3) Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
Niilo Keränen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Esittelen tämän lakialoitteeni
vain lyhyesti. Tarkemmin sen perustelut voi itsekukin lukea paperilta.
Lakialoitteessa ehdotetaan, että pienin sairausvakuutuspäiväraha
otettaisiin uudelleen käyttöön. Sehän
poistettiin Lipposen ensimmäisen hallituksen toimesta 1.1.96
alkaen. Ehdotettu minimisairausvakuutuspäiväraha
olisi 65 markkaa päivässä. Tämä 65
markkaa määräytyy esityksessä niin,
että sairausvakuutuspäiväraha olisi juuri
tämä, jos asianomainen saisi sairastuessaan pienimmän
kansaneläkkeen suuruista tuloa jostakin.
Tiedämme myös, että nollapäivärahaan
liittyy hankala väliinputoamisen ongelma, josta sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa on moneen kertaan keskusteltu, niillä pienituloisilla,
alle 5 000 markkaa vuodessa ansaitsevilla, siis todellisilla pienituloisilla,
köyhillä, jotka sairastuvat niin vaikeasti, että he
tulevat saamaan vuoden kuluttua eläkkeen. Tästäkin
asiasta on siellä lakiesityksen perusteluissa tarkempi
selvitys.
Äskeisellä kyselytunnilla pääministeri
totesi, kun tätä asiaa sivuttiin, että jos
tuloton sairastuu, yhteiskunnan ei tulisi siitä hänelle
maksaa. Kuitenkin on tosiasia, että tulottomankin on yhteiskunnassa
tultava toimeen. Jos muuta tuloa ei ole, hän saa toimeentulotukea.
Kuitenkin pääministeri ja myös ed. Zyskowicz
välihuudossaan unohtivat sen, että sairauspäiväraha
on nimenomaan syyperusteinen. Siis kun joku sairastuu, hänen tulee
saada toimeentulonsa sairausvakuutuslakien perusteella, ei viimesijaisena
toimeentuloturvana. Pääministeri unohti myös,
että sairausvakuutuslain 18 b §:n mukaan pienituloisen
sairauspäivärahan tarkoitus ei olekaan korvata
sairauden aiheuttamia työtulon menetyksiä, vaan
toimia välttämättömänä toimeentuloturvana
sairauden sattuessa.
Arvoisa puhemies! Toinen kohta esityksessäni on minimiäitiyspäivärahan
korotus. Tämäkin koskee niitä kaikkein
pienituloisimpia ihmisiä, joiden vuositulo on alle 27 000
markkaa, siis korkeintaan runsaat 2 000 markkaa kuukaudessa. Juuri
tällaisesta tulosta laskettu päiväraha
olisi suuruudeltaan nykyistä minimiäitiyspäivärahaa vastaava
eli 60 markkaa. Kuitenkin yhtä pienituloiset ihmiset saavat
työttömyysturvan peruspäivärahaa
ja työmarkkinatukea 127 markkaa päivä.
Väestö- ja perhepoliittisesti olisi vähintäänkin
perusteltua, että äitiys ja lastenhoito arvostetaan
rahallisesti samanarvoiseksi kuin työttömyys.
Nykyisellään tilanne on sellainen, että jos
peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
saava henkilö synnyttää lapsen, hänen äitiyspäivärahansa olisi
86 prosenttia työttömyyspäivärahasta
eli noin 109 markkaa päivä, kun taas esimerkiksi vanhempaa
lastaan kotona hoitanut tai peräti kahta kolmea lasta hoitanut
eli käytännössä perhepäivähoitajan
työtä tehnyt saisi vain 60 markkaa. Ei liene perusteltua,
että äidit asetetaan tällä tavoin
keskenään eriarvoiseen asemaan.
Arvoisa puhemies! Esitykseni taloudelliset vaikutukset on esitelty
perusteluissa. Tiettävästi hallitus tulee ensi
vuoden talousarvion yhteydessä tekemään
joitakin muutoksia nyt puheena oleviin sv-lain kohtiin. Toivon,
että viimeistään siinä yhteydessä tämäkin
lakiesitys käsitellään asianmukaisesti.
Valitettavasti en ehdi seurata, mitä mieltä muut
edustajat tästä ovat, kun tänä iltana
juuri joudun kiirehtimään lentokoneelle.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Ed. Keränen on tehnyt lakialoitteen
tärkeistä ongelmakysymyksistä. Lopuksi
hän huomasi sentään, että hallituksen
köyhyyspakettiin sisältyy nollapäivärahaa koskeva
korjausesitys. Itse myöskin kyllä vähän pahaa
pelkään, että se ei tule korjaamaan kaikkia niitä todella
ongelmallisia väliinputoamistilanteita, joita on olemassa.
