Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Rahanpesun estäminen on yksi tehokkaimmista keinoista vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä. Laki korvaisi voimassa olevan rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain. Ehdotetulla lailla pannaan täytäntöön kolmas rahanpesudirektiivi. Esityksen tavoitteena on osaltaan toteuttaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelmaa, jonka avulla pyritään vaikeuttamaan rikoksentekomahdollisuuksia, lisäämään rikoksiin syyllistyneiden kiinnijäämisriskiä sekä vähentämään ja palauttamaan rikoksen kautta saatua rikoshyötyä.

Uuden rahanpesulain soveltamisala olisi voimassa olevaa lakia laajempi. Lain piiriin tulisivat uusina ilmoitusvelvollisina muun muassa elinkeinonharjoittajat siltä osin kuin ne ottavat vastaan käteistä vähintään 15 000 euroa. Ehdotettava laki sisältää myös entistä yksityiskohtaisempia ja täsmällisempiä säännöksiä asiakkaiden tunnistamisesta ja tuntemisesta sekä asiakassuhteiden jatkuvasta seurannasta. Asiakkaan tuntemista koskevat menettelyt ovat yksi tärkeimmistä osatekijöistä tehokkaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Maksuliikenteelle ja valuutanvaihtotoimintaa harjoittaville sekä omaisuudenhoito- ja yrityspalveluita tarjoaville asetettaisiin direktiivin vaatimusten mukaisesti rekisteröitymisvelvollisuus ennen toiminnan aloittamista.

Rahoitusalalla toimivien ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten toimintaa pyritään kehittämään siten, että niitä ei voitaisi käyttää rahanpesuun tai terrorismin rahoituksen välineenä. Lakiesitys edellyttää soveltamisalan piiriin kuuluvien ilmoitusvelvollisten aikaisempaa huolellisempaa toimintaa sekä korostaa henkilökunnan koulutustarvetta. Esityksen mukaan vero-, tulli-, rajavartio- ja ulosottoviranomaisten sekä konkurssiasiamiehen olisi huolehdittava siitä, että niiden toiminnassa kiinnitetään huomiota rahanpesuun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen sekä epäilyjen ilmoittamiseen Rahanpesun selvittelykeskukselle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä ei ole mitään muuta kuin periaatteessa myönteistä sanottavaa. Tässä on kuitenkin palautettava mieleen, kuinka näissä rahanpesulainsäädäntöasioissa lähdettiin eduskunnassa liikkeelle. Vuonna 1998 hallintovaliokunta käsitteli vastaavaa ensimmäistä lakiesitystä, ja muistan siltä ajalta erinomaisen hyvin, millä lähdettiin liikkeelle. Lähdettiin liikkeelle sillä, että rahanpesu oli todella lähtenyt Helsingin seudulla käyntiin, ja semmoinen näyttävin esimerkki oli, että Kruununhaassa, täällä Helsingin kaupungissa, oli suuri kiinteistö tullut hankituksi pestyllä rahalla. Sattumalta se tapaus tuli ilmi, ja se herätti säätämään ensimmäisen lain. Silloin käytiin eduskunnassa asiasta perusteellinen keskustelu. Silloin käytiin samanlainen keskustelu myöskin hallintovaliokunnassa, jossa silloin satuin olemaan jäsenenä, ja silloin kiinnitettiin huomiota siihen, että tokkopa nämä välineet riittävät siihen, että saadaan rahanpesu kunnolla kuriin. Nyt voidaan todeta, että on tarvittu EU-lainsäädäntöä, direktiiviä ohjaamaan kansallista kykenemättömyyttä näissä asioissa.

Jos tehtäisiin sellainen koe, että täällä Helsingin kaupungissa kaikki rahanpesua harjoittavat ravitsemusliikkeet suljettaisiin yhdellä käskyllä, niin kylläpä olisi varsinaisia jonoja muutamien aukiolevien ravitsemusliikkeitten ovella iltasella tuossa kymmenen maissa. Siinä määrin merkittävästä asiasta on kysymys. Niitä kansanedustajatovereista, jotka haluavat tutustua tähän ilmiöön lähemmin, kehotan olemaan liikkeellä aamuöisin kello kahden ja viiden välillä täällä kaupungilla (Ed. Kimmo Kiljunen: Ei kannata olla silloin liikkeellä!) ja tutustumaan, millä tavalla liiketoimintaa harjoitetaan — ei suinkaan ravitsemusliikkeissä myymällä siellä asianomaisia tuotteita vaan harjoittamalla näitten tilojen uudelleen käyttöön saamista jnp., siis eräällä tavalla sisätilojen ilmiasun muuttamista. Kysymys on siis siitä, että toimija vaihtuu erittäin nopeasti, ja kaikessa on kysymys rahanpesusta. Yks hailee, mitä se tuottaa, pääasia, että se raha kulkee tällaisen ravitsemusliikkeen kautta.

Arvoisa puhemies! Tämä asia oli esillä hallitusneuvotteluissa, ja silloin tässä laajemmassa kontekstissa, elikkä harmaan ja mustan talouden torjunnassa, saatiin aivan erityinen painopistekohde tähän asiaan, tavoiteohjelmaan kohdaksi 6. Tässähän on kysymys sen pienestä osa-alueesta. Mielenkiintoistahan näissä lainsäädäntötoimissa on se, niin kuin tästäkin hallituksen esityksestä käy ilmi, että lisätään lääninhallituksen tehtäviä, kun hallitusohjelmissa lukee, että lääninhallitukset lakkautetaan. Ehkä se on sillä tavalla, että pitää olla joku kohde, joka nyt jollakin tavalla noita asioita hoitaa ja jossakin vaiheessa sitten, kun se lääninhallitus alta häviää pois vuoden sisällä — vai mitähän siinä tapahtuu — niin sitten tämäkin kohta laissa muutetaan, koska tässä vaiheessa siinä jotakin täytyy lukea.

Sitten vielä, mikä siellä on vähän semmoinen vakavaksi tarkoitettu mutta huvittavalta kuulostava kohta, on se, että se koskee verohallinnon toimia ja eräänlaista itsesäätelyä, toimeliaisuuden heräämistä antamaan verohallinnosta tietoja muillekin. Se pitää nyt lakiin oikein merkitä. Jos joku on laiminlyönyt tehtävänsä, se on verohallinnon keskitetty osa näissä asioissa. Siellä on todella lipsuttu pahemman kerran näissä asioissa. Sen takia on yleensä päädytty siihen tulokseen, että valtio menettää vuodessa 2 miljardia euroa verotuloja harmaan ja mustan talouden talousrikollisuuden kautta. Tämä on paljon. Jos se rahamäärä olisi esimerkiksi kehyksissä lisää käytettävissä, niin asiat olisivat aivan kokonaan toisin.

