Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri! Talouden taantuma näkyy aina työllisyydessä viiveellä, mutta nyt työttömyys on kääntynyt nopeaan nousuun, ja erityisesti nuorisotyöttömyys on itse asiassa räjähtämässä käsiin. Vaikkapa Turussa, Jyväskylässä, Kotkassa ja Tampereella nuorisotyöttömyyden nousu on ollut yli 50 prosenttia. On tärkeää, että panostetaan työllisyyteen, mutta yhtä tärkeää on huolehtia työttömyydestä. Hallituksen kehysriihi oli pettymys tästä näkökulmasta, että työttömyyden hoitoon ei ole esitetty riittäviä panostuksia siihen nähden, miten suuren kriisin edessä me olemme.

Työttömyys on tässä ja nyt, pääministeri. Onko teistä järkevää, että esimerkiksi jo tänä vuonna, vaikka työttömyys nousee näin rajusti, työvoimapolitiikan rahat laskevat voimakkaasti?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Työministeri varmasti jatkaa tästä.

Kehysriihessä ei käsitellä tämän vuoden rahoja, vaan siinä luodaan ensi vuoden ja seuraavien vuosien rahat, ja ensi vuoden budjetti tullaan käsittelemään elokuussa. Tässä kehysriihessä teimme päätöksiä, joilla tullaan tekemään tilaa budjetin sisälle siihen, että voidaan erilaisiin tarpeisiin vastata tarkemmin. Tässä koko taloustilanteessa tietysti olennaisinta on huolehtia siitä, että saataisiin minimoitua maailmantalouden kriisin takia meille aiheutuva työttömyyden kasvu mahdollisimman alhaiseksi, ja sen rinnalla sitten meillä on runsaasti aktiivisia toimenpiteitä, joita on tarjolla sekä lomautusten kohteena oleville että työttömäksi joutuville.

Arvoisa pääministeri! Te sanotte, että teillä on runsaasti asioita, joilla te helpotatte ihmisten työttömyyttä. Mutta otetaanpa vaikka esimerkiksi Turku, jossa työttömyys on noussut voimakkaasti. Siellä esimerkiksi nuorisotyöttömyyden nousu on ollut 66 prosenttia. Tämän vuoden rahoilla siellä voidaan kouluttaa alle 300 henkeä, volyymin taso kulkee tällä tasolla, kun se viime vuonna oli vielä lähes 2 000 henkeä. Tämä on se todellisuus, missä tällä hetkellä elävät hyvin monet työvoimatoimistot. Teillä on mielestäni kaunis ajatus — koulutetaan niin lomautettuja kuin työttömäksi joutuvia — mutta se yhtälö ei toimi näillä rahoilla, joita työvoimatoimistoissa on käytössä, varsinkin kun samaan aikaan tuottavuusohjelma leikkaa niitä henkilöresursseja, joita siellä kipeästi tarvittaisiin.

Ymmärrän, että kehysbudjetointi on ensi vuotta varten, mutta tämä työttömyyden ongelma meillä on käsillä jo tässä ja nyt. Voisitteko te luvata, että asia korjataan mahdollisimman pian lisäbudjetilla?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! On totta, että rahat työvoimapolitiikkaan ovat vähentyneet tässä perusbudjetissa. On totta myös, että tänä vuonna — viimeiset tilastot tulivat tiistaina — työpolitiikan toimenpiteissä olevien määrä on vähentynyt kokonaisuudessaan Suomessa noin 2 000:lla. On kuitenkin niin, että lisäbudjetissa lisätään rahaa työvoimakoulutukseen. Kehysriihessä sovittiin noin 17 miljoonan lisämäärärahasta, ja olemme sopineet myös, että lomautettujen koulutus, yhteishankintakoulutus, toteutetaan täysimääräisesti, niin paljon kuin sillä on kysyntää. Olemme myös helpottaneet näitä ehtoja siten, että se on sekä yrityksille että työntekijöille entistä houkuttelevampaa.

Nuorisotyöttömyys on kasvussa. Se on erittäin suuri ongelma. Siihen olemme nyt aktiivisesti puuttumassa. Meillä on aivan erityinen ryhmä, joka käsittelee nuorten miesten työttömyyttä. Se on kasvanut paljon — nuorten naisten työttömyys on huomattavasti vähäisempää. Erityistoimenpiteitä suunnataan heille tässä tilanteessa. Samoin lähdemme nyt katsomaan nuorten tukityöllistämistarvetta. Työharjoittelu on myös ongelma siinä suhteessa, että yritykset, jotka ovat lomauttaneet, eivät voi käyttää työharjoittelua.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstöresursseihin, on totta, että tuottavuusohjelmassa niitä jonkun verran leikataan sen mukaan, mitä työ- ja elinkeinoministeriö vuodenvaihteessa esitti. Täsmälleen se malli meni kehysriihessä lävitse, mutta enemmän kuin niitä tänä ja ensi vuonna leikataan, huomattavasti tätä enemmän, otetaan muilla rahoilla, palkataan, työ- ja elinkeinotoimistoihin väkeä, eli väen määrä siellä ei tänä vuonna ja ensi vuonna vähene vaan mieluummin lisääntyy.

