Sanna Perkiö /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme tänään lakialoitteestani, jonka tarkoituksena on vesistöön johdettavan lämpöenergian verottaminen. Aloite on toinen lakialoitteitteni sarjassa, jotka muuttavat verotusta ympäristön kannalta parempaan suuntaan. Lisää on vielä tulossa tässä sarjassa.

Ensinnäkin se, mistä tässä aloitteessa on kyse, mitä toimintaa siis verotetaan. Laki koskee ydinvoimaloista ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista vesistöihin johdettavia lauhde- ja jätevesiä. Niiden mukana siirtyy tai siirretään lämpöä vesistöön, siis Itämereen tai sisävesiin. Mistä tämä lämpö on peräisin? Se on peräisin energiantuotannosta, teollisuudesta tai yhdyskunnista, kuumista kotitalouksien vesistä ja teollisuusprosessien jäähdyttämisestä. Lämpöä siis siirtyy monesta lähteestä vesistöön näin yleisesti ottaen. Vesistöihin johdettavan lämmön määrä vastaa arviolta lähes tämänhetkistä Suomen sähköntuotannon määrää terawattitunneissa, eli on kyse erittäin suuresta määrästä energiaa.

Tämä lakialoite koskee ainoastaan ydinvoimaloita ja yhdyskuntien jätevesilaitoksia, ydinvoimaloita sen takia, että ne johtavat Itämereen erittäin suuria määriä lämpöä, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita sen takia, että lämmön hyötykäyttö olemassa olevan asumuston ympärillä olisi suhteellisen helposti toteutettavissa — siis jätevedenpuhdistamot ovat lähellä asutusta. Haluan näin ollen kannustaa myös kuntia kierrätystalouteen.

Miten vero määräytyy? Vero määräytyy vesistöön siirrettävän lämpöenergian määrän mukaan — tämä kerrotaan ydinvoimaloissa yleensä terawattitunteina — sekä hiilidioksidipäästöoikeuden hinnan perusteella, eli tämä kytkeytyy siis myös päästökauppaan. Päästökauppa ja lämpökuormitus kytketään toisiinsa hiililauhdetuotannon ominaispäästön kautta. Vero siis määräytyy päästökaupan perusteella. Kun vero on kytketty päästöoikeuden hintaan, sen määrä muuttuu samassa suhteessa kuin ydinvoimaloille kerääntyvät windfall-voitot. Kun ydinvoimaloiden päästökaupasta johtuvat windfall-voitot kasvavat, niin lämpökuormituksen verotus kiristyy eli veroa tulee enemmän valtiolle tässä tapauksessa, valtio saa siis verotuloja enemmän. Jos nämä päästöoikeuden hinnat pienenevät, niin silloin myös verorasitus pienenee. Tämä on tällainen vähän monimutkainen dynaaminen veromalli.

No, mitä hyötyä siitä on? Ydinvoimaloiden vesistöihin johtamat lämpökuormitukset on saatava verolle Itämeren vuoksi. Ne ovat Itämeren tilaa pahentava tekijä. Lämpöenergian hyödyntäminen on erittäin tärkeää, sillä muuten tuleva ydinvoiman lisärakentaminen pahentaa entisestään Itämeren tilaa. Samaan hengenvetoon on sanottava, että kannatan kyllä ydinvoiman lisärakentamista. Se on järkevää sekä Suomen huoltovarmuuden että ilmastotavoitteiden kannalta: hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä. Aloite kannustaa kansakuntamme energiatalouden merkittävään tehostamiseen. Se tukee väkevästi kierrätystaloutta, tervehdyttää tuhlaavaa taloutta, tervehdyttää ympäristöä.

Tämä on erittäin järkevä aloite valtiontalouden kannalta. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöhaitan verottamiseen. Tämä vero on toteutettava myös talouden, valtiontalouden, vuoksi. Pelkästään olemassa olevien ydinvoimaloiden hukkalämpöä verottamalla voitaisiin arvioni mukaan kerätä valtiolle tuloja vuosittain 350 miljoonaa euroa. Aloitteella on merkittävä vaikutus valtiontalouteen, sillä päästöoikeuden hinnan noustessa ja ydinvoimatuotannon lisääntyessä verokertymä saattaa nousta lähes miljardiin euroon. Hyvät kollegat, olen pelkkänä korvana: mitäs mieltä olette?

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiön aloitteet ovat yleensä parhaimmillaan erinomaisia ja huonoimmillaankin kiinnostavia, joten jään mielenkiinnolla odottamaan niitä tähän sarjaan kuuluvia tulevia aloitteita.

Ed. Perkiö on markkinoinut tätä omaa aloitettaan vähän ikään kuin vaihtoehtona keskusteluissa pyörineelle windfall-verolle, joten peilaan tätä aloitetta windfall-veromalleja vasten.

Windfall-veroahan on kritisoitu erityisesti kahdesta syystä: ensinnäkin on väitetty, että se korottaisi sähkön hintaa, ja toiseksi on esitetty, että se muodostaisi nurinkurisen kannustimen ja sitä kautta hillitsisi investointeja päästöttömään energiantuotantoon. Molemmat väitteet ovat perusteettomia. Ensinnäkään windfall-vero ei nostaisi sähkön hintaa, koska se ei kohdistu marginaalisähkön tuotantoon, joka määrää pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kulloisenkin sähkön hinnan. Windfall-vero ei myöskään olisi nurinkurinen kannustin. Se ei hillitsisi investointeja uuteen, päästöttömään energiantuotantoon siitä yksinkertaisesta syystä, että windfall-vero koskisi vain vanhaa, jo vuosia sitten rakennettua energiantuotantoa.

Sen sijaan ed. Perkiön esittämä lakialoite tai sen sisältämä veroehdotus muodostaisi nurinkurisen kannustimen. Se nimittäin hillitsisi investointeja ydinvoimaan tai tekisi lisäydinvoimainvestoinneista vähemmän kannattavia. Se on kiinnostava esitys kokoomuslaiselta kansanedustajalta. Itselläni ei toki ole mitään sitä vastaan, että ydinvoiman tuotantoa verotetaan nykyistä enemmän, mutta olen hieman yllättynyt, että ed. Perkiö tällaista mallia esittää.

Ed. Perkiö on rajannut veroesityksensä koskemaan ainoastaan ydinvoimaloita ja jätevesilaitoksia yhdyskunnissa. Kuitenkin, niin kuin hän itsekin totesi, hukkalämpöä johdetaan vesistöihin myös muunlaisessa tuotannossa eli käytännössä kaikessa lauhdevoimatuotannossa ja myös monissa teollisuuden laitoksissa. Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että monet niistä perusteista, joita ed. Perkiö on lakialoitteessaan esittänyt tälle verolle, koskisivat yhtä lailla myös näitä muita hukkalämmön muotoja, ja sen kannalta tuntuisi johdonmukaiselta, että vero koskisi kaikkea vesistöihin johdettavaa hukkalämpöä.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on pakko tarttua nyt tähän windfall-voittoveroasiaan. Näen tämän ongelmalliseksi myös muista syistä kuin mitä tässä tuli ed. Tynkkysen puheenvuorossa esiin. Nimittäin windfallin kaltaista hyötyä syntyy hyvin monien lakiesitysten ja määräysten kautta. Aina joku liiketoiminta saa hyötyä siitä, että viranomaisvaatimukset kiristyvät tai tulee muuta painetta. Se on loputon suo, jos lähdemme voittoja erottelemaan sen tähden, että joku säädös tai joku määräys tai tällainen rakennelma on sen aiheuttanut. Tästä syystä pidän sitä erittäin epäviisaana yritysveropolitiikkana, että siihen lähdettäisiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tähän ajatukseen, minkä ed. Tynkkynen totesi tämän kiinnostavuudesta, ja siitä kyllä ed. Perkiölle hatunnostoja — tämä on yksi merkki siitä — että tällaisia lakialoitteita, joissa on analyyseja, tehdään. Nämä ovat ihan hyvää työtä.