Hyvä lakiesitys, mutta siihen tarvitaan monta tehokasta pontta pistämään asiat kunnolla järjestykseen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin tässähän on kyseessä johdonmukainen EU:n rahanpesun vastainen työ eli kolmas rahanpesudirektiivin täytäntöönpano. Tässä tietysti esitetään myöskin näiden muiden viranomaisten kuin poliisin, siis vero-, tulli-, rajavartio- ja ulosottoviranomaisten ja konkurssiasiamiehen velvoittamista huolehtimaan siitä, että kiinnitetään toiminnassa todella huomiota rahanpesuun ja myös terrorismin rahoituksen estämiseen ja epäiltyjen ilmoittamiseen Rahanpesun selvittelykeskukselle. Tämä on asia, johon on johdonmukaisesti kiinnitetty eri vaiheissa huomiota, ja tämä on noussut monella tavalla ja eri yhteyksissä tärkeäksi, niin Madridin kuin Lontoon terrori-iskujen yhteydessä kuin myöskin elokuussa 2006 Lontoossa johdollani pidetyssä kokouksessa Lontoon terroriuhkan johdosta tehdyssä analyysissa: erityisesti rahaliikennettä on seurattava myös siltä osin kuin se liittyy laajemmin radikalisoitumisen ja rekrytoitumisen vastaisen toiminnan tehostamistarpeeseen.

On muistettava, että nämä iskut Madridissa, Lontoossa ja uhka elokuussa 2006 vauhdittivat näitä erilaisia prosesseja terrorismin vastaisen toiminnan ja radikalisoitumisen estämisessä juuri muun muassa siltä osin, että kyseessä olivat kotouttamisessa tapahtuneet epäonnistumiset ja sitten myöskin rahaliikenteeseen liittyvät, muun muassa imaamien koulutukseen ja imaamikeskusten toimintaan liittyvät selvittelytarpeet.

Mutta minä ed. Pulliaisen lailla kiinnittäisin vähän laajempiin kysymyksiin nyt tässä yhteydessä huomiota. Olin murheellinen, koska hallitusohjelmassa ei selkeästi painotettu ed. Pulliaisen kanssa yhteistä projektiamme eli harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastustamista, jossa edellinen hallitus perusti 81 erilaista virkaa ja perusti vuoden 2004 alusta krp:hen ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön. Ja erityisesti nyt tämän neljännen talousrikosohjelman etenemisen osalta on syytä huoleen.

Muun muassa kiinnitän huomiota siihen, että meillä esimerkiksi vakavissakin, kovissakin talousrikoksissa ensinnäkin kiinnijäämisen riski on pieni, rangaistukset ovat olemattomat: sakkoa, ehdollista vankeutta. Oikeusministeri Brax ei ole paikalla, mutta voisi kysyä, millä tavalla poliisin jäntevää työtä tuetaan, jos oikeusministeri ja hänen joukkonsa korjaavat syyllisen jakausta ja mitään kunnollista seuraamusta ei vakavista talousrikoksista seuraa. Tämä on yhteiskuntamoraalin ja koko yhteiskunnan kannalta vakava kysymys. Finanssiala ja valtiovarainministeriö eivät ole erityisesti sitoutuneet tähän projektiin. Tämä liittyy muun muassa aliurakoiden ja urakoiden ketjuttamiseen, eli tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jossa Saksa, Itävalta ja Hollanti muun muassa ovat lähteneet liikkeelle, mutta meidän valtiovarainministeriömme jarruttaa EU:ssa tätä projektia. Eli oikeus- ja sisäasiainministerineuvostossa olisi kyllä syytä olla ehkä niin kuin omilta pohjiltakin vähän pontevampia.

Sitten tähän liittyy tietysti tämä Europoliin liittyvä tarve. Europolia on vahvistettava sillä tavalla, että se on keskeinen toimija terrorismin torjunnassa ja sille on annettava paremmin sen tehtävän edellyttämiä tietoja myös jäsenvaltioilta niin harmaan talouden, talousrikollisuuden kuin muun muassa terrorismin torjunnan ja rekrytoinnin osalta. Erityisiä ongelmiahan näyttää liittyvän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen ja Europolin väliseen tiedonvaihtoon sekä yhteistyöhön. Suomen pitää edelleen vahvasti tukea Europolin kehittämistä niin, että sen sisällä myöskin eri toimijat, Sitcen ja Europol, saataisiin työskentelemään hyvässä yhteistyössä siitä riippumatta, minkälainen kansallinen turvallisuusrakenne kullakin maalla on. Minusta kuitenkin nykyinen hallitus on Vanhasen ykkösen lailla kyllä kirjannut joulukuussa 2007 Eurooppa-neuvostossa tältä osin tämän linjauksen ihan oikein eli painopisteenä juuri Europolin toiminnan parantamisen. Tältä osin Suomen on syytä olla myöskin edelläkävijä jatkossa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on tällaisen esityksen eduskuntaan tuonut nyt, kun maailmantalouden tilanne alkaa selkeästi heiketä. Nyt tämänviikkoisessa Ecofinin kokouksessa on esillä juuri tähän valvontaan liittyvät asiat ja se, millä tavoin Euroopan unionin jäsenmaat, ovat ne sitten euromaita tai muita maita, voisivat valmistautua siihen, että tiedetään ensinnäkin, mikä on tämä taloudellinen tilanne, minkälaisia arvopapereita on liikkeellä missäkin ja mikä on pankkien tilanne, vakuutusyhtiöitten tilanne, joka tässä esityksessä näytetään otettavan tavalla tai toisella huomioon.

Mutta kun jokaisessa jäsenmaassa on vähän erilainen järjestelmä ja kun Euroopan unionin alueella ei ole sellaista esimerkiksi arvopapereitten clearing-järjestelmää kuin Yhdysvalloissa ja tämä on paljon epäselvempi kaikilta osin, niin se antaa mahdollisuuden juuri siihen, että tällaiset huippurikolliset pystyvät täällä mellastamaan. Kun ajat heikkenevät, niin silloin tietysti otetaan enemmän riskejä. Nythän Euroopan unionissa on lähdetty tätä viemään eteenpäin niitten kokemusten pohjalta, joita Suomella oli 90-luvun aikana, kun meillä oli tämä todella ikävä ja syvällinen pankkien ja yritysten konkursseihin ja muihin johtanut tilanne.