Arvoisa puhemies! Kysyisin: Koska tuo lisäbudjetti tulee? Niin kuin ministeri Cronberg varmasti hyvin tietää, silloin kun hankitaan koulutusta tai sovitaan tukityöllistämispaikasta, se ei tapahdu käden käänteessä. Jos budjetti on odotettavissa meille syksyllä, niin itse asiassa työvoimatoimistot eivät siitä juurikaan hyödy. Vaikka he kuinka varautuisivat siihen, niin he eivät ehdi esimerkiksi koulutusta kilpailuttamaan. Se tarvitaan välttämättä tänä keväänä.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, että työvoimapoliittinen koulutus vaatii tietyn ajan, jotta sitä voidaan toteuttaa. Tämän takia olemme sitoneet työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoja 85 prosenttia etupainotteisesti siten, että mahdollisimman suuri osa tästä koulutuksesta toteutetaan välittömästi. Syksyllä tuleva lisäbudjetti voi vaikuttaa tukityöllistämiseen, mutta jos lomautettujen siirtyminen irtisanotuiksi tapahtuu keväällä, niin silloin hallitus joutuu siihen puuttumaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Nythän sovittiin myöskin kehyksiin aivan uudesta instrumentista, elikkä työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavien perusturvaa parannetaan aktiivituella, joka tulee olemaan liki 100 euroa kuukaudessa. Voidaan ymmärtää, että tällä halutaan estää heidän syrjäytymisensä, saattaa heidät aktiivisesti myöskin työmarkkinoitten käyttöön, ja tällä on suuri merkitys suhteessa heidän saamaansa aiempaan tukimuotoon. Katson, että tämä on aivan uusi avaus juuri tämän ryhmän kohdalla. Tietyin rajauksin he pystyvät aktivoimaan itseään työttömyyden aikana.

Arvoisa puhemies! Kun te puhutte aktiivituesta, niin silloin pitää olla näille ihmisille työpaikka, ja nyt tällä hallituksen politiikalla, kun te olette leikanneet ja vähentäneet tukityöllisyyttä, tukityöpaikkoja, ei tällä aktiivirahalla ole mitään virkaa. Minä sanoisin kyllä nyt ihan näin, että hallitus on nyt kyllä tässä asiassa edesvastuuton. Työttömyys on räjähtämässä käsiin. Te siirrätte käytännössä vuodella taas niitä toimia, jotka pitäisi välttämättä rahoittaa tässä ja nyt. Sen vuoksi toistan tämän kysymyksen: pitää saada lisäbudjetti kuukauden, kahden päästä, jotta tähän rajuun työllisyystilanteeseen päästään kiinni, että saadaan nuoret töihin, pois kotisohvalta.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalitupossahan ansiopäivärahaa saavien aktiivitoimiin sovittiin tietty rahasumma ja osuus. Silloin jäivät kokonaan paitsi nämä työmarkkinatuella olevat ja peruspäivärahalla olevat, juuri se työttömien osio, joka varmasti kaikkein eniten tarvitsee niitä toimenpiteitä. Nyt me voimme saada tällä aktiivituella myöskin heidät työn syrjään kiinni, että he eivät syrjäydy, kun nousu alkaa. Tässä taantumassa on nyt tärkeää, että tämä ryhmä huomioidaan, ja tähänhän juuri eduskunta on kiinnittänyt huomiota, ja nyt tämä on toteutunut.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa se, että nämä aktiivituet, olivat ne sitten sosiaalituposta tai kehysriihestä tulevia tukia, tarvitsevat aktivointitoimia. Nämä ovat nimenomaan työpolitiikan toimia: koulutusta, tukityöllistämistä, työharjoittelua. Hallitus on tietoinen näistä vaatimuksista, jotka tästä syntyvät, ja olemme varautuneet siihen, että budjetissa tulee rahoitusta näihin aktivointitoimiin.

Lisäbudjetti on hyväksytty jo, ja tarkoitus on, että otamme esille nämä viimeistään budjettiriihessä, mutta tilannehan riippuu hyvin paljon siitä, miten työttömyys kehittyy. (Välihuutoja) Tällä hetkellä se on ollut erittäin maltillista.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälälle tai pääministerille kysymys.

Turun kaupunki tekee tällä hetkellä säästöohjelmaa säästäen noin 100 miljoonaa euroa, ja siellä on tällä hetkellä toimeentulotuessa semmoinen tilanne, että lakia ei noudateta eli seitsemän arkipäivän lakia siitä, että pitää toimeentulotuki saada. Nuoria perheitä ottaa yhteyttä, kun he joutuvat ensimmäistä kertaa toimeentulotukiasiakkaaksi, kun työt on menetetty, että heidän pitää saada toimeentulotukea, ja sosiaalitoimisto on yliruuhkautunut. 30 uutta toimeentulotukiasiakasta tulee päivittäin.

