Arvoisa puhemies! Suomen talous on kasvanut viime vuosina tai kuluneen vuoden aikana erittäin ripeästi, mutta työttömyys on jumittunut paikoilleen eikä työllisten määrässä ole tapahtunut viime aikojen hyvistä uutisista huolimatta sellaista kehitystä, mitä hallitus on asettanut tavoitteekseen, eli vaalikauden aikana 100 000 uutta työpaikkaa. Eli tarvitaan siis uusia päätöksiä uusien työpaikkojen luomiseksi aivan erityisesti palvelusektorin työpaikkapotentiaalin lunastamiseksi. Kysyisinkin nyt pääministeri Vanhaselta viitaten tämän päivän julkisuudessa olleisiin tietoihin matalan tuottavuuden tukimallista:

Mikä nyt on todellisuus ja tilanne? Ollaanko hallituksen piirissä luopumassa tuosta tukimallista, ja minkä mallin pohjalta hallitus aikoo edetä?

Pääministeri  Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä tehdyt päätökset ovat voimassa. Malliin on varauduttu käyttämään vuositasolla 150—200 miljoonaa euroa ja mallin valinnasta päätökset tehdään budjettiriiheen mennessä.

Arvoisa puhemies! Edelleen jatkaisin samasta aiheesta kysymällä, että ensinnäkin tämä varattu rahamäärä ei varmaan mahdollista sellaisen työpaikkapotentiaalin lunastamista varsinkaan, kun sen rahoitus maksatetaan muilla yrittäjillä. Edelleen tuota mallia on nyt lähes kaksi vuotta selvitelty ja on oikeastaan tullut aika selväksi, että erityisesti sosialidemokraattien piirissä ei ole koko aikana oikeastaan oltu innostuneita tuon mallin toteuttamisesta. Esimerkiksi ed. Ala-Nissilä on tällä viikolla vaatinut ripeitä toimia, uusia päätöksiä.

Kävikö, arvoisa pääministeri, tässä sillä tavalla, että SDP ensiksi jumitti ja hidasteli ja loppujen lopuksi jyräsi keskustan yhden keskeisimmän vaalitavoitteen toteuttamisen tällä vaalikaudella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, valmistelu on edelleen käynnissä. Siihen on tietty resurssi varattu. Missään ei ole päätetty, että se maksatetaan muilla työnantajilla. Tämä muiden työnantajamaksujen korottaminen on yhteen näistä malleista liittyvä malli, mutta myös muita lähestymistapoja katsotaan. 150—200 miljoonaa euroa ei ole mikään pieni raha. Se kannattaa muuttaa markoiksi, jos se helpottaa havainnollistamaan. Riippuu paljon siitä, miten se onnistutaan kohdistamaan siten, että se tehoaa. Näissä eniten esillä olleissa malleissa, niin sanotussa Holmin—Vihriälän mallissa tai sitten kansaneläkevakuutusmaksun alentamismallissa, ongelma avoimesti sanottuna on se, että niissä hyötysuhde syntyvää uutta työpaikkaa kohti on suuruusluokaltaan se, että kuluu noin 50 000 euroa vuodessa uutta työpaikkaa kohti, eli se kustannushyöty ei ole sellainen, joka olisi hyväksyttävä. Se vaikuttaa liian kalliilta ratkaisulta, kalliilta mallilta. Täytyy löytää tehokkaampi (Puhemies koputtaa) tapa fokusoida se tuki niin, että tulosta syntyy halvemmalla.

Arvoisa puhemies! Tässä kehysriihen päätöksessä esillä oleva tuki ja ylipäätänsä kaikki Holmin—Vihriälän mallin variaatiot ovat työnantajalle vastikkeetonta tukea, johon ei sisälly mitään velvoitetta perustaa uutta työpaikkaa, vaan tuen saa sillä perusteella, että työstä maksettava palkka on matala.

