Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ptr-viranomaisten yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää poliisin, Tullilaitoksen ja Rajavartiolaitoksen toimintaa siten, että niille säädetyt tehtävät tulevat hoidetuiksi tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja joustavasti. Ptr-yhteistoiminnan keskeinen yhteinen tavoite on viime vuosina ollut rajat ylittävän vakavan rikollisuuden torjunta. Käytännössä Rajavartiolaitos on keskittynyt laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjuntaan sekä Tulli salakuljetukseen, huumekauppaan ja tavaroiden kuljetuksiin liittyviin törkeisiin veropetoksiin. Poliisi rikostorjunnan päävastuuviranomaisena osallistuu aktiivisesti myös näiden kuten muidenkin rikosten torjuntaan.

Ptr-yhteistoiminnasta on tällä hetkellä säädetty asetustasolla. Säädöstaso on sääntelyn sisällön vuoksi perusoikeusjärjestelmän kannalta liian alhainen. Säädöstaso ei siten ole tukenut riittävästi ptr-yhteistoiminnan kehittämistä. Ptr-viranomaisia koskevissa erillislaeissa on säännöksiä yhteistoiminnasta, mutta niiden muodostama sääntelykokonaisuus on hajanainen eikä siihen liity säännöksiä kaikkia kolmea ptr-viranomaista koskevasta yhteistyöstä. Esimerkiksi jokaisella ptr-viranomaisella on oma henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntönsä. Tietyistä yhteistyömuodoista, kuten yhteisistä tiedonhankinta- ja tutkintaryhmistä, ei ole lainkaan säännöksiä. Käytännön arkipäivän yhteistoimintaa ptr-viranomaisten kesken ovat ohjanneet viranomaisten keskinäiset sopimukset. Niissä on sovittu yhteistoiminnan käytännön järjestelyistä.

Tehdyn esityksen mukaan lain tasolla säädettäisiin niistä keskeisistä asioista, joista säädetään nykyisessä asetuksessa, sekä muista lakitasoisista sääntelyä edellyttävistä ptr-viranomaisten yhteistoimintaa koskevista asioista. Esityksen tavoitteena on, että ehdotetusta laista saisi kokonaiskuvan ptr-viranomaisten yhteistoiminnasta rikostorjunnassa, valvontatoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Ehdotettu lainsäädäntö muodostaisi myös selkeän oikeudellisen pohjan ptr-viranomaisten yhteistyölle.

Ehdotetulla lailla ei muutettaisi ptr-viranomaisten päävastuualueita, mutta sillä parannettaisiin yhteistoimintaedellytyksiä erityisesti rikostorjunnassa sekä lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia tietyissä tilanteissa suorittaa toiselle ptr-viranomaiselle kuuluvia rikostorjuntatehtäviä tämän puolesta. Lailla ei annettaisi ptr-viranomaisille uusia toimivaltuuksia muutoin kuin yhteistoimintaan sisältyvään tiedonhankinta-, tutkinta- ja rikostiedusteluyhteistyöhön liittyen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi poliisin johtamassa tutkintaryhmässä rajavartiomiehet saisivat oikeuden osallistua telekuuntelun suorittamiseen.

Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi keskeisistä uusista yhteistyömuodoista, kuten yhteisistä rikostiedustelu- ja rikosanalyysitoiminnoista. Lain tasolla siten säädettäisiin ptr-viranomaisten keskinäisestä tietojen vaihtamisesta, tallentamisesta ja käsittelemisestä sekä siitä, minkälaisia yhteisiä tietokantoja ptr-viranomaisilla voisi olla. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisten analyysirekistereiden perustamista koskevaa sääntelyä.

Ehdotukseen sisältyvät myös niin kutsuttua valvottua läpilaskua koskevat menettelylliset säännökset, joita eduskunta on toiminnalta myös edellyttänyt. Toimivaltasäännökset ovat olleet kunnossa lainsäädäntöömme implementoitujen kansainvälisten oikeusapusopimusten kautta, mutta laintasoiset menettelylliset säännökset ovat puuttuneet.

