Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lainsäätäjän ehkä tärkein tehtävä on välttää lainsäädännössä sellaisia virheitä, jotka saattavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Näin voi käydä verotuksessa, näin voi käydä asemakaavoituksessa, näin voi käydä aivan liian usein. Mutta jos kansalaiset kokevat, että heitä kohdellaan eri tavalla, epäoikeudenmukaisesti, silloin poliitikot ovat tehneet virheen.

Tämän lakialoitteen taustalla on putkiremontti kerrostalohuoneistossa. Kun kerrostalohuoneistossa tehdään putkiremontti, niin se tehdään aivan samalla tavalla kuin omakotitalossa. Miehet tulevat, repivät laatat, tekevät ne korjaustyöt ja laittavat uusia laattoja tilalle. (Ed. Kuoppa: Putketkin olisi hyvä laittaa!) — Sanoin "asentavat", mitä siihen kuuluu. — Omakotitalossa asuva, omakotitalon omistaja, saa tästä työstä kotitalousvähennyksen, joka on aika suuri, ja vielä jos talo omistetaan yhdessä puolison kanssa, niin kotitalousvähennys on kaksinkertainen. Jos se ajoitetaan, niin kuin monesti ajoitetaan, kahdelle vuodelle, niin se on vielä suurempi. Kerrostalossa asuva henkilö ei saa tällaisesta remontista tehdä mitään kotitalousvähennystä, vaikka työ on, voi sanoa, identtinen sen työn kanssa, joka tehdään omakotitalossa. Aivan sama koskee, jos julkisivua maalataan, parvekkeita lasitetaan jne. Näitä esimerkkejä voisi ottaa vaikka kuinka paljon, mutta ehkä se kaikkein suurin ero on juuri tämmöisessä putkiremontissa.

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa näillä esimerkeillä osoitin, miten nämä työt ovat identtisiä ja miten oikeastaan vain muodollisesta syystä johtuen kerrostalossa asuva ei saa kotitalousvähennystä tehdä. Hän maksaa kyllä tämän työn taloyhtiölle, joka maksaa sitten edelleen urakoitsijalle. Miksi tätä ei hyväksytä, perustellaan sillä, että ratkaisevaa on se, kenellä on kunnossapitovastuu. Ja kun kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä, se ei ole silloin osakkaalla, ja kun vastuu on yhtiöllä, niin yhtiö on se, joka sen vähennyksen tekee. Tietenkin yhtiö tulouttaa ne rahat, mitä osakkailta on saanut.

Edelleen kirjallisessa vastauksessa todetaan, että yhtiöjärjestyksessä tämä epäkohta voitaisiin poistaa niin, että laajennettaisiin osakkaan korjausvastuuta. Jos osakkaan vastuuseen kuuluu esimerkiksi kylpyhuoneen putkisto ym. ym., niin hän saa silloin sen vähennyksen tehdä. Mutta tämä on jo, voidaan sanoa, jos ei keinottelua niin kuitenkin epätarkoituksenmukainen keino ruveta ratkaisemaan näitä ongelmia yhtiöjärjestyksessä niin, että yhtiöjärjestyksiä muutettaisiin niin, että osakas saa sen vähennyksen tehdä.

Ihan niin kuin tilauksesta oli muutama päivä sitten eräässä lehdessä mielipidepalstalla ihan nimellä varustettu mielipidekirjoitus, jossa kerrostalossa asuva pienituloinen kertoo, miten julkisivukorjaus hänen yksiönsä osalta tuli maksamaan 8 388 euroa eikä hän saa sitä kotitalousvähennystä, mitä omakotitalossa asuva saisi. Hän toteaa edelleen siinä mielipidekirjoituksessa, että pian on tulossa putkiremontti ja se tulee olemaan vielä suurempi, ja ihmettelee, miksi todella tätä vähennystä ei saa tehdä.

Tästä syystä olen tämän lakialoitteen tehnyt, jotta kaikki asukkaat olisivat samassa asemassa riippumatta siitä, asuuko kerrostalossa vai asuuko omakotitalossa, mutta olen rajoittanut tämän kotitalousvähennyksen koskemaan vain huoneistossa tehtyjä korjauksia. Eli toisin sanoen, jos omakotitalon omistaja teettää julkisivumaalauksen, niin hän saa kyllä vähentää ne työn kustannukset, mutta katson, että kerrostalohuoneistossa tällaisessa tapauksessa osakas ei olisi oikeutettu kotitalousvähennykseen, koska se saattaisi viedä vähän liian pitkälle. Se johtaisi siihen, että pitäisi myöskin silloin hyväksyä talonmiehen palkat ym. ym., ja niin kuin totesin, olen rajoittanut kotitalousvähennyksen koskemaan niitä töitä, mitä tehdään huoneistossa.

