Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu tänään tietoyhteiskuntakehityksestä, ja tämä hallituksen esitys liittyy tähän kokonaisuuteen. Sitä mukaa, kun tietoyhteiskunta etenee ja kehittyy, niin lainsäädäntöä parsitaan. Joskus sitä parsitaan perässä, joskus sitä parsitaan ajassa ja joskus sitten tulevaisuutta silmällä pitäen.

Tässä tapauksessa varmasti voimassa olevaa lainsäädäntöä tullaan parantamaan sekä vakiokorvauksen että vakiohyvityksen korottamisella, mikä sillä tavalla parantaa kuluttajan oikeuksia. Sitten tässä on kustannussuuntautuneen hinnoittelun poistaminen, joka lakimääräisesti on aiemmin ollut olemassa, ja todetaan se, että huomattava markkinavoima yritysten osalta, viestintämarkkinalaki, antaa mahdollisuuden tällaiseen sääntelyyn.

No, merkittävästä viasta tai häiriöstä tulee jatkossa ilmoittaa kuluttajalle. Se on kuluttajaoikeuksia parantava asia. Ja ehkä tämä merkittävin, josta valiokunnassakin keskustelua käytiin, oli tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittaminen sopimuksessa. Tähän liittyi tällaisen takautuvan lainsäädännön käyttöön ottaminen, joka on periaatteessa hyvin ristiriitainen asia. Itsekin sitä asiaa kriittisesti valiokunnassa olin käsittelemässä. Mutta tässä yhteydessä todettiin se tosiasia, että käytännössä laajakaistaliittymien suuri määrä ja sopimusten tyypillinen pitkä kestoaika olisi johtanut siihen, että mikäli takautuvasti ei voimassa oleviin sopimuksiin tätä tiedonsiirtonopeuden vaihteluväliä olisi otettu, niin kuluttajien aseman osalta parannusta ei olisi saatu aikaan. Kuitenkin tiedonsiirtonopeus on ehdottomasti niitä keskeisimpiä laajakaistapalvelun osia, ja siltä osin on hyväksyttävää, että tämä (Puhemies: 2 minuuttia!) tiedonsiirtonopeus tullaan sitten ilmoittamaan myös takautuvasti voimassa oleviin sopimuksiin.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa oli vuoden 2009 lopulla yli 2 200 000 laajakaistaliittymää, joista 75 prosenttia on kuluttajaliittymiä. Laajakaistasopimuksia tehdään sekä määräaikaisina että toistaiseksi voimassa olevina. Nykyisen viestintämarkkinalain mukaan viestintäpalvelusopimuksissa on mainittava tarjottavien palvelujen laatu ja ominaisuudet. Tämä on tullut erittäin kriittiseksi asiaksi tuolla haja-asutusalueilla, missä tiedonsiirtonopeus on saattanut vaihdella hyvinkin paljon ja ihmiset ovat ärsyyntyneet. Kun siellä joku on ladannut elokuvaa, niin toinen ei ole pystynyt sitten lähettelemään sähköposteja.

Tässä viestintäpalvelusopimuksessahan on mainittava näitten tarjottavien palvelujen laatu ja ominaisuudet. Viestintäpalvelun toimituksessa on viestintämarkkinalain mukaan virhe, jos palvelun laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Laajakaistaliittymälle on kuitenkin ominaista, että palvelun yhteysnopeus tosiaan vaihtelee. Me saimme kritiikkiä teleoperaattoreilta, että lähdetään tällä tavalla heitä kurmuuttamaan ja tiukentamaan ja asettamaan sanktioita, mutta kuluttajan voi olla vaikea arvioida, millaisen palvelun toimittamisesta hän maksaa ja milloin palvelun toimittamisessa on virhe. Näistä syistä esityksessä ehdotetaan, että viestintäpalvelusopimuksessa olisi mainittava myös laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli. Siis me emme pyydä sitä, että se nopeus täytyy täysin tarkasti määritellä, vaan kertomaan, mikä kapasiteettiväli laajakaistassa on. Näin asiakas voi olla sitten tietoinen, kun hän sopimuksen tekee, kannattaako sitä tehdä ollenkaan.