Laissa säädettäisiin myös henkilöstön, välineistön ja tilojen käyttöön liittyvästä yhteistoiminnasta sekä ptr-yhteistoiminnasta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Lähtökohtana on, että yhteistoiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan kunkin viranomaisen omista toimintamenoista, ellei erikseen muuta sovita.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Edelliseen keskusteluun viitaten sisäisen turvallisuuden ohjelman rahoitus ja poliisin perusrahoitus tulevat kyllä varmasti tarkemmin arvioitaviksi ja voimme arvioida edellisen ja nykyisen hallituksen paikallispoliisin ja muita voimavarapainotuksia tässä syksymmällä lisää.

Mutta, puhemies, Euroopan unionin keskeisen periaatteen eli ihmisten vapaan liikkuvuuden toteutuminen on muuttanut jäsenvaltioiden tilannetta lainvalvonnan näkökulmasta enemmän kuin olemme voineet aavistaa. Kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt. Viranomaisillamme ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa ole vielä käytössään riittäviä työkaluja kansalliseen työhön eikä myöskään tehokkaaseen yhteistyöhön EU:n kanssa tai niitä ei osata käyttää täydellä teholla. Laajentuneen EU:n hyväksyttävyys kansalaisten näkökulmasta riippuu siitä, miten he kokevat henkilökohtaisen turvallisuutensa vahvistuvan. Päätöksenteon tehostaminen viranomaisyhteistyössä tulee olemaan ratkaisevaa kansalaisten arjen turvallisuuden varmistamiseksi. Eurooppa tarvitsee toimintakykyä uusien vakavien ilmiöiden, kuten ihmiskaupan, torjunnassa, ja tältä osin on erittäin tärkeätä korostaa juuri ministerineuvostossa ja EU:ssa hyväksyttyjen ulkorajastrategioiden täytäntöönpanoa ja unionin yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän kehittämistä. Tähän liittyy myöskin Suomen puheenjohtaja-aikana tehty aloite eurooppalaisen yhteisvastuun syventämisestä maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikassa.

Keskeistä tässä on tietysti myös taloudellinen yhteisvastuu laittomasti saapuneista turvapaikanhakijoista, kunhan varmistetaan, että jäsenmaan maahanmuuttaja- ja rajaviranomaiset soveltavat hyväksyttyjä eurooppalaisia menettelyjä yhdenmukaisesti. Tältä osin erityisesti tässä lakiesityksessä ihmiskaupan torjunnan näkökulmasta on erittäin tärkeää, että voidaan tehokkaasti käyttää hallittua läpilaskua muun muassa ihmiskauppiaiden paljastamiseksi, kuten onnistuneesti poliisi—Rajayhteistyöllä on kyettykin tekemään.

Kansallisen turvallisuutemme sekä EU:n yhteisen toimintakyvyn vahvistamiseksi rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjuminen oli pääsyy mukaan ähtöömme Prümin sopimukseen. Toivottavasti näitä linjauksia ei muuta nykyisen hallituksen aikana se, että EU:n oikeus- ja sisäasiainministereiden neuvostossa istuu nyt kaksi ministeriä, ministerit Thors ja Brax, jotka vielä toissa talvena eduskunnassa vastustivat Suomen liittymistä tähän sopimukseen.

Valtioiden välinen turvallisuus ja rajavalvontaan liittyvä yhteistyö ei toteudu ilman kansallisten viranomaisten sujuvaa yhteistyötä. Suomen poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten välinen yhteistyö on todettu unionissa niin sanotuksi parhaaksi käytännöksi, ja tätä on kelvannut kyllä varmasti Suomen taholta edelleen esitellä. Esitimme myös suomalaista ptr-toimintaa eurooppalaiseksi toimintamalliksi. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus muodostavat kokonaisuuden, joka tulee parhaiten otetuksi huomioon viranomaisten kyvyssä ylittää hallinnolliset rajat. Operatiivinen toiminta perustuu nyt keskeisesti ptr-tiedusteluun ja analyysikykyyn. Tullin ja Rajavartiolaitoksen toiminnassa vallitsee myös hyvä tekemisen meininki.

