskäännös ja yrittäjyyden tukeminen, ja sitten EU:ssa kansallisen edun puolustaminen, näillä kolmella teemalla te pystyisitte 2015, siis vuoden päästä, kuittaamaan 3 miljardin euron velan? (Välihuutoja) Minä en usko siihen enkä usko, että kukaan muukaan tässä maassa uskoo.

Energiapolitiikan täyskäännöksestä olen toista mieltä. Me tarvitsemme laaja-alaisen paletin, jossa on kasvavasti bioenergiaa, muuta uusiutuvaa energiaa ja jossa on myös ydinvoimaa. Toisaalta, no, kansallista etua nyt EU:ssa puolustetaan ja myös... Tämä ei ole ikään kuin sen paikka, mutta se nyt ei ensi vuoden velkatavoitteeseen (Puhemies koputtaa) mitenkään liity. Eli voisitteko täsmentää tätä?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me uskomme todellakin tähän aktiiviseen kasvupolitiikkaan. Mutta emmehän me nyt ihan niin sokeita ole, että kuvittelemme, että tuo 3 miljardia sillä yhdellä sormen napautuksella muuttuu.

Kun te kysyitte tämän toisen kysymyksen, että olemmeko valmiit ensi vuoden aikana tämän 3 miljardia leikkaamaan, sanoin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani, että sen pitää olla suunnitelmallista. Se tarkoittaa sitä, että sitä pitää katsoa todella järjellä. Itse olen sitä mieltä, että jonkunlainen jaksottaminen siinä on kyllä paikallaan, koska meillä on se vaara, että me emme leikkaa sitä kasvua. Te olette itse todennut tuossa omassa puheenvuorossanne tämän saman asian.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ihan täysin samaa mieltä siitä, että pitää tehdä järjellä. Hyvä, nyt me kuulimme teidän vastauksennne. Eli 3 miljardin sopeutusta mieluummin jaksottaen, ei kertarysäyksellä. Tämä on hyvä, selkeä viesti. Me mietimme tätä omalta osaltamme, mikä on viisasta, koska sillä on kasvua leikkaava vaikutus, mutta toisaalta niiden päätösten täytyy olla konkreettisia. Eli ei voi olla niin, että täällä olisi joitakin puolueita, jotka sanovat, että ensi vuonna vaikkapa miljardi ja sitten tulevina vuosina ei tiedetä, mitä tehdään. Luottamusta lisää vain tehty päätös, ja tätä hallitus omalta osaltaan nyt pohtii talousasiantuntijoiden kanssa, ja minä toivon, että myös perussuomalainen puolue pystyy tuomaan tähän oman kontribuutionsa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän energiapolitiikkaan täyskäännös — otetaanpa siihen nyt sitten kiinni. Energiakauppatase, miinuksella 7 miljardia. Onhan siinä jotain tehtävää. On aivan järjetöntä, että kun meillä on tämmöinen kotimainen polttoaine kuin turve, niin te aktiivisesti ajatte sen tuotantoa alas näillä päätöksillä. Me olemme toista mieltä. Me olemme sitä mieltä, että turvetta kannattaa hyödyntää ja se pitää saada semmoiselle tasolle, turpeen ja puuhakkeen verotus, ne tuet pitää palauttaa vuoden 2012 tasolle, ja uusien turvesuolupien käsittelyä pitää nopeuttaa. Se on näin. Tämä on se meidän ihan keskeinen vaatimuksemme. Se tuo työpaikkoja, ja ne ovat kotimaisia työpaikkoja. Ne eivät lähde mihinkään ulkomaille.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä turvetta Suomessa käytetään jatkossakin, ja hyvä niin. Me tarvitsemme laaja-alaisen paletin, jossa on vahvasti kotimaisia energialähteitä, niin kuin täällä useammassa puheenvuorossa todettiin. Se vahvistaa meidän vaihtotasettamme. Ei tarvitse ostaa ulkomailta, maksaa ulkomaille, kun voimme itse kotimaassa tehdä. Tarvitsemme siihen sitten tietysti kotimaassa tuotettua ydinvoimaa myös.

Oikeastaan tämän hetken kaikkein suurimmat ponnistelut liittyvät kansainväliseen toimintaan eli siihen, että me saamme päästökauppajärjestelmän toimimaan paremmin kuin tällä hetkellä. Se on käytännössä vaurioitunut osittain Yhdysvaltain liuskekaasuesiintymien vuoksi. Se päästökauppajärjestelmän toimintaan saattaminen auttaa siinä, että järkevät ympäristöystävälliset energiainvestoinnit tulevat taloudellisesti kannattavaksi, ja siitä varmasti kaikki olemme samaa mieltä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme ilman muuta siitä samaa mieltä, ja energiapolitiikasta on lisäksi tämä: olemme kovasti tuoneet esille pienenergiatuotantoa ja älykästä sähköverkkoa. Kaikki tämmöinen on kotimaista tuotantoa.

Mutta sitten mennään vielä... ei tässä keskustelussa varmaan mennä tuonne EU:hun, mutta kun puhuin tästä Eurooppa-politiikan täyskäännöksestä tai tavoitteesta, että kansallista etua pitää puolustaa, niin ohuesti sivuan sitä, vaikka siitä keskustellaan myöhemmin.

Tehdään näin, en sitten sivua.

Otetaan sitten tämä windfall-vero eli puhutaan tästä energiapolitiikasta. Meidän mielestämme tällaiset windfall-verot ovat aivan järjettömiä. Ne pitää perua. Me olemme sitä mieltä, että energiapoliittisten tavoitteiden tukemisessa pitää suosia syöttötariffien sijasta investointitukia. Tämä on meidän ajatuksemme, ja tätä me olemme ajaneet ja olemme ilman muuta tämän kotimaisen tuotannon takana.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, muistatte ehkä paremmin: viime vaalikaudella tehtiin linjamuutosta siihen, että pikemminkin syöttötariffin puolelle kuin investointitukiin, ja siinä oli oma vahva logiikkansa. (Mauri Pekkarinen: Mutta te olette leikanneet!) — Me olemme joutuneet leikkaamaan kaikkea. Se on ihan totta.

Tuossa totesin, että meidän pitää hyväksyä se, että kaikkea hyvää emme pysty kerralla tekemään. Osa tavoitteista on myös ristiin meneviä. Niin hyvä kuin saattaisi ollakin tukea kotimaista energiaa, niin kaikkeen vain valitettavasti rahat eivät riitä — entisessä määrin. (Keskeltä: Ostamalla!) Eli meidän pitää vain pystyä vastuullisesti tunnustamaan se, että osa tavoitteista on ristiriitaisia, mutta siitä huolimatta ison kuvan pitää olla selkeä: velan taittaminen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi omassa puheessaan, että hallitus on tehnyt veronkorotuksia ja leikkauksia, tasapainotustoimia, mutta maali on karannut koko ajan.

Juuri tästä keskusta on puhunut koko vaalikauden ajan. Me olemme vaatineet teiltä välittömiä, ihmisten ja yrittäjien ymmärrettäviä, kasvua käynnistäviä toimia. Nimittäin mitä pitemmälle tällaiset konkreettiset kasvupanostukset menevät, sen kauemmin kestää, että suuntaa voidaan kääntää.

Koska te ette ole tehneet kasvuun tähtääviä konkreettisia toimia vuonna 2011 ettekä vuonna 2012 ettekä vuonna 2013, niin maali siirtyy koko ajan eteenpäin. Nyt odotimme, että tulisi suunnanmuutos, joka kääntää Suomen yrittäjyyden ja työn linjalle, mutta valitettavasti ei. Milloin alatte panostaa siihen uuteen työhön ja kasvuun?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa totesin, niin ei yksikään puolue, ei myöskään keskusta, ole missään vaiheessa esittänyt niin suurta sopeutuspakettia, että se kääntäisi ensi vuonna velkaantumisen alaspäin — sen takia, että kansainvälinen talous Suomen ympärillä on mennyt pidempään huonommin kuin mitä täällä olevat ihmiset ja ennustuslaitokset Suomessa ovat ennakoineet.

Minä taisin joskus ehkä aikaisemminkin todeta edustaja Tiilikaiselle — kun te käytitte samansisältöisen puheenvuoron, että mitään ei ole tehty — että minä toivoisin, että te... Tai tietysti te voitte puhua noin, mutta kun se syö vähän viestin uskottavuutta. Jos ajatellaan, mitä nyt on tehty: viime syksynä varsin mittava elvytyslisätalousarvio, siis varsin mittava, oliko se 200 miljoonaa, jossa vaikutukset ovat suhteellisen välittömiä, ja sitten tämän lisäksi merkittävä yhteisöveron alennus, osinkoveron uudistus, kasvurahastot, joista nyt perjantaina yksi starttaa — lukuisia keinoja. Mutta niiden kasvuvaikutus on aina pidemmässä kuusessa.

Yksikään meistä, sen paremmin keskustassa kuin hallituksessakaan, ei ole pystynyt auttamaan vientikysynnässä, koska se taas johtuu aika monen muun maan sisäisistä politiikoista.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri sen takia, että kasvuun ja työllisyyteen ei tule vetoa ulkomailta, kotimaassa tehtävien toimien merkitys korostuu. Teidän ryhmänne varapuheenjohtaja Toivakka kertoi täällä pitkän listan terveisiä, mitä yrittäjiltä on kuulunut. Mutta valitettavasti en tunnista, että hallitus olisi kuullut ja toteuttanut noita toiveita.

Kysyin äsken puheessani: Milloin te kevennätte yritystä kiusaavaa byrokratiaa? Milloin helpotatte ensimmäisen työntekijän palkkaamista yksinyrittäjille? Annatteko yhteisöveron alennusta vastaavat verokannusteet myös toiminimille, avoimille yhtiöille, kommandiittiyhtiöille? (Vasemmalta: Millä rahoilla?) Parannatteko yritysten rahoituksen saatavuutta? Edistättekö yritysten sukupolvenvaihdoksia? Niin kauan kuin tällaiset konkreettiset, yrittäjiä askarruttavat ja heitä rasittavat asiat ovat vailla ratkaisua, ei kasvua tule.

Te puhutte potentiaalista kasvua vahvistavista (Puhemies koputtaa) rakenteellisista uudistuksista. Eivät yrittäjät näitä kysy, vaan konkreettisia toimia.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ne ovat ihan samoja asioita. Me tulemme jatkossakin katsomaan, mitkä olisivat semmoisia vähemmän tarpeellisia sääntelytoimia, joita voitaisiin purkaa. Jokaisella sääntelyllä on tietysti oma logiikkansa. Se pyrkii johonkin työntekijän suojaan tai ympäristösuojaan. Mutta yksi konkreettinen asia, joka rakennepaketissa on, on lupamenettelyn läpikäynti, jotta yrittäjät, ja yritykset ylipäänsä, saisivat nopeammin luvan omille investoinneilleen. Tämä on ehkä kaikkein useimmin toistunut huolenaihe, ja tämä tehdään.

Yksi keskeinen asia, joka teidän kotikulmiannekin toivon mukaan helpottaa, on se, että kaupan suuryksikköjä voidaan sijoittaa taajaman ulkopuolelle, minkä tarkoituksena on houkutella vaikkapa venäläistä pääomaa, tai miksei suomalaista pääomaa, kaupan yksikköjen investointeihin Itä-Suomeen.

Mutta ihan kaikkia veroporkkanoita, mitä monet ihan perustellusti vaativat, me emme pysty käyttämään sen takia, että valtio velkaantuu. Eli jälleen kerran korostan sitä, että meidän pitää pystyä elämään epätäydellisissä olosuhteissa, tehdä isoja linjavalintoja, ja rahaa ei vain yksinkertaisesti (Puhemies koputtaa) riitä sitten kaikkeen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallitus on myös tempoillut. Välillä kotitalousvähennystä on heikennetty, välillä parannettu, t&k-vähennyksiä on tuotu, sitten ne on peruttu, poisto-oikeuksia parannettu, sitten heikennetty. Yrittäjyys on pitkäjänteistä toimintaa, ja mitä vakaampi ja uskottavampi toimintaympäristö pystytään luomaan, sen parempi yrittäjille.

Mutta puutun vielä teidän nostamaanne energiakysymykseen. Se, että olisitte kädettömiä kivihiilen vyöryvän tuonnin edessä, kuulostaa pahalta. Teillä on myös mahdollisuus korottaa kivihiilen veroa, saada verotuloja lisää valtiolle, sitä kautta parantaa uusiutuvan puuenergian kannattavuutta ja edesauttaa koneyrittäjien, kuljetusyrittäjien mahdollisuuksia ja työpaikkojen syntyä koko Suomeen, missä puu kasvaa ja on korjattavissa. Miksi te olette laiminlyöneet tämän uusiutuvan energian edistämisen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnä tuohon vakaaseen toimintaympäristöön. Siitä olen ihan samaa mieltä. Sen takia me teimme juuri yhteisöveron kevennyksen ja osinkoverouudistuksen. Nyt on näköala eteenpäin, miten elinkeinoverotus Suomessa on järjestetty, ja se on varsin kilpailukykyisellä tasolla. Jos vain pystyisitte, niin ehkä sanoisitte, että ollaan varsin kilpailukykyisellä tasolla. Tämä on ainakin se palaute, mitä, kun Suomen Yrittäjien kanssa olen keskustellut tai Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa olen keskustellut, he kyllä antavat siitä, että tältä osin Suomen elinkeinoverojärjestelmä on varsin kilpailukykyinen.

No, mitä tulee sitten kotitalousvähennykseen, sitähän me itse asiassa viime hallituskaudellakin nostimme suhdannesyistä. Sitten kun suhdanne muuttui, sitä voidaan laskea. Se on helppo vero nostaa tai laskea, mutta luojan kiitos suomalaiset ovat tottuneet käyttämään sitä, jolloin me saamme harmaan talouden piiristä terveen talouden piiriin yrittäjiä ja työntekijöitä ja ihmiset saavat omia palveluja.

Tästä bioenergiasta. Nythän me näemme, juuri täällä sanottiin, taisitte itse sanoa, että muun muassa Neste Oil kasvaa. Meillä on paljon myös metsäteollisuuden yrityksiä, jotka (Puhemies koputtaa) nimenomaan satsaavat tähän. Ei tässä aivan huonosti mene, mutta tämä eurooppalainen päästökauppajärjestelmä on kaikkein suurin vaikutin, ja siihen me haluamme vaikuttaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Neste Oil käyttää lähinnä jätteitä ja jonkun verran palmuöljyä raaka-aineena, valitettavasti ei suomalaista puuta. Suomalaisen puun energiakäyttö kasvoi hyvin keskustajohtoisen hallituksen linjausten mukaan aina vuoden 2012 loppuun asti. Sen jälkeen teidän hallituksenne tekemien veromuutosten takia puun kilpailukyky heikkeni ja kivihiili alkoi vyöryä Suomeen siksi, että te olette heikentäneet uusiutuvan energian asemaa. Samalla menetetään työmahdollisuuksia. Eivätkö teitä, pääministeri, kiinnosta ne miljardit, jotka menevät energialaskun myötä ulkomaille? Eikö teidän mielestänne niillä miljardeilla olisi käyttöä Suomessa ruokkimassa aluetalouksia, luomassa yrittämisen mahdollisuuksia, luomassa lisää työpaikkoja suomalaisille?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa ympäristöministeri tiesi valistaa, että viime vaalikaudella kivihiiltä käytettiin keskimäärin enemmän kuin tällä vaalikaudella on käytetty, mutta ei muistella menneitä, katsotaan eteenpäin. (Eduskunnasta: Ohhoh! — Välihuutoja) Kivihiilen käytön lisääntyminen on tietenkin valitettavaa, mutta siinä kannattaa se suuri syy myös nähdä. Kun Yhdysvalloissa on saatu rohkaisevia tuloksia liuskekaasun yleistymisestä, sillä on ollut vaikutus kivihiilen hintaan, joka on laskenut. Se on laskenut merkittävästi. Kivihiili on niin halpaa, että moni valitsee sen, ja sen kanssa kilpaileminen on hirveän vaikeaa. Sen takia kaikkein kestävin, pitkäjänteisin ratkaisu on päästökauppajärjestelmän kehittäminen. (Mauri Pekkarinen: Ei ole!) Toki me voimme tehdä Suomessakin yhtä sun toista, mutta olette oikeassa siinä, että me olemme tämän hallituksen toimesta leikanneet menoja ja nostaneet veroja. Me olemme olleet siinä tilanteessa, että valitettavasti vain on pitänyt (Puhemies koputtaa) tehdä näin. (Perussuomalaisten ryhmästä: Vihreiden painostuksesta!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kiitoksia käydystä keskustelusta. Nostaisin muutaman asian esille, joista mielestäni olisi arvokasta hakea yhteistä näkemystä yli oppositio—hallitus-rajojen.

