Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kerrotaan jonkun merkittävän poliitikon todenneen, että perustuslain pitää olla lyhyt ja epäselvä. (Ed. Kekkonen: Se oli Napoleon!) — Näin juuri, ed. Kekkonen, Napoleon hän oli, ainakin näin kerrotaan. (Ed. Kekkonen: Se on aivan fakta!)

Meidän perustuslakimme on varmaan sopivan pituinen, varmaan ihan sopivilla sanoilla säädettykin, mutta tässä lakialoitteessa esitämme paria sanaa sinne lisää. Asia liittyy sananvapauden määrän ympärillä käytyyn keskusteluun.

Me tiedämme hyvin, että noin vuosi sitten tässä salissa säädettiin uusi laki videotallenteista ja videoviestinnästä ja kuvaohjelmien sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä. Siinä yhteydessä oikeastaan ainakin minun käsitykseni mukaan perustuslakimme sinänsä erittäin tarkkarajainen säännöstö saattoi jo koitua ongelmaksi sellaisillekin asioille, joista sittenkin kohtuudella voitaisiin säätää. Eli tässä esitetään, että tuo pykälä perustuslaissa saisi muodon: "Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia ja vastaavaa viestintää koskevia ihmisarvon ja lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia." Tämän taustanahan on se, että käytännössä ne ikärajat, joita säätelyssä ja valvonnassa noudatetaan, väkisinkin vuotavat, ja toisaalta kääntäen voidaan todeta, että ehkä ei kaikki se, mitä täysi-ikäisille tarjotaan, välttämättä aina täytä kaikkia ihmisarvon mittoja.

Sensuurilaista tai pohjasta sensuurillehan tässä ei puhuta, vaan siitä, että tuo lainsäädäntöharkinta olisi hieman väljempää kuin tällä erää perustuslaki meille tässä salissa antoi myöten. Euroopassahan hyvin paljon puhutaan yhtä aikaa käsiteparista ihmisarvon ja lasten suojeleminen. Tämä pykälämuotoilu antaisi siinä pikkuisen lisää hyvinkin tarpeellista liikkumavaraa. Tässä hengessä tämä lakialoite on tehty lähetettäväksi, niin kuin puhemies esitti, perustuslakivaliokuntaan.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelimme runsas tunti sitten myös ihmisarvosta, ja silloin oli kysymys vangeista, vankien oikeuksista, jolloin ihmisarvonäkökulma oli hyvin voimakkaasti esillä. Sama asia on esillä nyt. On mielenkiintoista, kun täällä heitellään vähän leimakirveitä, että liberaaleiksi syytettiin sellaisia henkilöitä, jotka halusivat huolehtia vangin oikeuksista. En tiedä, miksi kutsutaan niitä samoja henkilöitä, jotka halusivat nähdä vangin ihmisoikeudet isona asiana ja jotka haluavat nähdä myös lasten oikeudet isona asiana.