Mielestäni tämä olisi erittäin välttämätön muutos, koska se saattaisi kaikki asukkaat samaan asemaan, ja se onkin lainsäätäjän tarkoitus.

Saara Karhu /sd:

Puhemies! Olen itse kokenut kotitalousvähennyksen muun muassa keinona tukea verokirjalla tehtävää työtä ja mahdollisuutena paremmin esimerkiksi pitää huolta asunnon perusparannuksista ym. remonteista, mitä asunto tarvitsee. Oikeastaan nyt tuli ensimmäisen kerran eteen — en ole niin syvällisesti kuitenkaan tähän tutustunut — että tällainen epäkohta on olemassa. Ed. Kalliksen aloitetta lukiessa tulee mieleen, miten tätä asiaa ei näillä reunaehdoilla ole jo huomioitu ja hoidettu. Kotitalousvähennysjärjestelmä on ollut koko ajan pienten muutosten kohteena, ja ehkäpä kaikki ei kuitenkaan ole tullut kerralla huomatuksi. Toivonkin, että kun taas järjestelmää jatkossa tarkastellaan, niin otetaan tässä aloitteessa esiin nostettu ongelmatiikka aidosti tarkasteluun.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennysjärjestelmä on osoittautunut hyvin työllistäväksi ja erityisesti harmaata taloutta vähentäväksi järjestelmäksi. Sen suosio on lisääntynyt ja käyttäjät vuosi vuodelta lisääntyneet. Viime syksynä hallitus paransi tätä järjestelmää tämän vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä siltä osin, että verokirjalla tehtävä työ saatettiin lähes saman arvoiseksi kuin jos se työn teettäisi firmalla. Siinä oli ennen iso ero, sai 60 prosenttia vähentää, jos sen teetti yrityksellä. Nyt ne ovat kutakuinkin saman arvoisia.

Mielestäni tämä ed. Kalliksen tekemä esitys on hyvin tutkimisen arvoinen varsinkin nyt, kun tutkitaan, kuinka se 150—200 miljoonaa euroa käytetään, joka on tarkoitettu tämän niin sanotun matalan tuottavuuden työn tukemiseen, mikä oli kyselytunnillakin esillä. Ainakin siinä yhteydessä mielestäni, kun näitä täsmätoimenpiteitä harkitaan, kannattaisi miettiä, että tätä laajennettaisiin tältä osin. En tiedä, kuinka suuri sen vaikutus on, mutta käytäntö on osoittanut, että sillä on tähän mennessä jo myönteisiä vaikutuksia. Aivan hyvä tämä ed. Kalliksen kysymys, miksi täytyy olla eriarvoisessa asemassa, jos putkiremontin teettää tämmöisessä asunto-osakkeessa kuin omakotitalossa. Tutkimisen arvoinen aloite.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Työn tilaaja on normaalisti urakan maksaja. Omakotitalossa työn tilaaja on kiinteistön omistaja. Asunto-osakeyhtiössä työn tilaaja on asunto-osakeyhtiö, mutta asunto-osakeyhtiön omistavat yhtiön osakkeenomistajat, asunnonomistajat. Asunto-osakeyhtiölain perusteella on tehty hyvin tarkka ja seikkaperäinen selvitys ja lista siitä, mitkä työt kuuluvat osakkeenomistajan vastuulle ja mitkä työt kuuluvat tämän vastuunjakotaulukon mukaan asunto-osakeyhtiön vastuulle. Nimenomaan nämä, mihin ed. Bjarne Kallis tässä aloitteessaan viittasi, putkiremontit ja tämän suuntaiset työt, jotka kuuluvat aina kiinteistön omistajan elikkä asunto-osakeyhtiön vastuulle, menevät asunto-osakeyhtiön maksettavaksi, koska ne ovat niin sanotusti kiinteistön ainesosia.