Mutta windfallin sijaan tai sitä korvaamaan tästä ei todella ole, niin kuin ed. Tynkkynenkin totesi. Hiililauhdevoima on jätetty pois, vanha vesivoima on jätetty pois, eli nämä ansiottomat voitot, jotka tulevat tuulen tuomina, on vain osin tässä, siis ydinvoiman osalta, huomioitu. Ydinvoimalaitosten rakentamista, jos tämä lakialoite tulisi voimaan, tietysti nämä hillitsevät. Tällä hetkellähän maassa on ydinvoimaepidemia, niin kuin tarttuva tauti. Kolme nyt on jonossa, ja joku on sitä mieltä, että enemmänkin pitäisi olla täällä markkinavetoista ydinsähköä. En ymmärrä tätä ollenkaan, kansallisen etummekaan kannalta.

Ed. Perkiö viittasi siihen, että ydinvoimalat vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Silloin kun tässä talossa 2002 äänestettiin viidennestä ydinvoimayksiköstä, joka muutamalla äänellä voitti, siis se kanta — ei ollut loppujen lopuksi suurikaan tämä äänten ero — niin sitä edelsi varsinainen osto- ja myyntiliike ensinnäkin, lupauksia olivat ilmat täynnä. Mutta yksi lupaus, joka oli se, että se auttaisi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä post-Kioto-kauden alettua, siis 2012, ei täyty. Se tiedetään, se on kylliksi myöhässä. Eli näitä tämäntyyppisiä laitoksia, joita lähdetään koerakentamaan ja joita koskaan ennen ei ole tehty, ei pitäisi toki tuostakaan näkökulmasta lähteä tekemään. Eli ei luonnollisestikaan ydinvoimalan rakentaminen sinänsä, sellaisenaan, vähennä hiilidioksidipäästöjä, päinvastoin. Sen toimintaan ja sen rakentamiseen liittyy oma päästömääränsä hiilidioksidia, kasvihuonekaasuja, mutta ainoastaan korvaamalla jotakin hiilidioksidilla kuormittavaa päästölähdettä toteutuisi tämä ed. Perkiön ajatus.

Tässä on toki todettava, että tämä summa, minkä ydinvoimalaitoksille tämä lakialoite laittaisi vuodessa, 10 euroa per hiilidioksiditonni, verokertymän arvion pohjalta on kohtuullisen merkittävä, lähes puolitoista miljardia euroa, ja tämä on tietysti jo sellainen tekijä, joka voisi järkeistää ydinvoimarakentamista ja jolla olisi oma vaikutuksensa. Omalta osaltani haluan kyllä kiittää tästä aktiivisuudesta.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä keskustelun ja arvioinnin tarvetta, mikä eduskunnalla on windfall-voittojen poistamiseen, sen lainsäädännön kehittämiseen, ja sopii ihmetellä, miksi sitä ei ole tullut. Se ei tullut nyt tässä hallituksen riihessä, se ei ole tullut politiikkariihessä, se ei ole tullut esille myöskään kehyskeskusteluissa. Ministeri Pekkarinen totesi, että tulee myöhemmin keväällä tämä asia keskusteluun ja uudelleen arvioitavaksi. Tuntuu vain siltä, että siellä on vahva este. Onko se sitten tämä toinen merkittävä hallituspuolue kokoomus — ehkä merkittävin hallituspuolue tässä asiassa — joka estää tämän windfall-lainsäädännön edistymisen?

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin ed. Tiusaselle valottaa, että tämä lakialoite on myös verotyöryhmän tiedossa, joten saattaahan olla, että tätäkin siellä verotyöryhmässä mietitään vaihtoehtona.

Mitä tulee näihin muihin lämpökuormittajiin, niin niitä tosiaankin on ja ne ovat teollisuutta, vientiteollisuutta. Olen tarkoituksella rajannut vientiteollisuuden lämpökuormitukset tämän esityksen ulkopuolelle. Olen halunnut tuoda tämän mallin esiin myös juuri tässä vaiheessa, kun hakemuksia on kolme sisällä, jotta nämä toteutuksen vaihtoehdot tulisivat paremmin näkyviksi, se, minkälaisia asioita meidän pitää miettiä, kun lupia ydinvoimaloille täällä annamme.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noihin viimeisiin lauseisiin ja sanoihin voisin ihan hyvin yhtyä ja siihen ajatukseen, että Itämeri on tärkeä meille ja lämpimän veden laskeminen, Itämeren lämmittäminen, Suomenlahden lämmittäminen, edesauttaa rehevöitymistä. Mutta, ed. Perkiö, olette kuitenkin jättänyt pois myöskin hiililauhteen, tässä mielessä tämä on hiukan epätasainen aloite. Hiililauhde on myös omalta osaltaan lämmittämässä Suomenlahtea. Tämä esitys sinänsä keskittyy vain energiantuotantoon, joka tapahtuu ydinvoimalla. Mutta aivan hyvä on se, jos tämä nyt sitten laittaisi näitä ydinvoimayhtiöitä miettimään, mihin kaikkeen ne mahdollisesti joutuvat varautumaan. Toivon, että veroryhmä todella tätä miettii.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hiililauhdetuotanto on poissa senkin vuoksi, että sitä päästökauppa jo koskee tällä hetkellä, mutta ydinvoimaloita päästökauppa ei varsinaisesti koske; silloin siinä olisi kaksi leikkuria, leikkurit kahdesta suunnasta.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiön jo täälläkin todettu innovatiivinen aloite on hyvin mielenkiintoinen ja minun mielestäni kannatettava. Tässä lakialoitteessa on tehty laskelmia, että ydinvoimaloiden hukkalämpöä verottamalla valtiolle kertyisi verotuloja noin 350 miljoonaa euroa vuodessa ja määrä voisi olla jopa lähellä miljardia. Näiden verotulovaikutusten lisäksi erittäin merkittäviä ovat lakialoitteen ympäristönsuojeluun ja energiatalouteen liittyvät näkökohdat. Jo suullisella kyselytunnilla ja äskenkin tuli esiin tuo Itämeren varsin onneton tila, ja ed. Perkiön lakialoite ei mielestäni ole pisara meressä, kun puhutaan Itämeren tilasta.

