Herra puhemies! Olimme pari viikkoa sitten pääministerin ja ympäristöministerin kanssa merentutkimusalus Arandalla tuolla Suomenlahdella. Siellä oli paikalla myöskin huomattava määrä asiantuntijoita. Teimme myöskin erilaisia kokeita siellä henkilökunnan opastuksella. Kokemushan oli järkyttävä meille kaikille. Suomenlahtihan mätänee, ja ainoa, mitä saimme sieltä pohjatutkimuksesta, oli rikkivedylle haisevaa mätää mutaa.

Koko Suomenlahden ja Itämeren tilahan on aivan dramaattisen huono, puolet on jo hapetonta koko Itämeren altaasta ja kaikki syvänteet. Silakat ovat pienentyneet, eivät saa enää riittävästi ravintoa, keskikoko on pienentynyt. Myöskin on määräyksiä siitä, kuinka paljon on suotavaa syödä Itämeren kalaa. Me voimme sanoa, että meillä on edessämme täydellinen katastrofi. Kysyisin nyt:

Mitä toimenpiteitä hallituksella on nyt pikaisesti suunnitteilla kansallisella tasolla — se on yhtä tärkeä, ja Suomi on edelleen merkittävä Itämeren saastuttaja — kahdenvälisellä tasolla? Ei riitä, että me aina puhumme vain ...

Ei, ei! — Eli kahdenvälinen ja kansainvälinen taso eli EU-taso?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Itämeren tila on todella huolestuttava, niin kuin kysyjä totesi. Varsinkin rannikkovesien osalta meidän oma kansallinen kuormituksemme on ratkaisevassa asemassa, joten meidän tulee katsoa kaikkia meidän kansallisia päästölähteitämme. Esimerkiksi meidän entisestään hyvän jätevesipuhdistuksemme tehostamisella on osavaikutus ja sitten tietenkin maatalouden päästöillä on oma osansa. Sen vuoksi ympäristötuen ehtoja tulee tarkastella tämän ohjelmakauden kuluessakin sillä tavalla, että voidaan tehostaa sen myönteistä vaikutusta myöskin näitten päästöjen lopputuleman kannalta.

Sitten on erittäin tärkeää, että kaikki Itämeren rantavaltiot osallistuvat näihin talkoisiin, koska Suomi ei omilla toimenpiteillään pysty muuttamaan tämän koko meren tilaa. Tässä tietysti me pyrimme etsimään uusia konkreettisia yhteistyökuvioita muun muassa Venäjän kanssa. Puola on tietenkin toinen, jonka tehostuva maatalous tuo jatkossa entistä suurempia kysymyksiä myös tämän rehevöitymisen kannalta.

Herra puhemies! Tämä on niin tärkeä asia, että mielestäni hallituksen olisi käynnistettävä muiden Itämeren maiden kanssa neuvottelut siitä EU-jäsenten kanssa, ja miksei Venäjänkin kanssa, että luotaisiin kokonaisvaltainen ohjelma, jota voitaisiin kutsua EU:n Itämeri-strategiaksi, joka on ollut suunnitteilla, mutta johon ei ole riittävästi varoja ja projekteja olemassa. Tämä on sellainen prioriteetti, että teidän on hallituksessa kerta kaikkiaan ryhdyttävä nyt vakaviin toimenpiteisiin myöskin EU-tasoisesti.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tämä työhän on koko ajan käynnissä, mutta ehkä nyt juuri Itämeri-strategian nimellä ei ole, mutta korostaisin tässä kuitenkin Itämeren suojelukomission eli Helsinki-komission asemaa sen takia, että yksistään Itämeren rantavaltioiden EU-jäsenmaiden yhteistyö ei tässä tuo tulosta, vaan me tiedämme, että jollei Venäjä ole näissä mukana, niin silloin ei merkittävää edistystä ole mahdollista saada. Siksi on tärkeää paitsi Suomen ja Venäjän myös EU:n ja Venäjän ja kaikkien Itämeren rantavaltioitten kesken tapahtuva yhteistyö. Syksyllä on Itämeren suojelukomission seuraava ministerikokous tulossa, ja siihen liittyen valmistellaan erilaisia toimenpiteitä myös uusien keinojen löytämiseksi rehevöitymisen pienentämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, kun tiedämme Itämeren tilan. Kotimaisista toimistahan eniten Itämerta kuormittaa maatalous, sen me kaikki tiedämme jo pitkältä ajalta. Tiedämme myös, että nämä tavoitteet, jotka Itämeren suojeluohjelmassa on asetettu maatalouden päästöjen suhteen, eivät tule täyttymään tällä menolla, mikä siis tarkoittaa, että me tarvitsemme merkittäviä lisätoimia maatalouden päästöjen rajoittamiseksi.