Mitä tehdään tälle ongelmalle, kun ne ihmiset, jotka ovat olleet työelämässä aikaisemmin, joutuvat työttömäksi eivätkä saa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, tarvitsevat toimeentulotukea ja kuntien kohdalla ei ole tulossa mitään sellaista lisäpanostusta, joka auttaisi sosiaalitoimen tilannetta ja jolla saataisiin sosiaalityöntekijöitä lisää? Siihen ei nyt auta tämä aktiiviraha.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti myös kuntien ja kaupunkien pitää noudattaa sääntöjä. Hallitus valtion puolesta helpottaa kuntien talousahdinkoa tällä viikolla tekemillään ratkaisuilla, joissa yhteisöveron jako-osuutta muutetaan reippaasti kuntien hyväksi. Parannusvaikutus sekä tänä että ensi vuonna on 400 miljoonan euron molemmin puolin. Samoin aikaisemmin talvella tehdyllä päätöksellä poistaa kelamaksu kunnilta saadaan mittaluokaltaan noin 250 miljoonan euron vuosittainen parannus kuntien talouteen.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tämä on minusta aika suuri periaatteellinen kysymys, että sosiaalitupossahan huolehdittiin kyllä ansiosidonnaista turvaa saavien aktiivitoimista, ja se on hyvä asia, mutta siellä jäivät täysin ilman huomiota työmarkkinatuella olevat ja peruspäivärahalla olevat. Nyt kun tähän tulee aktiivituki, niin tämä ryhmä osittain pääsee pois toimeentulotuen piiristä. He pääsevät tähän, sanotaanko nyt, elämän syrjään paremmin kiinni. Perusturvaa vahvistamalla saadaan ihmisiä pois toimeentulotuen piiristä, ja minusta se on hyvä asia.

Toimeentulotukiasia sinänsä kuuluu ministeri Risikolle, ja hän ei ole tänään täällä paikalla.

Arvoisa puhemies! Minä harvoin hermostun, mutta nyt alkaa kyllä jo suoraan sanottuna hermostuttaa. Te puhutte kauniisti siitä, että on olemassa aktiiviraha, tulee aktiivitoimia, mutta teidän hallituksenne luoma todellisuus on se, että työttömyys kasvaa mutta näiden aktiivitoimien määrärahat menevät alaspäin. Meillä tänä vuonna on huomattavasti vähemmän ihmisiä aktiivitoimien piirissä kuin oli viime vuonna, joka oli työllisyyden kannalta hyvää kasvua kokonaisuudessansa.

Voisitteko te nyt ihan oikeasti, pääministeri, huolehtia siitä, että te tuntisitte sen todellisuuden, mikä tuolla arjessa on?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Filatov väitti, että hallituksen toimesta työttömyys kasvaa. (Välihuutoja) Se ei pidä paikkaansa. Kyllä tämä työttömyyden kasvu johtuu täysin kansainvälisestä kriisistä, ja me olemme päinvastoin eräillä Euroopan ja Oecd-maiden suurimmista elvytystoimista pyrkineet hillitsemään työttömyyden kasvua. Siitä huolimatta sitä tapahtuu. Ja luonnollisesti myös näiden seurausten kantaminen kuuluu yhteiskunnan vastuulle, niin valtion kuin kuntien ja muiden osapuolten vastuulle, ja näistä pitää yhdessä selvitä. Tähän on pyritty löytämään erilaisia uusia keinoja, sekä lomautettujen että irtisanottujen kohdalle, niin että heidät saataisiin mahdollisimman nopeasti koulutukseen, että ihmiset säilyttäisivät työmarkkinakykynsä ja -kelpoisuutensa, niin että kun uusi nousu alkaa ja työvoimaa varmasti tullaan tarvitsemaan, ei syntyisi pitkäaikaistyöttömyyttä, vaan väki pääsisi takaisin töihin.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä te nyt hallituksessa hypitte kuin kissa kuumalla hellalla tämän asian kanssa. Tällä hetkellä maassamme on noin 400 000 työtöntä, jos siinä otetaan irtisanomisuhan alla olevat lomautetut huomioon. Valtiovarainministeri ymmärtääkseni riihessä sanoi, että uhan alla on vielä noin 100 000 lisää, puoli miljoonaa työtöntä, ja te nyt tässä mietitte vielä, mitä pitäisi tehdä vai pitäisikö tehdä yhtään mitään.

Minä sanon kanssa ja tunnustan sen, että pelkästään sisäisistä syistähän ei olla tässä tilanteessa, mutta se, herra pääministeri, on teidän omaa syytänne, että te leikkaatte ostokykyä koko ajan tästä maasta pois. Sisämarkkinat tässä jumiutuvat nyt. Te olette tekemässä ihmisiä koskevia päätöksiä, jotka vievät sieltä ostovoiman, kiinteistöveronkorotuksen osalta, kunnallisverojen korotuksien osalta, palvelumaksujen osalta. Miten sen jälkeen sisämarkkinat toimivat, kuuluu kysymys.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen väitti, että hallitus leikkaa ostovoimaa. (Välihuutoja) Nyt pitää kyllä kaksi asiaa sanoa: Jos olette katsoneet sekä valtiovarainministeriön että Suomen Pankin suhdannekatsauksen, niin käy selvästi ilmi, että oikeastaan vain tämä julkisen kysynnän lisääntyminen on nyt se kasvava osa kansantaloudessa, ja toisekseen me lisäämme ihmisten ostovoimaa ennen muuta nyt tänä vuonna muun muassa veronkevennyksillä. Nyt pitää kyllä kysyä, lisätäänkö sitä ostovoimaa vai eikö lisätä, mutta hallituksen toimilla nimenomaan tässä tilanteessa lisätään ostovoimaa. Kaikki muut tekijät tässä maailmantaloudessa ovat sitä ostovoimaa leikkaamassa, valitettavasti.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoito on ollut ja sen pitää tietysti olla hallituksen ykköskysymys, mutta yksinomaan täällä julkisen vallan puolella me emme tässä asiassa pääse eteenpäin, vaan me tarvitsemme sitä, että kannattavat ja hyvät yritykset saavat sillan läpi tämän laman, ja nyt tarvitaan täsmäelvytystä myös sille puolelle. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:

Millaisia täsmätoimenpiteitä työ- ja elinkeinoministeriöllä on käytettävissä siihen, että näiden yritysten vaikeaa tilannetta voidaan helpottaa, jotta ne voivat, kun tämäkin lama joskus loppuu, lähteä nousuun ja Suomessa tietyt tärkeät toimialat säilyvät jatkossa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tänään valtioneuvostossa vahvistetussa kehyspäätöksessään pöytäkirjannut joukon toimenpiteitä, joiden valmistelu nyt käynnistyi jatkoa silmälläpitäen. Ne ovat ne erilaiset investointihankkeet, jotka tähtäävät juuri siihen, että sellaisista investoinneista, jotka joka tapauksessa joko julkisella tai yksityisellä sektorilla pitää tehdä lähivuosien aikaan, arvioidaan, mitkä ovat niitä kiireisimpiä ja tärkeimpiä, joita voidaan nyt aikaistaa tähän vuoteen ja ensi vuoteen. Tämä työ käynnistyy.

Lisäksi samassa yhteydessä arvioidaan, millä tavalla, missä määrin, minne kohdistaen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita voidaan kenties lisärahoittaa ja saada sitä kautta vahvistusta siihen vaiheeseen, kun uusi nousu alkaa. Nämä ovat ei vain työ- ja elinkeinoministeriötä koskevia vaan koko hallitusta koskevia toimia.

Erikseen on sillan rakentaminen ihan vaikeimman vaiheen yli, ja ne toimet sitten ovat työ- ja elinkeinoministeriön käsissä. Niistä kuitenkin täällä useammalla kyselytunnilla on jo aika monta kertaa keskustelua käyty. Alleviivaan näitä ensiksi mainitsemiani asioita, jotka mielestäni ovat tavattoman tärkeitä. Ei ole järkeä päästää konkurssiin (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) monia tärkeitä toimialoja, monia tärkeitä yrityksiä tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Taloudellisen tiedotustoimiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuorista yli puolet pelkää, ettei löydä työtä tulevaisuudessa, ja työharjoittelut muodostavat tärkeän väylän työelämään. Olisinkin kysynyt:

Tuleehan valtio huolehtimaan siitä, että nyt tuottavuusohjelmankin aikana valtio tarjoaa riittävästi opintoihin liittyviä työharjoittelupaikkoja nuorille?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Pyrimme nyt tällä hetkellä katsomaan työharjoittelua siten, että kaikille nuorille, jotka sitä tarvitsevat, löytyisi työharjoittelua. Tällä hetkellä ongelman muodostaa se, että yritys, joka on lomauttanut, ei voi ottaa työharjoitteluun ihmisiä. Tästä meillä on ensi viikolla neuvottelut ja käymme läpi sitä tilannetta, mitenkä voimme taata sen, että työharjoittelijoita ei käytetä väärin mutta toisaalta työharjoittelupaikkoja on tarjolla.

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne huononee nyt jyrkästi, ja oman kortensa kekoon kantaa myös Stora Enso, joka siirtää toimintoja Suomesta Ruotsiin. Se tarkoittaa työttömyyden kasvua, ainakin lomautuksia tehtailla Suomessa ja myös metsissä sekä puukaupan kautta myöskin hankaluuksia metsänomistajille.

Suomen valtio ja Kela omistavat erittäin ison osan tästä yhtiöstä. Onko teillä nyt valmiutta puuttua tähän toimintaan, kun meillä on muutenkin tämmöinen tilanne? Minä arvaan, että pääministeri jatkaa sitä aikaisempaa keskusteluamme, joka käytiin Kemijärven sellutehtaasta, ja toteaa, ettei pörssiyhtiöön voi mitään vaikuttaa, vaikka se Suomelle hankaluuksia tuottaakin. Kysynkin ministeri Pekkariselta:

Aiotteko te puuttua jotenkin tähän Stora Enson toimintaan, siten että joku tolkku tulee siihen, ettei nyt ihan vaan omien etujen perässä juosta, vaan katsotaan myös tämän maan etua pikkuisen?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että kysymyksessä ei ole yksittäisen yrityksen ongelma, vaan kysymys on koko toimialan ongelmasta Suomessa. Kysymys on kysyntä-, menekkiongelmista, kysymys on siitä, että puuraaka-aine muodostaa erittäin ison kustannustekijän. Puu tänä päivänä maksaa Suomessa 30 prosenttia enemmän kuin Ruotsissa. On väärin ilmaista, että siirretään tuotantoa Ruotsiin; oikeampi ilmaisu on se, että valitettavasti Suomessa on jouduttu lomautuksiin, ne ovat aina valitettavia. Ruotsissa alentuneen kruunun ja alhaisemman puukustannuksen vuoksi on edullisempi pyörittää tuotantoa. Tästä on kysymys. Sitä, milloin tilanne helpottaa, ei kukaan pysty varmuudella sanomaan, mutta kysymys on koko toimialan ongelmista ja haasteista Suomessa, ja sen vuoksi hallitus on tehnyt omia ratkaisuja muun muassa tämän puukaupan edistämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Helposti syntyy sellainen käsitys, että hallitus on tyytyväinen kaikkiin niihin toimenpiteisiin, mihin se on ryhtynyt, ja että nämä ovat riittäviä. Mutta kyllähän totuus on se, että niin kuin tässä usein väitetään ja sanotaan, työ on parasta sosiaaliturvaa, siihen kaikki yhtyvät. Vain sota on työttömyyttä pahempi. Nämä ovat tosiasioita, mitkä meidän kannattaa pitää aina mielessä.