Mutta tässä tarvittaisiin nyt myös resursseja. Monesti, kun rahanpesusta puhutaan, Markku Hirvonen on se, joka otetaan esimerkiksi, ja todetaan, että Hirvonen ei ole tehnyt tätä tai, mitä Hirvonen, tämä yksi erikoinen virkamies, yksin yrittää, kun hän yrittää yksin, kun sillä sektorilla ei kovin montaa muuta ole. Poliisin puolella onneksi on näitä resursseja lisätty, mutta vaikka tässä on kysymys kai noin 5 miljardista eurosta, niin tähän asiaan ei puututa. Se olisi selkeätä rahaa valtiolle, ja sen takia tämä on sellainen asia, jossa Suomen pitäisi nyt näyttää mallia muille Euroopan unionin maille.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pari asiaa. Ensinnäkin se ongelma, että EU:n alueella on Luxemburg, Yhdistyneiden kuningaskuntien tietyt osat, kuten Kanaalisaaret ja Mansaari, joissa on näitä paratiiseja edelleenkin, vaikka niitä on jo jonkin verran saneerattu ja lainsäädäntöä muutettu näissä mainituissa EU:n jäsenmaissa. Muodollisestihan Kanaalisaaret eivät kuulu EU:hun, ja tässä syntyy juuri näitä ongelmia. Sitten on tietysti Liechtenstein jne., jotka ovat lähellä EU-maita.

Mutta toinen ilmansuunta, katsotaan tuonne Kaakkois-Suomeen: Siellä on, voi sanoa, pitkään pulistu siitä, että venäläistä rahaa tulee ja se nostaa kiinteistöjen hintaa. Venäläisellä rahallahan on kiinteistöjen hintaa kyllä nostettu Lontoossakin ja suuremmissakin paikoissa, mutta sen rahan alkuperä ja miten harmaata tai mustaa se raha on, joka tulee Suomeen Venäjältä tai Ivy-maista, on todella vaikeata määritellä. Siihen tietysti pitäisi jonkinlainen keino keksiä, koska ne tarjoukset, joita siellä eri kiinteistöjen ostamiseksi annetaan, ovat paljon yläpuolella suomalaisen kustannustason, mikä nostaa hintoja, ja siinä tuntuu olevan pääasiana, että saadaan tietty rahasumma sijoitettua johonkin kohteeseen.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Maailman finanssijärjestelmän integroituminenhan tässä on tietenkin taustalla, mikä edellyttää sitä, että meille luodaan myöskin ylikansalliselle tasolle, globaalitasolle viime kädessä, finanssijärjestelmän valvontaan ja sääntelyyn liittyviä mekanismeja. Tässä suhteessa ed. Soiniin viitaten, joka ei ole paikalla, joutuu toteamaan sen, että missä on ongelma, sinne EU. Euroopan unioni on tähän asiaan nyt tarttunut. Tämä on jo jatkoa prosessille, jossa pyritään rahanpesua estämään ja terrorismin vastaisiin toimiin, ja tässä suhteessa tämä, sekä unionin direktiivi että nyt sen täytäntöönpano Suomessa, on ensisijaisen tärkeää, ja tästä tietenkin täytyy onnitella hallitusta.

Kuten tässä on nyt useissa puheenvuoroissa tullut esille, on upeata, että hallitus tämän direktiivin on tuonutkin tänne käsittelyyn. Talousrikosten torjunnan osalta edelliset hallitukset ovat olleet aktiivisempia, ja Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassahan talousrikosten torjuntaa ei ole mainittu samalla tavalla kuin aikaisemmin. Jos tähän nyt tartutaan vakavasti tältä osin, niin toivotaan, että tästä jatkoa seuraa.

Se, mikä koskee rahanpesua ja terrorismin torjuntaa, on yksi elementti säätelemättömyydessä, jossa kansainvälinen finanssijärjestelmä toimii, ja täällä viitattiin jo näihin veroparatiisikäytäntöihin, joissa myöskin veronkierto on yhtenä elementtinä. Näitähän on unionin hallinnassa olevilla alueillakin hyvinkin paljon. On viitattu tietysti Kanaalisaariin ja Karibian saariin, muun muassa Gibraltariin jne., Brittiläisiin Neitsytsaariin. Nämä ovat kaikki niitä alueita, joihin meidän täytyy tietysti unionin tasoisesti pystyä pääsemään vakavammin kiinni.

Toinen iso ongelma, jossa nimenomaan rahanpesua paljon tapahtuu, on tietysti johdannaiskauppa ja nämä hedge fundit, vipurahastot, jotka ovat nimenomaan nyt kansallisessa analyysissä, kun on tehty, eräs keino myöskin rahanpesun hoitamiseksi. Tässä suhteessa toivoisi, että hallitus olisi aktiivisempi ja erityisesti tietysti nyt, kun vakuutusvalvonnankin puolelta on tuotu esille se, että meidän eläkerahojamme ...

Minä lopetan, puhemies, tähän. — Kun eläkerahoja on sijoitettu näihin suojarahastoihin, niin näiden valvontaanhan täytyisi hallituksen kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota kuin tähän asti.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoiko ed. Kimmo Kiljunen äsken, että Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa ei olisi tästä sanottu? (Ed. Kimmo Kiljunen: Talousrikosten torjunnasta!) Kyllä todellakin on sanottu ja oikein reippaasti. Nyt on vaan tämä vauhtiin lähteminen ollut vähän hankalaa, nimittäin se on siellä kuudentena tavoiteohjelmakohtana aivan erikoisesti todettu, ja pelkkä vaatimattomuus estää sanomasta, mikä ryhmä sen sinne sai. Nyt on kysymys vaan, että pitäisi saada sitten oikein ponnekkaasti toimia tämän homman kuntoon saamiseksi, koska tältäkin hallitukselta hynät loppuvat kohta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sinänsä tämä on erinomainen kehitys tässä laissa, mutta täällä on vähän tämmöisiä ... Esimerkiksi salassapitovelvollisuuteen tulee tämmöisiä poikkeuksia, kuinkahan täällä sanottiin: "Artikla sisältää myös poikkeuksia salassapitovelvollisuuteen. Rahanpesudirektiivin 28 artiklan mukaisesti säädettäisiin, kenelle ja millä edellytyksillä tieto siitä, että rahanpesuilmoitus on tehty, voidaan antaa. Poikkeukset salassapitovelvollisuuteen on päädytty henkilötietojen suojelunäkökulmasta johtuen pitämään mahdollisimman suppeana." Tässä ei sanota nyt, kenelle näitä sitten annetaan ja monelleko hallituksessa ja minne EU-maihin näitä menee. Tässä koko ajan tavallaan joudutaan tietysti nuoralla tanssimaan, kun tämä alkaa jo tällä riskiperäisellä arvioinnilla ja asiakkaiden tuntemuksella. Tässä kyllä annetaan taas Europolille, vai mikä sen nimi nyt olikaan, ja Interpolille uusia eväitä myös tavallisten kansalaisten, vähänkin jos vaikuttaa riskialttiilta, asioiden penkomiseen.