Ensimmäinen koskee valtion velkaantumista. Minusta olisi hienoa, jos me kaikki eduskuntapuolueet yli oppositio—hallitus-rajojen voisimme sitoutua valtion velkaantumisen taittamiseen. Kun kuuntelin ryhmäpuheenvuoroja, havaitsin, että lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat huolissaan valtion velkaantumisesta, (Ben Zyskowicz: Paitsi edustaja Kontula!) mutta minulle jäi epäselväksi se, ovatko oppositiopuolueet valmiita sitoutumaan velkaantumisen taittamiseen. (Naurua — Mauri Pekkarisen välihuuto)

Minusta olisi tärkeää, että täältä löytyisi hyvin yhteinen viesti tänään Suomen kansalaisille siitä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat valmiita sitoutumaan velkaantumisen taittamiseen, jotta he voivat luottaa siihen, että meillä on poliittiset päätöksentekijät, jotka kantavat huolta hyvinvointivaltion rahoituksesta ja myöskin sitä kautta hyvinvointivaltion palveluiden turvaamisesta. Mutta samalla, arvoisat kollegat, se olisi myös hyvin tärkeä viesti maailmalle, niille arvioitsijoille, jotka kansainvälisesti tarkkailevat Suomea ja pohtivat, onko Suomi vielä tulevaisuudessakin maa, joka hoitaa itse asiansa ja myös hoitaa itse oman taloutensa.

Puhemies! Toinen asia, josta mielestäni olisi hyvä hakea yli oppositio—hallitus-rajan yhteistä näkemystä, liittyy sopeutustoimiin. Jos me olemme kaikki sitä mieltä, että valtion velkaantuminen on ongelma, ja jos me olemme valmiita myöskin tuon ongelman hoitamaan ja valtion velkasuhteen kääntämään laskuun eli velkaantumisen taittamaan, niin se edellyttää myöskin sopeutustoimia. Niin kuin täällä on todettu useaan otteeseen, valtionvarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhteen taittaminen edellyttäisi noin 3 miljardin sopeutustoimia, mutta tuo luku voi hyvin muuttua ennen kehysriihtä: se voi olla pienempi, tai se voi olla suurempi.

Mielestäni olisi arvokasta, että meillä olisi yhteinen näkemys siitä, että niin tämä hallitus kuin erittäin suurella todennäköisyydellä myös seuraava hallitus, riippumatta tämän hallituksen päätöksistä, joutuu korottamaan veroja ja tekemään menosäästöjä, sillä meillä ei ole näköpiirissä sen kaltaista talouskasvua, joka hoitaisi Suomen julkisen talouden ongelmat. Ja se tulee edellyttämään tästä syystä vaikeita päätöksiä jo niiden tehtyjen päätösten lisäksi, joita täällä on tänäänkin moneen otteeseen läpikäyty. Minusta olisi arvokasta ja rehellistä tämä myöskin Suomen kansalaisille todeta, että sopeutuspäätöksiä, veronkorotuksia, menoleikkauksia, tullaan tekemään vielä tällä vaalikaudella mutta suurella todennäköisyydellä myöskin seuraavalla vaalikaudella.

Arvoisa puhemies! Kolmas asia, josta mielestäni olisi hyvä saavuttaa yhteinen näkemys — ja ehkä sitä täällä jonkin verran ilmassa jo olikin — liittyy totta kai myöskin kasvun ja työllisyyden tukemiseen. Samaan aikaan kun me huolehdimme velkaantumisesta, meidän täytyy huolehtia myöskin kasvusta ja työllisyydestä. Samaan aikaan kun me taitamme velkaantumista eli joudumme nostamaan veroja ja tekemään menosäästöjä, me kuitenkin haluamme myöskin tukea kasvua ja työllisyyttä, ja tätä tasapainoa tämä hallitus on koko hallituskautensa ajan tehnyt: hakenut sellaisia toimia, joilla olisi mahdollisimman vähän kielteistä vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen, ja totta kai myöskin huolehtinut sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, siitä kohtuullisuudesta, josta eilenkin valtiopäivien avajaisissa puhuttiin.

Näin ollen mielestäni kaikki sellaiset uudet keinot, joita meillä on tällä hetkellä valtiovallan puolelta käytettävissä talouskasvun tukemiseksi mutta ennen kaikkea työllisyysasteen nostamiseksi, ovat tervetulleita. Niitä otetaan mielellään myöskin oppositiosta vastaan, koska 1 prosenttiyksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa noin 2:ta miljardia euroa julkisen talouden tasapainossa. Eli mitä korkeammalle me saamme työllisyysasteen, mitä useampi suomalainen pystyy tekemään työtä, elättää itsensä ja perheensä työnteolla, sen paremmin myöskin meidän julkinen talous voi. Tästä syystä kaikki keinot kasvun ja työllisyyden tukemiseksi ovat tervetulleita, ja toivon, että näistä asioista me saisimme mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen tässä eduskunnassa, ja se olisi arvokas viesti myöskin kansalaisille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppositiojohtaja Lindström antoi kysyttäessä selkeän vastauksen siihen, tuleeko perussuomalaisten mielestä tämä velkasuhteen taittaminen tehdä yhden vuoden aikana 2015 vai jaksottaa useamman vuoden ajalle. Sen sijaan vaikka tätä samaa asiaa tiedusteltiin myös keskustan ryhmäjohtaja Tiilikaiselta, häneltä ei saatu vastausta. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Oppositiossa aina uskotaan rajusti siihen, siis kaikki puolueet silloin, kun ovat oppositiossa, uskovat siihen, että kun vain talouskasvua ja työllisyyttä edistetään, niin ei tarvita sopeutustoimia. Näin me kaikki toivomme, että olisi, mutta näinhän asia ei konkreettisesti tällä hetkellä ole. Tarvitaan velkasuhteen taittamista.

Edustaja Tiilikainen, kun niin kauniisti sanoitte ryhmäpuheenvuorossa, että jäi epäselväksi hallituksen näkemys tästä aikataulusta, niin nyt minä sanon, että minulle jäi epäselväksi, mikä oli teidän näkemyksenne tästä aikataulusta, eli voisitteko, edustaja Tiilikainen, nyt kertoa, mikä on keskustan näkemys tästä asiasta.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päiväjärjestyksen aihe on pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta, ja kysymme, aikooko hallitus ja pääministeri luopua viimeisestä jäljellä olevasta tavoitteestaan eli velkasuhteen taittamisesta tämän vaalikauden aikana. Jos kuunteli hallitusryhmien ryhmäpuheenvuoroja, niin aika lailla kahtiajakautuneelta vaikuttaa. Toiset sanoutuvat suoraan jo irti tasapainotuksesta, ja toiset sitten kekkuloivat sen aikataulun kanssa, että niin tai noin tai näin. (Ben Zyskowicz: Ja sitten teidän vaihtoehto!) Mutta oleellinen asia on se, että niin kauan kuin ei tule kunnollisia kasvupanostuksia, (Välihuutoja) tuo leikkaamisen, veronkorotuksen, leikkaamisen, veronkorotusten, leikkaamisen ja veronkorotusten kierre jatkuu, ja sitä suomalaiset ovat katselleet jo riittävän kauan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monella perusteella ja monella kikkailulla voi yrittää välttää vastaamisen selvään kysymykseen. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Nyt edustaja Tiilikainen keksi perustella keskustan vaihtoehdon esittämättömyyttä sillä, että päiväjärjestyksessä lukee "pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta". No, olen ollut täällä pitkään enkä ole moneen kertaan kuullut tätä argumenttia käytettävän, mutta hyvä, että eduskuntatyö menee eteenpäin. (Naurua) Eli, edustaja Tiilikainen, mikä on keskustan näkemys, keskustan näkemys siitä, tuleeko tämä velkasuhde pyrkiä taittamaan yhden vuoden ratkaisulla vuonna 2015 vai tuleeko se jaksottaa useammalle vuodelle? Mikä on keskustan näkemys? Lindström osasi vastata omasta puolestaan. Ettekö te osaa omastanne? (Välihuutoja)

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on taitava keskustelija ja yrittää sumuttaa ja johtaa tämänkin keskustelun harhaan. (Välihuutoja) Onneksi täällä on puhemies, joka johtaa keskustelua. Esitin keskustan vaihtoehdon, sen, että julkiseen talouteen saadaan säästöjä toteuttamalla sosiaali- ja terveysuudistus esittämällämme kotikunta—maakunta-mallilla. (Vasemmalta: Ensi vuonna! — Ben Zyskowicz: Ensi vuonna!) Sen lisäksi tarvitaan yrittäjyyttä edistäviä konkreettisia toimia kasvun käynnistämiseksi, jotta velkasuhteen taittuminen on mahdollista. Edelleen tarvitaan vahvaa satsausta biotalouteen, uusiutuvaan energiaan, metsäteollisuuden uusiin mahdollisuuksiin, jotta Suomen talouden pitkän ajan näkymä on kirkas.

Mutta pääministeri Katainen ei ole vastannut hallituksensa puolesta, aikooko hallitus luopua vielä viimeisestä voimassa olevasta tavoitteestaan eli velkasuhteen kääntämisestä laskuun tämän kauden aikana. Mitä te teette tuolle 3 miljardin sopeutustarpeelle, jonka olette itse heittänyt keskusteluun?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on nyt huolissaan velkaantumisen pysäyttämisestä — hyvä niin — mutta jos me muistelemme viime syksyä ja teidän varjobudjettianne, niin sieltä löytyi satojen miljoonien, jos ei miljardin luokan menojen lisäykset ja verojen kevennyksiä sekä myöskin aika positiivisia verokertymäodotuksia. Sen lisäksi te nostatte esille kasvun ylläpitämisen. Sekin on hyvä. Mutta teidän oma lupauksenne 200 000 uudesta työpaikasta lepää täysin tyhjän päällä. (Ben Zyskowicz: Se on ihan ilmassa!) Infra Oy — ei. Kasvurahasto — se on liikkeellä. Sitten te puhutte uusiutuvan energian tukemisesta. Jos Suomen talous lähtee liikkeelle sillä, että uusiutuvaa energiaa tuetaan lisää, minä en jaksa uskoa siihenkään, eli minusta teidän oma lupauksenne on tyhjän päällä. Minä en näe erityistä vaihtoehtoa siinä, mitä keskusta tällä hetkellä esittää hallitusta kohtaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole minun ongelmani, jos kokoomuksen ryhmänjohtaja ei näe vaihtoehtoa. Sen sijaan se, mitä keskusta hakee ja haluaa, on Suomen kääntäminen kasvun ja työn linjalle. (Ben Zyskowicz: Kukapa ei sitä haluaisi?) Kuten tiivistin, hallitus on kolme vuotta kulkenut keskittämislinjaa, näivettymislinjaa ja vieläpä hiilenmustan energiapolitiikan linjaa. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Suomalaiset ansaitsevat esittämällämme tavalla lähipalveluiden turvaamista, suomalaiset ansaitsevat yrittäjyyden edistämistä esittämillämme tavoilla, ja suomalaiset ansaitsevat puhtaan talouden esiinmarssin biotalouden ja puhtaan teknologian myötä. Tätä keskusta esittää, (Puhemies koputtaa) jos ei ole tullut vielä selväksi.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teidän keskeinen viestinne talosta ulos on ollut se, että hallitus lykkää päätöksiä. Te olette puhuneet tätä samaa koko tämän kolme vuotta, aina kun ollaan oltu siinä hetkessä, että hallitus valmistautuu seuraaviin isoihin ratkaisuihin. Me olemme tehneet 5 miljardin euron edestä sopeutusratkaisuja. Me olemme tehneet erittäin suuren yritysverotuksen uudistuksen. Me teimme syksyllä merkittävän rakennepaketin, johon teillä ei ollut esittää itsellänne oikeastaan minkäänlaista sisältöä. Sen lisäksi hallitus edesauttoi palkkaratkaisun syntymistä. Joka ainut kerta te olette sanoneet etukäteen, että hallitus ei saa näitä aikaan. Ne ovat syntyneet, ja minä luotan tähän hallitukseen. Vaikka se vaatiikin paljon puhetta ja pölinää, päätöksiä syntyy tässäkin tapauksessa ja sen puolesta, että velkaantuminen taitetaan ja Suomeen syntyy uusia työpaikkoja.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän keskustelun taustahan on se, että hallituksen ohjelma on epäonnistunut. Oikeastaan kaikista isoista tavoitteista, mitä hallitusohjelmassa on, on jouduttu luopumaan. Siellä oli isot uudistukset kunta- ja sote-puolelle. Ne ovat tällä hetkellä täysin jäissä. Siellä oli erittäin tärkeä tavoite siitä, että nuoret saataisiin mukaan tähän yhteiskuntaan. Se ei siltä valitettavasti näytä: nuorisotyöttömyys lisääntyy jatkuvasti. Ja nyt viimeinen, velkaantumisasia, myös siitä ollaan luopumassa.