Herra puhemies! Laajentuneen EU:n ja Suomen sisäisen turvallisuuden näkökulmasta poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen hyvä yhteistyö rikosten ennaltaehkäisyssä ja tutkinnassa on erityinen voimavara. Pidän myös tärkeänä, että vahvistamme tämän yhteistyön tuomaa lisäarvoa muun muassa raskaan liikenteen valvonnan tehostamisessa. Raskaan liikenteen erityisosaamisen ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttävät, että tiivistetään alueellisesti Tulli-, Rajavartiolaitoksen ja poliisin yhteistyötä.

Viranomaisten tuloksellinen ja tehokas toiminta jäsenvaltioiden sisällä on välttämätöntä, jotta viranomaisyhteistyö jäsenvaltioiden välilläkin toimisi. Meidänkin etumme on, että EU-jäsenvaltioiden viranomaisyhteistyö saadaan aivan uudelle tasolle, voisi sanoa, Suomen malliin. Tässä asiassa on ollut erittäin tärkeätä, että eduskunta on hyvin voimakkaasti ollut jo pitkään tukemassa ptr-linjauksia ja nimenomaan ptr-toimintaa kokonaisuudessaan määrittelevän lainsäädännön valmistumista.

Herra puhemies! Muutama havainto vielä. Tämä laki sisältää pohjan ptr-yhteistyölle, ja ptr-viranomaisten välillä ei ole myöskään rajanveto-ongelmia. Käsittääkseni tässä nyt selkeästi määritellään esimerkiksi Rajavartioston ja poliisin suhteen poliisin otto-oikeus rajatapauksissa ja myöskin kustannustenjaossa noudatetaan samaa menettelyä kuin poliisin ja puolustusvoimien virka-apumenettelyssä, eli pääsääntöisesti laskuja ei lähetetä.

Tähän liittyy kuitenkin eräs kysymys, jota täytyy valiokuntakäsittelyssä selkiyttää. Erityisesti tämä liittyy siihen, kun käytetään toisen viranomaisen kalustoa tai apua: millä tavalla korvaukset näissä asioissa rajatapauksissa määritellään. Käsittääkseni valtiovarainministeriö on pyrkinyt tähän vähän ptr-hengen vastaisesti tuomaan tällaista byrokraattista korvausjärjestelmää, ja on vaikea kuvitella, että tämä henki, 50 vuoden suomalainen poliisin, tullin ja rajavartioston yhteistyö, viranomaisyhteistyömalli, toteutuu, jos eteläsavolainen poliisi joutuu miettimään, uskaltaako hän eksyneen ihmisen etsintään pyytää Rajavartioston helikopteria esimerkiksi taloudellisten seuraamusten vuoksi. Tämä asia on ehdottomasti varmistettava, ettei tällaista tulkinnallista ongelmaa synny.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Erityisesti Itä-Suomessa ja muun muassa Pohjois-Karjalassa tätä ptr-yhteistyötä on tehty todella vuosikausia. Viime vuosinahan lainsäädäntökeinoin tätä yhteistyötä on tavallaan helpotettu. Jos hiukan karrikoin, niin tällä hetkellä voi sanoa sillä tavalla, että aiemmin oli tilanne, että ensin kysyttiin, sitten toimittiin, ja tällä hetkellä taas ensin toimitaan ja sitten kysytään.