Maataloutta varsin usein syyllistetään suurena saastuttajana, mutta mielestäni rehevöitymistä torjutaan jo maatalouden ravinnepäästöjä vähentämällä. Varsinkin ministeri Anttilan mainitsema Teho-hanke on lähtenyt hyvin käyntiin Aurajoen ja Eurajoen valuma-alueilla. Kaiken kaikkiaan yhdyskuntien ja teollisuuden päästöjen vähentämisen lisäksi ydinvoimaloiden lämpökuor-mituksen vähentäminen, joka on mittaluokaltaan kuitenkin yli 43 terawattituntia, on erittäin hyvä lisäkeino tässä paketissa.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! On syytä kiittää ed. Perkiötä luovasta aloitteesta. Tässä nousee esille erityisesti energiatehokkuus myöskin ydinvoimalaitosten ja eräiden muiden laitosten suhteen, ja se on tärkeä parannettava kohde meidän sähkön- ja lämmöntuotantomme suhteen. Nousee esille myöskin se ajatus, kun tässä puhutaan Itämeren rehevöitymisestä, onko ydinvoima sittenkään esimerkiksi niin päästötöntä kuin millaiseksi sitä on monesti eri yhteyksissä kehuttu.

En näe tätä kuitenkaan windfall-verotuksen vaihtoehtona, ehkä jonkunlaisena täydentäjänä jossain pienemmässä mittakaavassa. Ongelmia varmaan tulee uusien ja vanhojen laitosten suhteen, millä tavalla ne voisivat reagoida tähän uuteen tilanteeseen, voitaisiinko tuota kaukolämpönä esimerkiksi jossain hyödyntää. Aika huonoja kokemuksia on muun muassa, kun Rauma lämmittää katujaan ihan muulla energialla kuin vieressä sijaitsevan Olkiluodon lauhde-energialla, mikä olisi aika helppo toteuttaa. Myöskään kasvihuoneita ei esimerkiksi ole syntynyt näiden olemassa olevien ydinvoimaloiden lähettyville, vaikka se olisi teknisesti ehkä kaikkein helpoin tapa hyödyntää tuota lämpöä. Eli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ehdotus, mutta monia teknisiäkin yksityiskohtia on vielä selvitettävänä. Sitten edelleenkään en näe tätä windfall-verotuksen vaihtoehtona.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on kehuttu tätä aloitetta, ja minä voin nyt liittyä tähän kuoroon. On ihan hyvä, että näitä asioita tällä tavalla tarkastellaan.

Jos vielä vähän otetaan perspektiiviä tälle, mitä näistä asioista on keskusteltu tässä muutaman vuosikymmenen aikana, kun on ollut tilaisuus olla kuuntelemassa näitä keskusteluja, niin tässä on mielenkiintoisiakin yksityiskohtia. Otan vain yhden ainoan yksityiskohdan, jonka merkitystä ei pidä liikaa korostaa: silloin kun käytiin — oliko se vuonna 92 — suuria ydinvoimakeskusteluja täällä salissa, niin silloin oli kysymys myöskin siitä hyötysuhteesta, millä ydinvoimalat toimivat. Silloin niihin taustakeskusteluihin, joita johti nykyinen pääministeri Matti Vanhanen, tuotiin meille näitä asiantuntijalausuntoja, mihinkä hyötysuhdetasoon tultaisiin pyrkimään näillä ydinvoimaloilla, joihinka periaatekannanottoa kaivattiin. Se hipoi sitä 40 prosentin rajaa, 38—39 nyt ainakin. Tässä on todettu, arvoisa puhemies, 35 prosenttia. Tässä kun Fennovoiman lobbareita kuunneltiin viikko, pari sitten, niin se oli sikäli reilua, että puhuttiin kai 30 prosentista jopa. Siis siinä suhteessa voidaan todeta, että on reilun pelin tasolle siirrytty siinä, kun todellakin kysymys on varsin vaatimattomasta hyötysuhteesta. Toisin sanoen suurin osa energiasta menee vesien lämmitykseen.

Näinhän käy lauhdetuotannossakin sitten muutoin, niin kuin täällä aivan oikein on kiinnitetty huomiota. Se lauhdetuotannon muoto, joka nyt tässä erikoisesti tulee mieleen — paitsi kivihiili, joka on sillä omalla tavallaan jo pelissä mukana, niin kuin ed. Perkiö tässä totesi — on turvelauhdetuotanto, jolla ajetaan tällä hetkellä Haapavedellä huippuja, niitä oikein hyvin arvotettuja huippuja. Elikkä silloin kestää kyllä maksaa myöskin siitä joen veden lämmittämisestä. Siinähän ei ole kysymys siitä, että laitos sijaitsisi meren rannikolla, vaan ihan kaukana meren rantaviivasta.

Sitten on hyvin mielenkiintoinen asia se, että nämä ydinvoimalat toimivat kai Mankala-periaatteella kaikki elikkä siis toisin sanoen myydään omistajille omakustannushintaan. Kun firmojen taseita katsotaan, niin ne ovat nollataseita, elikkä siellä ei ole yhtään mitään jemmaan kerättyä rahaa, vaan kaikki toimii. Se on melkein sentin tarkkuudella nollataseista hommaa, ja silloin tietysti tämmöinen 1,25 miljardia euroa on hyvin merkittävä summa, Mankala-periaatteella siis, kun vertailukohteena on uusiutuva energia, sitä kilpailuasetelmaa ajatellen, jonka tietysti kilpailulainsäädännön kannalta pitää olla se vertailurakennelma.

Elikkä tässä suhteessa olen yrittänyt nyt vain perustella sitä, miksi minä nyt asetuin selvästi kannattamaan ed. Perkiön lakialoitetta. Tämä on ihan hyvää innovaatiotuotantoa tällä puolella.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pulliaisen puheenvuoroa en halua millään tavalla muuten riitauttaa kuin todeta vain sellaisen asian, että kun hän totesi, että kivihiililauhde on jo muuten mukana, niin itse kysyin ja kysyn edelleenkin ed. Perkiöltä, miksi ei kivihiililauhde ole tässä mukana. Hyvä aloite, jos tämä lähtee siitä jalosta ajatuksesta, että suojellaan Itämerta, mutta jos se on sitten windfall-vaihtoehto, niin sitä itse en voi kannattaa, mutta siinä mielessä, että se olisi tällainen luontovero, joka suojelee Itämerta, aivan hyvä aloite, ja silloin tätä voi toki kannattaa, mutta ei windfallin sijasta.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on niin paljon viisaita kansanedustajia, ed. Pulliainen ja ryhmätoverini Perkiö, ja nyt tuli kaiken lisäksi vielä ministeri Pekkarinen tänne paikalle, niin minähän voisin kysyä, kun en tiedä yhtään mitään tämmöisestä asiasta, että kun tulee sitä lämmintä lauhdevettä, siis sitä vettä, joka siitä ydinvoimalasta tulee ja nyt johdetaan mereen, niin miksi ihmeessä ei rakenneta putkea ja lämmitetä sillä taloja, kaukolämpöverkosto lähellä olevaan kylään tai kaupunkiin tai mikä siellä nyt on. Jos kerta pystytään maan alle rakentamaan joku Nord Stream -putki, niin kai nyt yksi putki pystytään rakentamaan ydinvoimalasta kaupunkiin, eikö vaan?

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin vastata ed. Ukkolalle, että tässä on kysymys juuri näistä hintasuhteista. Kun on lähes ilmaista laittaa sitä lämpöä veteen, niin silloin kannattaa sitä mieluummin laittaa sinne kuin investoida. Osin tämä vesi on aika matalalämpötilaista, ja sen hyödyntäminen vaatii lämpöpumppuratkaisuja ja tällaista. Se vaatii investointeja, ja nämä hintarakenteet ovat sellaisia, että tämä hyödyntäminen ei kannata, ja siksi tälle pitää saada hinta ja laittaa vero.