Nyt, arvoisa pääministeri, kun te olitte Eurooppa-neuvostossa keskustelemassa Lissabonin strategiasta ja siihen liittyvistä tavoitteista, miten tämä ajatus tuoda matalapalkkaisia töitä Suomen työmarkkinoille vastaa alkuperäistä Lissabonin strategian tavoitetta, jossa Eurooppaan haluttiin kilpailukyvyn ja kasvun kautta ei vain uusia työpaikkoja, vaan nimenomaan kunnollisia, riittävän toimeentulon takaavia työpaikkoja? Miten tämä toteutuu teidän mallillanne?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on työtehtäviä, joissa palkkataso on matala. Ei ole tarkoitus luoda tässä suhteessa mitään uutta. Meillä on työtehtäviä, joissa tuottavuus on verraten heikko ja palkanmaksukyky sitä kautta melko heikko. Meillä on myös paljon työtöntä työvoimaa, jonka osaamistaso ei yllä korkeasti palkattuihin korkean teknologian alojen tehtäviin. Kyllä tähän Lissabonin strategiaan, jonka tavoitteena on nostaa työllisyyttä Euroopassa, sopii myös se, että erityisesti palvelualoilla ja muilla heikon tuottavuuden aloilla lisätään tämän työn kysyntää, luodaan sellaisia työpaikkoja, jotka ovat täällä kotimarkkinoilla ja joita globalisaatio ei voi meiltä varastaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että nämä työpaikat maksavat niin ja niin paljon. Kysyisin: Mihin tämmöinen laskelma voi perustua? Nyt jos meillä on kaksi vaihtoehtoista tapaa kerätä sama määrä veroja, niin miten voi sanoa, että toinen näistä tavoista on kalliimpi ja toinen halvempi? Entä jos alun perin se vero kerättäisiin sillä tavalla, mitä nyt suunnitellaan, ja muutettaisiin takaisin nykyiseen, maksaisiko sekin? Koska sama määrä veroja kerätään, niin mikä on se hinta? Sitten täytyy todeta, että kuluttajathan saavat tämän rahan myös takaisin sitä kautta, että heidän ostamansa palvelut muuttuvat halvemmiksi, ja jos kansantaloudessa vain useampi ihminen tekee työtä, se on kyllä kaikki voittoa. Siinä mielessä kysyn: Kun kuitenkin kerättävän veron määrä molemmissa vaihtoehtoissa on sama, niin miten toinen tapa voi olla kalliimpi kuin toinen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä mallit, jotka esillä ovat, sekä Holmin—Vihriälän malli että kansaneläkevakuutusmaksun alentamismalli, tuovat uusia työpaikkoja. Ne lisäävät työpaikkojen määrää ja sitä kautta kokonaishyvinvointia. Mutta kun viittasin niiden ikään kuin tämmöiseen kustannukseen per syntyvä uusi työpaikka, tämä kustannus on verraten korkea johtuen siitä, mihin ed. Siimes äsken viittasi. Kun tämä on tietysti vastikkeetonta tukea, siitä varsinkin alkuvaiheessa ylivoimainen valtaosa tietysti kanavoituu olemassa oleviin näiden palkkatasojen työtehtäviin liittyen, ja sen tähden tämä kustannushyöty ei ole aivan niin hyvä kuin olisi toivottavaa. Sen takia tässä on hyvä käyttää aikaa sellaisen mallin etsimiseen, jossa tämä tuen kohdistus toisi tehokkaamman tuloksen. Mutta se lopputulos, itse tarkoitus, olisi sama, ja tarkoitus on se, että lisätään heikon tuottavuuden alan töiden kysyntää. (Ed. Ollila: Kuinka kauan sitä aikaa käytetään?) Myös meidän rakennetyöttömyytemme helpottaminen edellyttää, että tätä kysyntää lisätään.