Me maksamme ympäristötukia isoja summia, ja varmasti jossain vaiheessa, niin kuin ministeri täällä viittasi, tullaan tarkastelemaan ympäristötuen ehtoja, mutta voiko ministeri nyt jo tältä istumalta antaa takuut siitä, että hyvin nopeissa toimenpiteissä hallitus käy tämän ympäristötuen ehdot läpi ja katsoo, että ihan oikeasti myös tapahtuu niin, että tämä ympäristöohjaavuus tukien suhteen paranee? Ei voi olla niin, että me veronmaksajina maksamme paljon tukia, joilla ei todellista ympäristöohjaavuutta ole. Eli tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys ja toivon, että ministeri Lehtomäki käyttää omia suhteitaan saadakseen tätä asiaa eteenpäin.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tietysti varsinaisesti ympäristötuki on tuolla maa- ja metsätalousministeriön puolella, ja toivon, että myös ministeri Anttila voi tätä kommentoida.

Mutta toki on huomattava se, että sinänsähän esimerkiksi se ravinnelannoitus, jota suomalaisiin peltoihin laitetaan, on hyvin paljon jo pienentynyt. Mutta siellä on sitten tätä vanhaa jäämää, joka nyt sitten valuu vesistöihin, ja sen takia tämä lopputulema ei ole parantunut niin paljon kuin alkupäässä on toimia jo tehty. Mutta on ilman muuta selvää, että myös viljelyn puolella edellytetään monia erilaisia toimia, jotta me pystyisimme pikaisesti pienentämään myös sitä vesistöön valuvaa määrää.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! On totta, että ed. Viitasen esiin nostama kysymys on tärkeä. Mutta tänä vuonnahan käynnistyy maatalouden ympäristötukiohjelma, jossa ensimmäisen kerran todella ne toimet, jotka nyt tehdään, ovat vastikkeellisia. Tarkoitan sitä, että ne käytännössä edellyttävät ja vaativat myöskin viljelijöiltä konkreettisia toimia. Edellisen kerran, kun tätä ympäristötukiohjelmaa tehtiin, osa siitä oli tulotukivaikutuksellista. Sellaista ei ole tällä kertaa enää. Nyt vaan on ollut se ongelma, että ympäristötukiohjelma ollaan nyt vasta saamassa hyväksytyksi EU-komissiossa ja toimenpiteet käynnistyvät. Viljelijät tulevat saamaan mahdollisuuden täydentää hakemuksiaan. Me toivomme toki, että mahdollisimman moni viljelijä on näissä toimenpiteissä mukana. Se on tässä se ydinkysymys, että se onnistuu.