Mielenkiintoinen asia on myös se, että onneksi kuitenkaan tämä riskialttius ei ulotu kirpputoreille, koska täällä on olemassa tämmöiset 15 000 euron suoritukset ja toimintajutut. Ajattelin sitä, kun kirpputoreja on yritetty saada kuriin ja niitä on Eurooppa täynnä ja ne voidaan rinnastaa yrityspalveluihin. Mutta täällä on tosiaan mainittu erityisesti tämmöinen 15 000 euron raja, jolloin rahanpesudirektiivi ei tavallaan mene sitten sinne pienempiin kauppasummiin mukaan. Silti voisi kuvitella, että oikein kunnon syndikaatteja, kaiken näköisiä terroristityyppisiä, voisi olla monilla kirpputoreilla ja hoidella paljon isompiakin summia. Ainakin entinen edustaja Aittoniemi oli aina huolissaan siitä, että kirpputoreilla tehdään kauheasti kaikkea semmoista, joka täytyisi pistää veronalaisuuteen ja tarkkailuun.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Suomessa rakennusala on sellainen ja miksei palveluala, ravintola-ala, missä tällaista rahanpesua ja harmaata taloutta tapahtuu ja usein sillä lailla, että kun tuodaan ulkomailta työvoimaa, niin siinä yhteydessä on veronkiertoa ja näitten ihmisten työehtojen polkemista, ja samoin harmaata työvoimaa pidetään Suomessa. Tässä on kuvaavaa, että täällä käyvät työnantajat ja työntekijät niin rakennusalalta kuin ravintola-alaltakin yhdessä lobbaamassa, että hallituksen ja eduskunnan pitäisi jotain nyt tehdä tälle, kun täällä Suomessa nämä rehelliset yrittäjät eivät nyt pärjää näitä tämmöisiä rikollisia yrittäjiä vastaan urakkakilpailuissa ja muissa. Sillä lailla tämä suomalaisia yrittäjiäkin kaltoin kohtelee.

Ed. Pulliainen sanoi, että hallitusohjelmassa on maininta, että pitäisi tähän panostaa. Varmasti on, mutta niin kuin veroasiantuntija Hirvonen on kertonut julkisuudessa, siihen pitää saada tarkastajien käsiä lisää, muuten tällaista ongelmaa, mikä Suomessa on, ei saada hallintaan. Saksassahan paljastui myös, että sieltä oli Liechtensteiniin, vai mihin se oli, suuria rahoja siirrelty. En tiedä, onko Suomesta, sitä ei ole hallitus luvannut selvittää, onko täältä myös siirretty rahoja näihin veroparatiiseihin luvatta.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä lainsäädäntö, mikä nyt on esillä, on sinänsä periaatteessa hyvä asia, mutta sitten kun miettii, annetaanko viranomaisille resurssit yhteistyöhön tässä, meillähän Tulli, poliisi ja työsuojeluviranomaiset tekevät periaatteessa hyvää yhteistyötä näissä. Me kävimme Tullin eräässä pisteessä ja keskustelimme tästä asiasta, ja meiltähän puuttuvat kumminkin taloudelliset resurssit siinä, että ei ole toimijoita eikä ole toimivaltaa riittävästi, että päästäisiin kiinni niihin asioihin todella. Käytännössähän pienet tekijät tässä jäävät kiinni. Meidän pankkitilejämme valvotaan, erilaista rahaliikennettä pystytään valvomaan nykykonsteilla suhteellisen helpolla. Mutta sitten isot kalat elävät täällä yritysmaailman puitteissa. On puhuttu harmaasta taloudesta. Kuka vahtii isoja yrityksiä, kansainvälisiä firmoja, paljonko siellä liikkuu? Toivoisi, että tähän tulisi lisää rahaa niin virkojen määrässä kuin sitten myös toimivallassa, koulutuksessa ja ammattitaidossa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt vielä kun sisäasiainministeri on paikalla, ihan pari tällaista kysymyksen luonteista asiaa.

Ensinnäkin valvontavastuu, joka nyt siirtyy sitten ymmärtääkseni yhdelle lääninhallitukselle. Mitenkä tämä on ajateltu järjestettävän sen jälkeen, kun lääninhallitukset loppuvat? Onko mietitty jo viranomaista, kenelle nämä tehtävät mahdollisesti siinä tapauksessa siirtyvät?

Toisekseen sitten tämä koskee hyvin laajaa yritysjoukkoa, hyvin uutta yritysjoukkoa, siis ei perinteisesti enää pankkialan ammattilaisia vaan ihan yhden kahden henkilönkin pieniä yrityksiä, jotka ovat esimerkiksi lakiasiaintoimistoja ja muita vastaavia, tilintarkastuksesta vastaavia yhteisöjä. Miten on tarkoitus järjestää kattavasti tämä koulutus, kun katson kuitenkin, että tämän lain soveltamisala on sen verran spesiaalia tehtävää, että se ei ihan keskivertokansalaiselta kyllä välttämättä onnistu? Onko tässä ministeriö järjestämässä jotakin kattavampaa valtakunnallista koulutusta sitten, kun tätä lakia aletaan soveltaa?

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi tulin korokkeelle, kun 2 minuuttia saattaa ylittyä.

Vastaisin ed. Pulliaiselle, kun hän toi esille äsken sen, että vertasin omassa puheenvuorossani lyhyesti kahden Vanhasen hallituksen ohjelmia. Tietysti ohjelmat ovat yksi seikka, toinen seikka on se, mitä tehdään käytännössä. Mutta katsotaan ohjelmatasolla. (Ed. Pulliainen: Pääministeri on sama!) — Joo.

Ensimmäinen Vanhasen hallitus, jossa siis sosialidemokraatit olivat mukana — kannattaa huomioida sen hallituksen kokoonpano, jos käy niin, että ed. Pulliainen ei sitä muista — oli erittäin vahva nimenomaan talousrikollisuuden torjunnan ja harmaan talouden torjunnan osalta. Siinä ohjelmassa todettiin ensin hallitusohjelman tasolla, ja sitten voidaan katsoa, mitä on tehty. Entinen sisäasiainministeri Rajamäki jo täällä kertoikin vähän.

Mutta ohjelmatasolla: Talousrikosten ja harmaan talouden estämiseksi ja rikoshyödyn takaisin perimisen tehostamiseksi kehitetään lainsäädäntöä. Työntekijöiden työehtojen valvontaa tehostetaan. Ulkomaisen työvoiman valvontaa tehostetaan. Ulosottoviranomaisten toimintaa tehostetaan. Konkurssipesien valvontaa tehostetaan ja poliisin rikostutkintaa ja rikostorjuntatyötä tehostetaan. Luotiin laaja ohjelma myöskin, neljäs talousrikostorjuntaohjelma, jonka edellinen hallitus teki, ja oli eräitä muita toimenpiteitä, joista ed. Pulliainen on tietoinen.