Toivottavasti tässä mikään logiikka ei heitä nyt häränpyllyä, mutta minä en voi sille mitään, että syvällä sydämessäni minun ajatteluni on hyvin saman kaltaista kuin mitä ed. Jääskeläinen edustaa. Mutta heti perään sanon sen, että tällainen lainmuutos olisi melkomoinen hyppy eurooppalaisessa läntisessä käytännössä sananvapausmielessä. Siinä suhteessa, vaikka tunnen syvästi sen murheen, mikä ed. Jääskeläisellä on kuvatallenteiden viheliäisestä vaikutuksesta, joka muuten on jopa tutkittu juttu — me tiedämme, minkälaisia vaikutuksia niillä on — näyttää kyllä hyvin epätodennäköiseltä, etten sanoisi mahdottomalta, että me läntisessä maailmassa voisimme tällaiseen lainmuutokseen mennä. Mutta huoli on ihan oikea ja ihan todellinen, ja viime kädessä kysymys on ihmisarvosta.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voin hyvin siinä mielessä yhtyä ed. Jääskeläisen mielipiteeseen, että olen aivan samaa mieltä vanhempien huolesta siitä, mitä erilaisten viestimien kautta lapsille välittyy. Muistan, että tämä oli varsin ongelmallinen aihe, josta myös sivistysvaliokunnassa keskusteltiin eli kuvatallenteiden levittämistä koskevasta lainsäädännöstä. Itse näkisin, että ratkaisua tulisi ehkä myös löytää maahantuojien vastuun kautta siinä mielessä, että kun maahantuojille saataisiin vastuun lisäämistä vaikka sanktioita koventamalla, ehkä sitä kautta voisi löytyä ratkaisu siihen, minkälaisia levitteitä meille tulee. Myös tuottajien vastuu on tässä tärkeä. Mutta katson, että tuottajiin on siinä mielessä vaikeampi puuttua, koska se on tietysti kansainvälinen kysymys ja kansainvälisiin eri maiden tuottajiin on vaikeampi koskea, koska sananvapaus ymmärretään eri maissa eri tavalla. Mutta jaan kyllä huolen, jonka ed. Jääskeläinen aloitteessaan ilmaisee. Mutta saattaapi olla, että ehkäpä maahantuojien vastuun kautta se voisi löytyä hieman helpommin.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen lapsen oikeuksien yleissopimuksen 17 artikla tähtää lapsen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvoinnin sekä ruumiillisen terveyden ja mielenterveyden edistämiseen. Tässä on sellaisia tavoitteita, joihin meidän tietenkin kaikin keinoin tulee pyrkiä.

Olen samalla linjalla kuin edustajat Jääskeläinen ja Kekkonen ja Karpela. Minun on kuitenkin vähän vaikea ymmärtää sananvapautta sillä tavalla, että sen varjolla saadaan ihmisarvoa polkea, saadaan esineellistää ihminen, saadaan tehdä ohjelmia, tuotteita, joissa on mieletöntä väkivaltaa, mieletöntä pornoa, naisen, lapsen ihmisarvon polkemista. Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että tämä olisi sananvapauden kysymys. Minä ymmärrän sananvapauden erityisesti silloin, kun saa ilmaista poliittisen kantansa, saa ilmaista uskonnollisen kantansa, saa olla mielipiteitä eikä tule vainotuksi; Euroopassa on viime vuosikymmeninä ollut sellaisia valtioita, joissa ei ole saanut näin toimia, joissa sananvapaus on todella ollut rajoitettua. Mutta sitä, että tämäntapaisen bisneksen tekemisessä on kysymys sananvapaudesta, minun on hyvin vaikea ymmärtää. Toivottavasti tähän asiaan siinä vaiheessa, kun nykyistä perustuslakia uudistetaan jossain vaiheessa, löydettäisiin jokin mielekäs keino, millä me suojaisimme ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia tässä maassa.

Petri  Salo  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn pitkälle niihin näkemyksiin, mitä ed. Seivästö äsken määritteli sananvapaudesta ja siitä, onko se mennyt suomalaisessakin yhteiskunnassa liian pitkälle ja mikä olisi se suojeltava objekti siellä toisella puolella sananvapautta, joka olisi vielä vahvempi puolustettava kuin sananvapaus sinänsä.

Sinänsä muistan viime valtiopäivillä sen lainsäädännön, joka käsiteltiin, joka äänestyksen jälkeen täällä ratkaistiin muun muassa koskien lain perusteluosaa, jossa ovat kuvatallenteet. En kuitenkaan todennut sitä niin, että perustuslaki olisi asettanut mitään estettä, vaan jos eduskunnan arvopohja olisi ollut sellainen, että täällä olisi löytynyt enemmistö tavallisella lailla hylätä se esitys, se olisi myöskin hylätty. Mutta täällä jäimme vähemmistöön me, jotka painoivat jotakin toista nappia. Ed. Jääskeläinen perustuslakivaliokunnan jäsenenä varsin hyvin tietää, että meillä on aika uusi perustuslakijärjestelmä ja perustuslain muuttaminen vaatii kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistön, enkä usko, että tästä löytyy riittäviä edellytyksiä siihen, että sitä lähdettäisiin tässä vaiheessa muuttamaan. Korostan vain, että laki, mitä perusteluosassa vankasti on tuotu esille, olisi voitu tavallisenakin lakina muuttaa ja päättää, jos olisi haluttu.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Petri Salo viittasi juuri siihen, mikä oli meillä käsillä, mitä kaikkea me olisimme voineet tehdä. Varmasti moni meistä on todella pettynyt, miksi me joudumme uudelleen ja uudelleen palaamaan näihin samoihin kysymyksiin, miksi silloin, kun meillä oli mahdollisuus päättää kuvatallenteista käsittelyssä, hyväksyimme tuon lain siinä muodossa, missä se hyväksyttiin.