Kun tuloton sairastuu, usein on kyseessä henkilö,
joka on ollut pitkään sairas eikä siitä syystä voi
saada päivärahaa lainkaan, tai myöskin
henkilö, joka palaa töihin ja sairastuu uudelleen,
ennen kuin vuosi on kulunut edellisen päivärahan
päättymisestä.
Tässä on erittäin paljon ongelmia.
Mielestäni on tärkeää, että sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa paneudutaan näihin yhdessä,
jos hallitus ei tuo riittävän hyvää ehdotusta.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Keräsen aloite on oikean suuntainen.
Olen itsekin sen allekirjoittanut ja sillä tavalla pyrkinyt jouduttamaan
hallitukselta esityksiä. Nämä molemmat
esitykset ovat myös vasemmistoliiton tavoitteiden mukaisia.
Niinpä nämä näyttävät
hallituksessa menevänkin eteenpäin, ainakin nollapäiväraha.
Toivon, että myös äitiyspäivärahan minimitasoon
ollaan palaamassa budjettiriihessä.
Ensinnäkin sairauspäivärahan nollapäivärahasta.
Kun tämä muutettiin vuoden 1996 alusta, aika pian
sen jälkeen tuli jo tietoon, mitä sellaisia väliinputoajaryhmiä on,
joita todennäköisesti tällä lainsäädännöllä ei
ole silloin tarkoitettu. Muistan hyvin tarkkaan, kun lähetekeskustelua
ja keskustelua yleensä nollapäivärahalaista
viime kaudella tässä salissa käytiin.
Silloin ed. Zyskowicz mainitsi esimerkkitapauksena laskettelurinteessä kaatuilevat
kotirouvat, joilla ei ole tuloja siksi, että todennäköisesti
puoliso heidät elättää, ja jotka
eivät myöskään tarvitse korvausta
sairastuessaan. Mutta hyvin nopeasti tuli selväksi, että nollapäivärahalla
on paljon muita kuin ed. Zyskowiczin mainitsemia henkilötyyppejä.
Siellä on sellaisia työttömiä henkilöitä,
jotka esimerkiksi ovat päässeet töihin
mutta ovat olleet sillä lailla pahimmoilleen juuri töissä,
että he eivät saa työttömyyspäivärahan
mukaista sairauspäivärahaa mutta eivät
myöskään ansiosidonnaista sairauspäivärahaa.
Tämän tiedon olen saanut Kelalta, kun olen kysynyt,
mitkä näitä väliinputoajaryhmiä ovat.
Toinen väliinputoajaryhmä ovat sellaiset yrittäjät,
joilla syystä tai toisesta ei ole ollut tuloja esimerkiksi
huonon taloudellisen ajan vuoksi: yritys ei ole juuri menestynyt
edellisenä vuonna. Tiedän eräänkin
yrittäjän, joka yritti kituutella laman yli yrityksensä kanssa
ja selvisi siitä, mutta sairastui vuonna 96, sai sydänkohtauksen
ja joutui pitkälle sairaslomalle ja nollapäivärahalle. Hän
oli erittäin katkera tästä tilanteesta,
koska hän katsoi, että hän on maksanut
hyvin paljon veroja ja muitakin maksuja yhteiskunnalle. Kun hän
tämän vaikean taloudellisen kauden jälkeen sairastui
ja osittain varmaan siitäkin syystä sairastui,
hänelle ei makseta mitään.
Yksi ryhmä ovat kotihoidon tuella olevat. Muistan,
että kun tästä asiasta valiokunnassa
keskusteltiin, ministeriön virkamies hyvin yliolkaisesti
suhtautui tilanteeseen. Hänen mielestään nämä henkilöt
ovat tulottomia. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsiaan kotihoidon
tuella hoitava sairastuva äiti joutuu sairaalaan, hän
joutuu viemään lapsensa päivähoitoon,
jos puoliso on työssä, ja hänelle maksetaan
nollapäivärahaa tässä tilanteessa.
Toinen asia, jota tässä ehdotetaan korjattavaksi,
on minimiäitiyspäiväraha. Tätä erityisesti
vasemmistoliitto on ajanut myöskin köyhyyspakettiin.
Meillä on tiedossa, että ensisynnyttäjien
keski-ikä on jo 29 vuotta. Siitä aiheutuu monia
riskitekijöitä. Meidän ei pitäisi
näillä järjestelmillä luoda
sellaista tilannetta, että nuoret naiset pyrkivät
saamaan vakituisemman työsuhteen, jotta saisivat äitiyspäivärahalle
jäädessään ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan.