Tässä Vanhasen toisessa hallituksessa, jossa sosialidemokraatit eivät ole mukana — sekin kannattaa ed. Pulliaiselle kertoa, jos hän ei sitä tiedä — ei mainita talousrikollisuutta sanallakaan. Siellä on kieltämättä mainittu harmaa talous veropolitiikan kuudesta keskeisestä tavoitteesta puhuttaessa ja viitataan erityisesti ympäristöpolitiikkaan näiden toimien osalta.

Tässä suhteessa ohjelmatasolla nämä kaksi hallitusohjelmaa ovat hyvin erilaisia, kun me puhumme talousrikollisuuden torjunnasta. Toivon kuitenkin sitä, kun täällä sisäasiainministeri on paikalla, että käytännön toimet ovat enemmän kuin mitä itse hallitusohjelmassa tästä asiasta sanotaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt, ed. Kimmo Kiljunen, täytyy palauttaa teidät arkipäivän järjestykseen. Kun nuo äsken mainitut Vanhasen ykköshallituksen hallitusohjelman tavoitteet tietysti hyvä sisäministeri Rajamäki ajoi läpi, no, eihän niitä nyt tarvitse mainita, kun ne ovat valmista kamaa. Mutta se homma, mikä jäi todellakin, on harmaan talouden, sen vaikeamman osan, torjunta. Siinä suhteessa tämä hallitus otti sen aivan erikoisesti tavoiteohjelmaan, ja siinä suhteessa ei vielä ole edetty sillä tavalla kuin olisi pitänyt edetä. Sitä ollaan nyt ajamassa kovalla vauhdilla läpi. On tehty niin, että on oikeusministeriön, valtiovarainministeriön jnp. rooteliin kuuluvat asiat kartoitettu, ja ne asiat ovat kuulemma ministerien välillä sovitut, mitenkä ne hoidetaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus on antanut tämän esityksensä laiksi. Tässä haluan yhtyä niihin puheenvuoroihin, joissa on korostettu, että tarvitaan riittävästi voimavaroja, henkilöstöä, henkilöstön kouluttamista. Kysymys on niin vaativasta erikoisosaamisesta, että voi olla hieman vaikeaa tällaisen henkilöstön löytäminen, mutta toivon, että siihen rekrytointikeinot ovat olemassa.

Claes Andersson /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä rahanpesussa veronkierto on eräs tärkeä komponentti. Ruotsissahan taannoin tuli ilmi, että Ruotsin valtio oli ostanut liechtensteinilaisesta pankista listan, jossa oli tuhatkunta ruotsalaista suurtuloista ihmistä. Kävi ilmi, että siellä oli kysymys sadoista miljoonista kruunuista. Kysyisinkin ministeriltä, onko nyt Suomessa tämmöisiä listoja yritetty saada käsiin, ja jos ei ole, niin miksi ei, koska on todennäköistä, että samat mekanismit ovat toimineet muissa Skandinavian maissa ja myöskin Suomessa kuin mitä Ruotsissa on käynyt ilmi.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä, kun käymme ed. Pulliaisen kanssa tätä debattia, niin minä toivottavasti en ymmärtänyt teidän puheenvuoroanne oikein, kun minulle jäi semmoinen mielikuva, että talousrikollisuus olisi tästä valtakunnasta jo ratkennut, kun hallitusohjelmassa sitä ei tarvitse mainita ja riittää puhe harmaasta taloudesta. Ymmärsin, että kun ministeri on tuonut tämän direktiivinkin tänne meille täytäntöönpanoa varten, niin tässäkin puututaan erääseen isoon ongelmaan talousrikollisuuden osalta. Toivon, että en ymmärtänyt teitä oikein, mitä te sanoitte.

Mikä koskee sitten tämän hallituksen toimia, sehän on se kiinnostavampi asia kuin pelkästään ohjelmallinen taso. Onhan se huolestuttavaa, että nimenomaan työsuojeluviranomaisia hallitus on vähentämässä tässä valtakunnassa. Nimenomaan tehtävänä on valvoa työmarkkinoiden toimintaa ja valvoa erityisesti siinä, että työehtoja täällä noudatetaan myöskin ulkomaisen työvoiman osalta. Jos tätä puolta lähdetään heikentämään, niin me annamme tilaa sekä tälle harmaalle taloudelle että talousrikollisuudelle monella tapaa. Siinä mielessä, ed. Pulliainen, vielä tärkeämpää kuin hallitusohjelman seuraaminen ja vertailu on katsoa, mitä hallitus tekee. Valitettavasti sosialidemokraatit eivät ole tässä hallituksessa — he tekisivät tehokkaammin töitä tällä lohkolla, kuten nykyinen hallitus jättää tekemättä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt vaan ihan lyhyesti sillä tavalla, että nyt pitää muistaa se, että minä kehuin edellisen hallituksen aikana ministeri Rajamäkeä niin, että aivosta otti, kun jouduin aina kehumaan ja kehumaan, kun hän muutti poliisin tehtäväkuvia, ohjasi resursseja tähän toimintaan jnp., ja ne nyt ovat siellä. Nyt se, mikä jäi, on se kaikkein vaikein alue elikkä harmaan talouden homma. Siitä on nyt kysymys. Toisin sanoen se työ tehtiin loistavan hyvin edellisen hallituksen aikana, se pohjatyö, ja nyt pitää keskittyä siihen osaan, mitä silloin ei voitu hoitaa.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa herra puhemies! Ihan mielenkiintoista kuunnella tätä debattia vähän asiasta ja hieman asian vierestäkin.

Tässä nousi esille myös muutamia kysymyksiä. Ed. Salo kysyi tilannetta lääninhallitusten purkamisen jälkeen. Tältä osin asiaa ei tietenkään ole vielä ratkaistu, vaan siinä yhteydessä katsomme, kenelle nämä tehtävät olisi tarkoituksenmukaista säätää. Tällä hetkellä on ajatus, että Etelä-Suomen lääninhallitus toimisi tässä viranomaisena.

Koulutuksen osalta voin todeta sen verran, että laki koskee arviolta noin 10 000:ta yritystä ja varmasti tässä sen jälkeen, kun laki on astumassa voimaan, tulee myös katsoa nämä koulutustarpeet. On tietysti aivan totta, että silloin kun on kyse erikoislainsäädännöstä, on erinomaisen tärkeää, että myös riittävä koulutus on saatavilla. Eli pidän tätä hyvin tärkeänä yksityiskohtana, joka tulee myös toimeenpanon osalta huomioida.