On tietenkin retoriikan tasolla ymmärrettävää, että hyökkäys on aina paras puolustus. Se tuntuu siinä mielessä hieman epäoikeudenmukaiselta, että keskusta on koko tämän hallituskauden esittänyt vaihtoehdon hyvin määrätietoisesti puheenjohtajamme johdolla joka ikiseen asiaan ja eduskuntaryhmä on pyrkinyt kokonaan uudistamaan koko politiikan kulttuuria tältä osin. Olemme valmiita edelleenkin esittämään vaihtoehtoja niihin kysymyksiin, (Ben Zyskowicz: Uudistakaa kulttuuri ja vastatkaa kysymykseen!) mitä te toivotte ja mitä te haluatte. Mutta tänään tässä salissa pitäisi saada vastaus siihen, onko hallitus vielä oman ohjelmansa takana, kuka johtaa tätä hallitusta ja onko Suomella vielä hallitus, johon voimme luottaa, jolla on suunta ja jolla on strategia. Siihen me, arvoisa pääministeri, toivomme teiltä vastausta tänään ja tässä. Hyökkäys ei ole tässä tapauksessa paras puolustus, arvoisa pääministeri.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voitte olla huoleti. Kyllä tähän hallitukseen voi luottaa, ja näköjään voi tälläkin kertaa luottaa myös oppositioon. Nimittäin jälleen kerran vaihtoehtoa ei tullut, sitä ei kuultu, vaikka sitä itse sieltä on vaadittu. Itse asiassa ainoa kohta, missä nyt kerrankin kuulin vaihtoehdon tähän 3 miljardiin, oli se, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiilikainen otti esiin ensimmäisenä tämän kotikunta—maakunta-mallin. (Kari Rajamäki: Se ratkaisee kaikki!) Ja kun monille suomalaisille on ollut epäselvää, mitä se tarkoittaa — itse asiassa moni ei tiedä, mitä se tarkoittaa — niin nyt sanoitte, että ensi vuonna tämä kotikunta—maakunta-malli olisi keino näihin 3 miljardin leikkauksiin. Tarkoittaako se sitä, että haluatte vähentää täältä menoja? SDP:n linja on ollut se, että vaikka sopeutusta tehdään, niin kaikista heikoimmista pidetään huolta eikä sosiaaliturvaan haluta koskea.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun itse on tässä salissa tämäntyyppistä keskustelua käynyt monta, monta kertaa — en tiedä, kuinka kansalaiset ovat näitä keskusteluja seuranneet — niin itselle tulee sellainen olo kuin elokuvassa Päiväni murmelina. (Vasemmalta: Eikös se oo myyrä?) Minä luulen, että tämän salin ulkopuolella kuitenkin on paljon suomalaisia kansalaisia, jotka haluaisivat saada tänään täältä viestin siitä, mitä Suomen hallitus aikoo talouden kuntoon saattamiseksi tehdä.

Me olemme puhuneet täällä kasvusta, työllisyydestä ja yrittämisestä. Näihin kaikkiin pätevät kuitenkin samat keinot. Silloin kun yrittäminen onnistuu Suomessa, ympäristö on kunnossa, työllisyys kasvaa, se tuo talouskasvua. Kysyisin pääministeriltä kolmea konkreettista keinoa: onko taskussa nyt yhtään sellaista keinoa, (Puhemies koputtaa) jolla me saisimme tätä kasvua, työllisyyttä ja yrittämistä edistettyä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikkihan tässä salissa ovat sitä mieltä, että pitää satsata kasvuun ja työpaikkoihin, mutta nyt ei pääse niin helpolla luistelemalla. Vaikka keskusta olisi yksin hallituksessa ja tekisi niitä kasvun satsauksia, niin yksikään teidän satsauksistanne ei poista ensi vuoden sopeutustarvetta, 3 miljardin sopeutustarvetta. Yksikään niistä toimenpiteistä, mitä edustaja Tiilikainen luetteli, ei vaikuta ensi vuonna niin, että velkaantuminen kääntyisi laskuun. (Ben Zyskowicz: Juuri näin!) Se on taivaan tosi. Minä uskon, että myös keskustalaiset ovat tästä samaa mieltä.

Ei kysymys ole mistään hyökkäyksestä vaan ihan normaalista parlamentaarisesta keskustelusta. Minä toistan vielä sen, mitä olen aikaisemminkin sanonut, mitä hallitus tekee. Jos emme muuta mitään päätöksiä, niin hallitusohjelman mukaan ensi vuonna meidän pitää tehdä 3 miljardin euron edestä sopeutustoimia eli menojen leikkauksia ja veronkorotuksia. Jos arvioimme, ja tämä arvio tehdään maaliskuun kehysriihessä, että ei ole syytä tehdä kaikkea 3:a miljardia kerralla, niin sitten me jaksotamme sen, mutta silloinkin meillä täytyy olla konkreettinen sisältö niissä päätöksissä, myös niissä tulevien vuosien päätöksissä.

Tämä ei ole mikään hyökkäys. Minä mielelläni kuulisin — ja minä uskon, että aika moni muukin kuulisi — onko keskusta hallituksen linjoilla siinä, että te harkitsette, vai onko teillä jo kiveen hakattu kanta siitä, että 3 miljardia, vai mitä te teette yhtenä vuonna. Älkää ottako tätä nyt hyökkäyksenä. Ihan nyt kysyisin. (Naurua keskustan ryhmästä) Jos te olette hallituksen kanssa samaa mieltä, että tekin harkitsette, niin kuin mekin harkitsemme, me teemme sen päätöksen, niin silloin me olemme kaikki samalla viivalla. Minä odotan nyt, että perussuomalaisilta ja myös keskustalaisilta tulee konkreettiset esitykset joka ikisestä eurosta koskien 3:a miljardia joko ensi vuotta koskien tai seuraavia vuosia koskien. (Välihuutoja) Ei tässä päivässä, mutta kehysriihen jälkeen tietenkinhän te teette sen. Ettehän te nyt voi vastuuta pakoilla.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En toki maan sivistynyttä pääministeriä syytä hyökkäyksestä, ja ehkä hyökkäystä meitä kohtaan tehdään jostain muualta teidän ryhmästänne. Oikea kysymys on nyt se, milloin Suomi kääntyy kasvun ja työllisyyden linjalle siitä alakierteestä, mihin olemme politiikkanne seurauksena joutuneet. (Mauri Pekkarinen: Millä kääntyy?) Kolmen vuoden ajan olemme toistaneet samaa kysymystä, milloin tulee konkreettisia toimia, että suunta kääntyy, mutta teidän vastauksenne on ollut leikkaukset ja veronkorotukset, leikkaukset ja veronkorotukset. (Ben Zyskowicz: Eihän tuo ole totta!) Ei se näytä leikkaamalla ja veronkorotuksilla tuo Suomi kääntyvän. Ei se yhteiskunta sillä tavalla pyöri, että vain verotetaan ja leikataan. Kyllä se tarvitsee työtä ja kasvua. Tämän jo Ymmi Hinaajakin ymmärtää. Miksi ja milloin te teette konkreettisia toimia suomalaisen yrittäjyyden eteen?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vakavilla asioilla ei parane kovasti leikkiä laskea. Kysyn edustaja Tiilikaiselta nyt myös teidän esittämienne numeroiden taustoja. Mainitsitte keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä olisi saatavissa kaikkiaan säästöjä muutama miljardi euroa. (Ben Zyskowicz: Ensi vuonna!) Mainitsitte myös, että teillä on tähän arvioon alan asiantuntijoiden tuki. Voisitteko täsmentää tätä? Näin Runebergin päivänä kysyn: Onko keskustalle noin muutama miljardi enemmän kuin 2 miljardia euroa, sillä koko suomalaisen tietohallinnon, valtion ja kuntien, yhteenlasketut kulut ovat tuo 2 miljardia euroa? Kikkailuako tämä on, arvoisa keskustan ryhmäpuheenjohtaja Tiilikainen?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että edustaja Lindtman aiemmin ja edustaja Kari nyt tulkitsevat aivan tahallaan väärin, mutta yritän silti vastata, josko tämä menisi perille.

Puhuin siitä, että keskusta on esittänyt mallin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi: kotikunta—maakunta-malli, kuntien yhteistyöhön perustuva malli. Uudistamalla terveydenhuollon järjestelmä mahdollistetaan myös ter-veydenhuollon rahoituksen uudistaminen seuraavassa vaiheessa ja sen jälkeen mahdollistetaan myös tietojärjestelmien uudistaminen. Kun tähän yhdistetään kuntien palveluiden kehittäminen, pystymme noin 2,5—3 miljardin kustannussäästöihin tämän vuosikymmenen aikana tällä puolella. (Eduskunnasta: Ensi vuonna!)

Se, mitä te olette tehneet, on leikkauksia, leikkauksia, leikkauksia (Puhemies koputtaa) ilman palveluiden uudistamista. Rahat menevät, palvelut jäävät saamatta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Tiilikainen tuossa jankutti useampaan kertaan, että hallitus ei pidä kiinni viimeisimmästäkään tavoitteestaan, kun minun mielestäni hallitus on pitänyt hyvin tärkeistä tavoitteista kiinni, ensinnäkin siitä, että tuloerot eivät kasva. Vuodenvaihteessa saimme tilaston, jonka mukaan tuloerot ovat jopa kääntyneet hienoiseen... (Eduskunnasta: Kaikki on nollilla!) — Tämä aukko ei enää levene, ja se on yksi tärkeimpiä asioita, mitä siellä on. — Toinen asia on se, että kaikkein vähätuloisimmilta ei leikata ja heidän asemansa on parantunut. Siinä mielessä minun mielestäni nämä ovat huomattavasti tärkeämpiä asioita

Olen todella ällistynyt, jos keskusta on valmis lähtemään sellaisiin leikkauksiin, mitä tämän 3 miljardin euron vajeen kattaminen yhden vuoden aikana tarkoittaa. Siinä eivät kotikunta—maakunta-mallit ja niiden nimittely auta, vaan se tarkoittaa todella rajuja leikkauksia tavallisten ihmisten arkipäivään. Olen luullut, että keskustassa on inhimillisyyttä. Mutta jos te tähän kysymykseen ette pysty vastaamaan, niin täytyy kyllä muuttaa käsitystä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos oikein kuulin, edustaja Lindström perussuomalaisen ryhmän puheenvuorossa totesi, että ministereitä kiinnostavat työpaikat Euroopassa, ja sehän pitää ihan paikkansa. Me tarvitsemme Eurooppaan paljon lisää työpaikkoja. Erityisesti nuorisotyöttömyys on vakava ongelma. Itseäni jäi vähän askarruttamaan, mikä asia kiinnostaa perussuomalaisen puolueen puheenjohtajaa, edustaja Soinia, mutta sitähän me emme tänään saakaan tässä salissa valitettavasti kuulla. (Välihuutoja)

Tässä salissa on yritetty hakea ratkaisua siihen, miten voidaan kattaa 3 miljardin vaje valtiontaloudessa. Kuuntelin edustaja Lindströmin puhetta, ja hän ehdotti ratkaisuksi muun muassa luopumista windfall-verosta. Tiedoksi edustaja Lindströmille: jos luovutaan windfall-verosta, se ei kata tätä vajetta vaan kasvattaa sitä vajetta. Edustaja Lindström esitti myös, että turpeen tukea kasvatetaan. Sekään ei kata tätä vajetta vaan kasvattaa sitä vajetta. (Eduskunnasta: Höpö höpö!) Nyt kannustaisin kaikkia kollegoita miettimään keinoja kuroa umpeen tätä vajetta eikä kasvattaa sitä.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Jag tycker att signalen från den här salen här i dag entydigt måste vara den att regeringen inte ger upp målsättningen på att stoppa skuldsättningen. Vilken omfattning på åtgärderna regeringen vidtar i mars är sedan en annan sak och bör basera sig på bedömningen om vad som är bäst med tanke på sysselsättningen och på den ekonomiska utvecklingen. Jag tycker finansminister Urpilainen hade helt rätt i sitt resonemang, det vill säga de här tråkiga besluten kommer att också krävas under nästa riksdagsperiod.

Aloitan siitä, mistä ministeri Urpilainen puhui, elikkä nämä ikävät päätökset, mitä me teemme tällä kaudella, tulevat jatkumaan myös ensi kaudella, ja tietysti se, mitä hallitus tekee nyt maaliskuussa, täytyy sopeuttaa siihen, mikä on taloudellinen kasvu ja mikä on mahdollista tehdä. Mutta pääperiaate on ihan selkeä, ja viestin tästä salista tulee olla ihan selkeä: hallitus ei luovu tästä keskeisestä taloudellisesta tavoitteestaan, että velkaantuminen loppuu.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuin valtiovarainministeri totesi, ei ole näkyvissä sellaista talouskasvua, jolla voitaisiin kaikki julkisen talouden ongelmat ratkaista. Varmasti olemme todella vakavan kysymyksen edessä ja tiedämme myös sen, että tarvitsemme hyvin vahvaa sosiaaliturvaverkkoa tai sosiaaliturvajärjestelmää, että me voimme vastata kaikkeen siihen, mitä tarvetta esimerkiksi meidän nuorten kohdalla tai vaikeassa tilanteessa olevien sairaitten kohdalla, mielenterveysongelmaisten tai päihdeongelmaisten kohdalla olisi palveluja ja sosiaaliturvan muotoja kehittää. Kuitenkaan tässä kansantaloustilanteessa me emme voi kehittää.

Minun kysymykseni on, tai huoleni oikeastaan, se, miten me sopeutamme, miten me leikkaamme, (Puhemies koputtaa) kun kuitenkin näyttää siltä, että tämä palvelujen tarve kasvaa. Missä tulee se piste, (Puhemies: No niin, arvoisa edustaja!) jossa emme voi vapaaehtoisvaraan näitä jättää?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, te sanoitte puheessanne, että valtion tase on laitettu töihin ja omaisuutta myymällä on panostettu kasvuun ja työllisyyteen. No, tästä päästään ajankohtaiseen asiaan. Solidium-hallintayhtiön alla on muistaakseni 13 yritystä, joissa valtion omistusosuus on 10—40 prosenttia. Omistus on täysin myyntivaltuuksin. No, Rautaruukin päätäntävalta karkasi jo Ruotsiin, kun te ette halunneet sitä estää. Ja tähän liittyy kysymys, kun teillä on ilmeinen talouspaniikki päällä, tingitte hallitusohjelman tavoitteista toinen toisensa jälkeen, että minkälaisia myyntisuunnitelmia teillä on tämän valtion Solidium-yhtiön alla olevien omistusten suhteen. Ja toinen asia: miten te jaksatte ylistää tätä yhteisöveron alentamista? Nyt on syntynyt tilanne, että suuryritykset jakavat jättiosinkoja samaan aikaan, kun tulostentekijät elikkä työntekijät saavat kenkää.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyt kysymys hallitukselle: ketä te palvelette? Oletteko ihan varmoja ja oletteko edes ajatelleet koko asiaa ja miettineet, ovatko nämä teidän talousratkaisunne kansalaisten mielen mukaisia?

Pääministeri Jyrki Katainen

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Varmaan eri ihmisillä on erilaisia mielipiteitä. Toiset pitävät tärkeänä velkaantumisen taittamista ja ovat valmiita sietämään myös niitä ikäviä päätöksiä, toiset taas näkevät asian toisella tavalla. Mutta kyllä me palvelemme vain Suomea. Siinä mielessä itse asiassa perussuomalaisten kanssa on hyvä olla samaa mieltä, että me tarvitsemme isänmaallista talouspolitiikkaa. Se on perustaltaan aika yksinkertaista. Eli tehdään sopeutustoimia niin, että uskottavuus kohenee ja toimet riittävät. Toisaalta, satsataan pitkän aikavälin kasvuun. Ja kolmanneksi, ei uskota hokkuspokkustemppuihin.