Varmasti on paljon, mitä vielä voitaisiin tehdä, mutta kuvitelkaa sellainen perhe, missä sekä isä että äiti jäävät työttömiksi, minkälainen on ilmapiiri sellaisessa perheessä, mitä siitä seuraa, tai mitä jos henkilö on yli kuusi kuukautta työttömänä. Kysynkin: Eikö varsinkin tällaisiin tapauksiin pitäisi erityisohjelmalla puuttua, ettei tule sitten kohtalokkaita seuraamuksia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ilman muuta. Jos käy niin, että perheessä sekä isä että äiti ovat joutuneet työttömiksi, niin kaikki se apu, mikä yhteiskunnan puolelta voidaan antaa, pitää pystyä osoittamaan.

Arvoisa herra puhemies! Nuoret miehet ja naiset ovat fiksuja. Heillä on elämä edessään. He haluavat mahdollisuuden. Nyt on kysymys siitä, että hallitus omalla politiikallaan takaa nämä mahdollisuudet. Meillä on 150 000 yritystä, joita pyörittää yksi mies tai yksi nainen. Näiltä henkilöiltä on minulle tullut paljon yhteydenottoja, että jos heille saisi pientä lisähelpotusta, niin tämä on se tapa, jolla kotimarkkinoita voidaan hyödyttää. Yhtäkkiä satoja työpaikkoja ei löydy yhteen kasaan, mutta isoon määrään pieniä yrityksiä löytyy aina. Mitä olette valmis tekemään tämän hyväksi, suomalaisen työllistämisen hyväksi?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! On totta, että tällä hetkellä yksinyrittäjiä on erittäin paljon, ja tässä työllisyystilanteessa nimenomaan yksinyrittäjien uuden työntekijän palkkaaminen on yksi tapa lisätä työllisyyttä ja erittäin hyvä tapa. Siihen on mahdollisuus tällä hetkellä tietyillä alueilla. Meillä on 30 prosentin tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Sitä on käytetty näillä alueilla aika vähän, ja nyt on suunnitelmissa sitten laajentaa sitä koko maahan.

Herra puhemies! Tämä hallituksen kehyspäätös ei auta kuntia niiden ahdingossa, ja vaikka tässä pari viikkoa sitten valtiovarainministeri kertoi, että hallitus ei aio leikata — mikä on sinänsä ihan oikein, jos se viime kerralla jäi jotenkin epäselväksi — niin kunnat joutuvat leikkaamaan teidän puolestanne. Esimerkiksi useissa kunnissa suunnitellaan pakkolomia, määräaikaisia työsuhteita ei uusita, mikä tarkoittaa työttömyyden lisääntymistä. Samalla tavalla uhataan kuntien palveluita silloin, kun kuntien henkilökuntaa vähennetään.

Millä tavalla nyt tässä kehysriihessä tai jollakin muulla tavalla aiotte puuttua siihen, että ette itse lisää sitä työttömyyttä ja samalla vielä heikennä kuntien palveluita? Luokkakoot kasvavat, vanhustenhuollosta puuttuu väkeä, kunnat lomauttavat, kunnat eivät uusi määräaikaisia työsuhteita. Onko teillä mitään vastausta tähän?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämä taantuma on niin syvä, että valtio ja kunnat kantavat tästä vastuun yhdessä. Ne päätökset, joita kehysriihessä tehtiin, auttavat erittäin paljon kuntataloutta. Yhteisövero-osuuden korottaminen 10 prosentilla tietää noin 380 miljoonaa euroa jo tänä vuonna kunnille. Samoin kansaneläkemaksun poistaminen tuottaa noin 80 miljoonaa tänä vuonna, ensi vuonna sitten 250 miljoonaa euroa. Samoin kiinteistöveron korotus kasvattaa kuntien veropohjaa. Valtionosuuksien osalta tulemme sitten budjettiriihessä ja lisäbudjettiriihessä katsomaan sitä, minkälainen se korotustarve on. Mutta se on, niin kuin on todettu, sidottu myös siihen, että kuntien menopuolella pystytään saamaan aivan erilainen menokehitys aikaan kuin mikä on ollut viime vuosina, esimerkiksi viime vuonna 8 prosenttia. Pitää katsoa ei ainoastaan niitä tuloja, vaan myöskin niitä menoja.