Mitä tulee sitten tähän veropohjan laajentamiseen, minun puolestani veropohjaa voidaan laajentaa, mutta tässä vaiheessa en nyt halunnut kuitenkaan ottaa tähän ensinnäkään vesivoimaa, koska vesivoimalla ei ole näitä päästöjä ja se on siinä mielessä tämän windfall-keskustelun ulkopuolella, ja toisekseen vientiteollisuuslaitoksia, koska nämä yritykset ovat nyt aika kovassa ahdingossa tällä hetkellä. Kolmanneksi en halunnut näitä energiantuotantolaitoksia, joilla jo on (Puhemies: Minuutti on mennyt!) päästökaupparasitusta, tähän enää ottaa mukaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koska minä näin, että ministeri Pekkarinen tuli paikalle, en malttanut olla pyytämättä tätä vastauspuheenvuoroa ihan juuri siksi, että minä ajattelen hyvin vahvasti tästä myös, niin kuin täällä on edellä muutama puhuja todennut, että tämä ei missään nimessä saa olla vaihtoehto windfall-verolle. Sitä windfall-veroa me olemme nyt odottaneet tältä hallitukselta kaksi vuotta ja menettäneet monta sataa miljoonaa euroa sen ajan aikana. Minä todella nyt haluaisin viestittää tästä vahvasti, että kun teillä oli juuri kehysriihi hallituksella, tässä yhteydessä olisi ollut oiva paikka jo vihdoin päästä päätökseen windfall-veron suhteen. Minä elättelin toiveita, kun ministeri Katainenkin sille välillä lämpeni. Eli mikä mättää? Miksemme nyt saa realistisesti tätä windfall-veroa, josta olemme selvityksiä saaneet, tiedämme, että sillä on edellytykset toimia jnp.? Miksei se asia tule päätökseen ensin?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen ed. Viitasen kanssa aivan samaa mieltä, että ei tämä ole mikään vaihtoehto windfall-verolle. Se on ihan toinen juttu.

Mutta ed. Tiusaselle: Minä vaan viittasin kivihiilen kohdalla ed. Perkiön puheenvuoroon enkä mitään muuta. Se oli sitaatti vaan eikä mitään muuta. Tässä keskustellaan ed. Perkiön aloitteesta ed. Perkiön ehdoilla, ja se on ihan reilu peli tällä tavalla.

Ed. Ukkolalle siitä, minkä takia sitten ei ole niitä putkia vedetty sinne yhdyskuntiin elikkä sitä lämmintä vettä kaukolämpönä: kun katsotaan sitä, arvoisa ed. Ukkola, mitä oltiin kuuntelemassa Fennovoiman esittelyssä, niin kyllä on niin kauaksi viety lähimmästä taajamasta Fennovoiman laitoksetkin, että siinä rupeaa jo putket loppumaan Rautaruukilta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn edellisiin puhujiin siinä mielessä, että tässä on sinällään hyvästä asiasta kyse. Itse olen ihmetellyt sitä asiaa hyvin pitkään. Jo aikoinaan Puhoksen tehtaalla olin aloiteasiamiehenä ja pyrin saamaan siellä hallintaan aloitetoiminnalla, aloitekilpailulla, sen. Oriveteen laskettiin lauhdevesiä valtavasti ja ilmaan sitten näiden huippuimureiden kautta lämmintä, joka olisi voitu ottaa veteen talteen, mutta silloin — se oli markka-aikaa — markka oli niin kova konsultti, että kuulemma kahdessa vuodessa olisi pitänyt saada maksettua se investointi takaisin, koska energia oli niin halpaa. Sen takia tässä mielessä tämä ed. Perkiön aloite lähtee samasta periaatteesta, jotta tässä euro on paras konsultti. Sen takia muutama näkökulma tähän kysymykseen.

Nimittäin tuntuu järjettömältä, että meillä on varaa tuhlata energiaa sillä tavalla, jotta hyötysuhde on olematon näissä, ei pelkästään ydinvoimaloissa, vaan monissa muissakin voimaloissa, joissa lauhde tuhlataan. Ensittäinkin siihen pitäisi kyllä kehittää — tai olen ymmärtänyt, että siihen ollaan kehittämässä — semmoisia tekniikoita, että tästä matalammastakin vedestä saadaan lämpö temmottua talteen ja johonkin joko lämmitys- tai mahdollisesti jopa sähköenergiamuotoon. Se hyötysuhde tietysti jää heikoksi niissä, mutta uskon, että se tekniikka tulee vielä kehittymään. Tuolla valiokunnassa, maassa ja metsässä, taisin kysyä sitä, ja joku asiantuntija totesi, että mehän olemme paneutumassa tuolla tekniikkapuolella.

Sitten se idea, mikä tässä on, on se, että tämänhän pitäisi olla vielä tehokkaampi tavallaan. Tosin tämä filosofia on ihan oikein, elikkä katsotaan se ero tavallaan, sen veden, mihin lasketaan, ja sitten sen laskettavan veden lämpötilan ero. Siitähän pitää palkita, jos vedetään neljään asteeseen esimerkiksi se lämpötila. Minusta pitäisi vaatiakin sillä tavalla, ja sitten se vero olisi aika kova. Jos se firma ei lähde tekemään tämmöistä investointia, niin sitten sen veron pitäisi olla progressiivisesti kohoava, koska siitä palkittaisiin, kun otetaan mahdollisimman tehokkaasti lämpö talteen.

Mietin vaan tätä tekniikkaa. Tässä on tehty sillä tavalla, 6 §:ssä ed. Perkiö on tehnyt, jotta jos sitä lämpökuormituksen määrää ei pystytä mittaamaan, niin sitten on tämmöinen arviojuitsu tässä olemassa.

Tuolla polttolaitosten puolellahan on olemassa anturit, piirturit, kaikki mahdollinen järjestelmä, jolla savukaasut mitataan. Näkisin, että kun tässä on kuitenkin aika rajattu tämä piiri — tämä ei ole joka kotitaloutta koskeva — niin tässähän pitäisi lähteä siitä — nämä ovat sen verran massiivisia laitoksia, mitä tämä koskee — jotta näihin kyllä olisi mahdollista tehdä samanlainen järjestelmä, jossa olisi mittarit ja koko se juttu menisi piirturin kautta, nähtäisiin joka vuorokaudenaikana, joka tunti, mitä siellä tulee, onko miten tehokasta se lämmön talteenotto sieltä vedestä, jolloin se ei investointina olisi iso. Ja meillähän on viranomaisia, jotka kävisivät katsomassa ne piirturit, ei jäisi pelkästään semmoisen arvion varaan joku juttu. Minusta tämä pitäisi saada hyvin hallituksi toimenpiteeksi ja myöhemmin tietysti kattamaan myös nämä muut, jos olisi tämmöinen pilottijuttu nämä ydinvoimalat ja tämmöiset isommat kohteet, jätevesiputsaamot. Silloin me saisimme semmoinen järjestelmän, joka ei olisi mikään harkinnanvarainen, ja tavallaan se kannustaisi ainakin siihen, jotta sen veden lämpötila, joka lasketaan tuonne, olisi mahdollisimman matala.