Tähän tilanteeseen joutuvat muun muassa pätkätyöläiset.
Pätkätyö on hyvin yleistä nuorilla
naisilla. Varsinkin tänä päivänä,
kun opiskelut kestävät yhä pidempään, sen
jälkeen on vaikea saada pitempiaikaista työsuhdetta,
joka kerryttäisi ansiosidonnaista sairauspäivärahaa.
Mielestäni minimiäitiyspäivärahan
tason korottaminen olisi järkevää.
Toinen, mitä tässä pitäisi
tehdä, olisi se, että indeksikorotukset tulisivat
näihin päivärahoihin. Toki on joitakin
muitakin etuuksia, joihin ei indeksikorotuksia tule, mutta esimerkiksi
työttömyyspäivärahaan korotus
tulee, joten on täysin järjetöntä,
että äitiyspäivärahaan sitä ei
sitten tule, vaan taso pysyy 60 markkana, jos siihen ei millään
tavalla puututa. Tämä on kestämätön
tilanne pitemmällä tähtäimellä.
Käytännössähän se on
nolla markkaa, jos tällainen inflaatio meillä Suomessa
jatkuu. Sen takia tähän olisi ehdottomasti puututtava.
Vienkin terveisiä hallitukseen päin, että nämä asiat
pitäisi korjata.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Huotari puhuu niin kuin parempi
sosiaalidemokraatti. Hän on ihan oikeassa siinä,
hyvä yhtyä tähän. Molemmat lakialoitteessa
esitetyt asiat ovat oikeita ja hyviä. Se perustelu ei ole
kestävä, jota monesti tässäkin
salissa on kuultu siitä, että jos pienituloinen
tai tuloton ihminen sairastuu, hänelle ei kuuluisi jotain
sairauspäivärahaa maksaa. Minusta ed. Keränen
perusteli hyvästi sen, jotta jos sairastuu, se on syyperusteista,
ja silloin on turha sysätä sitä jonkin
muun järjestelmän piikkiin, esimerkiksi toimeentulotuelle, vaan
pitää saada sairauspäivärahaa
se minimimäärä, joka aikaisemmin meillä olikin.
Se on valitettavaa, että silloin laman syövereissä se
vaan leikattiin tässä salissa pois.
Toinen juttu, mikä liittyy äitiyspäivärahaan: Tiedetään
se tilanne, jotta Suomessa samaten kuin kaikissa läntisissä maissa
taitaa syntyvyys olla laskemaan päin, ja välttämättä rahaetuuksilla
sitä ei saada nousemaan. Mutta kyllä sillä yksi merkitys
tulee olemaan, niin kuin ed. Huotari aikaisemmin totesi, että ihmiset
joutuvat laskemaan hyvin tarkkaan, kannattaako — sekin
voi olla lainausmerkeissä — lapsia käydä tekemään, koska
vastuuta tunnetaan, millä tavalla lapsia voidaan myös
elättää. Sen takia minusta tämän tyyppinen
ajattelu, että vähintään äitiyspäiväraha
olisi työmarkkinatuen suuruinen, se kuuluisi ehdottomasti
niin olla. Nimittäin tässä voi jopa miettiä silläkin
tavalla, joutuvatko äidit tekemään vähän
niin kuin salaa päin lapsen — joskus aikaisemmin
tehtiin kuulemma salaa lapsia — ilmoittamatta siitä,
että tässä ollaan raskaana. Sitten ilmeisesti
työvoimaviranomainen tulee puuttumaan, että tässä on
huiputettu heitä. Minusta pitää olla
ehdottomasti niin, että elintaso ei laskisi: sama korvaus
saadaan myös, kun ollaan äitiyslomalla.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin ed. Keräsen
tekemä lakialoite äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan
määrittämisestä 127 markkaan
on erittäin tuettava. Tässä keskustelussa
minua kuitenkin häiritsee se, että minimisairauspäivärahan
palauttamiskeskustelun yhteydessä puhutaan tulottomista äideistä. Itse
käyttäisin tulottomien äitien sijaan
"tulouttavien äitien" termiä. Se kuvaisi paremmin
sitä työtä, mitä he kotona tekevät,
elikkä kotona tehty hoitotyö takuulla tulouttaa
tuon 60 markan summan moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle monenlaisena
näyttönä.
Nyt seuraammekin mielenkiinnolla lakialoitteen etenemistä ja
etenkin sen tuomia summia, mitä loppujen lopuksi näemme
sitten hallituksen esityksenä. Seisomme varmasti sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa tämän asian takana, ja
toivon, että ed. Huotarin lupaukset toteutuvat myös käsittelyssä olevan
lakialoitteen suhteen.