Kyllä meidän on uskallettava uudelleen ottaa käsittelyyn, mitä tarkoitetaan sananvapaudella ja mitä näillä ohjelmilla, jotka vaurioittavat lapsia, nuoria, erityisesti heidän kasvuvaiheessa ollessaan. Kyllä nyt ihmettelen sitä, jos ei tähän aiheeseen pysähdytä vakavammin, kun meille tulee lapsipoliittinen selontekokin käsittelyyn ja meille enenevässä määrin tulee viestintävälineiden, median, kautta viestejä. Me emme ainoastaan itse näe, miten lapset voivat. He kertovat, mistä he malleja ottavat. He itse kertovat siitä, mitä ohjelmia he katsovat ja mitä oppia he sieltä saavat.

Vanhemmat ovat huolestuneita. Me itse kukin olemme huolestuneita. Silloin meidän on löydettävä keinoja, millä tavalla tähän puututaan. Tällä lakialoitteella mielestäni on mahdollisuus nyt puuttua. Siinä mielessä myöskin ed. Karpelan esille ottama maahantuojien vastuu on aivan hyvä. Kannatan sitä, että tässä yhteydessä tutkitaan myöskin muita keinoja, joilla voidaan vahvistaa sitä, että ei ole tällaisia piilokasvattajia, jotka vievät epäterveeseen suuntaan lastemme ja nuortemme kasvua. On yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin edellytys, että meillä on sellaiset palvelimet ja toiminta, jotka ovat terveitä ja hyvinvointia edistäviä.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Nykyisen perustuslain 12 § sallii lasten osalta laveammankin rajauksen sille, minkälaista aineistoa kielletään levittämästä. Mutta niin kuin ed. Jääskeläisen aloitteessa on viitattu, ilmeisesti tarvittaisiin laveampaakin mahdollisuutta puuttua esimerkiksi raaistavan, väkivaltaa suosivan, toisten ihmisoikeuksia polkevan materiaalin levittämiseen. Tarvitaan enemmän rajoittamismahdollisuuksia. Uuden perustuslain seurantatyöryhmässä pohditaan nyt sitä ja koetetaan koota sellaisia teknisiä laintarkistuskohtia, jotka jossakin yhteydessä voitaisiin toteuttaa. Tämä on yksi niistä tapauksista, joissa nykyinen sanamuoto on osoittautunut liian suppeaksi sananvapauksiin tehtävien poikkeusten osalta.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Allekirjoitan myöskin ed. Jääskeläisen huolen siitä, että tilanteelle pitää jotakin tehdä. Samoin oli hyvin mielenkiintoista kuulla ed. L. Hiltusen ja ed. Seivästön pohdintaa siitä, mitä on sananvapaus, mitä on sananvapauden käyttäminen. Näen myöskin itse sillä tavalla, että kun sananvapauden määritelmä on tällä hetkellä varsin avoin ja käydään pohdintaa, mitä se on, tilanne on johtanut tähän. Haluan kuitenkin nähdä sillä tavalla, että niin pitkään kuin sananvapaus käsitteenä on epäselvä, emme saa lähteä siihen suuntaan, että lähdetään sitä rajoittamaan, koska sananvapaus kuitenkin on yksi olennainen perusoikeus, mikä ihmisellä on. Näitten perusoikeuksien rajoittaminen sellaisella perusteella, ettei ole täysin selvyyttä, minkä takia näin tehdään, ei ole minusta oikein. Lähtökohdan pitää olla se, että sananvapaus turvataan ja sitä rajoitetaan vasta sen jälkeen, kun tiedetään tarkalleen, että on järkeä lähteä sitä rajoittamaan ja mitkä ovat ne perusteet, minkä takia rajoituksia tehdään.