Sitten yksi asia tähän liittyen. Kun ed. Perkiö totesi, että hän tulee tekemään uusia aloitteita ja tämä on perusteellisesti näin taulukoittain tehty, niin yksi vinkki vaan: seuraava aloitehan voisi koskea vaikka Ämmässuon kaatopaikkaa ja yleensä näitä tämmöisiä. Silloin kun on näitä kompostoreita tehty, ei siis biokaasulaitoksia, siellä lasketaan valtavat määrät hyvää energiaa hukkaan samalla tavalla kuin tässä. Se vaan menee nyt vahingossa ilmaan tuonne ja aiheuttaa kasvihuonepäästöjä, ja siitähän pitää ilman muuta tehdä semmoinen verotusjärjestelmä. Niin pitkään kuin nämä kompostorit laskevat ilmaan nämä kasvihuonepäästöt ja hyvät energiat, niin sitähän pitää verottaa. Siitä tehtäisiin samanlainen systeemi, joka kannustaisi tämmöisiin investointeihin, ja tulisi semmoisia biokaasulaitoksia. Elikkä muutettaisiin nämä kompostilaitokset biokaasulaitoksiksi. Silloin meillä sieltä kautta saataisiin huomattavaa ilmastoetua ja samalla saataisiin energiaa. Siinä vihje, kun olette taitava aloitteentekijä!

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti yritän sanoa pari kommenttia

Ensinnäkin, ihan mielenkiintoinen aloite, ja tätä varmaan sietää selvitellä. Ei se nyt ihan pulmaton kuitenkaan ole. Monia sellaisia seikkoja liittyy tähän ehdotukseen, jotka varmasti kiinnostavat yhtäältä energiamarkkinoilla toimivia, vähän eri näkökulmasta itse kutakin, ja toisaalta varmaan myöskin veroministeriön puolella voi olla kiperiäkin kommentteja tähän. Mutta mikäs siinä, selvitetään ja setvitään.

Mitä tulee taas tämän lämmön johtamiseen kauaksikin ydinvoimapaikkakunnalta, silloin kun on ydinvoimalaitosten mereen laskemasta lämmöstä kysymys, niin minä olen ymmärtänyt, että niin lähellä näitä ydinvoimaloita ei tahdo oikein olla niin laajoja asuttuja tai rakennettuja yhdyskuntia, että ne pystyisivät hyödyntämään kaiken sen lämmön, minkä ydinvoimalaitokset tuottavat. Nehän tuottavat paljon enemmän energiaa sinne mereen, 70 prosenttia, ja 30 prosenttia tulee noita sähköjohtoja pitkin meille. Arvioidaan, että vasta seuraavan, neljännen sukupolven ydinvoimalaitoksissa voidaan nousta yli 40 prosentin siinä osuudessa, joka tulee sitten sähkönä. Vielä tulevankin, valmisteilla olevan, sukupolven tuotteesta pitkästi yli 50 prosenttia menee kuitenkin merien lämmitykseksi.

Arvoisa puhemies! Sallitaanko vielä hetki jatkaa?

Arvoisa puhemies! Kun täällä nousi esille tämä aloite vaihtoehtona windfall-voittojen leikkaamiselle, niin ihan lyhyesti vaan totean, että vaikka tervehdin tietyiltä näkökulmilta ihan positiivisesti tätä esitystä, tätä ei kuitenkaan hallituksessa katsota minkäänlaiseksi vaihtoehdoksi windfall-voittojen leikkaamiselle, vaan ajatus on, että ensi viikolla tiistaina meidän ministeriryhmämme käsittelee nyt sitten seuraavan kerran tätä ehdotusta, joka meillä on valmisteltu, ja jos se hyväksytään, tuo varsinainen vero siirtyisi sen jälkeen valtiovarainministeriön valmisteltavaksi. Se on veromuoto, millä aiotaan näitä windfall-voittoja leikata.

On paljon käyty keskustelua siitä, johtaako windfall-voittojen leikkaaminen sähkön hinnan nousuun. Olen ollut itse siitä varma ja vakuuttunut, että ei johda. No, me pyysimme kahdelta korkealta asiantuntijalta, Helsingin yliopiston asianomaiselta professorilta ja Vattin tutkijalta, lausunnot, ja toisistaan riippumatta aivan samanlaiseen johtopäätökseen, hivenen erilaisella analyysilla, päätyivät nämä kaksi korkeaa asiantuntijaa. Vastaus oli, että kerta kaikkiaan tällainen veromuoto, jolla windfall-voitot leikattaisiin, ei todellakaan mene hintoihin. Minusta on aika selväkin, että se ei mene, koska kysymyshän on siitä, että kun sähköä otetaan käyttöön, erilaista kapasiteettia, mitä meillä on, niin sitähän otetaan edullisuusjärjestyksessä muuttuvien kustannusten osalta: ensin on vesivoima, sitten on ydinvoima, sitten on chp, ja sitä tietä tulevat sitten kivihiili ja kaasukombinaatit viimeisinä.

Näitten kahden ensimmäisen kategorian osaltahan päästökauppajärjestelmä ei millään tavalla vaikuta niiden hintaan, se ei rasita tätä vanhaa vesivoimaa eikä vanhaa ydinvoimaa, mutta sen sijaan se rasittaa tätä hiiltä ja tätä kaasuvoimalaitosten tuottamaa sähköä. Nyt kun päästökauppa nostaa näiden hintaa, niin se antaa ansiottomasti hyötyä myöskin tälle vanhalle vesivoimalle ja vanhalle ydinvoimalle. Tarkoitus on, että tästä näiden ansiottomasti saamasta hyödystä vain osa leikataan. Ei ole likimainkaan tarkoitus kaikkea leikata, mutta osa on tarkoitus leikata pois tällä windfall-voittoverolla.

Tämä ei ole vain sen takia, että valtio tarvitsee tällaisia veroja erilaisiin tarpeisiin, vaan tämä on myöskin sähkömarkkinoilla olevien erilaisten toimijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta paikallaan ja perusteltua. Minä aina muistan Tampereen energialaitoksen tilanteen verrattuna vaikkapa Fortumiin tai Vattenfalliin. Tampereen energialaitos on aivan tolkuttoman huonossa asemassa verrattuna Fortumiin ja Vattenfalliin markkinoilla, ja nyt tämä windfall-voittojärjestelmä omalta osaltaan pikkasen tasaa myöskin tätä markkinatilannetta, eri toimijoiden välillä olevaa markkinatilannetta.

Minä luotan siihen, että aika pitkään ajamani windfall-voittojen leikkaussysteemi menee nyt eteenpäin. Oikeastaan missään Euroopassa muualla windfall-voittojen tämäntyyppiselle syntymiselle kuin Pohjolan markkinoilla ei ole perusteita ja edellytyksiä. Ruotsissa ja Norjassakin tämä vaikuttaa jonkun verran. Nehän siitä hyötyvät periaatteessa enemmän kuin Suomi, mutta Ruotsi ja Norjakin perivät kiinteistöverotyyppisillä järjestelyillä osan siitä voitosta pois, minkä heidän vesi- ja ydinvoimayhtiönsä saavat tällä hetkellä tämän järjestelyn, päästökaupan tuottaman ansiottoman voiton, ansiosta. Osa sielläkin otetaan näillä metodeilla pois näiltä yrityksiltä.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselle voisi todeta tässä, että nyt äkkipäätä kun tekisi johtopäätöksen, kun ydinvoima on hyvin turvallista — näin on väitetty — ja kun olette puuhastellut näitten lupien myöntämisen piirissä, niin eikös nyt pitäisi sanoakin, jotta nyt nämä valitut paikat ovat ihan täysin vääriä. Meidänhän pitäisi saada ydinvoimala ehdottomasti tähän Helsingin, Pääkaupunkiseudun, viereen, jolloin saataisiin lämmitettyä tämä Pääkaupunkiseutu kokonaan.

