Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä Itävallan verosopimuksen tarkennus kuuluu samaan sarjaan kuin myöskin eduskunnan käsittelyssä oleva muutama muu verosopimus ja perustuu siihen, että näillä verosopimuksilla pyritään puuttumaan niin sanottuihin veroparatiiseihin ja verotuksen kiertämismahdollisuuksiin tietojen vaihdon avulla ja verotustietojen vaihtoa parantamalla kyseessä olevien maiden kesken.

Nythän on tilanne, että noin 30 maan kanssa Suomi on tehnyt tämäntyyppisiä tietojenvaihtosopimuksia, samoin kuin Ruotsi. Ruotsissa kuitenkin sopimusten lisäksi on myöskin aktiivisesti ryhdytty pyytämään näitä vertailutietoja, ja Ruotsissa on arvioitu, että se tuotto, mitä on saatu sekä tällaisena ennalta ehkäisevänä vaikutuksena että suorina verotuloina, voi liikkua tuolla 60—70 miljoonan euron vuositasolla.

Haluaisin, arvoisa puhemies, korostaa sitä, että pelkät sopimukset eivät sinällään vielä johda myönteisiin tuloksiin, vaan se, että niitä myös aktiivisesti ruvetaan soveltamaan, ja kun tämä ei ole automaattinen tämä tietojensaantisystematiikka näissä sopimuksissa vaan tietoja pitää pyytää, pankkitietoja, verotustietoja, niin toivottavasti valtiovarainministeriössä hanke etenee ripeästi sillä tavalla, että myös Suomessa lähdetään myöskin näitä tietoja aktiivisesti pyytämään ja sitä kautta saamaan myös niitä taloudellisia hyötyjä ja torjumaan sitä verokikkailua, mihin näillä Oecd:n mukaisilla mallisopimuksilla pyritään.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut erittäin aktiivinen verosopimuspolitiikassa, ja meillä on hyvin kattava verosopimusverkosto, ja kaikki nämä sopimuksethan perustuvat Oecd:n malliverosopimukseen, jonka tarkoituksena on toisaalta pitää huolta siitä, että ei synny kahdenkertaista verotusta, verot maksetaan kertaalleen mutta vain yhteen maahan, ja toisaalta pidetään huolta siitä, että johonkin maksetaan verot eli yhdenkertainen verotus toteutuu. Tässä erittäin tärkeää on tietojen vaihto veroviranomaisten kesken, ja tältä osin täytyy sanoa, että mitä Itävaltaan tulee, niin Itävaltahan on hyvä EU-jäsenmaa, mutta aikoinaan kun säästödirektiiviä käsiteltiin, siinä yhteydessähän esimerkiksi Itävallan talletusten verotus oli erittäin vaikea kysymys. Tässä suhteessa on tärkeätä se, että pidetään huolta myöskin käytännössä siitä, että tietojen vaihto Itävallan kanssa toimii kivuttomasti ja hyödyllisesti niin, että kahdenkertainen verotus tosiaan torjutaan, mutta turvataan, että kaikissa tilanteissa yhdenkertainen verotus toimii.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Toiminta harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vastaan on Kataisen uuden hallituksen yksi keskeinen tavoite ja tehtävä. Myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyy talousrikollisuutta ja harmaata taloutta koskevia näkökohtia. Valitettavasti suomalaisetkin talousrikolliset käyttävät hyväkseen muita maita ja näissä maissa olevia pankki- ym. pelisääntöjä piilottaakseen todellista varallisuuttaan tai piilottaakseen omaisuudestaan saamiaan tuottoja. Ja kuten edustaja Sasi tuossa mainitsi, on erittäin tärkeätä, että tiedon vaihto eri maiden viranomaisten välillä on riittävää, jotta asianmukaisella tavalla eri varallisuus- ja tuottoerät tulevat verotetuiksi.

Euroopan unionin ulkopuolisista maista varsinkin Sveitsi on tunnettu siitä, että siellä on erittäin tiukka pankkisalaisuus, ja pankkisalaisuus ja sen tiukkuus on sinänsä ymmärrettävää, mutta siinä vaiheessa, jos maan pankit omalla toiminnallaan edistävät talousrikollisuutta, edistävät veronkiertoa, suojelevat aktiivisesti veronkiertäjiä, siinä vaiheessa kyse on sellaisesta toiminnasta, jota ei pidä sietää eikä hyväksyä. On erittäin hyvä, että Yhdysvallat ja myös eräät suuret Euroopan maat ovat painostaneet Sveitsiä mutta myös eräitä muita Euroopan maita yhteistyöhön, jotta erilainen veronkierto voitaisiin mahdollisimman hyvin paljastaa ja ehkäistä.