Niin kuin arvoisa ministeri totesi, tämän lain myötä ei puututa toimivaltuuksiin, mutta tosiaan lain tasolle viedään näitä asioita. Kuitenkin olen henkilökohtaisesti erittäin huolissani siitä, tehostaako tämä laki sitä yhteistyötä. Nimittäin ihan aiheellinen huoli on kansalaisten turvallisuudesta syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla. Viittaan tuohon tuottavuusohjelmaan. Nimittäin sen myötä on jo tehty päätöksiä, että muun muassa Pohjois-Karjalan rajavartiostoalueella, erityisesti sivummalla, ollaan erittäin voimakkaasti vähentämässä ja on jo vähennetty rajavartijoitten määrää, ja muun muassa viime viikonloppuna kuitenkin käytännössäkin näin tätä poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä liikennevalvonnassa. Se on todella hyvin toiminut, ja kyllä kannatan tämän yhteistyön edelleen kehittämistä. Mutta huoli on juuri siitä, kun henkilöstömäärää vähennetään niin voimakkaasti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On syytä palauttaa ihan lyhyesti mieleen sitä edellistä vaihetta, joka tässä ptr-lainsäädännössä oli. Silloinhan oli täällä eduskunnassakin poliisipuolue, tullipuolue ja rajavartiopuolue, kun nämä toimialueitten edushenkilöt olivat napit vastakkain. Kysymys oli reviirirajoista, ja ne tuntuivat olevan silloin erinomaisen vaikeita. Silloinkin eduskunta otti asian hallintaansa ja ratkaisi asian sillä tavalla, että saatiin ensimmäinen vaihe ajettua läpi. Nyt, kun arvioidaan jälkikäteen, mitä olisikaan tapahtunut, jos ei eduskunta olisi ptr-lakia silloin asiaankuuluvalla tavalla hoitanut, niin esimerkiksi Itä-Lapissa oltaisiin sisäisen turvallisuuden asioissa lähestulkoon turvattomuuden tilassa. Yritin lukea tätä asian valmistelupuolta, että onko tässä nyt ollut samaa henkeä mukana, mutta ei ainakaan kirjallisesta esittelystä eikä ministerin esittelystä tätä puolta tullut esille, joten minä ymmärrän, että tämä on nyt yhteistoimin tehty.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta tässä heti alkuun se, että kun on joskus myöskin tehnyt itse tätä ptr-yhteistyötä eri puolilla Suomea, niin se on ainoa sellainen positiivinen hanke pitkään aikaan ja erittäin tarpeellinen sekä luonnollinen jatke tälle ptr-toiminnalle, joka vuonna 2004 vahvasti aloitettiin tuon rikostorjunnan saralla.

On erittäin hyvä, että poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa säännellään nyt viimeinkin lailla, aiemmin tätä toimintaa kun on, kuten ministeri jo totesi, säädelty asetuksilla. Se on ollut osin hyvin hajanaista, koska toiminta näissä kaikissa organisaatioissa on kuitenkin monessakin tapauksessa erityislain säätelemää, ja näin ollen toimintamallit ja käytännön toiminta on joskus ollut hieman hajanaisella pohjalla.

Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys antaa kuitenkin erittäin hyvän kokonaiskuvan viranomaisten yhteistoiminnasta, siitä toiminnasta, mitä rikostorjunnassa, valvontatoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä ptr-yhteistyö parhaillaan on. On nostettava esille ensinnäkin se, että laki ei todellakaan anna ptr-viranomaisille mitään uusia toimintavaltuuksia muussa kuin yhteistoimintaan sisältyvässä tiedonhankinta-, tutkinta- ja rikostiedusteluyhteistyössä.