Toisaalta sitten tästä lämmönkäytöstä muuten: jos ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia, niin miksi me emme sitten ohjaa rakentamista sillä tavalla, jotta kasvihuoneet olisivat sitten näiden ydinvoimaloiden vieressä ja kalankasvatuslaitokset, koska silloin olisi ilmaista energiaa? Nyt me tuomme öljyä, lämmitämme aina kasvihuoneet sitten öljyllä, ja siinä olisi ihan ilmaista, hyvää energiaa käytössä.

Elinkeinoministeri  Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Meillä Temmissä nyt ei ole vielä puuhasteltu näitten lupahakemusten kanssa. Ne ovat nämä kolme firmaa puuhastelleet, kun ne ovat näitä hakemuksia tehneet. Me olemme vaan lähettäneet ne nyt sitten, kun ne ovat meille tulleet, lähinnä Stukille jatkoselvityksiä, lausuntoja varten. Myöhemmin vasta alkaa varsinainen arviointi tuolla ministeriössä.

Mitä tulee siihen, että ydinvoimalaitokset tulisivat keskelle kaupunkia: Se on totta, että siinä tapauksessa tämä lämmön hyödyntäminen olisi kyllä huomattavan paljon helpompaa, niin että siitä vaan ehdotuksia tekemään. En ole kyllä havainnut, että olisi tehty. Minä olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Loviisasta ajateltu putki Helsingin seudulle edellyttäisi ei vain esimerkiksi nykyisen Helsingin kaupungin mukaan tulemista sen piiriin vaan koko tämän Pääkaupunkiseudun. Tarvitaan valtava kuorma. Kaiken lisäksi sillä välillä taitaa vielä sen höyryn tai veden lämpö aika lailla laskea. Ei taida olla ihan yksinkertainen asia.

Mitä tulee vielä siihen, kun windfall-voittovero ei ole ollut tähän mennessä käytössä, paljonko on menetetty: Aina voidaan laskea, paljonko on menetetty. Minä voisin laskea, kuinka paljon on menetetty sinä aikana, kun edellisen valtiovarainministerin toimesta ei asiaa hoidettu. Se olisi varmaan jo vuodet 2007 ja 2006, ne vuodet vähintäänkin, ollut voimassa, ja tällä tavalla. Ei minusta kannata näillä nyt enempää leikkiä. Yritetään nyt saada tämä järjestelmä toimimaan ja voimaan.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on moni edustaja ollut Itämeren asialla, kuten ed. Anne-Mari Virolainen ja muitakin. Mutta tässä on tullut myös hyvin esiin tämä elinkeinonäkökulma. Nyt oikeastaan, kun summaamme näitä ajatuksia, eikö tässä jonkinlainen lämpöklusteritutkimusohjelma pitäisi saada aikaan? Ihan ministeri Pekkariselle terveisiä sinne ministeriöön, että nyt voisi joku työryhmä vähän miettiä, mitä elinkeinoja tällaisen lämmön tuottamisen ympärille voitaisiin järkevästi rakentaa. Ei ole tosiaankaan tomaattiviljelmiä pahemmin syntynyt.

Ed. Lahtela otti aivan hyvän asian esiin myös: varmasti pystytään mittaamaan ihan putken päästä nämä lämpömäärät ja lämpötilat, totta kai, ja veden määrät siellä.

Ed. Pulliainen otti esille tämän hyötysuhteen. On kyllä hämmästyttävää, että aika alhainen tämä ydinvoiman hyötysuhde on, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) se täytyy tunnustaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiölle tiedoksi, että semmoinen kartoitus, mitä te juuri ministeri Pekkariselta pyysitte, on tehty, ainakin yksi, ja se on oikein iso luntta. Minäkin olen sen lukenut aikoinaan. Se on tehty Haapaveden lauhdevoimalaitoksen lauhteen hyväksikäytöstä, ja se on paksu pumaska. Oli innovaatiokykyä näillä. Siinä oli lasinalaisviljelyksestä lähtien kaikkea mahdol-lista.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Harmi, että ministeri Pekkarinen ennätti nyt lähteä pois. Nimittäin olisin nyt kuitenkin halunnut todeta sen, mitä viime hallituksen loppupuolella tapahtui. Eli nimenomaanhan sosialidemokraattien aloitteesta se käynnistettiin: sosialidemokraattinen valtiovarainministeri käynnisti tämän selvityksen ja teki pohjatyöt siinä, että tämä windfall-vero olisi ollut selvitettynä ja valmiiksi käyttöön otettavissa. (Ed. Mannisen välihuuto) — Kyllä minä puhun ihan totuuden, ed. Manninen. Voitte sitten käyttää oman puheenvuoronne myöhemmin, mutta nyt on minun vuoroni puhua, ja sanon kyllä, että juuri näin siinä kävi. — Harmi, että tämä kaksi vuotta tässä nyt on odotettu. Toivottavasti tämä nyt menee eteenpäin, niin kuin ministeri Pekkarinen tuntuu uskovan.

Se, mikä oli tärkeää, mitä hän ei tuossa nyt sanonut ääneen, mutta mikä on meidän kannaltamme tietenkin tärkeää täällä eduskunnassa tietää, on sitten se, kuinka paljon tällä mallilla arvioidaan niitä tuloja valtiolle tulevan. Eli se on myös aivan olennaista, että saadaan sitten sitä kautta lisätuloa. Mutta nämä kaksi vuotta on tässä nyt menetetty. Nämähän ovat olleet sosialidemokraattien esityksiä vaihtoehtobudjeteissamme koko ajan. Me olemme arvioineet välillä 300 000:ksi, välillä vähän ylikin, sen tuoton, ja ne ovat hyvin varovaisia arvioita kaikkinensa.

Siksipä minä olin aluksi vähän epäileväinen sen suhteen, kun olen ed. Perkiönkin kanssa joskus täällä vaihtanut ajatuksia windfall-veron hyödyllisyydestä, onko tämä aloite tehty siksi, että tämän aloitteen avulla haluttaisiin ikään kuin johtaa se päätöksenteko pois siitä windfall-verosta, mutta ilmeisesti näin ei ole, ja näitä ei pidä sitten toivottavasti nähdä vastakkaisina.