Tässä nousi muutamia muitakin kysymyksiä. Muun muassa ed. Claes Andersson kysyi Liechtensteinin tilanteesta ja tähän liittyvistä rikoskysymyksistä. Minun tietooni ei ole tullut, että listoilta olisi löytymässä tai niillä voisi olla suomalaisia. Tilanne on tällä hetkellä se, että veroviranomaiset ovat tässä avainasemassa ja poliisille ei ainakaan tämänhetkisen tiedon mukaan mitään virka-apupyyntöä ei ole tältä osin tullut, eli sisäasiainministeriön näkökulmasta minulla ei valitettavasti tähän ole mitään ylimääräistä lisättävää. On aivan selvää, että jos virka-apupyyntö tulee, niin siihen tietysti vastataan ja omalta osaltamme ryhdymme toimiin sen asian suhteen. Kuitenkin on syytä seurata tätä tilannetta ja katsoa, mitä sieltä mahdollisesti löytyy. On ensiarvoisen tärkeätä, että me pystymme selvittämään myös rajat ylittäviä rikollisuuden muotoja ja sitä myöten tietysti ottamaan selvää siitä, onko mukana myös suomalaisia toimijoita.

Tässä on oltu huolissaan siitä, panostaako nykyhallitus talousrikostorjuntaan. Kyllä, nykyhallitus panostaa siihen. Aivan joka sanaa ei mielestäni tarvitse lukea hallitusohjelmassa, ja on päivänselvää tietysti, että tämä on yksi tärkeitä painopistealueita. Haluan myös huomauttaa, että talousrikostorjunnalla on myös merkittävä roolinsa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, jonka hallitus tulee hyväksymään tämän kevään kuluessa. Työhän on tällä hetkellä loppusuoralla ja on hyvin pian valmis sitten laajempaan käsittelyyn ja hyväksyntään.

Muutamissa puheenvuoroissa on puhuttu myös resurssitarpeesta. Haluan kuitenkin huomauttaa, että poliisin kehyksiin on tulossa 39 miljoonaa euroa seuraavalle neljälle vuodelle, ja minulla ei ole mitään syytä epäillä, ettemme pystyisi panostamaan myös tähän tärkeään työhön, ja siihen on myös tarkoitus panostaa tältä osin. Mielestäni tämä summa on erinomaisen tärkeä, ja pidän sitä hyvin oleellisena poliisin toimintakyvyn turvaamisen kannalta. (Ed. Rajamäki: Kuinka monta poliisia palkataan, uusia?) — Uusia poliiseja. No, ne tietysti katsotaan erikseen. Ei tietenkään ole tässä vaiheessa, kun on kehyspäätökset tehty, tarkoituksenmukaista yksittäisten poliisimiesten määrään puuttua, kuten varmasti varsin hyvin itsekin ymmärrätte tämän kysymyksen. (Ed. Rajamäki: 2002:n taso pitäisi saada!) — Niin, tämän hallituksen lähtökohta on se, että me emme katso peruutuspeiliin niin kuin edellinen hallitus. Ei ole mitään syytä katsoa vuoden 2002 tasoa. Meillähän on tältä osin tällä hetkellä työn alla laaja resurssiselvitys, joka perustuu myös hallitusohjelmaan, ja sen tarkoituksena on peilata tulevaisuutta, niitä tarpeita, mitä muun muassa kansainvälinen rikollisuus meille aiheuttaa, ja siltä osin meillä on katsanto vuoden 2020 tilanteessa, ja pidän tätä tärkeänä. Me emme tee menneisyystyötä vaan tulevaisuustyötä, ed. Rajamäki.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysymys ei ole menneisyystyöstä, kun on kysymys paikallispoliisin voimavarojen turvaamisesta. Edellisen hallituksen linjaus 2002 oli linjaus, josta sisäministeriö piti kiinni ja hallitus myös valtiovarainministerin kanssa, että poliisien määrää, kokonaismäärää, ei lasketa vuoden 2002 alle. Tämä ministerin ilmoitus, että peruutuspeiliä ei katsota, tarkoittaa siis sitä, että hallitus ei sitoudu sen poliisivahvuuden turvaamiseen, joka edellisen hallituksen keskeinen, tuottavuusohjelmastaan huolimatta, linja oli. Ja on selvää, että jos tästä kokonaismäärästä tingitään, niin paikallispoliisin toimintaedellytykset heikkenevät ja myös erityistehtävien vaatima resursointi vaikeutuu. Kun edellisen hallituksen aikana oli korvamerkittyjä rahoja tähän talousrikollisuuteen, niin nyt niitä ei taas vastaavasti näy.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri nosti koulutuksen tässä esille, niin kuin muissakin puheenvuoroissa on tullut esiin. Kuvaavaa on se, että tässä viikolla tuli ajankohtaisohjelma tästä ydinvoimalatyömaasta, missä on satoja ulkolaisia työvoimana, ja Suomi nyt menettää siellä huomattavia verotuloja. Siellä kumminkin nämä suuret työnantajat kertovat, että siellä käy viikoittain tarkastajia, työsuojelutarkastajia ja verotarkastajia ja näin, mutta siitä huolimatta siellä tapahtuu, että niitä ei saada kiinni eikä vastuuseen niistä maksuista. Eli koulutus taitaa olla nyt avainasemassa, koska eihän, jos siellä joku miehen- tai naisenkuva käy, jos ei se ymmärrä niistä asioista mitään, se lukumääräkään silloin auta. Ja näihin asioihin, että Suomeen tuodaan tämmöistä harmaata työvoimaa: siellä on kyllä myös harmaita työnantajiakin, että niitäkin pitäisi vähän tutkiskella.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri vastasi ed. Claes Anderssonin kysymykseen tästä Liechtensteinista. Kysymys oli siis yhdestä liechtensteinilaisesta pankista, josta on löytynyt 1 400 nimeä salaisilta tileiltä, ja nämä 1 400 ovat syyllistyneet veronkiertoon, ja te kerroitte, että tässä joukossa ei ole suomalaisia. Liechtenstein on 35 000 asukkaan maa, jossa on 16 pankkia ja 1 500 finanssialan yritystä. Onko todennäköistä, arvoisa ministeri, että näillä muilla pankeilla, finanssialan yrityksillä Liechtensteinissa on mahdollisesti suomalaisia nimiä, jotka ovat syyllistyneet veronkiertoon? Tämähän on tietysti jäävuoren huipun murunen, mikä nyt tässä on selvinnyt. Liechtenstein on vain yksi näistä veroparatiiseista, näitähän löytyy. Eikö tässä ole todellinen iso savotta Euroopan unionin tasolla meille kaikille ratkottavaksi? Ja Suomelta vaaditaan tässä myöskin aktiivisuutta.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean tuohon äskeiseen keskusteluun tästä poliisien lukumäärästä. Olen kyllä ministeri Holmlundin kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että tuo 39 miljoonan kehyspäätös — tämä nyt ei ehkä kuulu tähän asiaan, mutta joka tapauksessa — ministeri Holmlund totesi, että se mahdollistaa muun muassa rahanpesun selvittämisen, koulutettujen poliisien erikoistamisen. On aivan selvää, että näin on, koska sitä mukaa kuin pystytään täyttämään poliisivirkoja tuolta tuoreimmasta päästä, se antaa myöskin mahdollisuuden silloin erikoistua ja siirtyä sitten näihin vaativampiin tehtäviin, joita muun muassa nyt käsittelyssä olevan lain tämä suorittaja-, käytännön työ -porras mitä suurimmassa määrin on.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tämä poliisin resurssikysymys ei varsinaisesti ole tämän keskustelun aihe, niin en malta silti olla kommentoimatta muutamalla sanalla ed. Rajamäen puheenvuoroa.