Arvoisa puhemies! Tutkijat ja järjestöt ovat varoittaneet Itämeren huolestuttavasta tilanteesta jo pitkään. Pitääkö alkaa puhua sitä kieltä, jota yleensä ymmärretään, eli rahan kieltä. Hallitusohjelmassahan on kirjattu hyvin ajatus siitä, että laadittaisiin yhteistyössä Itämeren rantavaltioiden kanssa niin sanotun Sternin mallin mukainen raportti, jossa punnittaisiin Itämeren taloudellista merkitystä ja toisaalta Itämeren suojelun taloudellisia hyötyjä. Hallitusohjelma lähtee siitä, että se laaditaan Itämeren maiden kanssa yhteistyössä. Kysyisin ympäristöministeri Lehtomäeltä:

Aikooko Suomi olla tässä aloitteellinen? Jos käy niin, että muita maita ei saada mukaan, voisiko Suomi vetää tällaista hanketta ihan omin päin?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Sinänsä tämä rahan kielelle muuttaminen näyttää tässä kansainvälisessä ilmastopolitiikassakin tuovan potkua asioihin, joten se voi olla kyllä hyvä etenemistie myös Itämeren osalta. Mutta ihan niin kun hallitusohjelmassakin on todettu, niin ensisijainen ja tärkein etenemiskanava siinä olisi näitten kaikkien Itämeren rantavaltioitten kesken, enkä haluaisi ainakaan vielä etukäteen lähteä ennakoimaan sitä, että se tavoite ei onnistu, vaan täytyy tietysti ja Suomen tulee olla siinä ja Suomi tulee olemaan aktiivinen, lähteä sitä työtä Helcomin puitteissa tekemään.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset! Ministerit! Pääministeri! Mitä sanaa käytetään yleensä EU:ssa, puhutaanko aina Baltic Seasta ja annetaan se kuva, että niin sanottu Itämeri on sitten jonkunlainen Baltia ja Puolanmeri, eivätkä ne ressukat ymmärrä, että täällä on nämä Suomenlahdet ja Pohjanlahdet? Nimittäin kysyisin sitä, aikooko tämäkään hallitus koskaan päästä siihen tilaan, että muutettaisiin koko säälittävä Itämeren nimi vaikka Etelämereksi tai Länsimereksi, koska me olemme Suomessa. Tämähän on ruotsalainen ja Ruotsin vallan aikainen jäänne, että me puhumme Itämerestä, ja sitten kun Euroopassa puhutaan vielä Baltic Seasta, niin puhutaan jostain ihan eri paikasta kuin siitä, missä meillä täällä Venäjän kanssa on ongelma tämän oman läntisen ja eteläisen meremme kanssa. Viroksikin se on Läänemeri.

Aikooko hallitus koskaan selkeyttää tätä meille hyvin tärkeätä merikäsitystä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olen huomannut, että englanninkielellä se taidetaan enemmän sanoa: Baltic Sea. Meille se on Itämeri. Nimi ei tässä merta pahenna, vaan se, mitä sille on aiheutettu.

Arvoisa herra puhemies! Edellisten ympäristöministereiden aikana, ministerit Wallin ja Enestam, Suomi oli aktiivinen sen suuntaan, että jatkuvasti lisääntynyt henkilömatkustajaliikenne Itämerellä saataisiin paremmin kontrolliin. Silloin Suomi toimi Helcomissa aktiivisesti, ja on osoittautunut, että edelleenkään nämä matkustaja-alukset eivät kylliksi eikä vaadittavalla tavalla tyhjennä omia jätevesiään satamiin, vaan ne tyhjennetään merelle.

Aikooko nykyinen ympäristöministeri olla tässä asiassa edelleen aktiivinen?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kyllä aikoo. Me ajamme Itämeri-komission puitteissa nimenomaan sellaista ratkaisua, että myös tämä jätevesien tyhjentäminen avomerelle tulisi kielletyksi, koska se ei kyllä mielestäni ole millään tavalla tätä päivää. Satamat on varustettu hyvillä jätevesikäsittelylaitoksilla, joten kyllä laivaliikenteen pitää päästä tässä parempaan ruotuun.