Valitettavasti en kuullut ed. Perkiön esittelypuheenvuoroa, koska tulin saliin myöhemmin. Sitä pidän hyvin tärkeänä, että tällaisia tehdään, uusia innovaatioita toki pitää olla, pitää heitellä tällaisia esityksiä. Mutta kuten kuulimme ministeri Pekkarisenkin vastauksesta, on selvää, etteivät tällaiset asiat nopeasti etene. Tässä on varmasti paljon teknisiä selvitettäviä asioita ja monia muita asioita. Niin kuin ministeri sanoi, sietää selvitellä. Mutta selvää on, että nopeasti tämä ei käy, ja siksipä se windfall-veron voimaantulo on (Puhemies: 2 minuuttia!) äärimmäisen tärkeää kaikkinensa.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle haluaisin selventää, että kannattaisi lukea oikeustieteen tohtori Kalle Määtän viime hallituskaudella tekemä selvitys, joka on tehty juuri teidän ministerinne aloitteesta siellä valtiovarainministeriössä. Se on hyvin seikkaperäinen selvitys tästä asiasta. Ja kun sitä lukee, tulee kyllä siihen johtopäätökseen, että ei sitä windfall-voittoveroa noin vaan pystytä järkevästi kasaamaan. Täällä aiemmin jo perustelin, miksi se on erittäin epäloogista yritysverotusta. En haluaisi antaa sellaista viestiä elinkeinoelämälle, että minkä tyyppistä voittoveroa tahansa voidaan ruveta lisäverottamaan, että ei ole sellaista vakaata toimintaympäristöä. Ympäristöhaitan perusteella on huomattavasti järkevämpää verottaa kuin jotain enemmän abstraktia (Puhemies: Minuutti!) vain, ansiotonta voittoa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt niin uskon, että kun hallitus toivottavasti vihdoin aikoo saada tämän windfall-veron aikaiseksi, niin toivottavasti se nyt silloin tarkoittaa sitä, että tämä mahdoton yhtälö, mistä ed. Perkiö omassa puheenvuorossansa puhui, on ratkaistavissa ja toivottavasti ratkaistu, ja näin minä uskon. Itse asiassa tämä olisi ollut valmista kauraa — vai mitä, ed. Pulliainen? — pistää saman tien windfall-vero pystyyn jo parikin vuotta aikaisemmin.

Mitä tulee sitten tähän veron laatuun, niin kyllä minä tässä nyt kuitenkin sitä korostaisin, että windfall-verohan on nimenomaan voiton verotusta, ansiottoman voiton verotusta, ja se on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Miksemme voisi myös tästä näkökulmasta näitä ansiottomia arvonnousuja verottaa? Mielestäni ihan hyvin ministeri Pekkarinen puhui myös siitä, että tämähän tasoittaa myös sitä kilpailutilannetta eri toimijoiden välillä, ja sitä kautta (Puhemies: Minuutti täyttyy!) näkisin, että tässä on kaikki hyvät perustelut.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen hyvin muistutti mieliimme Pohjanmaalla toimivan turvetta käyttävän lauhdevoimalan. Siinä on mielestäni juuri tämän energiantuotannon varsinainen musta ruusu, kun ajattelemme sitä, että se todella rasittaa luontoa hyvin laajasti turpeen ottamisen johdosta, aiheuttaa sisävesien rehevöitymistä. Ja sitten se hiilidioksiditase on aivan kohtuuton, ja se käyttää vielä, tai sillä on ainakin mahdollisuus käyttää, hyväkseen syöttötariffia. Sen lisäksi myöskin turpeen varastointikorvauksia on autettu ja myöskin arvonlisäveroa madallettu, niin että kaiken kaikkiaan tässä on ongelma.

Mutta sitten tähän ed. Perkiön lakialoitteeseen 19/2009. Tietysti aloitteen pääasiallisen sisällön kohdalla todetaan, että tämä on käsitettävä windfall-verotuksena, se on edustajan lähtökohta. Mielestäni tätä voitaisiin käsitellä positiivisesti, jos se on luonnonhaittaverotukseen liittyvä asia, niin kuin mielelläni näkisin. Silloin sitä voi kannattaa, muttei windfallin sijasta.

Kun ed. Viitanen täällä jo puhui — ja on kohtuullisen usein puhunut — tästä sosialidemokraattien aloitteesta, niin mielestäni ministeri Pekkarinen totesi aivan hyvin, että tämän asian kanssa on turha puoluepolitikoida. Suomi tarvitsee windfall-verotuksen, (Ed. Viitasen välihuuto) ja annan puolestani — ja uskon, että tekin, ed. Viitanen, annatte — täyden tuen nyt ministeri Pekkariselle, että hän tuo tämän asian tähän taloon ja saamme sen lainsäädäntöön.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän windfall-leikkaukseen juuri tässä lakialoitteessa, niin verotusperuste on tässä otettu päästökaupasta, mutta sehän ei ole lainkaan välttämätöntä. Verotusperusteena voi olla myöskin joku aivan muu luku, jolla kerromme sitten tämän terawattituntimäärän, ja sitä kautta saamme sille verolle jonkun summan.

Minusta oli aika hämmästyttävää tehdä tätä laskelmaa, kun otin nämä ominaispäästöt ja päästökaupan ja sain luvuksi 350 miljoonaa euroa, mikä on suurin piirtein sama summa, mitä on arvioitu joissakin laskelmissa windfall-voittoveron tuotoksi. Se oli aika hämmästyttävä kokemus. Ajattelin, että se voisi ihan olla vaikka dekadia pienempi, mutta tällainen luku sieltä vaan tuli ihan tämän yhtälön ratkaisuna taikka tämän laskukaavan perusteella, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) jonka olen laatinut.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan vain lyhyesti ed. Tiusaselle totean: Jos ei tässä paikassa, eduskunnassa, saa puhua siitä, mikä on poliittisten puolueiden tavoite, niin missä ihmeessä siitä saa puhua, ja miksi poliittiset puolueet on ylipäätään sitten keksitty, jos ei puolueilla ole omia tavoitteita, omia ihanteita, minkä pohjalta yhteiskuntaa kehitetään? Minä olen hyvin ylpeä siitä, että meillä sosialidemokraateilla on monia hyviä ympäristöveroesityksiä esimerkiksi omissa vaihtoehdoissamme, ja niitä kyllä haluan todella tuoda täällä esiin. Ja totta kai, silloin jos hallitus tulee samoille linjoille ja toivottavasti etenee tässä asiassa, ed. Tiusanen, niin annamme kaiken tuen, kaiken tuen, ministeri Pekkariselle siinä, että hän tuo sen lakialoitteen. Me olemme kaksi vuotta ilmoittaneet, että tämä tuki tulee, kunhan se laki vaan tänne tuotaisiin, eli tästä on kysymys. Mutta sitä minä paheksun, jos me täällä salissa, jos me puolueiden edustajat täällä eduskunnassa, sanomme, että ei saa kertoa puolueiden tavoitteista, sitä minä ihmettelen todella paljon.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä windfall-vero ikään kuin jollakin tavalla kytkeytyy tähän ydinvoimaan, vähän toisessa muodossa.

Mutta sitten kun vesivoimaa katsotaan, niin minä koen sillä tavalla tämän vesivoiman, että kun tuolta taivaalta sataa vettä kaikkialle Suomeen, niin minusta se jotenkin tuntuu hassulta, jos sitten meillä on vielä Mankala-periaate, että sitä ei edes voi verottaa, kuka omistaa ne myllyt. Eikös kuitenkin olisi aika kohtuullista noin muutenkin, jotta kaikki voivat nauttia siitä elikkä että verotuksella otetaan tietty siivu pois sieltä, jolloin kaikki suomalaiset ihmiset tällä niemellä voivat nauttia siitä veden tuomasta energiasta? He kyllä voivat nauttia ja mennä tuonne, ja tukka kastuu, ja muuten tuntuu mukavalta, ja voi uida tuolla, mutta minusta on aika törkeätä, että se on nyt kapitalisoitu ja että jotkut firmat ovat voineet saada omistukseensa sen veden ja nauttivat siitä voitosta. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Sen takia pitää yhteiskunnan saada osansa, ja windfall-vero on sen tyyppinen tässä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Missään tapauksessa en halua estää ed. Pia Viitasta puhumasta puolueensa tavoitteista tai yleensäkään en ole sitä mieltä, ettei täällä pidä puhua poliittisista tavoitteista. Mutta kun ed. Pia Viitanen sanoo, että kaksi vuotta on mennyt (Ed. Pia Viitanen: No niin on mennyt!) ja "me sosialidemokraatit", ja kun ministeri Pekkarinen sanoo, että entäs se edellisen hallituksen valtiovarainministeri, jos hän olisi tehnyt sen homman, olisi saatu vuodet 2006 ja 2007, niin kuin hän sanoi täällä, niin se menee tällaiseksi puoluepoliittiseksi nokitteluksi, kun me nyt tarvitsemme sen hallituksen lakiesityksen tähän taloon, että voimme säätää windfall-lainsäädännön.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Windfall-voitot, jotka ovat ansiottomia, johtuvat markkinoiden toimimattomuudesta. Silloin on aiheellista kysyä, niin kuin sosialidemokraatit ovat kysyneet, pitäisikö näitä ansiottomia voittoja sitten saada parempaan käyttöön, esimerkiksi siihen, että kehitetään sellaisia energiantuotantomuotoja, jotka olisivat ympäristöllisesti kestävällä pohjalla.