Herra puhemies! Vielä tästä kiinteistöverosta. Sen te nyt sitten valitsitte. Se ei ota huomioon maksukykyä, se ei ota huomioon tulotasoa, ja tietääkseni esimerkiksi metsämaata ette ole aikonut verottaa. Kiinteistövero kohdistuu erittäin epäsosiaalisesti. Se nostaa ihmisten vuokria, ihmisten, jotka asuvat vuokralla, lapsiperheiden vuokria, jotka joutuvat asumaan isommissa kiinteistöissä. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa antaa kunnille lisää valtionosuuksia? Miksi te pakotatte kunnat suorittamaan nämä leikkaukset? Ja kunnat — se tarkoittaa niitä ihmisiä, jotka siellä asuvat, ja niitä peruspalveluita, joita he tarvitsevat. Kiinteistöveroa kyllä peritte, mutta miten olisi rikkaiden varallisuusvero?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kuntien etujärjestö nimenomaan toivoi, että hallitus nostaisi kiinteistöveron alarajoja. Eri kunnissa on erilainen tilanne. Kaikissa kunnissa ei ole tarvetta nostaa kiinteistöveroa, ja joissakin kunnissa taas sitä haluttaisiin mutta ei ole poliittista mahdollisuutta tai tahtoa viedä näitä asioita läpi. Kuntien etujärjestön ensiarvoinen, ensisijainen, tavoite oli nimenomaan se, että tehdään tarkistus myös tähän alarajaan.

Tämmöisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa meillä kaikki verotulot supistuvat ja meillä on vain yhdet ainoat veronmaksajat, jotka maksavat veroa sekä kunnalle että valtiolle, sekä suomalaiset yksilöt että yritykset, tavalla tai toisella kunnan pitää pystyä keräämään tarvittavat tulonsa. Niin kuin ministeri Kiviniemi totesi, valtion muut toimenpiteet tarkoittavat, että noin 600 miljoonaa euroa vuositasolla tulee kunnille lisää tuloja. Kuntien välillä on erittäin suuria eroja, ja siihen kustannuspuoleenkin pitää pystyä kiinnittämään huomiota.

Arvoisa puhemies! Yllättäen eräänä iltana Sari Sairaanhoitaja soitti minulle, ja minä tietysti vähän ihmettelin, miksi hän minulle soittaa kokoomuksen äänestäjänä, mutta hän sanoi, että hän on pettynyt kokoomukseen ja koko porvarihallitukseen. Syynä oli nimenomaan se, että hallitus ei saa hänen mielestään riittävästi aikaan nimenomaan tässä työllisyyskysymyksessä. (Ed. Zyskowicz: Ja sitten te heräsitte! — Naurua)

Täällä kysyttiin jo valtion omistajapolitiikasta, mutta, ed. Zyskowicz, hallitus ei ole tässä suhteessa tehnyt mitään. Te ette ole — ette Stora Enson osalta, ette TeliaSoneran osalta, ette muittenkaan yhtiöitten osalta — esittäneet mitään, millä tavoin tässä tilanteessa valtio voisi työnantajana näyttää esimerkkiä siitä, mitä pitäisi tehdä, puhumattakaan siitä, että kun pitäisi löytää jotain uutta elinkeinotoimintaa ympäri Suomea — tämä on iso maa pinta-alaltaan — niin teillä ei ole minkäänlaista esitystä siitä, millä tavoin valtio lähtisi ottamaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) vastuuta elinkeinojen kehittämisestä. Arvoisa ministeri Häkämies, mitä te oikein aiotte tehdä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Uskon, että kysyjä itsekin tietää vallan hyvin, että monissa näistä yrityksistä, joita jo mainitsitte ja joissa valtio on osakkaana, kysymys on kansainvälisestä talouskriisistä, kysyntä on äkillisesti pysähtynyt. Pitkän päälle ei tuotteita voi varastoon tehdä.

Meillä on ollut kaksi viestiä: ensinnäkin se, että osinkojen osalta valtio-omistaja on maltillinen, jotta yritykset eivät joutuisi velkaantumaan osinkojen maksun tähden, ja toisaalta, että mahdollisimman hyvin löydettäisiin yhdessä henkilöstön kanssa keskustellen pehmeitä keinoja, kesälomarahojen vaihtoja ja sen tyyppisiä keinoja, että vältyttäisiin irtisanomisilta. Mielestäni tässä on kohtuullisen hyvin nyt onnistuttu. Mutta, totta kai, ei se, että valtio on jossakin yrityksessä omistajana, pidä sitä pahaa maailmaa, talouskriisiä, poissa. Kyllä se tulee Suomenlahdelta Suomeenkin, vaikka valtio olisi kuinka omistajana näissä yrityksissä.