Arvoisa puhemies! Kotoista kuormitusta täytyy tietenkin vähentää Itämereen, mutta erittäin tärkeätä Suomenlahden kannalta on myös Venäjältä Pietarin ympäristöstä tuleva kuormitus. Jätevesipuhdistusjärjestelmissä siellä on edetty, mutta kasvavat sikalat, kanalat, erittäin suuret tuotantoyksiköt ja niitten lanta uhkaavat aiheuttaa melkoisia lisäravinnekuormia, jotka sitten päätyvät Suomenlahden rannikolle, erityisesti Suomen rannikoille ihan veden virtaussuunnista johtuen.

Onko nyt EU:n tulevasta naapuruusohjelmasta apuja tähän kysymykseen ja onko sen painotuksia näissä Venäjän ympäristöongelmien ratkaisussa jo päästy pohtimaan?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Sinänsähän on onneksi myönteisiäkin askeleita tulossa, kun tämä kemiallinen fosforinpoisto tulee Pietarissakin syksyllä käyttöön, millä on oma myönteinen vaikutuksensa, mutta sitten on nousemassa uusia Itämeren kannalta uhkaavia tekijöitä. Sinänsä minulla on käsitys, että Venäjälläkin nämä päästörajoitukset ovat suhtkoht kunnossa, mutta sitten tietysti se, pystytäänkö valvomaan ja miten ne toimeenpannaan, voi olla toinen kysymys. Meidän on hyvin avoimin silmin katsottava nyt erilaisia konkreettisia yhteistyöhankkeita, joita me voisimme toteuttaa myös näiden maatalouden päästöjen osalta. On muistettava, että myös suomalaisten ja Suomen näkökulmasta kustannustehokkainta Itämeren suojelua on osallistua näihin yhteisiin hankkeisiin Venäjällä. Sen takia on perusteltua, että sitä työtä tehdään jatkossakin.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että Itämeren tilanne on todella huolestuttava, ja kiinnitän huomiota siihen, että esimerkiksi Wwf on todennut, että hallitusohjelmassa on luvattoman vähän konkretiaa tämän tärkeän tavoitteen toteuttamiseksi. Haluaisin tiedustella ympäristöministeriltä, miten näette tämän maatalouskysymyksen esimerkiksi kosteikkojen osalta, joka tavoite on kyllä luisumassa kovin kauas, jos ajatellaan, että on tarkoitus ollut perustaa 20 000 hehtaaria kosteikkoja suojaamaan vesistöjä maatalouden päästöiltä ja tämän hetken tieto on se, että vasta noin alle sata hehtaaria näitä on perustettu.

Eikö tämä nyt vaatisi hallitukselta hieman ripeämpiä otteita ennen kuin todella saamme joitakin vakavia ongelmia tässä Itämeren alueella? Tämä tuntuu nyt vähän liian hitaalta taaperrukselta tämä Itämeren eteen tehtävä työ, ainakin jos lukee hallitusohjelmaa. Toivoisin, että voisitte esittää vähän lisää konkretiaa.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Puhemies! Ongelma on tietysti se, että vaikka maatalouden kaikki uudet päästöt loppuisivat tänä päivänä, niin se vanha valuma ei lopu heti, koska esimerkiksi fosforia on maaperässä niin kuin vanhan lannoituksen peruja. Minäkin olen kuullut jo erilaisia asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat ikään kuin parhaimpia esimerkiksi viljelymenetelmiin tai suoja-alueisiin liittyviä menetelmiä. Tietysti niistä olisi hyvä olla mahdollisimman hyvä yhteisymmärrys. Ei pidä liian tarkasti jäädä pelkästään kosteikkokysymykseen, joka on kyllä sekin tärkeä, vaan hoitaa erilaisilla suoja-alueilla ja myös viljelymenetelmillä niin, että kasviainesta jää peltoon talven ajaksi. Niilläkin on olennainen vaikutus siihen, mikä tämä valuma on. Joten hyvin monen raiteen etenemistä tässä tarvitaan, mutta olen siitä yhtä mieltä, että nopeasti ja konkreettisesti.