Mirja Ryynänen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Keräsen lakialoitetta todella
kannattaa tukea. Kiinnittäisin erityistä huomiota
pienimpään äitiyspäivärahaan.
Kun ajatellaan, että se on tasoltaan 60 markkaa, niin kyllähän
on pakko sanoa, että se on todellinen häpeäpilkku
koko meidän sosiaaliturvassamme. Se on alle puolet pienimmästä perusturvasta,
työttömyysperuspäivärahasta;
kun työtön jää äitiyslomalle,
hänen pieni perusturvansa alenee entisestään.
On pakko kysyä, millä ihmeellä tällaista
asiantilaa voi perustella tasa-arvon kannalta, perhepoliittisesti.
Ed. Huotari puhui ihan oikein juuri pätkätyöstä ja
sen aiheuttamista ongelmista. Silläkin voi tätä minimiäitiyspäivärahan
nostoa perustella. Kun tätä vertaa kaikkiin niihin
hyvin huolestuneisiin puheenvuoroihin, joita hallituksen ja valtiovarainministeriön
taholta käytetään juuri perhepolitiikasta
ja huoltosuhteen heikkenemisestä, väestökehityksestä,
niin on pakko kysellä myös konkreettisten toimenpiteitten
perään. Eli kyllä tämä aika
ikävällä tavalla kertoo hallituksen välinpitämättömyydestä kaikkein
heikoimmassa asemassa olevia kohtaan. On pakko sanoa, että kyllä teillä muutamilla
harvoilla vasemmistoliiton edustajilla, ja äsken täällä oli
eräs sosialidemokraattienkin edustaja, joka käytti
tässä asiassa puheenvuoron, on työtä tehtävänä.
Toivon, että ette jätä sitä vain
puheeksi, vaan pidätte huolta siitä, että myös
konkreettisia toimenpiteitä syntyy, koska siitä vain
voi syntyä uskottavuus näissä asioissa.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Sairauspäivärahajärjestelmää muutettiin vuoden
1996 alusta. Silloin Lipposen ensimmäisen hallituksen säästöpäätösten
seurauksena poistettiin sairauspäiväraha kokonaan
niiltä, joiden työtulot tuolloin olivat enintään
5 000 markkaa vuodessa. Kuten keskustelussa on todettu,
tämän muutoksen seurauksena syntyi suuri joukko väliinputoajia,
joiden toimeentulo siirrettiin käytännössä kunnallisen
toimeentulon varaan. Pienituloisten päiväraha
myös aleni ja muuttui harkinnanvaraiseksi.
Tuolloin keskusta ei hyväksynyt näitä muutoksia
emmekä hyväksy vieläkään.
Katsomme, että yleisen perusturva-ajattelun ja kansalaisten välisen
tasa-arvon näkökulmasta minimisairauspäivärahan
palauttaminen on välttämätöntä. Tämä on
tärkeää myös sen vuoksi, että muun
muassa arvokasta kasvatus- ja hoivatyötä kotona
tekevien äitien tai omaishoitajien näkökulmasta nykytilanne
on kestämätön. Monet näistä ryhmistä,
tätä tärkeää työtä tekevistä,
ovat muun muassa keskustelussa esiin tuotuja väliinputoajia.
Muita sairauspäivärahauudistuksen väliinputoajia
ovat muun muassa ilman omaa syytään työttömiksi
jääneet työntekijät sekä joukko
maatalous- ja muita yrittäjiä. Nythän
joitakin tarkistuksia maatalousyrittäjien osalta on tulossa
laskennallisen työtulon käyttöönoton
myötä. Kuten ed. Huotari totesi, on joukko pienyrittäjiä,
jotka ovat joko aloittavia yrittäjiä, jotka ovat
investoineet tai joilla on ollut muutoin taloudellisia vastoinkäymisiä ja
jotka jäävät nykyjärjestelmän
ulkopuolelle täysin vaille sairausajan turvaa. Tämä tilanne
on mielestäni kestämätön, ja
aivan aiheellisesti nämä henkilöt ovat
kokeneet suurta pettymystä ja katkeruutta.