Mutta nyt täytyy huomata myös se, että windfall-voitot, jotka tulevat päästöttömille energiamuodoille, on nimenomaan tarkoitettu ohjauskeinoiksi. Kun uutta energiantuotantokapasiteettia luodaan, niin siinä silloin valtio suosii tiettyjä tuotantotapoja toisten tapojen kustannuksella. Nyt kuitenkin on jo eduskunnan päätöksellä rajattu se, että uutta kapasiteettia esimerkiksi sähkön tuotantoon ei voi päästöttömältä pohjalta luoda lisää, joten sitten syntyy näitä ylimääräisiä ansiottomia voittoja. Keskeinen kysymys olisi nyt se, että saisimme energiamarkkinat toimimaan siten, että synnyttäisimme kotimaista päästötöntä energiantuotantoa lisää, ja sillä myös osaltaan korvattaisiin sitten saastuttavampaa ja ei-kestävää, hiilidioksidipäästöjä tuottavaa energiantuotantoa.

Sitten kun tuossa keskustelussa tuli esille tämä, voisiko esimerkiksi ydinvoimaloiden jäähdytysvettä (Puhemies: 2 minuuttia) käyttää vaikka kaukolämmössä, niin silloin tarvitsisi rakentaa näitä voimaloita riittävän lähelle suuria keskuksia.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiö kritisoi windfall-veroa sillä perusteella, että olisi loputon suo, jos aletaan puuttua kaikkiin erilaisiin ansiottomiin voittoihin, joita yhteiskunnan päätöksillä syntyy. Näkisin kyllä itse, että päästökaupan sivutuotteena syntynyt windfall-voitto on aika poikkeuksellinen jo suuruusluokkansa takia. Harvalla yhteiskunnan päätöksellä on suoritettu puolen miljardin euron suuruusluokkaa oleva tulonsiirto kuluttajilta ja sähkönkäyttäjiltä muutamille suurille energiayhtiöille, joten ehkä se ansaitsee erityiskohtelun. Pidän myös hieman erikoisena sitä ajatusta, että jos yhteiskunnallisella päätöksellä voidaan toisaalta luoda ansiottomia voittoja, niin sitten yhteiskunnallisilla päätöksillä ei niitä ansiottomia voittoja saisi leikata. Se ei kuulosta aivan johdonmukaiselta.

Ed. Perkiö perusteli teollisuuden rajaamista tämän veron ulkopuolelle sillä, että ei nyt ole paikallaan rasittaa teollisuutta lisäkustannuksilla. Kuitenkin, kuten ed. Pulliainen totesi, itse asiassa tämä vero lisäisi Mankala-periaatteella tuotetun ydinsähkön kustannuksia sen ostajille ja sitä kautta vaikuttaisi aika merkittävään osaan suomalaista teollisuutta ja lisäisi sen kustannuksia.

Ed. Viitanen kyseli, kuinka paljon tuottoja windfall-vero voisi saada aikaan. Muistelen ministeri Kataisen julkisuudessa arvioineen, että suuruusluokka voisi olla 30—300 miljoonaa euroa vuodessa, riippuen tietysti siitä verotasosta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä kiitän ed. Perkiötä tästä lakialoitteesta, tämä keskustelu on ollut mukava, hyvä, ja se jatkuu, kun saamme nyt hallituksen esityksen windfall-veroista. Silloin voimme palata tähän asiaan uudestaan, katsoa, mitenkä hallitus nyt sitten perustelee sen oman esityksensä, ja sitten katsomme, onko ekolokeroa tälle vaihtoehdolle vai ei. Mutta tällä perusteella ei voida hallituksen esitystä windfall-verosta kyllä poistaa agendalta, se on ihan selvä asia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä tästä windfall-verosta lähinnä vesivoimanäkökulmasta. Vielä jatkan sitä filosofointia, minkä aloitin tuossa vastauspuheenvuorossa. Minusta pitäisi miettiä koko tämä vesivoimakysymys sillä tavalla, miten joku voi omistaa ne vedet. Niitä ei ole monta tämäntyyppistä asiaa kuin vesi, näidenhän pitäisi kaikkien olla silloin valtion omistuksessa. Elikkä se tuotto tulisi suoraan valtion kassaan, ei mitään veroja, vaan kokonaan, se tuotto tulisi valtion kassaan, eikä joku yksityinen voisi nauttia niistä millään Mankala- tai muulla sellaisella periaatteella, että sillä yksityiset firmat jakavat voittoa. Kaiken lisäksi, kun nämä ovat vielä kauppatavaraa, se omistajuus saattaa mennä vaikka mihin maailman ääriin näissä. Norjassa taidettiin olla sen verran viisaita, että kun ne aikoivat myydä vesivoimaa, niin Norjan valtio taisi mennä peliin, eivätkä ne myyneetkään sitä.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Todella, samoin kuin ed. Pulliainen aikaisemmin, haluan todeta, että ed. Perkiön aloite todella viritti hyvän keskustelun. Erityisesti sen teki eläväksi se, että täällä oli ministeri Pekkarinen vakuuttamassa siitä, että varsin pian windfall-verotuslainsäädäntö etenee. Se on positiivinen uutinen hallituksen suunnasta, ja sillä tavalla päästään eteenpäin.

Toinen mielenkiintoinen asia, mihin ed. Perkiö kiinnitti itse huomiota, on se, että hän sai laskemalla, ehkä yhteisöveroprosentin kautta, tuotosta noin 350 miljoonaa, sen saman tuloksen, mikä muuten on ollut liikkeellä — mieluummin todella se 350 miljoonaa euroa kuin joku 30 miljoonaa. Tästä lähtökohdasta sillä rahalla olisi niin paljon myöskin substanssia, että sillä tehtäisiin aika tavalla ympäristötekoja, jos se sitten sillä tavalla myös kohdennettaisiin.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kannustavista puheenvuorosta ja vilkkaasta keskustelusta, jota täällä on käyty, ja evästyksistäkin — varmasti tätäkin lakialoitetta on vielä mahdollisuus parantaa. Jatkan edelleen työtäni näitten ympäristöperusteisten lakialoitteiden, veroaloitteidenkin ehkä, tekemiseksi. Katsomme sitten, mikä mahtaa seuraava puheenaihe olla. Kiitoksia paljon!