Laajakaistapalveluthan ovat hyvin monimutkaisia tuotteita, ja nopeuteen vaikuttavat monet seikat. Päätelaitteiden ominaisuudet vaihtelevat hyvin paljon kansalaisilla. Käyttäjät tekevät tietokoneellaan ja internetillään erilaisia asioita. Niin kuin sanottu, joku jopa voi ladata elokuvia, mikä vaatii todella paljon kapasiteettia, toinen katselee vain sähköposteja. Käyttäjän sijainti tai liikkuvuus ovat vastaavia tekijöitä. Aika paljon näkee esimerkiksi junissa, että tällä hetkellä läppärin kanssa siellä ihmiset tekevät työtä ja välillä pätkii tietysti sitten, kun junassa ollaan. Sekään ei ole vielä meillä täysin aukotonta, mitenkä nämä yhteydet toimivat, kun liikutaan kulkuvälineillä.

Ehdotettu säännös siis ei edellytä teleyrityksiltä tarkan nopeuden määrittelyä vaan ainoastaan tätä vaihteluväliä. Kyllä ymmärrän tietysti sen kritiikin. Ainahan teleyritykset ovat valittaneet, jos joitakin säännöksiä luodaan, mutta tässä asiassa haluamme kuitenkin olla kuluttajien puolella. Myös merkittävästä viasta tai häiriöstä on ilmoitettava käyttäjälle. Teleyrityksen tulisi jatkossa ilmoittaa siis viestintäverkossa tai viestintäpalvelussa ilmenevästä viasta tai häiriöstä, kun se on epäiltävästi merkittävä, Viestintäviraston lisäksi myös palvelunkäyttäjälle.

Valiokunta on sitä mieltä, että viestintäverkon tai viestintäpalvelun vikaa tai häiriötä koskevalla tiedolla saattaa olla monien käyttäjien arjen kannalta tai toimeentulon kannaltakin erittäin suuri merkitys. Ajatellaan vaikka nykypäivän maanviljelijöitä: Kyllä tänä päivänä maanviljelijä käyttää aika paljon internetiä, ja nimenomaan tietokoneen varassa eletään esimerkiksi maaseudulla hyvin paljon. Siellä täytyy olla tieto siitä, onko häiriö tulossa vai ei. Minullekin on Pirkanmaalla tullut valituksia, kun välillä netti on ollut kiinni tuolla Mäntän seudullakin viikkokausia ja on ollut tällaisia häiriöitä, ei koko ajan mutta pätkittäin. Tämä on sellainen asia, jossa täytyisi silloin kyllä teleoperaattorin olla yhteydessä ja ilmoittaa, että nyt on tällaisia mahdollisia häiriöitä tulossa.

On puhuttu myös vakiokorvauksesta ja vakiohyvityksen korottamisesta. Kun on nyt siis viestintäpalvelun toimitus lähtökohtaisesti viivästynyt, niin silloin pitäisi olla tämä korvaus. Nyt sitten esityksellä ehdotetaan vakiokorvauksen ja vakiohyvityksen määrää korotettavaksi siten, että korvausten määrä olisi jatkossa 20 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta ja kuitenkin enintään 160 euroa. Tästä on esitetty kriittisiä näkemyksiä nimenomaan teleyritysten taholta, ja ne ovat sanoneet, että nykyiset korvaussäännökset olisivat riittäneet. Mutta minä näen kyllä niin kuin valiokuntakin, että tämä on tärkeää, jotta me voimme taata riittävän kehityksen varsinkin haja-asutusalueille ja koko Suomeen. Valtiohan on sikäli ottanut tässä otteen, että hallituksella on nyt siis ohjelma, jolla pyritään laajakaistakapasiteettia parantamaan vuoteen 2015 mennessä ratkaisevasti.