Arvoisa puhemies! Pääministeri juuri äsken vastasi ja totesi, että olisi hyvä käyttää aikaa tämän mallin etsimiseen. Ed. Ala-Nissilä, joka on valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kuitenkin totesi, että mallinhan nimenomaan pitäisi olla selvillä jo ennen kesän budjettiriihtä, jotta verohallinto ja yritykset voisivat siihen varautua, ja peräänkuulutti ennakkoluulottomuutta. Tähän on kyllä helppo oppositionkin yhtyä. Koska hallitus oikein aikoo saada tämän mallin valmiiksi, päätöksen tästä käytettävästä mallista? Jos sitä ei ole ennen kesän budjettiriihtä, niin meillä on taas edessä tilanne, että koko mallia joudutaan siirtämään ja meillä ei ole vuoden 2006 alussa vieläkään tätä matalapalkka-alojen tukeen tarkoitettua mallia selvillä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pitäkää tämä hallituksen huolena. Kyllä me tämän tekniikan tunnemme. (Naurua) Kun päätös on se, että budjettiriihtä korostetaan päätöksessä, se vaan johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että budjettiriihi on se paikka, jossa verotukseen liittyviä päätöksiä viimeistään muodollisesti tehdään. Se, onko ratkaisun sisältö tosiasiallisesti sovittu aikaisemmin, on sitten toinen kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Kun hallitusohjelma tuli julki, totesivat huumori-ihmiset, että näyttää käyneen niin, että kepu sai selvitykset, kun demarit saivat vallan. Tässä asiassa nimenomaan tämä ennustus tuntuu käyneen toteen. Tätä asiaa on selvitelty jo pari vuotta, ja tämä keskustan lempilapsi vaalikampanjan ajalta on lykkääntynyt ja lykkääntynyt, ja mitään ei tosiasiassa ole vielä tapahtunut. Se on nyt sitten päätetty, että rahaa käytetään 150—200 miljoonaa euroa. Tämä pääministerin äsken ilmoittaman mukaan ei ole pieni raha. Miten se ei ole pieni raha, kun ennen vaaleja kokoomuksen esittämä 350 miljoonaa oli keskustan mielestä liian pieni raha? (Ed. Kuosmanen: Aivan!) Kysymys kuuluu:

Uskotteko todella, että tällä taloudellisella panostuksella voitaisiin aikaansaada merkittäviä työllisyysvaikutuksia, kun ne tähän uudistukseen käytetään?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vastaus riippuu siitä, miten tämä kohdistus onnistutaan tekemään tehokkaammin kuin niissä malleissa, jotka vaalien edellä olivat esillä. Minusta on rehellistä politiikassa se, että vaikka vaaleissa malleja esitellään, niin sitten, jos niitä tarkemmin valmisteltaessa osoittautuu, että niiden kustannushyötyanalyysi ei ole kovin tehokas, silloin otetaan aikalisä. Teilläkin oli summa esillä vaaleissa, mutta ei ollut pienintäkään valmistelua siitä, minkälainen se malli todella käytännössä olisi ja mikä sen hyötysuhde olisi. Me yritämme toimia tässä asiaperustalta. Jos tällä rahasummalla saadaan hyvä hyöty, niin uskon, että sen jälkeen valmiutta laajemminkin Suomessa satsauksen lisäämiseen tulevina vuosina tulee, kunhan saadaan näyttöä, että homma pelaa.

Arvoisa puhemies! Tässä työllisyyden hoitamisen tärkeänä tekijänä ovat tietysti yritysten investoinnit. Vuoden 93 jälkeen yritysten investoinnit ovat laskeneet hurjasti, ja vuonna 93 tapahtui osinkoverotusuudistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos euroihin verrataan, niin silloin yritykset investoivat eurosta noin 30 senttiä ja osinkoina maksettiin 10 senttiä. Nyt tilanne on päinvastoin, yritykset investoivat 10 senttiä eurosta, ja osinkoina maksetaan 30 senttiä. Mitä hallitus miettii, koska näin oleellinen seikka on vaikuttanut todennäköisesti investointeihin verotuksen osalta, erityisesti osinkoverotuksen osalta jatkossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä mennään osittain kauppa- ja teollisuusministeriön tontille, mutta ministeri on matkoilla. Investointeja on kahta laatua, on fyysisiä investointeja, joihin kysyjä viittaa, mutta on myös sitten investointeja osaamiseen. Minusta olisi rehellistä, että myös osaamisinvestoinnit nykymaailmassa nostettaisiin esille, koska niiden osalla suomalaiset yritykset ovat investoineet erittäin paljon. Näiden yritysinvestointien ansiosta yhdessä valtiovallan tekemien t&k-panostusten kanssa Suomi on Ruotsin jälkeen toisena maailmassa t&k-investointien tasossa. Näistä kaksi kolmasosaa muodostuu osaamiseen tehdyistä investoinneista, jotka nykymaailmassa yritysten menestymisen kannalta ovat vähintään yhtä tärkeitä, elleivät jopa tärkeämpiä kuin fyysiset investoinnit. Fyysisten investointien osalla juuri tämän päivän luku näytti olevan, että teollisuuden käyttöaste on 83 prosenttia, eli olemassa olevienkin investointien puitteissa meillä olisi mahdollisuus tuotantoa lisätä, mikäli kysyntää on.