Arvoisa puhemies! Kirjalliseen kysymykseen taannoin antamassaan
vastauksessa sosiaali- ja terveysministeri Perho toteaa, että ministeriö on tietoinen
näistä ongelmista ja väliinputoajaryhmistä,
joiden sosiaaliturva on puutteellinen. Tämähän
on tullut esille myös oikeuskanslerin lähettämän
selvityspyynnön myötä. Vastauksen mukaan
ministeriössä on nyt valmisteilla kartoitustyö tapauksista,
joita nämä ongelmat koskevat, ja ministeri Perho
lupaa, että asia valmistellaan niin, että se on
ratkaistavissa ja käsiteltävissä ensi
vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Kysymys on joka tapauksessa kiireellinen,
ja me haluamme ed. Niilo Keräsen ym. lakialoitteella kiirehtiä osaltamme
asian käsittelyä ja nostaa tämän
tärkeän kysymyksen keskusteluun.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ilolla yhdyn ed. Niilo Keräsen
tekemään lakialoitteeseen, jonka yhtenä allekirjoittajana myös
olen. Samoin iloiten yhdyn ed. Väistön käyttämään
puheenvuoroon, jossa varsin perustellusti ja seikkaperäisesti
tuotiin esille perustelut, miksi tämä lakialoite
ansaitsee myönteisen etenemisen ja lainsäädännöksi
tulemisen. Kun äskeisellä kyselytunnilla tätä kysymystä myös
sivuttiin, koin pettymystä, että ne ihmiset, jotka jäävät
minimisairauspäivärahaa vaille, eivät näyttäneet
saavan ymmärtämystä. Nyt käytävässä lakialoitteen
lähetekeskustelussa tätä ymmärtämystä on
laajalti löytynyt, ja tämä on varsin hyvä asia.
Omaa työtään kotona tekevät,
täällä mainitut kotiäidit, usein
nuoret äidit tai lähiomaistaan hoitavat omaishoitajat,
todella tarvitsevat minimisairauspäivärahan. Minimisairauspäiväraha
tekee heille myös minimioikeutta, jota he tällä hetkellä ovat
ilman. Aivan kuten ed. Väistö toi myös esille,
on olemassa myös yrittäjiä, jotka jäävät
yllättävästikin kehittyneessä nyky-yhteiskunnassa tätä minimioikeutta
vaille. Yritystoiminnat eivät aina lähde sillä tavalla
alkuun kuin toivoisi, tai jos yritystoiminta on alkuvaiheissa, ovat
erityisesti nämä ongelmat esillä. Tämä koskee
myös tiettyä joukko maatalousyrittäjiä kuten
eräitä muitakin pienyrittäjiä.
Arvoisa puhemies! Toivon ed. Niilo Keräsen lakialoitteelle
myönteistä jatkokäsittelyä.
Leea Hiltunen /skl:
Arvoisa rouva puhemies! Minäkin olen allekirjoittanut
lakialoitteen, joka on nyt käsittelyssä. Toivon
todella, että tämä saa sen kaltaisen
käsittelyn, mitä myöskin puheenvuoroissa
hallituspuolueiden edustajat ovat tuoneet esille. Se rohkaisi kovasti
siltä osin uskomaan, että nopeasti tuodaan esityksiä näiden
epäkohtien korjaamiseksi, mitä lakialoitteessa
on esitetty.
Viime viikolla oli välikysymyskeskustelu liittyen perustoimeentulon
parantamiseen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme
kohdalla. Sain puhelun sen jälkeen Ruotsista, jossa aika
kipakastikin arvosteltiin, että miten te siellä Suomessa
oikein toimitte ja mitä te ajattelette, missä on
teidän suomalainen identiteettinne ja rohkeutenne pitää huoli
kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista. Soittaja kertoi,
kuinka Ruotsissa on lähdetty todella korjaamaan epäkohtia,
mitä sielläkin laman ja vaikeuksien aikana jouduttiin
leikkauksilla tekemään. Mielestäni tässä on
juuri kysymys siitä, mikä on Suomessa meidän
identiteettimme ja rohkeutemme ja näkymme siitä,
että pidetään nyt huoli näistä asioista,
että ne toimenpiteet, joita jouduttiin tekemään,
uskalletaan ottaa nyt pöydälle ja tehdä sellaiset
korjaukset, jotka todella auttavat kotiäitejä ja
toimeentulovaikeuksissa olevia perheenjäseniä.
Ennen kaikkea myös perhepoliittisesti tulisi tällaista
rohkaisua ja aivan uutta ilmettä suomalaiseen yhteiskuntaan,
että voisimme luottaa huomiseen päivään,
että me selviydymme, vaikka on pätkätöitä tai
sairautta, ja on myös sitten mahdollisuus jäädä äitiyslomille
jne.
Toivon todella, että tähän saataisiin
sellaiset markkamäärät, jotka myös
mahdollistavat toimeentulon kotiäideille ja niille, jotka
ovat kotona ja sairastuvat, ja myös niille, jotka äitiyslomalle
jäävät.
Keskustelu päättyy.