Suomessa poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyöllä on ollut varsin pitkät perinteet. Kokonaisuudessa voidaan todeta, että koko 2000-luvulla ptr-viranomaisten yhteistoiminta on entisestään tiivistynyt. Nimenomaisesti ptr-yhteistyö on tuottanut rikostiedustelun kautta erittäin hyvää tulosta. Ptr-toimintaa on kyetty tehostamaan vakavan rikollisuuden torjunnassa erityisesti sekä on pystytty nostamaan esille sellaisia seikkoja, joihin muuten ei ehkä vielä olisi osattu kiinnittää huomiota. Voidaan siis todeta, että ptr-yhteistyö sitä kautta, että siinä on ollut kaikki kolme tärkeää viranomaistoimijaa mukana, on kyennyt nostamaan sellaisia elementtejä esiin, jotka olisivat ilman tuota tärkeää analyysitoimintaa kokonaan kenties jääneet huomiotta.

Yhtenä esimerkkinä voidaan ottaa se, että kansainvälisen rikollisuuden puolelta tällainen jatkuvan massarikollisuuden tekeminen, sarjoittaminen, oli hyvin merkittävä ptr-toiminnan lähtölaukaus. Äskeisessä lähetekeskustelussa käytiin paljon keskustelua siitä, miten terrorismi- ja rahanpesuasiat ovat edenneet. Tässä on aivan sama asia. Esiin on tullut hyvin paljon omaisuus- ja talousrikollisuuteen liittyviä juttukokonaisuuksia, joissa on ollut aivan samat tekijät kysymyksessä kuin tuossa edellisessäkin lähetekeskustelussa, joten siltä osin on erittäin hyvä, että nämä ovat nyt samassa käsittelyssä esillä.

Totesin jo aikaisemmin sen, että ptr-rikostiedustelu- ja rikosanalyysikeskus aloitti; sanoin ehkä väärin, kun sanoin, että toiminta alkoi, mutta tarkoitin sitä, että ptr-rikostiedustelu- ja rikosanalyysikeskus aloitti toimintansa keskusrikospoliisissa vuonna 2004. Saman vuoden syksyllä alkoi myös lääneissä lääninpoliisin toimesta vastaava toiminta. Kokonaisuudessa tuo lähtölaukaus johtui siitä, että kartoitus rikostutkinnan tilasta Suomessa aiheutti muutamia kirjauksia ja erityisesti niitä huolenaiheita, mitä rikollisuuden kansainvälistyminen, vakavan rikollisuuden muutokset ja ennen kaikkea kehnot massarikosten selvitysprosessit osoittivat.

Ed. Rajamäki viittasi omassa puheenvuorossaan siihen, että viranomaisilla ei ole ollut riittäviä työkaluja. Nyt haluan tähän todeta, että tämä lakiesitys on sellainen, joka keskeisesti ja erittäin merkittävästi lisää näitä työkaluja ja mahdollisuuksia toteuttaa yhteistyötä.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Käytännön ptr-yhteistyössä erityisiä ongelmia ei ole ollut. Ed. Kähkönen viittasi tässä siihen, että yhteistoimintaa on liikenteenvalvonnassa, siihen, että Lapissa ei olisi käytännössä urbanisoitunutta järjestyksenvalvontaa ollenkaan ilman tätä yhteistyötä. Siinä on puolet tosiasiaa. Sen lisäksi sitten täällä viitattiin myöskin, oliko se näin, Rajavartiolaitoksen virka-apuun muun muassa helikopterien käyttämisessä kadonneiden etsinnässä. Sitä ei nyt sovi sekoittaa kokonaisuudessaan tähän, koska osin se on tietysti tämänkin lain alaisuudessa, mutta lähtökohta on myös se, että sitä säätelevät virka-apusäännökset viranomaisyhteistyöstä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tällainen hallituksen esitys poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta on annettu. Tätä yhteistyötä todella tarvitaan rikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi mutta myöskin torjumiseksi ja estämiseksi ja rikollisten lailliseen vastuuseen saattamiseksi.