En näe mitään syytä pitää kiinni mistään tietyistä lukumääristä, jos meillä on selkeästi sellainen tarve, että lukumäärän pitäisi olla korkeampikin. Niin kuin tässä totesin, meillä on sitä varten työryhmä, joka katsoo tulevaisuuteen, ja sitä kautta myös saamme tietoja, minkä tyyppisiä poliisimiesten tehtäviä, millaisia virkoja ylipäätään tarvitaan. Tämä kokonaisselvitys on erinomaisen tärkeä. Se, että pitäydytään kiinni jossakin menneiden vuosien luvuissa, ei mielestäni ole tätä päivää ja ei ole myöskään tämän hallituksen linjan mukaista. Me katsomme tulevaisuuteen, niin kuin totesinkin.

Tässä tuli esille ed. Hakolan puheenvuorossa kehysratkaisu. Ed. Rajamäki totesi tuossa pitäneensä kiinni edellisen hallituksen aikana vuoden 2002 tasosta. Tosiasia kuitenkin on se, mitä ei ehkä täältä kaikkia ole syytä mainitakaan, että tiedämme varmasti kaikki, miten tästä määrästä on pidetty kiinni. Eli käytännössä poliisin resurssitilanne on ajautunut tätä kautta erinomaisiin vaikeuksiin, minkä onneksi nykyhallitus on viisaalla päätöksellään korjannut, ja tällä hetkellä pääsemme etenemään tulevaisuustyötä tehden ja katsoen eteenpäin ja pystymme myös panostamaan aidosti niihin kysymyksiin, joista määrärahat on käytetty loppuun edellisen hallituksen aikana, ed. Rajamäki.

Sen verran liittyen vielä tuohon Liechtensteinin kysymykseen tarkennuksena ed. Kimmo Kiljuselle: minä en väittänyt, että siellä ei olisi suomalaisia. Totesin vain, että minun tietooni ei ole tullut, että siellä olisi suomalaisia, joten tähän en voi absoluuttista totuutta tietenkään vastauksessani antaa, mutta minun tiedossani tällaista näkökohtaa ei ole olemassa. Toimivaltainen viranomainen tässä on tietysti veroviranomainen. Jos sieltä selkeästi tulee virka-apupyyntö poliisille, on aivan luonnollista, että silloin myös sisäasiainministeriö ja poliisi tässä kysymyksessä lähtee toimimaan. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, kun tämän tyyppisiä kysymyksiä maailmalla nousee esille ja tällaista rikollista toimintaa, veronkiertoa, esiintyy, että Suomessa olemme myös hyvin tarkkoja sen asian suhteen, niin että ryhdymme toimiin silloin, kun siihen on tarvetta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan jäi tämä ministeriltä kysymättä, kuinka näihin kirpputoreihin sitten suhtaudutaan, vaikka tavallaan vähän huumorilla heitin tuon ex-edustajan määritelmän siitä, että kirpputorit ovat Suomessa kaiken pahan pesä, että pienyrittäjiä sitten myös siinä fiilataan linssiin, kun myydään uutta kamaa siellä. Mutta kun mennään Eurooppaan, niin siellä ne ovat valtavia laitoksia ja siellä menee miljoonia rahaa ja siellä ei enää uskalla liikkuakaan monella Pariisin ja Rooman kirpputorilla, koska ne koko ajan vuorokauden läpeensä vyöryvät siellä, ne rahamäärät ja ne ihmismäärät ja kaikki, mitä siellä vyöryykin. Tietysti on hirvittävä resurssipula lähteä tarkastelemaan. Mutta jos ed. Aittoniemi aikoinaan oli sitä mieltä, että suomalaisia kirpputorejakin täytyy ratsata poliisin voimin säännöllisesti, niin minun mielestäni yksi rankimpia nyky-Euroopan ongelmia ovat justiin nämä kirpputorit tämmöisen kaiken, myös rahanpesun, pesäpaikkana. Onko tähän tulossa mitään tämmöistä ehkä erityistä?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan poliisin perusrahoituksesta, että tämä 2002-tasohan tarkoitti sitä, että sisäministeriö ei antanut periksi valtiovarainministeriölle vaatimuksessa alentaa poliisin vahvuutta. Se oli hyvin keskeinen. Erillisrahoitustarpeet tietysti hoidettiin, myöskin puheenjohtajuus- ynnä muut hommat. Kysehän on siitä, että te olette nyt tuottavuusohjelman yhteydessä menneet 2011-tason 447 viran leikkauksiin, ja nyt tämä kehyssumma, josta te puhutte, ei se mikä yhteenlaskutehtävä ole. Me näemme 2008 vuoden alusta, paljonko sillä aidosti pystytään tähän vahvuuteen paikallispoliisin ja poliisin erityistarpeiden osalta reagoimaan. Tältä osin on muistettava, että 81 talousrikostorjujan uutta vakanssia perustettiin edellisen hallituksen aikana. Haluaisin nähdä, millä tavalla te nyt oikeasti ja aidosti panostatte nimenomaan nyt tässä käsiteltävänä olevan asian parempaan suorituskykyyn Suomessa, myös omaan talousrikostorjuntaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! On hienoa, että olette paikalla, kun teidän hallintoanne käsitellään ja tuodaan meille hallituksen esitystä. Sanoitte, että katsotte tulevaisuuteen, teette tulevaisuustyötä. Pyytäisin kommenttia siihen, mitkä mahdollisuudet teillä, meidän hallinnollamme, on katsoa nimenomaan tässä tapauksessa Pietarin suuntaan ja siihen, tuleeko sieltä harmaata, laitonta rahaa Suomeen sijoitettavaksi esimerkiksi kiinteistöihin. Onko yhteistyötä venäläisten viranomaisten kanssa, ja onko tähän kiinnitetty huomiota ja aiotaanko tulevaisuudessa kiinnittää? Oma käsitykseni on, että tulevaisuudessa tämä on ehkä vielä suurempi kysymys kuin tänään.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! En aina ole kovin päässyt ymmärtämään ed. Pertti Virtasen ajatuksenjuoksua, mutta nyt hän kertoi yhden viisauden. Pitää nimittäin paikkansa, että näissä kirpputori- ja erilaisissa arvohuutokaupoissa, joita välttämättä ei järjestetä liike- tai ammattitoimintana, liikkuu tällä hetkellä huomattava määrä harmaata rahaa. Yleensä se kätketään arvotaulujen taakse ja sitä kautta rahaa liikutetaan. Eli tällaisissa arvohuutokaupoissa, joista näette hyvin useinkin lehdessä ilmoituksia, on myöskin hyvin paljon niin sanottua harmaata toimintaa. Täytyy varmaan valiokuntakäsittelyssä kiinnittää huomiota, mitenkä tämä tulppa pystytään myöskin Suomessa hoitamaan, että tilanne ei meiltä karkaa käsistä.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä kirpputorinäkökulma on ehkä keskustelussa vähän yllättäväkin aspekti. En ole ehkä tullut ajatelleeksi, että kirpputorit olisivat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kannalta oleellinen kysymys, mutta ehkä tämäkin asia on syytä sitten selvittää ja tutkia tarkemmin ja tuoda vaikka erikseen kirpputoria koskevaa lainsäädäntöä, mutta selvitellään tarkemmin, ja katson itsekin, mitä voitaisiin kirpputorien osalta tehdä. Se ei ehkä varsinaisesti aivan suoraan tähän lainsäädäntöön liity, mutta toki on tärkeää, että katsomme mahdollisimman laajalla perspektiivillä tätäkin kysymystä.