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri sanoi, että on syytä käyttää harkinta-aikaa ja pohtia tarkkaan, ennen kuin tehdään mitään, tämä tulee aika kalliiksi. Kun ajatellaan rakenteellista työttömyyttä, se on jo tuplaantunut 4 prosentista 8 prosenttiin. Suomen Pankin suunnalta eilen kerrottiin, että rakenteellinen työttömyys vaikuttaa nyt olevan noin 8 prosenttia. Vaikka meillä nyt on paljon työvoimakysyntää, niin työpaikat eivät kohtaa työnhakijoita. Tämä on todella vakava ja kallis ongelma.

Olisiko todella aika nyt tehdä aika suuria ratkaisuja ja nopeasti eikä jäädä odottamaan, kun nämä maksavat niin paljon, koska selvästi on niin, että pelkkä taloudellinen kasvu ei tuo nyt työpaikkoja näille ihmisille? Täytyy tehdä jotakin muuta ja aika suurella kädellä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vaikka näihin kuukausikuvaajiin ei kannata liikaa nojautua, niin helmikuun työllisyysluvut olivat 40 000 suuremmat kuin vuosi sitten. Tämä matalapalkkatuen ratkaisu, sen osalla ikään kuin odotusarvo siitä, mikä sen vaikutus joidenkin vuosien kuluttua työllisyyteen on, liikkuu suuruusluokassa, nyt puhun suuruusluokasta, noin 10 000 plus miinus jotakin. Eli ei pidä myöskään luoda sellaista odotusta, että tämmöinen yksittäinen ratkaisu olisi ratkaisemassa meillä rakennetyöttömyyden. Kyllä hallituksen päätoimet työllisyyden osalta liittyvät tähän yleiseen talouspolitiikkaan, muihin tehtyihin veroratkaisuihin, työvoimahallinnon uudistamiseen, yrittäjyyspolitiikkaan. Näillä on saatava moninkertaisesti suuremmat tulokset.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä on ehdottanut vaihtoehtoja Holmin—Vihriälän mallille, kotitalousvähennyksen kehittämistä, arvonlisäverojärjestelmän kehittämistä sekä muun muassa ed. Rantakangas yksinyrittäjille tukea silloin, kun he palkkaavat uuden työntekijän. On muitakin malleja, perhevapaakustannusten tasaus työnantajien välillä jne.

Voitteko, arvoisa pääministeri, kertoa, ovatko nämä ehdotukset, jotka ovat tulleet muun muassa hallituksen riveistä, valmistelussa, ja vielä kerran: missä aikataulussa, jotta nämä saadaan voimaan mahdollisimman pian?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin olen hallituksessa todennut, niin erilaiset vaihtoehtoiset mallit, myös mahdolliset ikään kuin yhdistelmät eri ratkaisuista, ovat kaikki harkittavissa, ja näin pitää ollakin. Aikataulun osalla, kuten totesin, se, mikä on muodollista päätöksentekoa, koskee sitä, että budjettiriihessä tehdään ratkaisut, ja teille eduskuntaan ne tulevat sitten syksyllä.