Periaatteessa nämä maksut maksaa kyllä asunto-osakkeen omistaja, yhtiön osakas, joko maksaa sen hoitovastikkeen muodossa, jolloin yhtiö tekee tilinpäätöksessä tarvittavat varaukset tämän putkiremontin tai vastaavan suorittamiseen, tai toinen vaihtoehto tämän urakan rahoittamiseksi on sitten ottaa taloyhtiölle lainaa, jolloin se sitten maksetaan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti rahoitusvastikkeen muodossa elikkä käytännössä rahoitetaan sieltä. Periaatteessa silloin asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja ei todellakaan pääse nauttimaan tästä vähennyksestä, niin kuin omakotitaloasukas, ja näin ollen tämä lakiesitys on kyllä tutkimisen arvoinen ja eteenpäin vietävä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis on tehnyt hyvän aloitteen. Ed. Ahonen tuossa aikaisemmin kuvasi tämänhetkisen tilanteen, koska se on juuri noin, niin kuin hän totesi siinä, miten nämä vastuut jakautuvat tässä. Niin kuin ed. Kallis tuossa puheenvuorossaan totesi, jos se yhtiöjärjestys määräisi taikka sovittaisiin, että se kunnossapitovastuu on sitten siltä osin asukkaalla, mikä kohdistuu hänen kohdallaan olevaan rivitalon tai kerrostalon pätkään, niin silloin se voitaisiin tehdä sillä tavalla, mutta se on aika byrokraattinen ja mutkikas järjestelmä. Mutta tällä tavoin tällä hetkellä tulkitaan tämä kysymys. Sen takia tässä pitäisi löytää semmoinen ratkaisu kyllä, jotta tämmöiseltä ylimääräiseltä byrokratialta voisi välttyä, kun kyse on kuitenkin siitä, että tällä kotitalousvähennyksellä on tarkoitus työllistää ja saada päivänvaloon näitä töitä, joita muun muassa näköjään jopa tuolla aika korkealla tahollakin on pimeästi tehty, tämän päivän lehdestä viimeksi luin. Toivon mukaan tässä löytyisi nyt joku semmoinen viisaus, että ei näissä kotitalouksissa taikka näissä asunto-osakeyhtiöissä tarvitsisi lähteä niin isoon rumbaan, että muutetaan koko yhtiöjärjestys, jossa rajattaisiin nämä asiat.

Itsekin tein tästä samasta aiheesta kirjallisen kysymyksen ja sain vastauksen ilmeisesti samoihin aikoihin kuin ed. Kallis, ja tässä on tarkkaan rajattu sitten ne jutut, mitä pitäisi tehdä, elikkä yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä hyvin tarkkaan ilmastointi, viemäröinti, hanikat kaikki, mitä kuuluu, mutta se on aika mutkikas ja hyvin kova tehtävä siinä mielessä. Odotan, että hallitus tässä ryhtyy toimenpiteisiin, koska on todennäköistä, että valiokunta ei tämän aloitteen pohjalta varmaan lähde vielä tekemään hyvin ratkaisevia toimenpiteitä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis on kokenut kiinteistö- ja asunto-osakkeiden omistaja, ja mielestäni hän on tässä asiassa oivaltanut oman kokemuksensakin kautta yhteiskunnallisen epäkohdan, joka olisi varmasti merkittävämpi, jos tämä olisi kaikkien asunto-osakeyhtiön huoneistojen haltijoiden ja isännöitsijöitten ja muitten tiedossa. Asia on varsin uusi. Tiedän sen siitä, että kun tämä tuli ilmi tuossa muutama kuukausi sitten, niin monet isännöitsijät esimerkiksi olivat varsin tietämättömiä, että tällaista asiaa voitaisiin esimerkiksi lainsäädännön kautta korjata. Tällä hetkellä se loukkaa yhtä asumismuotoa.

Jään vaan miettimään, jos on kysymyksessä paritalo tai rivitalo tai joku muu yhtiömuoto, mitenkäs tätä sitten sovelletaan, jos omistajaksi on merkitty esimerkiksi toiseen päähän talon lapset ja toiseen päähän talon vanhemmat ja niin edespäin. Sitä jäin miettimään, että ehkä helpoin tapa olisi se, että nämä taloyhtiön tilaamat ja suorittamat korjaukset voitaisiin jyvittää laskulla, paljonko kohdistuvat nämä remonttilaskut asunto-osakkeen eri haltijoille, ja sitä kautta voitaisiin suoraan sitä laskua käyttää kotitalousvähennyksen perusteena. Mutta tällä hetkellä näin ei ymmärtääkseni voida menetellä. Tietenkin tämä loukkaa sitten kansalaisten yhdenvertaisuutta, koska yksi asumismuoto on eriarvoisessa asemassa johtuen siitä, että seinää hallinnoi joku muu kuin asukas itse.