Olen huolissani siitä, että meillä Rajavartioston ja Merivartioston toimipaikkoja kuitenkin esitetään vähennettäväksi. Mielestäni tätä kehitystä ei voida pitää hyvänä. Näen, että kyllä tarvitaan niin sanotulla vihreällä rajalla myöskin ihmistä valvomassa palveluskoiran kanssa, ja katson, että meidän on löydettävä riittävät voimavarat poliisille, Tullille ja Rajavartiostolle, jotta voi olla myöskin henkilökuntaa ja välineitä riittävästi.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos myös näistä kommenteista liittyen tähän ptr-lainsäädäntöön. Mitään suuria dubioita ei keskustelussa ole noussut esille, ja ehkä tämä kuvastaa sitä hyvää yhteistyön henkeä, mikä ptr-viranomaisten keskuudessa vallitsee, niin kuin ed. Hakola tuossa omassa puheenvuorossaankin ansiokkaasti toi esille.

Tässä nousi esille se, onko eteläsavolainen poliisi jossakin määrin hankalassa tilanteessa. Mielestäni ei ole, sen verran olen itsekin ympäri Suomea kiertänyt ja tutustunut ptr-toimintaan eri puolilla. Olen ollut hyvin vakuuttunut siitä, että tälläkin hetkellä ptr-yhteistyö toimii täysin moitteettomasti. Meillähän on erittäin pitkät perinteet tältä osin, ja ensimmäiset päätökset on muistaakseni tehty vuonna 1927, toki niitä on matkan varrella monta kertaa uudistettu. Tärkeätä kuitenkin on se, että nyt prt-yhteistyö saadaan selkeästi lain tasolle, ja tämä mielestäni selkeyttää kaiken kaikkiaan tätä kokonaisuutta. Pienen maan resurssit pitää käyttää järkevästi, ja ptr-toiminta parhaimmillaan tietysti on erinomainen esimerkki tästä.

Ehkä sen verran voisin vielä todeta, että kun hetki sitten vierailin tunturi-Lapissa ja tutustuin siellä hieman harva-asutusalueiden ptr-kuvioihin tai siihen, miten yhteistyö siellä toimii, täytyy sanoa, että muun muassa Rajavartiolaitoksen toiminta ja läsnäolo sellaisilla alueilla, missä poliisi ei välttämättä ehdi aivan joka paikalle, on ensiarvoisen tärkeää. On hyvin tärkeää tietysti, että tunnistamme myös ne erilaisuudet, joita eri puolilla Suomea on edessä liittyen poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyöhön liittyviin kysymyksiin. Leikkimielisesti jossakin vaiheessa on todettu, kun ptr-lakia on säädetty, että nyt lailla ei saisi pilata hyviä yhteistyökäytäntöjä. Ja tältä osin minun on sanottava, että tällä lailla ei todellakaan pilata niitä vaan vahvistetaan nimenomaan sitä hyvää yhteistyötä, joka tässäkin vaiheessa jo on moneen otteeseen todettu.

Ed. Oinonen nosti esille Rajavartiolaitoksen toimipaikkojen karsimisen. Siltä osin kuin tullaan tekemään päätöksiä toimipaikkojen yhdistämisestä, siitähän tässä lähinnä on kyse, on kuitenkin ehkä nähtävä se kokonaisuus, miltä osin ja kuinka monella paikalla Rajavartiolaitos on läsnä. On tietysti aivan selvää, että ihmisiä me tarvitsemme, mutta myös toimipaikoilla on omat kustannuksensa. Ja silloin on tietysti hyvin tärkeää katsoa, mikä on se kokonaishyöty, jos me samalla henkilömäärällä pystymme kuitenkin mallikkaasti hoitamaan tehtävät ilman, että jaamme toiminnot useampiin toimipaikkoihin esimerkiksi tiettyjen rajojen osalta. Tämä on varmasti aivan järkevää. Ja mielestäni niillä, mitä on suunnitteilla ollut, on myös selkeä, vahva perusta, niin että kannattaa puuttua näihin kysymyksiin.

Kaiken kaikkiaan itse näen tämän hallituksen esityksen erittäin myönteisenä ja toivottuna, odotettunakin esityksenä.