Edustaja Mustajärvi kyseli näistä myyntisuunnitelmista. Meillä ei ole mitään listaa myynnistä, mutta me olemme tähänkin mennessä myyneet jonkun verran valtion omaisuutta ja satsanneet sitä uuteen kasvuun, kuten nyt vaikkapa yritysten rahoitusmahdollisuuksien vahvistamiseen. Minusta tämä on ihan fiksua ja järkevää politiikkaa. Eli kun on olemassa sellaisia omistuksia, jotka eivät ole enää strategisesti merkittäviä kansakunnan kannalta, niin miksi emme investoisi vaikkapa tutkimukseen tai yritysten kasvumahdollisuuksiin, jotta sieltä tulee niitä uusia kruununjalokiviä? (Mauri Pekkarinen: Mutta kun te leikkaatte niitä!) Ja tätä on tehty. Esimerkiksi siemenvaiheen rahasto ja kasvuvaiheen rahasto ovat hyviä esimerkkejä, mihin on käytetty valtion omistuksesta luopumisesta saatavia määrärahoja. Minusta on ihan fiksua katsoa, mitä muuta kuin Solidium meillä voisi olla. Voihan olla — minä en osaa nyt sanoa tässä — että on vaikkapa vähän tarpeetonta kiinteistöomaisuutta, joka kannattaisi ehkä myydä ja katsoa, voisiko sille saada paremman tuoton jossakin. Eli nyt on se aika, jolloin Suomea täytyy myös perustoiltaan uudistaa, jotta saadaan sitä uutta kasvua. Se tulee pelkästään satsaamalla korvien väliin, satsaamalla kilpailukykyiseen yritystoimintaan, tarjoamalla mahdollisuuksia tietyssä kehityskaaren vaiheessa oleville yrityksille kasvaa ja päästä markkinoille. Meidän rahoitusmarkkinat ovat hyvin ahtaat, vaikkakin pankit lisäävät lainoitustaan yrityksille, mutta kysyntää on vielä (Puhemies koputtaa) jonkun verran enemmän. Eli taseen uudelleen läpikäynti ja arviointi on ihan fiksua minusta.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta oli erittäin hyvä saada perussuomalaisten uudelta eduskuntaryhmän puheenjohtajalta vastaus siihen, että perussuomalaiset ilmeisesti ovat valmiita velkaantumisen taittamistavoitteeseen sitoutumaan ja toisaalta myöskin ovat sitä mieltä, että tuo tavoite pitäisi saavuttaa jaksottamalla sopeutusta useammalle vuodelle.

Mutta kaikella ystävyydellä, arvon keskusta, en saa mitään selvää teidän talouslinjastanne. (Naurua keskustan ryhmästä) En mitään, en kerta kaikkiaan. Vaikka yritän vilpittömästi kuunnella suurella herkkyydellä, en ymmärrä. Te samaan aikaan, edustaja Tiilikainen, arvostelette hallitusta velkaantumisesta ja teidän omassa talousarvioesityksessänne lisäätte valtion velkaantumista. Te arvostelette hallitusta siitä, että me teemme menosäästöjä ja veronkorotuksia, mutta kuitenkin suurelta osin, jos katsomme valtion budjettikirjaa, te olette olleet tukemassa hallituksen tekemiä sopeuttamistoimia. Täällä te annatte ymmärtää, että meillä on ikään kuin olemassa jonkinlainen kasvu, talouskasvu, joka tulee taivaasta tekemällä teidän Infra Oy tai jonkinlainen kasvurahasto, ja sillä Suomen talouskasvu lähtee niin nousuun, että meidän ei tarvitse tehdä enää minkäänlaisia sopeutustoimia. (Ben Zyskowicz: Vieläpä ensi vuonna!) Voin sanoa teille, että tuo kuulostaa unelmahötöltä. Nimittäin sellaista kasvua ei ole näköpiirissä, ei teidän toimillanne eikä millään muillakaan toimilla, joka hoitaisi tuon velkaantumisen ongelman ja lisäsopeutustarpeen. Minusta olisi hirveän reilua Suomen kansaa kohtaan mutta myöskin teidän kollegojanne kohtaan, että te kertoisitte meille, oletteko te valmiita sitoutumaan valtion velkaantumisen taittamiseen, ja jos olette, millä aikataululla. Uskon, että tästä hyötyisi Suomen kansa mutta myöskin kansainväliset luottoluokittajat, jotka arvioivat sitä, minkälaiset poliittiset päätöksentekijät Suomen taloudesta päätöksiä tekevät tällä hallituskaudella mutta mahdollisesti myöskin seuraavalla.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen totesi puheenvuorossaan, kuinka monet perinteiset toimialat pärjäävät nykyisin heikommin. Kysyn: Onko hallitus itse vaikuttanut siihen, että ne pärjäävät heikommin? Tarkoittiko hän myös telakkateollisuutta puheenvuorossaan?

Katsoin aamulla Studio55-lähetystä. Siinä vuorineuvos, telakkateollisuuden konkari Martin Saarikangas otti esille tämän STX:n lainan, joka runsas vuosi sitten torpattiin hallituksen toimesta. Kysymys oli vain 50 miljoonan euron lainasta, ja se oltaisiin voitu jollakin tavalla järjestää lainmukaisesti. Nyt kun hallitus ei siihen lähtenyt, niin olemme menettäneet useita laivatilauksia ja sitten olemme menettäneet palkkoja, työpaikkoja ja verotuloja noin 0,5 miljardin euron edestä. (Puhemies koputtaa) Voidaan todeta, että ollaan aika paljon menetetty korkoja, joita oltaisiin saatu pienelle 50 miljoonan...

...euron sijoitukselle. Kysyisin pääministeriltä: mitä mieltä hän on asiasta tänään?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kunta- ja sote-uudistus lähtee siitä, että peruskuntaa laajemmalla väestöpohjalla eli piirikunnissa hoidettaisiin vain ne asiat, jotka vaativat laajan väestöpohjan. Näitä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ammatillinen koulutus ja alueellinen maankäytön suunnittelu. Peruskunnat hoitaisivat muut tehtävät kuten tähänkin saakka. Selkeää ja järkevää. Keskustan ratkaisumalli lähtee samalta pohjalta, ja nyt myös ryhmä kokoomuksen kansanedustajia kannattaa samantyyppistä ratkaisua, ilmeisesti noin kolmannes ryhmästä.

Pääministeri Katainen, miksi ette myönnä, että tämä malli on ainoa mahdollinen tie eteenpäin? Miksi pitää odottaa vaalien jälkeistä aikaa?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kestävyysvajeessa on 8—9 miljardin euron aukko. Hallitus on lupaillut, mitään ei ole käytännössä tehnyt sen kuromiseksi. Julkisen talouden luvatussa tasapainottamisessa on 3 miljardin aukko. Tämä on tilanteessa, jossa Suomen kansantalous supistuu, vienti tulee alas ja monella muullakin mittarilla työttömyys kasvaa rajusti, monilla muilla mittareilla Suomen talous eriytyy muun Euroopan unionin tilanteesta. Me menemme alas kaiken aikaa.

Hallitus ei pysty tässä tilanteessa itse sanomaan, mitä tuon 3 miljardin tasapainottomuuden suhteen pitäisi tehdä. No, ei tietystikään toteuttaa sitä ensi vuonna. Minua ihmetyttää, miksei näissä oloissa, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä — Ben Zyskowicz: Onko tämä keskustan kanta?) miksi ette te pysty jo tässä tilanteessa sanomaan, että ette te voi 3 miljardin euron lisäsopeutusta tehdä. Miksi te ette pysty sitä sanomaan? Jos jokin on saamattomuutta ja tavallaan tietämättömyyttä siitä, miten pitäisi mennä, niin nimenomaan se, että te ette pysty tätä asiaa sanomaan.

Mitä tulee siihen, mitä pitäisi tehdä: kasvua, kasvua, työtä suomalaisille yrittäjyyden hyväksi ja niin poispäin. Ja mitä tulee energiaan: Kun kivihiilen hinta maailmanmarkkinoilla tuli alas, mitä teki Suomen hallitus? Heikensi suomalaisen puun kilpailukykyä, otti sen tuesta kolmanneksen pois (Puhemies koputtaa) ja nosti turpeen veron sellaiseksi, että puu ja turve eivät kilpaile kivihiilen kanssa. (Puhemies: Jaaha, nyt aika on täynnä!) Ja, ympäristöministeri, Suomeen tuodaan erittäin paljon... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.] (Ben Zyskowicz: Pekkarinen keskustan ryhmän johtoon! — Naurua)

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että edustaja Pekkarinen avaa keskustan kantoja, kun ryhmän puheenjohtaja Tiilikainen ei niitä avaa.

Kuuntelin mielenkiinnolla perussuomalaisten uuden ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Lindströmin puheenvuoroa odottaen sieltä uusia linjanvetoja. Kun puhuitte taloudesta, työllisyydestä, yritystoiminnan kehittämisestä, niin mielenkiinnolla odotin, että teillä olisi ollut joku uusi linja siihen vanhaan linjaan nähden, jossa perussuomalaiset ovat esittäneet, että työllistäviltä yrityksiltä pitäisi nyt tässä tilanteessa ottaa 950 miljoonaa euroa pois Kela-maksun kautta. Se on 950 miljoonaa pois. Ja kun te täällä puhutte nyt yritysten lisätukemisesta, niin teidän esityksennehän on se, että yritystuista otetaan 200 miljoonaa pois. (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) Haluan vain varmuuden vuoksi kysyä, että eihän vain meidän yhteiseen vaalipiiriimme tästä 200 miljoonasta leikkauksia tule millekään yritykselle.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen täällä toi esille sen, että 8 miljardia on vajetta ja 3 miljardia vielä lisää tarvittaisiin. Ne ovat ihan niitä samoja lukuja, joista teidän aikananne oleva hallitus aloitti, ja sinä aikana 8 miljardia teitte tätä velkaa, 3 miljardia oli rahaa silloin, kun te aloititte, ylijäämää. Tässä mielessä te teitte härkäpäisesti nämä päätökset, ette te mitään kysyneet silloin oppositiolta.

Nyt fiksusti pääministeri ja valtiovarainministeri antavat teille tilaisuuden esittää omat esitykset: tehdäänkö jaksoittain, tehdäänkö maltillisesti vai mitenkä tehdään. Näyttää siltä, että suomalainen sanonta "ei sota yhtä miestä kaipaa" ei kyllä keskustan osalta pidä paikkaansa. Yhtä miestä kaivataan, ja terveisiä puheenjohtaja Sipilälle: teitä kaivataan täällä eduskunnassa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On enemmän kuin tärkeää, että velkaantumiskehitys taittuu ja tätä orastavaa kasvua ei taiteta. Sen sijaan nyt, kun tässä on opposition puheenvuoroja kuunneltu, toivoisin enemmän johdonmukaisuutta, realistisia esityksiä. Ei voi yhtä aikaa vaatia velkaantumisen taittamista, kasvua ja samaan aikaan kieltää sopeuttamisen ja rakenteellisten uudistusten tarpeen. Tukea näille sopeutuksille ja rakenteellisille uudistuksille emme ole teiltä tällä kaudella saaneet siitä huolimatta, että niitä on viety eteenpäin. Kasvuesityksiä tarvitaan ehdottomasti lisää.

Perussuomalaiset, te vaaditte taloutta kasvuun ja lisää työtä, mutta teidän kasvupakettinne on kyllä todella mitätön, 200 miljoonaa euroa suuruudeltaan ja koostuu pääosin panostuksista infraan ja kouluihin. Ei sillä tätä miljardin luokan vajetta paikata. Nyt puhutaan miljardeista. Tämä ei ole näpertelyä enää nyt tämä valtionta-louden hoito.

Keskustalle haluan sanoa kasvusta. Tiilikainen, totesitte, että hallitus ei ole tehnyt mitään kasvun edistämiseksi. Tuo on kyllä aikamoista vääristelyä. Meillä on valtava lista tekoja, joita on tehty nimenomaan kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Voin sen teille tästä ihan vaikka omin käsin toimittaa. Se oli suoraan sanoen (Puhemies koputtaa) oikeastaan väärä todistus.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Toivakka, kyllä täällä on esitetty vaihtoehtoja.

Ja mitä tulee nyt tähän edustaja Tynkkysen jopa melkein mahtipontiseen puheeseen, todellakaan emme me sitä esittäneet, että nämä 3 miljardin säästöt tulevat täysin näillä, mitä me olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme tai tänään, mutta sanon myös sen, etteivät ne myöskään mahtipontisilla puheilla tule.

Ja edelleenkin, me olemme esittäneet nimenomaan kotimaiseen energiantuotantoon panostamista siinä, että meillä on energiakauppataseen vaje. Jos me ajattelemme, mitä tuulienergialla esimerkiksi tänään tuotetaan ja kuinka paljon enemmän se saa tukea kuin esimerkiksi metsähake, niin eikö ole järkevämpää työllistää sitä kotimaista energiantuotantoketjua kuin ostaa sitä ja työllistää sitä ulkomaalaista kivihiilikaivosta, tai jos puhutaan kokonaistaloudellisesti siitä, mitenkä tämmöinen elinkeinoelämän ketju toimii?

On totta, että varmasti Suomen talous on kiinni siitä, mitä euroalueella tapahtuu, ja ehkä me seuraavassa debatissa keskustelemme siitä, onko euro tällä hetkellä liian vahva ja mitä se vaikuttaa sitten myöskin Suomen viennin mahdollisuuksiin.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Keskusta lähtee siitä, että tarvitaan kahden vaalikauden pitkä ohjelma, jolla Suomen talous saadaan tasapainoon, ja siinä todella yhtenä osana on tämä uuden kasvun rahasto. Hallitus on kertonut, että teillä on myöskin rahasto, mutta meillä on mittasuhde-ero. Te panostatte 30 miljoonaa, me haluamme miljarditason panostuksia.

Minä olin kyllä kuuntelevinani pääministerin puheenvuoroa tyydytyksellä siinä, että hän puhui, että voidaan tätä valtion omaisuutta ja valtion tasetta katsoa uudella tavalla, jolloin se saataisiin paremmin tuottamaan. Tämä on mielestäni sukua keskustan puheenjohtaja Sipilän ja keskustan esitykselle. Eli sieltä rahaa kasvurahastoon, jolla saadaan ihan eri mittakaavalla valtiokin mukaan teollisuuden rakennejärjestelyyn, (Kari Rajamäki: Wahlroos myymään!) uuden teollisuuden aikaansaamiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen synnyttämiseen ja koko Suomen nousuun.

Sirpa  Paatero  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meidän mielestämme on tärkeää, että velkaantumisen taittamistavoitteista pidetään kiinni, mutta niin, että se ei poissulje työllisyyden lisäämistä eikä käänny negatiiviseksi ostovoiman kohdalta.

Eräänä aamuna edustaja Pekkarinen oli keskustelemassa velkaantumisesta, ja se linja kuulosti jotenkin erilaiselle kuin täällä ryhmäpuheenjohtajan. Jos muistan oikein, niin siellä puhuttiin aika paljon nopeammasta aikataulusta kuin tästä jaksottamisesta velkaantumisen taittamisessa ja ensi vuodellekin oli jopa 4—5 miljardin sopeutustarvetta. Nyt kysymys on siitä, onko tämä edustaja Pekkarisen linja vai edustaja Tiilikaisen linja, (Ben Zyskowicz: Ei Tiilikaisella ole linjaa!) josta ei vielä tiedetä, kumpi se on, ja varmaan se kolmas linja löytyy sieltä Sipilän puolelta, joka kuullaan sitten toivottavasti pikaisesti sairausloman jälkeen.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin radio-ohjelmassa edustaja Eero Lehden kanssa ja totesin suurin piirtein tähän tapaan, että minun ymmärtääkseni pohjassa vuodelle 2015 on noin miljardin euron tasapainottamistoimet jo valmiiksi. Jos siihen päälle lätkästään 3 miljardia lisää, niin sellaisen sopeutuksen tekeminen yhtenä vuonna on aivan mahdoton asia. En missään tapauksessa kannattanut sitä. (Ben Zyskowicz: Kuulitteko, Tiilikainen?)