Arvoisa puhemies! Puutun siihen, mitä ministeri Häkämies äsken juuri totesi. On hyvä palauttaa mieleen, mitenkä tämä keskustelu eduskunnassa kyselytunneilla käynnistyi siinä vaiheessa, kun selvisi, että mekin olemme mukana tässä kansainvälisessä rahoituskriisissä. Silloin keskustelun ytimessä oli se, onko vientiyrityksillä riittävästi likviditeettiä velvoitteidensa hoitamiseen. Kysymys kuuluu nyt: Onko tämä asia nyt pystytty hoitamaan sillä tavalla, että se ei ainakaan siitä klikkaa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niiltä osin kuin normaalit rahoitusmarkkinat eivät sitä kykene hoitamaan, me olemme antaneet erittäin vahvat valtuudet nimenomaan valtion omistamalle Finnveralle ja sen tytäryhtiöille. Me olemme miljardeilla, 3,25 miljardilla, lisänneet nimenomaan viennin rahoitusta: Suomesta käsin rahoitetaan sitä, että malesialainen hissinostaja pystyy ostamaan suomalaiselta hissinvalmistajalta niitä hissejä. Tässä eivät limiitit tule vastaan. Niitä on paljon, miljardimäärin, käytettävissä. Me olemme lisänneet valtiontakauksia, nostaneet 7,9 miljardista 12,25 miljardiin euroon. Meillä on miljardeja ja miljardeja käytettävissä. Minä nyt tietysti vaan toivon, että normaalit rahamarkkinatkin hoitaisivat oman osuutensa eivätkä jatkuvaa epäluottamusta viljelisi. Mutta siltä varalta, että ne eivät osuuttaan hoida, valtio on, niin kuin sanottu, ottanut piikkiinsä suuret riskit, ja se hoituu Finnveran, sen erityistuotteitten, kautta.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei suostu peruuttamaan miljardiluokan veronalennuksia rikkaille. Pörssikeinottelijoiden ja bankstereiden aiheuttama finanssikriisi ollaan nyt kaatamassa pienituloisten niskaan tasaveroilla, kuten pakottamalla kunnat kuntaverojen nostamiseen, kiinteistöveron nostamisella, palvelumaksujen nostamisella. Ja kaiken lisäksi te vielä leikkaatte, te teette leikkauslistoja. Nimittäin poliittiset nuorisojärjestöt ovat omatunto ja kertovat, mistä todella tuulee, ja Kokoomusnuoret ilmoitti julkisesti kokoomuksen kannan — "Suomella ei ole enää varaa lähimainkaan nykyisen kaltaisiin sosiaalietuuksiin ja julkisiin palveluihin" — ja vaatii leikkauslistoja.

Ministeri Katainen, nyt kun te ette auta kuntia, te samalla ajatte kunnat leikkauksiin, peruspalveluiden heikentämisiin, lomautuksiin, irtisanomisiin, siihen, että määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita ei jatketa. Myönnättekö te nyt sen, että Kokoomusnuoret todellisuudessa rehellisesti kertoi sen, mikä teidän politiikkanne on, vai pesettekö te täällä eduskunnan edessä kätenne niistä leikkauksista, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niistä irtisanomisista, jotka te olette omalla politiikallanne aiheuttaneet?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Joidenkin kuntien tiukka taloustilanne johtuu siitä, että niiden verotulot ovat romahtaneet, pääsääntöisesti yritysten huonojen tulosten seurauksena. Tähän vaivaan hallitus juuri käytti, niin kuin täällä on aiemminkin todettu, muun muassa yhteisöveron jako-osuuden vahvistamista kunnissa. Tämä yhdessä kelamaksun poiston kanssa, jota te olette vastustaneet, kuntataloudessa tarkoittaa noin 650 miljoonan euron helpotusta vuodessa. Yksinkertaisesti kelamaksun poiston vaikutus vuositasolla kuntasektorilla on 250 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 6 000 työntekijän palkkakustannuksia. Eli tämä paketti jo itsessään on varsin merkittävä helpotus kunnille. Mutta eihän kukaan sitä kiistä, etteivätkö valtion ja kuntien verotulot pienene, koska työttömyys lisääntyy ja erityisesti yritysten vientikysyntä heikkenee.

Minä olen eri mieltä ed. Arhinmäen kanssa siitä, etteikö eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa olisi pitänyt lisätä. Hallitus on sitä mieltä, että eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa pitää lisätä, jotta kotimainen kysyntä pysyisi edes jossakin mallissa niinä aikoina, kun vienti ei vedä.

Arvoisa puhemies! Pienituloiset, jotka mainitsin, eivät maksa valtionveroja. Sen sijaan he maksavat kuntaveroja, tasaveroa, jota nyt ollaan korottamassa, puhumattakaan kiinteistöveroista.

Kun esimerkiksi sanoitte, että kuntien tilanne helpottuu, niin kokoomuslainen ylipormestari Jussi Pajunen esittää Helsingissä 8 prosentin leikkauksia henkilöstöön. Se tarkoittaa 3 100:aa ihmistä vähemmän töissä. Minulla on tässä lista kunnista, jotka ovat lomauttamassa opettajia. Täältä löytyy isoja kaupunkeja, joissa sitä suunnitellaan — Turku, Jämsä, Riihimäki, Joensuu — ja kaupunkeja, jotka ovat jo päättäneet: Kuopio, Kemi, Varkaus.

Eikö nyt voida sanoa, että hallitus on epäonnistunut, jos se ei omalla politiikallaan pysty auttamaan kuntia, jotta ne pystyisivät huolehtimaan peruspalveluista ja jotta ne eivät joutuisi panemaan ihmisiä kilometritehtaille ja lomauttamaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Mehän olemme tehneet mittavat uudistuspaketit sosiaaliturvaan, parantaneet etuuksia, ja te olette huolestuneita kuntalaisten pärjäämisestä. Se on ihan oikea huoli, ja jaamme sen, mutta olemme ennakoineet sillä tavalla, että koko vaalikaudelle on tehty jo kehyksiin tiettyjä toimenpiteitä mutta myöskin sosiaaliturvaan parannuksia. Tiedätte hyvin, että olemme eläkeläisten asemaa pystyneet parantamaan sekä verotuksella että tasokorotuksilla, tulossa on takuueläke. Sen jälkeen olemme pystyneet lapsiperheitä sekä lapsilisien että kotihoidon tuen korotuksilla auttamaan, ja indeksit ovat tulossa. Elikkä kyllä tätä perusturvaa parannetaan niin, että paitsi kansalaisten ostovoima paranee myöskin sitten sosiaalinen turvallisuus paranee.