On tietysti aivan totta, että harmaa talous on kaiken kaikkiaan hyvin laaja kysymys, niin kuin ed. Pulliainenkin on monessa otteessa esille keskusteluissa tuonut. Siellä on hyvin erityyppisiä mahdollisuuksia suorittaa rikollista toimintaa. Tämä lainsäädäntö, minkä hallitus on nyt esittämässä, on yksi tapa puuttua tähän kokonaisuuteen ja tähän kysymykseen.

Sen verran vielä puuttuisin tuohon ed. Rajamäen yllättäen esille nostamaan kysymykseen liittyen tuottavuustavoitteisiin. Mielestäni tässä kuitenkin pitää olla rehellinen siltä osin, että edellisen hallituksen aikana sisäasiainministeri riitautti tuottavuustavoitteet. Kuitenkin tämä käytännössä tarkoitti sitä, että valtiovarainministeriö leikkasi kehyksistä vastaavat tuottavuustavoitteet, eli sillä ei ollut mitään merkitystä, ja tältä osin mielestäni pitää olla rehellinen molemmilla puolilla, sekä täällä että siellä. Tiedätte itsekin varsin hyvin, että näin on tapahtunut. (Ed. Rajamäki: Hallituksen vaihdoksen yhteydessä!) Tiedätte varsin hyvin myös sen asian, että tuottavuustavoitteet vaikuttavat poliisin toimintamenomomenttiin kehyskaudella 6,3 miljoonaa euroa, kun vastaavasti esimerkiksi pelkästään vuokrakustannusten indeksitarkistukset tekevät 11,5 miljoonaa euroa. Eli kannattaa myös tässäkin pysyttäytyä totuudessa ja hahmottaa aidosti, mitkä merkitsevät minkäkin verran. Eli tuottavuuden ylikorostaminen ja niiden vaikutusten ylikorostaminen tässä keskustelussa ei mielestäni palvele ketään.

Tosiasiassa kuitenkin tällä hetkellä kiinnitämme huomiota siihen, että sitoudumme niihin tuottavuustavoitteisiin, jotka voidaan toteuttaa. Sen käsityksen mukaan, mikä tällä hetkellä on, me pystymme nämä toteuttamaan. Tämä edellyttää hankkeistusta ja selkeästi sitä, että meillä on realistiset tavoitteet tältä osin. Pidän sitä erinomaisen tärkeänä. Tälläkin hetkellä poliisin osalta on paljon yksittäisiä toimia työn alla, joilla pystymme tätä kokonaisuutta ratkomaan. En usko, että se on kenenkään suomalaisen edun vastaista, että poliisi pystyy toimimaan mahdollisimman tuottavasti. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että me pystymme ratkomaan sen tyyppiset kysymykset, jotka ovat pullonkauloina tällä hetkellä poliisitoiminnassa ja -työssä.

Ed. Tiusanen kysyi Venäjän kanssa tehtävästä yhteistyöstä. On tietysti aivan selvää, että Venäjä on tältä osin meille erittäin tärkeä yhteistyökumppani, ja itsellänikin on ollut vetämässä tapaaminen Venäjän sisäministerin kanssa. Tältä osin tulen nostamaan myös rikostorjuntaan liittyviä ja kaiken kaikkiaan yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä esille siinä vaiheessa, kun mahdollisuus tähän tapaamiseen tulee esille. Olen tavannut myös Venäjän rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ja johtoa, ja tältä osin tietysti käymme myös keskustelua siitä, miten rajavartiolaitokset molemmilla puolilla voivat toimia tämän kysymyksen eteenpäin viemiseksi. Tältä osin yhteistyötä tehdään jo tälläkin hetkellä usealla eri tasolla, ja meillä on tietenkin myös kansainvälisiä sopimuksia tältä osin. Kaiken kaikkiaan tämä on mielestäni tärkeä kysymys myös EU:n ja Venäjän välillä, ja tämä on yksi niitä keskeisiä kysymyksiä, joita itsekin oikeus- ja sisäasiainministeriön neuvostoissa tuon esille.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Venäläiset ja sieltä tulleet ostavat paljon maata ja maa-alueita. Onko mitään keinoa, vähäistäkään, varmentaa niittenkin rahojen kotia?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Tämä venäläisten maanhankinta Suomesta on tietysti herättänyt paljon keskustelua, mutta ihan tässä keskustelussa en välttämättä tähän kysymykseen osaa mitään viisastenkiveä antaa. Tietysti kaiken kaikkiaan on aina syytä mahdollisimman tarkkaan pystyä selvittämään, mistä rahat ovat kotoisin, koska on tietysti kaikkien edun mukaista, että rahanpesuun emme millään muodolla syyllisty.