Tätä taustaa vasten, mitä nyt tässä sanoin, minulle on aivan käsittämätöntä, että hallitus ei pysty sanomaan vielä, miten se juttu oikein on: Pidättekö te kiinni edelleen siitä, että se 4 miljardia pitää ensi vuonna sopeuttaa? Eikö nyt jo tämän keskustelun jälkeen voisi jonkunlaista vastausta teiltä odottaa?

Mitä tulee sitten edustaja Skinnariin, koko Vanhasen hallitusten ajan, joka vuosi vuodesta 2003 lähtien vuoteen 2009 saakka, hallitus pystyi ylijäämäiseen julkiseen talouteen. Minulla on tässä kopio siitä. Kun Lehman Brothersin syöksy tuli, ei tietystikään pystytty, eikä tarvinnutkaan. Mutta nyt, kun te olette antaneet lupauksia ja kun se Suomelle kaikkein edunmukaisinta on, niin vähitellen nyt pitäisi kasvu saada aikaan ja konkreettisia esityksiä siitä, (Puhemies koputtaa) miten, joutaisi myös hallituksen kertoa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto budjetin palautekeskustelussa totesi, että on tunnustettava tosiasiat ja luovuttava tästä velkaantumisen taittamisesta tällä vaalikaudella, koska se edellyttäisi miljardien lisäsopeutusta ja aiheuttaisi näin talouden hyytymistä, työllisyystavoitteen heikentymistä ja heikompiosaisten asemaan puuttumista. Nyt minusta tuntuu, että hallituspuolueet ovat tulleet tälle samalle linjalle, ministereiden puheenvuoroissa tämä on käynyt ilmi. Nyt odotetaan tarkempia laskelmia ja lisää asiantuntijoiden lausuntoja siitä, mikä se aikataulu on järkevälle talouden tasapainottamiselle.

Se haaste on täällä erityisesti keskustalle heitetty, koska perussuomalaisista on tullut vastaus tähän kysymykseen jaksottamisesta ja taittumisen hoitamisesta pitemmällä aikavälillä — keskustalta tätä vastausta ei ole tullut. (Ben Zyskowicz: Pekkariselta tuli!) Tämä on nimittäin mielenkiintoista, koska uudet vaalit lähestyvät ja kansalaisten olisi hyvä tietää myös se, mitä gallupsuosion huipulla oleva keskusta aikoo tehdä tälle velkaantumisen taittamiselle, sen aikataulutukselle ja sille keinovalikoimalle, mitä se edellyttää.

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pieni tilastokatsaus: ansiotulojen verohelpotukset vuosina 95—09 olisivat nykyrahassa 10 miljardia euroa, siis kattaisivat kestävyysvajeen — pelkästään.

Nämä verohelpotukset eivät jakaudu mitenkään tasaisesti, vaan toinen tilasto kertoo, että kun 90-luvun alussa suurituloisin kymmenes maksoi tuloistaan 43 prosenttia, se maksoi 15 vuotta myöhemmin 39 prosenttia, kun taas pienituloinen kymmenes maksoi 15 vuotta myöhemmin prosentin verran enemmän veroa kuin aikaisemmin. Ansiotulojen verohelpotukset siirtyivät siis pääsääntöisesti hyvätuloisille ihmisille.

No, nyt tämä hallitus on onneksi tehnyt joitakin päätöksiä, joissa tätä kehitystä on käännetty toiseen suuntaan, mutta edelleenkin siellä ylemmissä tuloluokissa on vielä ihan rutkasti noston varaa, ja sieltä nyt pitäisi lähteä sitten katsomaan niitä sopeutuksia ihan ensimmäisenä, sitten kun sopeutusta tarvitaan.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te hallituksessa olette pian kolme vuotta työstäneet ilman todellisia tuloksia erittäin tärkeää rakenneuudistusta eli sote-uudistusta. Uudistuksella olisi parhaimmillaan ja onnistuessaan myös suuria kustannuksia säästäviä vaikutuksia ja näin vaikutuksia myös valtionta-louteen, vahvasti ja monella eri sektorilla, ja sen tiedostamme toki kaikki.

Vastuullinen poliitikko uskaltaa olla myös nöyrä ja muuttaa suuntaa tarvittaessa. Kysyn: uskallatteko te hallituksessa sitä nyt olla ja myöntää, että näin tämä uudistus ei nyt kerta kaikkiaan kestävällä tavalla etene?

Perussuomalaiset ovat tuloksetta tarjonneet yhteistyön kättä alusta alkaen. Olemme esittäneet toistuvasti parlamentaarista työryhmää, olemme esittäneet, että tehtävät, rakenne ja rahoitus tulee työstää käsi kädessä tiiviisti yhdessä, ei erillisinä palapelin osina. Olemme olleet valmiita tähän tärkeään työhön vakavasti sitoutumaan. Kysyn: oletteko te vihdoin valmiita tähän yhteistyöhön, jota me teille olemme valmiita tarjoamaan?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on ihan selvää, että taloutta pitää tasapainottaa, kun vaje lähentelee 10:tä miljardia euroa, eli on aivan selvää, että tähän 3 miljardin tavoitteeseen pitää pyrkiä. Mutta on ihan selvää myös se, että se pitää jaksottaa oikein. Ja kiitoksia vain kehuista, joita perussuomalaiset on saanut tässä keskustelussa, mutta ne kehut eivät silti poista sitä, että hallitus ei ole pystynyt kertomaan, mitenkä se jaksottaa nämä tasapainottamistoimet.

Perussuomalaisten ykkösasia leikkauksissa on kehitysapu, joka on ollut muuten kansalaisten mielipiteiden mukaan se momentti, jolta mieluiten lähdettäisiin leikkauksissa liikkeelle. Hallitus ei ole tehnyt tämän asian kanssa silti mitään. Siellä on miljardin verran rahaa, jota siihen laitetaan. Varallisuusvero, yritystuet, harmaa talous, yritysverojen porsaanreikien tukkiminen, vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysten poistaminen, sitten on arvonlisäveron alarajan nostaminen, Viron mallin mukainen yritysverotus, kotitalousvähennys — keinoja on vaikka kuinka paljon meidän vaihtoehtobudjetissamme. Kun niitä vain haluaa noudattaa, niin hyvä tulee.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen puhui järkevästi työllisyyden merkityksestä budjettivajeen umpeen kuromisessa. Pääministeri Katainen taas kertoi, että kehysriiheen on tulossa yritystukien uudelleenkohdentamista, ja yritystukien uudelleenjärjestely onkin erittäin järkevä rakenneuudistus. Se on kustannustehokasta.

Pienyrittäjät ovat suurtyöllistäjiä. Viime vuosina eniten työpaikkoja on syntynyt juuri pk-sektorille, mutta monet pienyrittäjät ovat itsekin ahtaalla, ja yrittämisen riskinä on huoli selviytymisestä ja toimeentulosta. Kysyisinkin: onko tähän yritystukipakettiin pohdittu toimenpiteitä pienyrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra tasavallan presidentti totesi, arvoisa puhemies, eilen täällä valtiopäivien avajaisissa seuraavaa: "Suomessa on syytä tarkoin varjella, että yhteiskunnallinen vakaus säilyy. Nyt vallinnee suuri yhteisymmärrys siitä, ettei Suomikaan voi jättäytyä velkaantumisen varaan."

Arvoisa puhemies! Muutama dokumentti: Valtion uudet lainat mukaan lukien emissiotappiot ovat tänä vuonna lähes 17,8 miljardia euroa. Tästä summasta lainojen takaisinmaksuun, kuoletuksiin, mukaan lukien pääomatappiot, käytetään lähes 10,7 miljardia euroa. Näin ollen nettolainanotto on 7,1 miljardia euroa, eli toisin sanoen Suomi velkaantuu lisää nykyisen talousarvion mukaan 19,5 miljoonaa euroa vuorokaudessa. Arvoisa ministeri, olisiko oikein ja kohtuullista, että hallitus tarttuisi opposition ojentamaan käteen ja ryhtyisimme yhdessä pohtimaan, kuinka Suomen talous saadaan jälleen nousuun? Eli siirtyisimme (Puhemies: Jaaha, nyt aika on täynnä!) parlamentaariseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opposition esityksiä kuunnellessa täytyy kyllä sanoa, ettei jäänyt paljon villoja käteen. On tämä sen verran suuren mittaluokan ongelma, ettei pelkällä turpeenkäytön lisäämisellä tai biotalouden edistämisellä tämä talous oikene. Mutta erityisen hämmentynyt olen kyllä uuden ryhmäpuheenjohtajan Lindströmin sanomisista. Olette ollut reilut pari vuorokautta puheenjohtajana ja olette onnistuneesti antanut jo ristiriitaisia lausuntoja leikkausten puolesta ja niitä vastaan. Aamutelevisiossa syytitte hallitusta siitä, että jos jaksotetaan toimenpiteitä siten, että velkaantuminen taitetaan pidemmällä aikavälillä, niin sysätään tämä velkataakka tulevan hallituksen niskaan, ja täällä sanoitte, että järjenkäyttö on sallittu, ja olettekin jaksottamisen kannalla. Kysyn nyt teiltä varmuuden vakuudeksi: kummalla kannalla olette?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että kysytte tätä. Olen jaksottamisen kannalla, olen järjenkäytön kannalla. Ja pyydän anteeksi, jos olen tullut väärinymmärretyksi. Olen tässä tosiaan ollut kaksi päivää, ihmiselle voi sattua virheitä. Tarkoitukseni oli tämä, mitä tänään täällä olen sanonut. Se on se viesti, jonka haluan sanoa, ja sen takana seison.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu sopeuttamistarpeesta ja velkaantumisen taittamisesta, mutta minkä takia niitä tarvitaan? Niitä tarvitaan sen takia, että tämä maa on tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunta, että täällä on jatkossakin, myös seuraavalla sukupolvella, ilmainen koulutus ja laadukas terveydenhoito. Outi Ojala sanoi aikoinaan, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Se on erittäin hyvin sanottu, ja se kuvaa sitä, minkä takia nyt pitää vastuuta kantaa myös talouden tasapainottamisesta.

Totta kai pitkässä juoksussa on erittäin tärkeää, että suomalaisen työn kilpailukyky paranee, ja hallitus on tehnyt niitä toimia: on alennettu yhteisöveroa, on tehty maltillinen tupo, on satsattu yritysrahoituksen parantamiseen. Näitä toimia on tehty, niitä tarvitaan lisää. Tarvitaan työn tarjonnan lisäämistä, siihen malliin kuin mitä Ruotsi esimerkiksi on onnistunut tekemään. Ja kuten valtiovarainministeri sanoi, 1 prosenttiyksikkö työllisyysasteeseen lisää, 2 miljardia julkiseen talouteen. Ruotsi on nyt 7 prosenttiyksikköä meitä edellä. Jos me olisimme onnistuneet yhtä hyvin kuin Ruotsi, niin meidän ei olisi tarvinnut tätä keskustelua edes käydä, eli otetaan oppia sieltä, missä kilpailukyky on onnistuttu saamaan aikaan.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä edustaja Kontulan kanssa, että keskustajohtoisten hallitusten noususuhdanteen aikana tekemät veronalennukset olivat suurta typeryyttä. Seitsemän lihavan ja seitsemän laihan vuoden oppi on edelleen mitä ajankohtaisin.

Herra puhemies! Me tarvitsemme asenteellista uudistusta. Historiassa olemme selvinneet aivan toisenlaisissa olosuhteissa vaikeista ajoista eteenpäin. Nyt kansamme on menettämässä tulevaisuudenuskon, toivon paremmasta. Tällainen johtaa näköalattomuuteen, josta voi lopputuloksena olla yhteiskuntavakauden järkkyminen. Nyt, ystävät, (Puhemies koputtaa) edustajakollegat, me tarvitsemme toivon näköaloja, sellaisia panostuksia hallitukselta, jotka tuovat elämänuskoa ja toivoa.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin edustaja Mustajärvi kysyi Solidiumista, että mitä aiotaan vielä myydä. Ensin muistuttaisin, että pääosin on ostettu, on ostettu Outokumpua, on ostettu Talvivaaraa. Rautaruukin yhdistyessä SSAB:hen Suomen valtiosta tulee yhtiön suurin yksittäinen omistaja, ja yhtiön mukaan näköalat markkinoilla, muun muassa Yhdysvalloissa, paranevat. Myöskin suomalaiset työnäköalat Hämeenlinnassa ja Raahessa säilyvät tämän mukana. Yhtiö yksin olisi näivettynyt ja joutunut vaikeuksiin työpaikkakehityksessä.

Tätä on minusta tärkeää katsoa kokonaisuutena. Muistuttaisin myös, että ne uudet hankkeet, joita on vireillä omistajaohjauksen puolella, merikaapeli Saksaan, mahdollisuus tehdä konehalleja Suomeen, myöskin erilaiset kaasuhankkeet, joita nyt on vireillä, LNG-kaasun käytön lisääminen ja muuta, luovat juuri sitä uutta infraa, jolla Suomi tulevaisuudessa pärjää.

Arvoisa puhemies! Jos sallitte.

Kehitysyhteistyön osalta perussuomalaiset mainitsivat, että kehitysyhteistyö on se miljardi, jonka he haluavat säästää, ja mielestäni tämä on kyllä aika suppea näkökulma siihen, mitä maailmassa on menossa. Kun katsoo sortuvia, luhistuvia valtioita, katsoo ihmisten hätää, katsoo Syyrian tapaisten maiden tilannetta, mikään eurooppalainen valtio ei ole kääntänyt selkäänsä näille avuntarvitsijoille, päinvastoin Euroopan unionin uudet jäsenet, kuten Viro, ovat kehittämässä parhaillaan kehitysyhteistyötään, ottavat oppia siitä, mitä olemme siellä tehneet. Minusta kuitenkin tämä kansainvälinen vastuu on kaikissa tilanteissa yksi osa meidän vastuustamme.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Haavisto sivuutti kyllä täysin sen, mitä tarkoittaa se, kun Rautaruukissa päätäntävalta ja pääkonttori siirtyvät Ruotsiin. Ruotsissa ikävä kyllä on kansallinen etu, niin valtion kuin myöskin yksityisten osakkeenomistajien toimesta, katsottu paljon paremmin kuin Suomessa. Ei tästä nyt kauhean pitkä aika ole, kun joulukuussa tehtiin päätös siitä, että esimerkiksi hyvin merkittävä osa sähköverkoista myydään pois, jolloinka siitä tulee ulkomaisille osakkeenomistajille ja sijoittajille pomminvarma bisnes.