Sitä en tiedä, kuinka paljon tässä on taloudellisia vaikutuksia, jos tätä laajennettaisiin, mutta varmasti arvion kuulemme, kun ed. Kallis käyttää loppupuheenvuoron, kuinka paljon tämä lysti maksaisi, jos tämä toteutettaisiin.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tätä asiaa kannattaa miettiä ja pohtia, ja mielestäni on parempi, että jos muuttamaan lähdetään, muutetaan tarvittaessa kotitalousvähennyksen perusteita eikä asunto-osakeyhtiölakia, koska se on sitten taas aikamoinen ongelma, jos toinen asunto-osakeyhtiön osakas pitää asuntonsa putket hyvässä kunnossa ja toinen ei niitä pidä. On parempi mielestäni, että se on asunto-osakeyhtiö, joka vastaa koko talosta, koska silloin se pysyy kunnossa. Siinä on myöskin se näkökohta, että jos olen oikein ymmärtänyt, niin kyllähän nämä korjauslaskut ja muut jyvitetään nimenomaan osakkeiden määrän mukaan. Eihän niitä makseta samansuuruisina, vaan sen mukaan, paljonko kullakin on osakkeita, ne maksetaan.

Mielestäni on myöskin yksi ongelma se, että tänä päivänä myöskin osa omakotitaloista on asunto-osakeyhtiömuotoisia. Ei voida jakaa enää sillä tavalla, että omakotitalot ovat kaikki yksityisomistuksessa, suoraan yhden henkilön omistuksessa, vaan siellä on myöskin osakeyhtiömuotoisia omakotialueita. Nämä tulisi kyllä mielestäni ottaa huomioon, kun tätä lakia tarvittaessa uudistetaan. Näen, että tässä siinä mielessä olisi uudistustarve, että kaikkia asukkaita kohdeltaisiin periaatteessa tasa-arvoisesti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis on kiinnittänyt huomiota hyvin huomionarvoiseen epäkohtaan tuloverolain korjaamiseksi ja toivon, että niillä näkökohdilla, millä täällä lähetekeskustelussa on asiaan vielä kiinnitetty huomiota, muun muassa ed. Salo äsken, tätä aloitetta voitaisiin valiokuntatyössä jalostaa ja viedä eteenpäin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin yritin sanoa, tämän aloitteen taustalla on se, että verovelvollisia kansalaisia kohdeltaisiin tasavertaisesti. Tässä ei ole ajateltu niinkään paljon sitä taloudellista merkitystä valtion kassaan, joka on kyllä huomattava. Kyllä esimerkiksi vain Helsingissä on kymmeniätuhansia huoneistoja, joissa tehdään lähivuosina putkiremontti. Pitää asettua sen osakkaan asemaan, siellä asuvan osakkaan asemaan. Kun se työ, joka siinä huoneistossa tehdään, on, niin kuin aikaisemmin totesin, täysin identtinen sen työn kanssa, mitä tehdään jossakin omakotitalossa, jossa henkilö saa tehdä kotitalousvähennyksen, tilanne ei voi olla oikein. Siellä tehdään juuri samat työt ja maksetaan taloyhtiölle ja taloyhtiö siirtää tämän summan urakoitsijalle. Vaikka taloyhtiössä sovittaisiin, että urakoitsija laskuttaa suoraan asukasta, niin Verohallituksen ohjeitten mukaan tämä ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen, ja vain siitä muodollisesta syystä, että kunnossapitovastuu niistä laatoista ja muista on taloyhtiöllä.

Vielä haluan todeta, että tämä työllistämisvaikutus ei ole suuri, koska kaikki remontit, oli sitten omakotitalo tai kerrostalo, ovat semmoisia töitä, mitä pitää tehdä riippumatta siitä, saako kotitalousvähennystä vai ei. Kyllä omakotitalossakin tehdään näitä putkiremontteja ja tehtäisiin, vaikka kotitalousvähennystä ei saataisikaan. Ongelma on siis tämä, että kohdellaan tasavertaisesti.

Aivan lopuksi: Suomi on ainoa maa, joka hyväksyy kotitalousvähennyksen piiriin remonttityöt. Tanska ei sitä tee eikä Ranska. Kaikista muista maista se on poistettu. Suomi on ainoa, joka hyväksyy.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuoppa tuossa kyseli sitä, kuinka nämä vastikkeet maksetaan. Se on todella yhtiöjärjestyksessä määrätty, kuinka kutakin neliötä kohti maksetaan yhtiölle suoritteet ja velvoitteet.

Sitten ed. Salo täällä otti paritaloesimerkin. Jos se on asunto-osakeyhtiömuotoinen, se on tietysti tämän yhtiöjärjestyksen alla, mutta paritalo voidaan myös omistaa murto-osana elikkä paritalon toisen pään omistaa toinen, eli yhden kahdesosan siitä kiinteistöstä, ja toinen omistaa toisen pään, yhden kahdesosan. He ovat tehneet vain sopimuksen siitä, että me hallinnoimme tätä päätä ja te hallinnoitte sitä päätä.