Arvoisa puhemies! Kuntapalvelujen näkökulmasta oli kyllä suuri pettymys, että kuntien valtionosuuksiin ei riihessä esitetty korotusta, vaikka sitä ainakin rivien välistä lupailtiin hallituksen taholta. Kyllä me kaikki täällä tiedämme sen, että niillä toimenpiteillä, joita nyt on esitetty, ei kyetä korjaamaan puutteita terveyskeskuksissa, vanhustenhuollossa, kouluterveydenhuollossa, lastensuojelussa tai edes säilyttämään nykytasoa näissä kouluryhmien kokokysymyksissä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt, että jo tässä vaiheessa tehtäisiin 200 miljoonan euron tasokorotus kuntien valtionosuuksiin. Miksi tämä esitys ei hallitukselle kelpaa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tuo hallituksen tiistaina päättämä paketti tiesi kunnille huomattavasti enemmän varoja kuin tämä kristillisdemokraattien esitys. Kuten totesin, tulemme sitten lisäbudjettiriihessä ja budjettiriihessä arvioimaan sen, mikä on kokonaisuutena myös tulevina vuosina tämä valtionosuuksien lisäystarve sidottuna siihen, että kuntien menokehityksessä myös pitää tapahtua askel oikeaan suuntaan.

Silloin kun kunnilla on vahvaa ylijäämää, valtio sitä ylijäämää ei ole itselleen keräämässä, ja samalla tavalla nyt, kun kunnilla on alijäämää, sen kattaminen on yhteinen tehtävä kunnille ja valtiolle. Jokaisessa kunnassa pitää pystyä löytämään myös niitä keinoja, miten voitaisiin asiat tehdä paremmin, jotta saataisiin ne varat riittämään. Tämä tehtävä ei ole helppo. Onneksi meillä on suomalaisissa kunnissa vahvaa osaamista, mutta tarvitaan myöskin uskallusta ja rohkeutta kuntapäättäjiltä.

Arvoisa puhemies! Yhteisövero-osuuden nostopäätös oli tervetullut, mutta tosiasia on, että senkin jälkeen jää vielä 2 miljardin aukko kunnissa katettavaksi. Tämä tulee väistämättä merkitsemään palvelujen heikentymistä ja leikkauksia. Se merkitsee hoivajonojen pidentymistä, luokkakokojen suurenemista, kouluruokailun leikkaamista.

Pääministerin mielestä tämä linja on ilmeisesti aivan oikein, koska hän perusteli kehysriihen päätöksiä sillä, että kunnat ovat eläneet kovin tuhlailevaisesti. Kysynkin kuntaministeri Kiviniemeltä: Yhdyttekö tähän pääministerin arvioon?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Varmaan kuntaministerikin arvioi kohta.

Kuntien menot kasvoivat viime vuonna 8 prosenttia. Kuntaliitosta minulle sanottiin, että he pystyvät siitä kasvusta selittämään 6 prosenttia, mutta 2 prosenttia jää vielä selittämättä. Se 8 prosenttia taitaa olla 2,5—3 miljardia euroa — yhden vuoden aikana — menoja lisää, kuluja lisää. Kyllä valtiovallan pitää myös kannustaa kuntia siihen, että menokehitystä myös yritettäisiin hillitä. Ei meillä rahoituspohja riitä tällaisen rahoittamiseen pitkässä juoksussa. Siksi on tärkeätä, että nyt kunnissa yhdessä — ja toivon, että myös oppositio osallistuu siihen — etsitään keinoja, joilla voidaan tätä kustannuskehitystä hillitä. Mehän hyväksyimme peruspalveluohjelman myös kehysriihen yhteydessä. Se oli muistaakseni rakennettu niin, että seuraavienkin vuosien aikana joka vuosi voitaisiin noin 4 000 lähinnä hoitoalan ihmistä palkata lisää kuntiin, ja tähän on varauduttu. Mutta kyllä yleinen kustannuskehitys pitää saada kuriin. Siksi hallitus on halunnut kannustaa kunta-alaa tekemään vielä kolmen vuoden mittaisen palkkaratkaisun, joka muodostaisi semmoisen ankkurin ja rungon seuraavien vuosien taloussuunnittelulle.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on koko hallituksella täsmälleen sama analyysi kuntatalouden kehityksestä. Se tehdään myös yhdessä Kuntaliiton kanssa peruspalveluohjelmassa, niin että sinänsä nämä luvut ovat samat.

On todellakin niin, että viime vuosien menokehitys kunnissa on ollut aivan liian kovaa. Jos se sellaisenaan jatkuisi, niin kyllä se pää vetävän käteen tulisi myös ilman tätä taloustaantumaa. Monessa kunnassa on oikein hyvällä tavalla tartuttu tähän tilanteeseen. Muun muassa ylipormestari Pajusen esitys, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että lomautuksiin ja irtisanomisiin ei tarvitsisi lähteä, kertoo siitä, että kyllä siellä on myös sellaisia toimintoja, joita uudelleen organisoimalla pystytään niitä säästöjä saamaan aikaan, eikä kyse ole mistään peruspalveluiden leikkaamisesta. Mutta tunnustan sen, että tilanne on vaikea ja huolestuttava ja vaatii sekä valtion että kuntien toimenpiteitä.