Mutta mikä on Solidiumin rooli? Ideahan siinä on alun alkaenkin ollut se, että kun... Taisi olla joulukuun 18. päivä 2007, kun viimeiset merkittävät yhtiöt Solidiumin alle laitettiin. Silloin tehtiin päätös myös siitä, että Rautaruukki voidaan myydä kokonaan ilman, että eduskunta voi siihen puuttua millään lailla. Tämä Solidium on perustettu sen takia, että tällä talolla ei ole enää siinä tilanteessa sananvaltaa, kun te haluatte myydä, ja ei mene kauan — minä sanon tämän ennustuksen — kun sieltä myydään merkittäviä omistuksia, ja sen takia, kun teidän talouspolitiikkanne on epäonnistunut.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvää keskustelua siltä osin, että totta kai on tärkeää katsoa sitä, mitä valtio haluaa omistaa, mitä uutta, mitä vanhaa. Solidiumissa on näitä puhtaita sijoitusasioita, TeliaSoneran kaltaisia, Sammon kaltaisia ja muita, ja ne tuovat tänne valtion budjettiin sitä tuloa, jota me kaipaamme, ja vähentävät omalta osaltaan omaa vajettamme. Nämä ovat tärkeitä tulolähteitä meille. Sitten on sellaisia suuria teollisuusyrityksiä, Rautaruukki, Outokumpu, joissa on tultu siihen tilanteeseen, jossa valtio ei ole enää pääomistaja, mutta joilla on hyvin tärkeä merkitys meidän työpaikkojemme kannalta, hyvin tärkeä merkitys siltä kannalta, että Suomessa säilyy teollisia työpaikkoja. Ainakin minun mielestäni tätä pitää tarkastella kokonaisuutena, ei vain sen kannalta, mitä sinne viivan alle jää, vaan myöskin sen kannalta, millaisia työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia näillä yrityksillä on.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiontalous ja työllisyys eivät kaipaa nyt kyllä rajua ohitusleikkausta vaan hallittua pallolaajennusta. On selvää, että julkisen talouden tasapaino vaatii vuosittain asteittain saatavaa parannusta. Tärkeää on menokuri, vientiteollisuuden nousuun saanti, ja sitten ilman muuta alue- ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta on uskallettava tehdä vahvoja vipuvarsia, liikennehankeinvestointeja niin arktisen kuin Venäjä-strategian osalta ja oman teollisuuden osalta, myöskin kansallisen selviytymisen näkökulmasta niin ministeri Haaviston aloittamalla tavalla valtionomistajuus kuin ylipäänsä teollisuuden toimintaedellytykset on nähtävä toisella tavalla. Tältä osin uskon, että kun näistä peruslinjoista ollaan yhtä mieltä niin hallitus- kuin oppositiorajan yli, kansallisen eheytymisen ja selviytymisen mallit löytyvät.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Joitakin huomioita vain tästä perinteisten teollisuusalojen ahdingosta ja esimerkiksi telakkateollisuudesta.

Kyllä se vain niin on, että jos on heikko omistaja, niin kuin valitettavasti STX:n tapauksessa on ollut, niin ei silloin kyllä veronmaksajien rahoja kannata semmoisen toiminnan tukemiseen käyttää, jos ei ole näköalaa siitä, että se liiketoiminta aidosti voisi lähteä siivilleen. Mutta onneksi tässä on pystytty myös tekemään ratkaisuja, jotka ovat myös laivanrakennusta pystyneet pitämään yllä. Tämä kokonaisuus on hyvin hyvin ongelmallinen.

Mutta toisaalta voidaan nähdä sitten myös sitä toivoa, että osa meidän perinteisistä teollisuudenaloista, kuten nyt vaikkapa metsäteollisuus, uusiutuu kovaa vauhtia. UPM-Kymmenen tuloksesta taitaa jo suurempi osa tulla energiasta ja uusiutuvasta energiasta kuin konsanaan perinteisistä tuotteista, ja hieno näin, hyvä näin.

Me tarvitsemme nimenomaan sitä kilpailukykypolitiikkaa, mitä on tehty yhteisöveron laskun kautta, samoiten energiaveroleikkurin kautta, samoiten kuljetuskustannusten alentamisen kautta, jotta perinteinen teollisuus pystyisi uudistumaan Suomessa uusille toimialoille. Perinteinen teollisuus on innovaatioitten lähde edelleenkin. Kaikki innovaatiot eivät synny vastaperustetuissa yrityksissä, vaan iso osa syntyy perusteollisuudessa. Sen takia meidän pitää pitää huolta tästä kilpailukykyisestä ympäristöstä, että perinteinen teollisuus voisi uudistua vaikkapa cleantechin suuntaan, niin kuin nyt tapahtuu.

Sitten tästä sopeutustarpeesta ja hallituksen tavoitteenasetannasta.

Me asetimme tavoitteen hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, että 2015 velkasuhde taitetaan, ja se on edelleenkin ihan relevantti tavoite. Mutta nyt tämä maailmantalouden veto on jatkunut niin pitkään niin huonona, että velkaantuminen kasvaa niin suureksi, että on perusteltua pohtia, kannattaako se velkasuhde taittaa yhden vuoden aikana vai jaksottaa ne päätökset, jotka kuitenkin pitää tehdä — siis konkreettiset päätökset pitää tehdä useammalle vuodelle.

Kun tässä muutama viikko sitten aika yleisesti Suomessa tuomittiin se, että hallitus on hallitusohjelmansa vanki — täällä taisi olla melkeinpä koko oppositio sitä mieltä, että on väärin, että hallitus noudattaa hallitusohjelmaa — niin nyt ovat sitten melkein kaikki samaa mieltä, että on väärin, jos hallitus miettii, kannattaako velkaantumistavoitteessa aikataulullisesti pysyä. Järjen käyttö on sallittua. (Mauri Pekkarinen: Mikä on kanta?) — Edelleenkin se sama kanta, minkä kerroin tuossa aikaisemmin. (Mauri Pekkarinen: Ei vieläkään!) — Siis tämä on se meidän kantamme. Me harkitsemme, ja me kerromme, ja sitten, kun me kerromme, me tuomme myös konkreettiset toimenpiteet.

Minä odotan, että myös keskusta tuo konkreettiset leikkauslistat ja veronkorotuslistat, kun kerta päätätte jossakin vaiheessa, mikä on teidän jaksotuksenne. Me olemme kuulleet nyt edustaja Pekkarisen henkilökohtaisen kannan tähän, mutta emme ole kuulleet keskustan eduskuntaryhmän kantaa siihen, monelleko vuodelle jaksottaisitte. Mutta niin kuin minä olen kertonut teille, me kerromme sen kannan, kunhan olemme talousasiantuntijoiden kanssa siitä keskustelleet. Edustaja Pekkarinen on sitä mieltä, että missään nimessä 3:a miljardia ei kannata pistää nykyisten sopeutusten päälle yhtenä vuonna. Arvokas tieto. Me katsomme sitten, että jos joskus saamme myös keskustan kannan.

Edustaja Pekkarinen totesi tuossa, että rakenneuudistusten kohdalla ei ole tehty mitään. Te olette paljon pidempään ollut tässä talossa kuin minä, mutta vähän sama viesti kuin teidän ryhmän puheenjohtajalle: kun te sanoitte, että ei ole tehty mitään, niin se vie kyllä teidän puheestanne uskottavuutta erittäin paljon. Minä vain totean sen, että me veimme keskustan rakennemuutospaketin valtiovarainministeriöön arvioitavaksi. Siellä oli muutama toimenpide, jotka olivat samoja kuin hallituksessa, muutama toimenpide, jotka lisäsivät valtion menoja, muutama toimenpide, jotka poikkesivat hallituksesta, mutta ihan mielenkiintoisia. Mutta pääasiallinen viesti oli se, että jos keskusta olisi hallituksessa ja te kiikuttaisitte tuon paperin valtiovarainministeriöön, sieltä tulisi reputus ihan välittömästi. Minä tiedän sen, että oppositiopuolueen ei tarvitse olla kovin tarkka. Voi maalailla vähän ympäripyöreämmin ja saada hauskempia tarinoita aikaiseksi, mutta se vain on tosi, eli niillä teidän esityksillänne ei kestävyysvajetta olisi umpeen kurottu. On siellä myös semmoisia, jotka ovat ihan relevantteja pointteja.

Rakennepaketti, puolustusvoimauudistus, poliisin hallintouudistus — näin vain muutama esimerkki siitä, mitä vaikeita asioita on tehty. Nämä kaikki ovat olleet useiden hallitusten esityslistalla "pitäisi tehdä" -osastolla, mutta kun ei ole ollut aivan pakko, niin edelliset hallitukset eivät ole niitä tehneet. Edellisen hallituksen, jossa olimme keskustan kanssa yhdessä, kaksi suurinta rakennemuutosta olivat yliopistouudistus ja energiaverotuksen rakennemuutos. Ne olivat isoja, merkittäviä, positiivisia asioita, mutta tämän jälkeen on tapahtunut huomattavasti enemmän sen takia, että me emme voi enää väistää rakenteellisen uudistamisen velvoitetta. (Puhemies koputtaa)

Mutta, arvoisa puhemies, tässä ehkä näihin vastauksia.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri kykeni erinomaisesti meidän painetussa versiossamme kahteen sivuun tiivistämään joitain tärkeitä Eurooppa-poliittisia ulottuvuuksia tuossa alkupuheenvuorossansa, ja ne ovat kaikki ihan kannatettavia, ja töitä vaaditaan kansallisvaltioissa, jotta siellä Euroopassa saadaan irti se, mitä ollaan sopimuksiin kirjoitettu ja mitä sieltä halutaan. En usko, että täältä löytää montaa, joka sanoo, että Euroopan unionista tulisi erota, joten kun me olemme siellä, niin kannattaa tehdä työt mahdollisimman hyvin. Mutta oli myös mielenkiintoista lukea, että olisi epäuskottavaa, jos suomalainen poliitikko väittäisi vallan siirtyvän Brysseliin, ja minä olen tuosta yhdestä pääkirjoituksesta samaa mieltä, että meillä on täällä eduskunnassa mahdollisuus toimia ja ottaa ote.

Pääministeri, sanoitte, että lainsäädäntöä tulee tehdä, kun se on tarkoituksenmukaista, mutta sen pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua eikä lyödä kapuloita talouden rattaisiin. Valitettavasti tänä päivänä tuolla rattaissa tuntevat monet ihmiset olevansa aika syvällä jumissa hammasrattaiden pyörityksessä, ja näin joskus myös eurooppalainen työntekijä. Minusta Suomen aseman Euroopan unionissa tulee olla vahvasti sisämarkkinoilla myös työntekijöiden aseman puolustamisessa ja turvaamisessa, sillä kyllä meidän työmarkkinamallia sopii näyttää Euroopalle (Puhemies koputtaa) myös kilpailukyky-otsikon alla, ja haluan nähdä, että tämä ei—kyllä-väittely kääntyy juuri siihen (Puhemies: Jaaha, nyt, arvoisa edustaja, aika on täynnä!) todelliseen keskusteluun, jota Euroopassa tarvitaan.

Jussi Halla-aho /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tunnettua on, unionin alueelle kohdistuu erittäin voimakas siirtolaispaine Välimeren alueella. Maantieteestä johtuen etenkin Kreikka, Italia ja Espanja ovat helisemässä. Dublin-menettely ei toimi, ja avoimien sisärajojen vuoksi ongelma koskettaa meitä kaikkia. Kreikka on ilmoittanut puheenjohta-jakautensa tavoitteeksi taakanjakomekanismin luomisen eli sen, että perusteitta turvapaikkaa hakeneet mutta teknisistä syistä palautuskelvottomat siirtolaiset jaettaisiin tasaisesti EU-maiden kesken. Poliittinen paine kohdistuisi Kreikan esittämien kriteerien mukaan ennen kaikkea suhteellisen vauraisiin pienen väestötiheyden maihin, kuten Suomeen.

Sekä muun Euroopan kokemukset että esimerkiksi OECD:n raportti osoittavat, että laajamittainen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto tulee vastaanottavalle yhteiskunnalle kalliiksi sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Haluaisinkin tietää, minkä linjan hallitus aikoo ottaa eteen tulevissa taakanjakoa koskevissa keskusteluissa. — Kiitos.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Joulun alla Eurooppa-neuvosto kokoontui yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiimoilta pohtimaan, kuinka parantaa juoksua, miten turvata rauha maailmalla ja Euroopassa. Olemme saaneet seurata melko läheltä Ukrainaa loppujen lopuksi, kuinka monikymmenmiljoonainen kansakunta hoippuu siinä sisällissodan partaalla, emmekä tiedä mekään tänäkään päivänä, mihinkä suuntaan tilanne siellä kehittyy, paitsi että se on erittäin huonon näköinen.

Euroopan unionin tehtävä, se ydintehtävä, se tärkein tehtävä, alkuperäisin tehtävä, on tällaisia tilanteita varten tehdä kaikki voitava, rauhoittaa, että Euroopassa ei ole tällaisia levottomuuksia, ei ole sotia kansakuntien sisällä eikä myöskään sitten laajempiakaan. Elävä elämä testaa EU:n todelliset kyvyt näissä asioissa. Nyt on näytön paikka. Herra pääministeri, mitä te ajattelette tästä asiasta nimenomaan EU:n näkökulmasta? Mitä Suomi tekee, jotta EU täyttää tehtävänsä Ukrainan tapauksessa?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän keskustelu liittyen Euroopan velkakriisiin on keskustelua siitä, tarvitseeko Kreikka vielä myöhemmässä vaiheessa jonkinlaisen uuden tukipaketin, jossa korkoa, jos mahdollista, edelleen alennetaan ja myös velan takaisinmaksuaikaa pidennetään.

Haluan omalta osaltani kannustaa hallitusta jatkamaan nykyisellä tiukalla linjalla Euroopan velkakriisin hoitamisessa. Tällä tarkoitan sitä, että meillä ei ole valoisaa tulevaisuutta eurolle, elleivät ne maat, jotka ovat kriisissä tai olleet kriisissä tai ovat kriisin partaalla, tee itse enemmän oman tilanteensa kohentamiseksi. Me olemme nähneet hyviä ja rohkaisevia esimerkkejä, mutta ovatko esimerkiksi Kreikka ja kreikkalaiset tehneet riittävästi verotuksen keräämisen tehostamiseksi, valtion omaisuuden yksityistämiseksi ja niin edelleen? Tiukka linja näissä suhteissa on paikallaan.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keväällä vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta monessa mielessä. Toipuminen talouskriisistä on hidasta, mutta se tapahtuu varmasti. Kuitenkin talouskriisi jätti jälkeensä miljoonia työttömiä nuoria ja muutenkin sosiaalista kurjuutta.

On tärkeää, että Suomi on aktiivisesti mukana keskustelussa myös sosiaalisen ulottuvuuden suhteen ja esimerkiksi nuorisotakuun voimalla näyttää aktiivisesti esimerkkiä siitä, kuinka nuoret saadaan yhteiskuntaan kiinni. Suomella on myös tärkeä rooli Venäjän ja EU:n rajamaana. Pohjoinen ulottuvuus -ohjelma on tästä hyvä esimerkki.

Kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: Millä tavalla Suomi voi hyödyntää pohjoista asemaansa vielä vahvemmin Euroopan unionissa? Millä tavalla Suomi tuo tänä vuonna tämän arktisen ulottuvuuden työskentelyssä Euroopan unionissa? Ja vielä, millä tavalla Suomi voi paremmin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa työskennellä Euroopan unionissa meidän hyvinvointivaltioitamme yhdistävien tavoitteiden eteen?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esititte näissä kuudessa tehtävässä, että yksi on sisämarkkinoiden sujuvampi toiminta. Täällä edustaja Kumpula-Natri jo viittasi työmarkkinapolitiikkaan. Minä haluaisin, että Eurooppa voisi ottaa oppia myöskin Suomen sosiaalisesta mallista. Nyt on kuitenkin käynyt päinvastoin. Nimenomaan sisämarkkinapolitiikan vahvistumisen ja ylivallan myötä suomalainen asumisperusteinen sosiaalinen malli on joutunut uhanalaiseksi. Viime syksynä täällä käytiin varsin laajaa keskustelua, miten suhtautua esimerkiksi rajat ylittävään terveydenhuoltoon tai yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoon. Miten hallitus aikoo jatkossa turvata sen, että vastoin liittymissopimustamme sisämarkkinapolitiikan kautta puututaan myöskin sosiaali- ja terveyspolitiikkaan?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin puheessa oli monta tärkeää näkökulmaa EU:n kehittämisestä. Nehän kaikki koskettavat meitä, halusimme sitten sitä tai emme. Mutta myöskin eräs suuri kysymys, joka koskettaa meitä, haluttiin sitten tai ei, on jopa globaalimpi, ja se on kysymys verokilpailusta ja verotuksen tasosta. Tiedämme hyvin, että Euroopan unionissa verotusasiat ovat kansallisia asioita, mutta silti näemme selvästi ongelmia tässä suhteessa. Eri valtiot joutuvat kilpailemaan toistensa kanssa, koska yritykset jossakin määrin ja jatkossa entistä enemmän myöskin yksityiset ihmiset ja eri verotuksen tasot tulevat tämän kansainvälisen kilpailun osaksi. Yhdyn tähän edustaja Zyskowiczin ajatukseen siitä, että pitää toki neuvoa keräämään veroja, pitää ohjata maksamaan veroja. Tämä koskee monia maita Euroopassa, koska verotasot ovat erilaisia. Mutta onko Suomi tekemässä jotakin, että Euroopan tasolla löydettäisiin yhteisiä pelisääntöjä niin, ettei tule sellaista haitallista verokilpailua, jonka takia joudumme sitten verotustasoja laskemaan niin, ettemme pysty omaa hyvinvointivaltiotamme hoitamaan?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viennin kasvu ja nimenomaan Eurooppaan on tärkeä asia, koska me olemme niin vientivetoinen valtio, mutta samalla Eurooppa pitää saada kuntoon eli sen pitää pystyä elpymään. Tällä hetkellähän tilanne on se, että vaikka me tekisimme yhtä ja toista, monenmoista hyvää ja kaunista, niin Eurooppa on niin huonossa kunnossa, että siellä ei ole käytännössä varaa ostaa niitä kilkkeitä, mitä täällä tehdään.

Sitten tämä työvoiman hinta Suomessa. Eurostat julkisti tässä muutama hetki sitten tilaston, josta minä otin kolme maata, Saksan, Suomen ja Ruotsin, jotka olemme toistemme vientimaita, tai Suomi vie tuonnepäin ainakin. Se työn hinta ei sinällään ole se ongelma näissä kolmessa maassa, se on aika tarkkaan 30 euroa per tunti kaiken kaikkiaan, mitä siihen kuuluu, vaan kyllä tämä Euroopan kuntoon saaminen on se asia, jolla Suomen vienti saadaan myöskin osittain elpymään.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti jouduin pois talosta ja tullessani taloon huomasin, että edustaja Kääriäinen käytti täällä puheenvuoron koskien Ukrainan tilannetta. Siltä osin haluan todeta omana kantanani, että on enemmän kuin riski tuo tilanne Ukrainassa sen osalta, mitä Euroopassa tulee myös talouden osalta tapahtumaan. Mikäli tilanne luisuu raiteiltaan itäisessä Keski-Euroopassa, ollaan historiallisesti äärettömän vakavan kysymyksen kanssa silmikkäin. Sen vuoksi on nähtävä isot asiat koko kuvassa tavalla, jossa on toimittava niin, että Ukraina ei tule tarttumaan väkivallan tiehen vaan suostuu poliittiseen dialogiin ja vahinkoja välttävään sopeuttamiseen oman kansakuntansa keskuudessa. Siksi, puhemies, on tärkeää, että samalla kun käydään talouden Eurooppa-tasoisia sopeuttamistoimia, joissa vastuuta on kannettu hyvin olennaisella ja varsin pitkäjänteisesti onnistuneella tavalla, myöskin jaksetaan kiinnittää samassa kuvassa huomiota ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin kysymyksiin. Tässä mielessä toivoisin luonnollisesti, että Suomella olisi myöskin oma panoksensa tähän keskusteluun annettavana.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän pääministerin ilmoituksen ja tämän keskustelun perusteella hallituksen linja talouden tasapainottamisen aikataulun ja sisällön osalta on vielä hakusessa. Mutta tämän Eurooppa-politiikan ja näiden linjausten osalta voi sanoa, että näihin painotuksiin on kyllä hyvin helppo yhtyä. Pidän erittäin tärkeänä, että pystyisimme Euroopan sisämarkkinoita edelleenkin kehittämään toimivampaan suuntaan, saisimme aikaan tasapainoiset kauppa- ja investointisopimukset EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Mutta ilman muuta on tärkeää myöskin edelleenkin tehdä toimenpiteitä niin, että tämä EU:n eurokriisi saataisiin taakse.

Olen edellisten puhujien, edustaja Kanervan ja edustaja Kääriäisen, kanssa samaa mieltä siitä, että nämä ulko- ja turvallisuuspolitiikan painotukset ovat yhä tärkeämpiä EU:n sisällä. Suomella on ollut siinä pitkä, vakaa linja niin, että haluamme tätä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta vahvistaa, mutta myöskin sen työkaluja pitää kehittää. Pitää pystyä käyttämään esimerkiksi taistelujoukkoja nykyistä toimivammin, ja päätöksentekojärjestelmää pitää kehittää toimivammaksi. Tämä on sellainen asia, jossa Suomi kyllä jatkossakin voisi olla etujoukoissa.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn EU:n komission hokkuspokkusesityksestä. Julkinen velkamme on ylittämässä, tai jo ylittänyt, tuon maagisen 60 prosentin rajan bruttokansantuotteesta. Kun otetaan huomioon hienosti sanottuna Suomen solidaarisuusoperaatiot eli suomeksi sanottuna nämä miljardien tukipaketit Kreikalle, muille maille ja pankeille, oletteko, arvoisa pääministeri, samaa mieltä EU:n komission kanssa siitä, että tukipakettien rahoja ei tarvitse laskea mukaan julkisen velan määrään, kun tämä velka ei ole itse aiheutettua? Hyväksyttekö komission hokkuspokkusesityksen, ja mikä on julkisen velan suhde kansantuotteeseen, kun tukipaketit ja -mekanismit, niitten rahoitus, otetaan huomioon? On esitetty, että velkasuhde (Puhemies koputtaa) olisi jo 62 prosenttia.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan lyhyesti: Suomihan on taannut niitä velkoja eikä antanut rahaa mihinkään.

Edustaja Kiviniemen, Kanervan ja Kääriäisen keskusteluun toteaisin vain, että kyllähän Euroopan vahvuus on nimenomaan tässä siviilikriisinhallinnassa ja diplomatiassa.

Mutta itse asiassa pääministerin puheenvuorossa, missä luokiteltiin Euroopan unionin kuusi tärkeintä kohtaa Suomen kannalta, niin tässä on tämä neljäs painopiste: EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa tehtävät investointisopimukset. Toivoisin, että siinä ei olla kovin sinisilmäisiä, koska meillä on myös tarvetta ei pelkästään suojata nykytilannetta, vaan meille tulee varmasti tarvetta kehittää ympäristönsuojelua, ja meille tulee tarvetta kehittää meidän terveydenhuoltoamme ja julkista palveluamme, emmekä missään tapauksessa voi hyväksyä sopimusta, joka investointisuojan varjolla estäisi meitä kehittämästä omaa yhteiskuntaamme. Toivon, että tässä suhteessa Suomessa ollaan todella tiukkana.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Nostan esille saman kohdan tästä kuuden kohdan listasta kuin edustaja Lapintie. Eli tähän vapaakauppasopimukseen sisältyy myöskin laaja investointisuoja. Nyt laaja investointisuoja sekä vapaa valtausoikeus sopivat aika huonosti yhteen, koska tällöin, jos joku kaivoshanke estetään, oli se syy mikä tahansa, voi kansainvälinen kaivosyhtiö sitten vaatia näitä kaikkia tekemiään investointeja sekä mahdollisia tuottoja valtiolta takaisin. Elikkä tässä on se ongelma. Minun mielestäni tämä vapaa kaivosoikeus täytyisi poistaa, jos meillä tulee vapaakauppasopimus EU:n kanssa.

Muuten tämä EU-osio kyllä kuulosti hieman vaalipuheelta. Näkisin näin, että minkäänlaisia uusia avauksiakaan tässä ei esitetty. Hallituksen kolme päätavoitetta ovat olleet velkasuhteen taittaminen ja työllisyysasteen nosto, ja nämä samat asiat nostettiin myös tässä puheessa esille. Ei mitään uutta (Puhemies koputtaa) siinä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin suuret kiitokset hyvistä puheenvuoroista. Jokaisessa näistä puheenvuoroista oli tavoitetila saada joitakin ratkaisuja EU:ssa aikaiseksi. Tämä poikkeaa sävyltään siitä keskustelusta, mitä monesti tässäkin salissa on käyty ylipäänsä Eurooppa-politiikan mielekkyydestä tai EU-integraation tarpeesta. Tässä nyt kaikki puheenvuorot keskittyivät joihinkin sisällöllisiin kysymyksiin, mitä Eurooppa-tasolla pitää pystyä ratkaisemaan, kun yksin emme voi niitä ratkaista.

Ihan pari nopeaa vastausta kysymyksiin:

Edustaja Jääskeläinen, jonka kanssa olimme tuolla Tansaniassa vienninedistämismatkalla, kysyi, miten voidaan haitallista verokilpailua EU:ssa välttää. Verotushan kuuluu kansalliseen toimivaltaan, eli siihen on aika hankala puuttua, mutta meillä on tavoite ollut tehdä semmoista käytännönläheistä koordinaatiota, mikä tarkoittaisi sitä, että suurin piirtein muutettaisiin verotuksen rakennetta samankaltaiseksi, tai jos nostetaan veroja tai lasketaan veroja, niin kutakuinkin samalta alueelta nostettaisiin tai laskettaisiin, koska sen vaikutus sitten Euroopan talouskasvuun on parempi.

Tästä Suomen asemasta pohjoisena maana EU:ssa: Meillä on aika hyvä asema tällä hetkellä nimenomaan pohjoisen ja arktisen alueen tuntijana. Aina kun EU:ssa jotakin tapahtuu tällä saralla, meiltä pyydetään arvioita tai puhujia tai osaamista. Ja näin me haluamme myös jatkossa tehdä: me haluamme asemoida itsemme pohjoisen tuntijaksi ja arktisen tuntijaksi myös Euroopan sisällä.

Kiitos edustaja Kääriäiselle, Kiviniemelle ja Kanervalle kysymyksestä — loppuun ajattelin muutaman arvion Ukrainasta: Tämä on kyllä kimurantti juttu, koska kun miettii, mitä EU:n pitäisi nyt tehdä, kyseeseen ei tule mikään kriisinhallintaoperaatio. Ukrainassa ei ole kysymys rahapulasta nyt noin niin kuin ensi sijassa, vaan siellä on kyse rule of law’n puutteesta, demokratiasta, ihmisoikeuksista ja avoimesta markkinataloudesta. Oikeastaan se väline, joka meillä on käytettävissä, on puhtaasti vain poliittinen diplomatia, ja sitä tässä nyt tehdään. Mutta kyllä tuo on minusta vähän syvällisemmän... — Jos kohta saan vähän lisää aikaa, niin voitaisiin pohdiskella tätä asiaa vähän pidemmälle, samoiten tätä puolustusulottuvuuden ja edustaja Kiviniemen nostaman ulkopoliittisen ulottuvuuden tulevaisuutta. Puhutaan kohta lisää, jos vain maltatte istua vielä.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse näen henkilökohtaisesti niin, että EU ei olekaan kaikkivoipa toimija, koska se on vain yksi puoli Ukrainan kokonaiskriisiä. Me emme löydä kestävää ja järkevää vastuullista ratkaisua vain Ukrainan EU-ulottuvuudella. Jos me jätämme Venäjän pois kuvasta, tämä kuva on täysin torso, yksipuolinen ja invalidi. Se ei tule toiminaan näin, ja näin muodoin EU:lla ei ole riittäviä instrumentteja tässä asiassa tehdä kaikkivoipaisia, kaikenkattavia ratkaisuja Ukrainan suhteen. Sen vuoksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Suomen vanha kunnon beibi, joka ei ole hyvässä kunnossa, voisi saada ja ottaa tästä itselleen tehtävän toimia tavalla, jolla se olisi Sveitsin puheenjohtajuuden merkeissä sovittelemassa Venäjää ja EU:ta samaan pöytään yhdessä Ukrainan kanssa, ja sopia erikoislähettilään tai muiden merkeissä järjestelynä sellaisesta välimiesmenettelystä, jolla voitaisiin lähteä asiallisesti samassa pöydässä samaan aikaan neuvottelemaan (Puhemies koputtaa) kaikkien relevanttien osapuolten kesken.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pääministerin tässä puheessaan esittelemät kuusi painopistettä ovat pitkälti sellaisia, joihin voi yhtyä, mutta tämän Ukrainankin ja monien tässä paperissa olevien asioiden osalta nousee jälleen keskeiseen rooliin tämä Euroopan unionin ja Venäjän välinen suhde. Minusta on jonkin verran huolestuttavaa, että hallitus kerta toisensa jälkeen tuo meille EU-papereita, joissa ei minkäänlaisena prioriteettina eikä ylipäätään minkäänlaisena kysymyksenä käsitellä tätä. Se puuttuu tästä, se puuttui teidän viimekesäisestä selonteostanne, vaikka Venäjällä on keskeinen merkitys tässä EU-energiapolitiikan kehittämisessä, keskeinen merkitys näitten kauppasuhteiden kohdalta, keskeinen merkitys siinä arktisessa puolessa, jota te äsken korostitte. Ja todellakin meidän lähialueillamme nousee koko ajan lisää näitä keissejä, joten, pääministeri, minäkin mielelläni ja hyvällä ajalla kuulisin teidän analyysiänne siitä, miten Suomen hallitus tämän sektorin nyt näkee.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hiukan huolissani vasemmiston tiedoista ja työskentelytavoista hallituksessa, jos kerran edustaja Lapintie ei tiedä edes sitä, kuinka monta miljardia euroa me olemme käteistä rahaa pumpanneet Euroopan pelastamiseksi tällä hetkellä. Pelkästään 2012 me annoimme EVM:n pääomaksi 1 442 miljoonaa euroa ja kaiken kaikkiaan olemme antaneet yli 3 miljardia käteistä rahaa, sen lisäksi kymmenien miljardien sitoumukset. Tämä ei ole mikään pikkuasia.

Kevään kuluessa euroalueen on ratkaistava, jatkammeko Kreikan pelastamista kolmannella paketilla. Eurooppalaisuus ei voi mitenkään tarkoittaa sitä, että meidän täytyy osallistua jokaiseen EU:n lypsy-yritykseen hievahtamatta. Meitä on lypsetty molemmilta puolilta — toiselta puolelta valtiot ja toiselta puolelta pankit — ja vielä kaiken lisäksi EU:n omien sopimusten vastaisesti. Olisinkin kysynyt pääministeriltä — edustaja Zyskowicz mainitsi jo tämän saman kysymyksen: Mitä meinaamme tehdä nytten, kun tulee tämä Kreikan-paketti eteen? Pidättäydymmekö me näistä lypsy-yrityksistä ja rupeammeko ajamaan omaa etua?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU:n kehitys liittovaltion suuntaan on kiihtynyt. Ison-Britannian ja Hollannin hallitukset ovat sitä mieltä, että EU:n toimi-elimiltä pitäisi palauttaa päätös- ja talousvaltaa enemmän jäsenmaihin. Mitä mieltä hallitus on?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan markkinoilla huhutaan, että Kreikan kolmas paketti olisi edessä vielä tämän kevään aikana. Kysynkin, onko semmoinen tulossa ja miten maan hallitus aikoo suhtautua siihen. Oletteko antamassa Kreikalle edelleen lisämyönnytyksiä? Jos Suomi tähän pakettiin mukaan lähtee, onko siitä käsitystä vielä, mitä suuruusluokkaa Suomen osuus siitä voisi käytännössä olla?

Sitten, arvoisa puhemies, toinen kysymys vielä. Sanoitte tuossa puheessanne, että komission tuore ilmasto- ja energiapaketti on askel oikeaan suuntaan, mutta tuossa paketissa kuitenkin luovuttiin sitovista tavoitteista uusiutuvien energianlähteitten käytön suhteen. Onko sekin teidän mielestänne todella askel oikeaan suuntaan? Jos on, miten aiotte varmistaa sen, että uusiutuviin energialähteisiin ja liikenteen biopolttoaineisiin panostetaan Suomessa voimakkaasti myös tulevaisuudessa ja mielellään myös Euroopassa laajemminkin?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talouden ja työpaikkojen tulevaisuus on tiiviisti sidoksissa Eurooppaan, ja siksi onkin hyvä kuulla, kun pääministeri kertoo hallituksen EU-politiikasta, että todellakin hallituksessa tiedetään, mitä EU:sta tahdotaan. Lyhyesti voisi sanoa, että kysymys on fiksusta, vaikuttamishaluisesta politiikasta, on sitten kysymys kilpailukyvyn parantamisesta, rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta, sisämarkkinoiden sujuvammasta toiminnasta tai vaikkapa lainsäädännön järkevöittämisestä.

Olin varsin iloinen, kun kuulin edustaja Kiviniemen puheenvuoron siitä, että myötäilitte hallituksen EU-linjaa. Mutta kun olen jo pidemmän aikaa kuunnellut keskustapuolueen edustajia suuressa valiokunnassa ja nyt näitä teidän EU-vaaliehdokkaitanne, esimerkiksi Väyrystä ja Rehniä, niin välillä olen hämilläni sen suhteen, mikä on keskustapuolueen todellinen EU-linja, kun se tuntuu vaihtelevan sen mukaan, ollaanko hallituksessa vai ollaanko oppositiossa ja mitä vaaleja milloinkin käydään.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi hallituksen painopistealue on eurooppalainen energiapolitiikka, ja me todellakin tarvitsemme ne parisataatuhatta uutta työpaikkaa. Biotalous, bioenergia olisi siihen meillä yksi iso vastaus. Siksi haluankin tietää, miksi Suomi ei allekirjoittanut muiden uusiutuvaa energiaa edistävien EU-maiden kanssa komissiolle suunnattua vetoomusta siitä, että maakohtaisesti sitouduttaisiin uusiutuvan energian tavoitteitten puolesta. Miksi Suomi ei ollut tuota vetoomusta allekirjoittamassa, ja miksi näin merkittävästä linjauksesta ei käyty täällä laajempaa, taustoittavaa keskustelua?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri toi puheessaan esille sen, että myös EU:ssa on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotta talous saadaan nousuun. Toitte todellakin esille tämän vapaakauppasopimuksen, josta on täällä käytetty hyviä puheenvuoroja. Sitähän on kritisoitu siitä, että se on uhka demokratialle, ympäristölainsäädännölle, kuluttajien suojalle, ja todellakin on tarpeellista, että Suomi pitää nämä näkökohdat mielessään, kun mekin tätä vapaakauppasopimusta kommentoimme.

Toisaalta toitte esille myös sen, että EU-lainsäädäntöä tulisi järkeistää, jotta se ei haittaisi talouskasvua ja työllisyyttä. Mutta nyt on muistettava, että kansallinen ympäristölainsäädäntö on toisaalta myös meidän kaikkien etu ja etenkin ympäristön turva, eikä sitä voi ajatella vain siitä näkökulmasta, miten se mahdollisesti haittaa kilpailua. Toivoisin, että myös tämä pidettäisiin mielessä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhuin äsken edellisessä puheenvuorossa viennin elvyttämisestä Eurooppaan ja siitä, että Eurooppa pitää saada kuntoon. Lähinnä tarkoitin edellisessä puheenvuorossa näitä vanhoja vientialoja, mutta niitten rinnallehan pitää pystyä luomaan uutta. Yksi uusi alue, jossa Suomi on huippuluokkaa, on cleantech. Nimenomaan sieltä haluan nostaa erään osion esille, eli erotustekniikka on aivan maailman huippuluokkaa. Suomessa me osaamme nesteistä ottaa kaikki niin sanotut mömmöt pois, puhdistaa ne ja käyttää sitten eteenpäin.

Tässä cleantechin markkinoinnissa taitaa olla pikkuisen sitä, että me olemme hieman ujoja kehumaan itseämme ja myymään sitä meidän osaamistamme ja tekniikkaamme tuonne ulos. Arvoisa pääministeri, olemmeko hieman ujoja kehumaan itseämme?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU-asiantuntija Alexander Stubb noin kymmenen vuotta sitten mainitsi eräässä puheessaan, että "on älyllisesti epärehellistä väittää, ettei EU kehittyisi liittovaltion suuntaan". Kun se siihen suuntaan menee, voittajia ovat hänen mielestään demokratiatehokkuus ja pienet jäsenmaat. Lainaan tämän siksi, koska tulevissa eurovaaleissa on kysymys Euroopan tulevaisuudesta, unionin tulevaisuudesta. On puhuttu, myös hallituksen suulla, että tarvitaan tiiviimpää, syventävämpää ja reilumpaa integraatiota, joka aikanaan johtaa liittovaltioon, joka tarkoittaa sitä, että on yhtenäinen budjetti, yhtenäiset velat, yhtenäinen puolustus, jämäkämpää otetta työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan ja näin. Kysynkin, mitä mieltä olette, koska tästä ei uskalleta koskaan täällä salissa oikein käydä keskustelua. Tämmöinen yhdistyneen Euroopan isäksi mainittu ranskalaispoliitikko arveli jo ennen nykyisen EU:n syntyä, että Eurooppa on mahdollista yhdentää kriisien avulla. Näin on monissa muissa sanottu, joten voisitteko, pääministeri, vastata tähän, mihin ollaan todella menossa?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ukrainassa osapuolten epäluottamus on niin suuri, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin mahdollisimman nopeat sekä presidentin- että parlamentin vaalit ja se, että kansalle annetaan jälleen valta ja kansa saa päättää, mikä on Ukrainan suunta.

Mutta, arvoisa puhemies, oli hyvä kuulla, kun pääministeri Katainen saattoi todeta, että Euroopassa on valoa ja velkakriisi alkaa helpottaa, koska sillä on välitön vaikutus Suomeen: Suomessa vienti alkaa vetää ja työllisyys alkaa kohentua. Ja täytyy sanoa, että tässä on suuri merkitys sillä, että on kuitenkin autettu näitä euromaita ja pidetty ne jaloillaan ja tällä tavalla estetty dominoteoria, joka olisi johtanut siihen, että merkittävä osa euromaista olisi kaatunut ja Suomessa olisi ollut rauniot pelkästään jäljellä.

On hyvä, että meillä on erityisen tiukka linja. Olemme vaatineet troikan avustuksella sitä, että maat panevat taloutensa järjestykseen. Voimme katsoa Irlantia tai jotakin Latviaa: kun ne ovat tehneet heti nopeat leikkaukset, talous on kasvamassa nyt hyvin. Sitten meillä on Kreikka, joka on tehnyt vain lupauksia, lykännyt säästöjä, ja me tiedämme, että Kreikan tilanne ei ole toipunut, ja tässä on ehkä esimerkkiä myöskin Suomelle toimenpiteitä varten.

Hallitusohjelma on erittäin hyvä, pääministerin kuuden kohdan ohjelma on erittäin hyvä, (Puhemies koputtaa) ja on hienoa, että edustajat Kiviniemi ja Lehtomäki antoivat sille vahvan tukensa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia johdannosta.

Näissä Eurooppa-linjauksissa Suomen kannalta erittäin tärkeitä ovat toimivat sisämarkkinat. Se liittyy suomalaiseen talouteen: toimivilla sisämarkkinoilla meidän yrityksille tulee lisää mahdollisuuksia viedä tavaroita ja palveluita ja työllistää Suomessa. Yhtä merkittävää on tuo ilmasto- ja energiapolitiikka, ja palaan jo alkupuheessani esittämääni huoleen siitä, että kun hallitus on nyt luopumassa uusiutuvan energian sitovista tavoitteista, niin miten se vaikuttaa esimerkiksi Suomen suurimman yrityksen tulevaisuuteen.

Neste Oil, Suomen suurin yritys: Puolet sen liikevoitosta ja puolet myös valtiolle maksettavista osinkotuloista tulee uusiutuvan energian toimialalta, tulee sen takia, että meillä on määrätty kiintiö, kuinka paljon biokomponenttia täytyy olla liikennepolttonesteisiin sekoitettuna. Yhtiö on tehnyt miljardien investoinnit, jotka nyt alkavat jauhaa todella hyvää tulosta. Vaarantuvatko tämänkaltaiset pitkäjänteiset sijoitukset uusiutuvaan energiaan, jos kiintiöistä luovutaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tuohon viimeiseen kysymykseen ensin: Ainakaan Neste Oilin mielestä ei vaarannu. He eivät pitäneet sitä mitenkään erityisen ongelmallisena, että maakohtaisista sitovista tavoitteista luovutaan. EU-tasollahan sitovat tavoitteet on. Me olemme olleet sitä mieltä, että kannattaa olla yksi keskeinen tavoite eli päästöjen vähennys, koska tämä nykyinen järjestelmä, joka on ollut, on johtanut tehottomuuteen, Euroopan kilpailukyvyn rapautumiseen. Sitten toisaalta on ollut myös positiivisia puolia — päästöt ovat vähentyneet, ja uusiutuvaa energiaa on tehty lisää — mutta en usko, että tämä nykyinen on tarkoituksenmukainen. Eli kun markkinoilla on kysyntää, niin kyllä niitä tuotteita tehdään, ja miksipä ei tehtäisi. Esimerkiksi nämä biopolttoaineet ovat saaneet ihan hyvää jalansijaa.

Kreikan tulevasta paketista en osaa sanoa vielä. Otetaan kantaa siihen, kun se tulee. Tietysti samalla meidän pitää ottaa kantaa siihen, pitäisikö kokonaan kaikkien maiden lopettaa se tukeminen. Eli tietysti otamme kantaa Suomen puolesta, mutta totta kai se sitten liittyy siihen, mitä muutkin tekevät.

Tästä EU-liittovaltioasiasta: En kannata semmoista liittovaltiota, mitä edustaja tässä sanoi, missä olisi yhteinen budjetti, yhteiset velat, kaikki yhteistä. Minusta siinä ei ole mitään järkeä. Mutta kannatan järkevää integraatiota, ja monesti kriisien kautta se integraatio on mennyt järkevissä asioissa eteenpäin. Esimerkiksi nämä talouskurisäännöt: niitä ei saatu hyvinä aikoina aikaan, mutta nyt kriisiaikana me olemme saaneet ne. Pankkiunionia ei saatu hyvinä aikoina, mutta nyt on saatu. Eli tämä on käytännönläheistä, konkreettista, järkevää integraatiota siellä, missä yksi maa on liian pieni toimija.

Ja sitten tästä ulkopoliittisesta ulottuvuudesta EU—Venäjä-suhteissa: Aina kun minä tapaan Venäjän kollegaani, niin yksi keskeinen teema on EU—Venäjä-suhteet, ja minä toistan ja toistan aina ja yritän ottaa konkreettisia asioita, missä kannattaisi mennä eteenpäin, mutta kyllä se jumalattoman nihkeätä on. Tässä ei varmaan syyllisiä kaivata, mutta edellisessä EU—Venäjä-huippukokouksessa ei kyllä valmista tullut. Ja tämä onkin ehkä enemmän mielialakysymys asennepuolella kuin johtuu siitä, että ei olisi yhdessä tekemistä.

Sitten mennään takaisin tuohon Ukraina-kysymyksen ulkopoliittiseen ulottuvuuteen: Semmoista trilogiaa en kannata, missä olisivat EU, Venäjä, Ukraina, mutta Etyj on sitten oma juttunsa, (Ilkka Kanerva: Se on se forum!) ja se on foorumi, jossa ovat kaikki edustettuina, mikäli Etyjillä kiinnostusta on. Jos katsoo tätä EU:n ulottuvuutta tässä, niin meidän asemoitumisemmehan on se, että assosiaatiosopimus on edelleen pöydällä. Ukraina on lähestulkoon täyttänyt kaikki ehdot, muutama pienehkö kohta on vielä auki, eli tervetuloa. Jäsenyysperspektiivistä ei ole mitään päätöksiä, sitäkin voi sitten joskus katsoa, mutta se ei ole nyt relevantti kysymys.

Niin kuin totesin aikaisemmin, Ukrainan tämän hetken kriisi ei johdu rahan puutteesta, joten rahalla ei voi ostaa rauhaa. Eli se, mitä tässä nyt ehkä tämän poliittisen diplomatian rinnalla kannattaisi tehdä, on eurooppalaisten valtioiden ja EU:n tämmöinen arkipäiväinen yhteistyö kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen, puolueiden kanssa siten, että EU on läsnä siellä maassa nimenomaan ihmisten tasolla. Minä toivon, että tilanne ei kärjisty valtapoliittiseksi, Eurooppa—Venäjä—Ukraina-tyyppiseksi asetelmaksi. Siinä ei ole mitään muuta kuin häviäjiä.

Jos katsoo tätä ulkopoliittista ulottuvuutta ja puolustusulottuvuutta sitten muutoin, niin tämä Keski-Afrikkahan on akuutti kysymys. Kun meillä on näitä nopean toiminnan joukkoja EU:lla, tällä hetkellä Kreikka on siitä vastuussa, ja jokainen tietää, ettei Kreikalla ole varaa lähettää nopean toiminnan joukkoja, niin tämä vain paljastaa aika heikolla tavalla meidän heikkoutemme tässä yhteisessä puolustusulottuvuudessa.

Joulukuun huippukokouksessa puhuttiin ja päätettiin, että tätä nopean toiminnan joukkoja koskevaa toimintaa täytyy yksinkertaisesti muuttaa. Jos meillä on nopean toiminnan joukot, niin niitten pitää olla nopeita eikä kuukausien tai puolen vuoden päästä irtautuvia. Toinen on sitten yhteiset hankinnat.

Mutta Ukraina ja Keski-Afrikka ovat molemmat kyllä koetinkiviä. Ukrainan kohdalla EU:ssa politiikka ja mielipiteet ovat hyvinkin yhteneväisiä, myös ehkä Keski-Afrikan tasavallan kohdalla, mutta sitten kun siinä puhutaan aika suurista summista rahaa, jos pitäisi joukkoja lähettää, niin alkaa tullakin vaikeuksia. Mutta kyllä meidän siinäkin pitää pystyä parempaan kuin takavuosina.

Mutta suuret kiitokset edustajille tästä Eurooppa-keskustelustakin.