Antero  Kekkonen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Koskinen oikeastaan jo sanoikin aika paljon olennaista, eli perustuslain 12 §:äänkin liittyviä asioita varten, josta nyt on kysymys, on olemassa seurantatyöryhmä, joka, jos olen oikein ymmärtänyt, on saamassa työnsä johonkin päätökseen ensi syksynä, kuten ministeri Koskinen tovi sitten kertoi. Tämä on yksi niitä kohtia, joihin tullaan siinä puuttumaan. Tämä ei varmasti ole, arvoisa rouva puhemies, lopullinen vastaus ed. Jääskeläisen lakialoitteeseen, mutta ei ihan huono vastaus siihen. Siis tämä osoittaa sen, että asia on nähty niin laajasti kuin sen laajasti voi nähdä, eli hallituksesta asetettu työryhmä pohdiskelee asiaa.

Joko ed. P. Salo tai ed. Seivästö kysyi, mikä on suojeltava objekti. Kyllä kai meillä jokaisella tähän on ihan yksiselitteinen vastaus. Suojeltava objekti on lapsi. Se on oikeastaan ainoa ja tärkein. Se on lapsi, jota tässä täytyy suojella. Sen sijaan Lehtimäki tunsi tarvetta mennä semmoiseen filosofointiin, miten määrittelemme sananvapauden. Luulen, että me täällä Suomessa emme sitä käsitteistöä pysty oman kaltaiseksemme saamaan, vaikka kuinka yrittäisimme. Se on sillä tavalla perusarvo, joka on olemassa ja joka pysyy ja jota toivottavasti ei viedä. Me voimme sitä toki soveltaa, mutta ei käsitteellistetä käsitettä uudelleen.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Olen kovin ilahtunut, että tämä huoli on tässä salissa paikalla olevilla aivan yhteinen. Sehän on kansalaisten huoli, jota me tietysti täällä heijastamme. Ilahduin myöskin ministerin — kai tätä voisi sanoa lupaukseksi, jos näin voi tulkita.

Sananvapaus-käsitteeseen aivan vain sen verran, että tietysti, jos hakisimme muita malleja, miten näitä ongelmia pitää hoitaa, silloin voitaisiin vaatia tuottajien vastuuta. Me vanhemmat voisimme vaatia tietyn materiaalin tuottajaa vastuuseen jopa oikeudessa siitä, mitä vaikutuksia sillä kenties on ollut lapsiimme. Tämä malli kai sananvapauden perusmaasta Amerikasta saattaisi löytyä tähän tilanteeseen vapaasti sovellettuna. Se on kovin hidas ja kovin kankea, ei kauhean toivottava. Siihen ehkä mennään, jos ei lainsäädäntö muutoin ole kunnossa, mutta ehkä olisi hyvä käyttää meidän pohjoismaisia perinteisiä tapojamme tässä. Ihan hyvää onnea ja vauhtia vain sinne seurantaryhmään! Siellähän me myöskin edustajina saimme jokin aika sitten olla toki kuultavina, jolloin myöskin nostin tämän asian meidän osaltamme esille.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Jääskeläinen on tehnyt hyvän aloitteen, ja toivon mukaan se menee näin, kun on todettu jo usealla suulla, että ollaan huolestuneita laajastikin. Kun katsoo, mitä meillä tapahtuu yhteiskunnassa, ja päivittäin kuulee huolestuneita viestejä hyvinkin nuorten tekemistä kaiken näköisistä tekosista, sehän kuvastaa, jotta esikuvat, mallit on jostakin saatu ja tavallaan oikea ja väärä on hämärtynyt. Ei tiedetä oikein, mitä voi tehdä. Siinä mielessä minusta tätä ei voi sotkea sananvapauteen ollenkaan, koska sananvapaus ei voi olla sitä, jotta opetetaan ja annetaan semmoisia uusia malleja, jotka murentavat lasten ja joissakin tapauksissa jopa aikuisten käsityksiä siitä, mitä saa tehdä. Kyse ei ole nimittäin pelkistä lapsista. On aikuisiakin, jotka ovat vähän herkempiuskoisia ja voivat hairahtaa ja ottaa malleja sieltä. On nimittäin joissakin tapauksissa ilmeisesti todettu sekin, jotta jotkut vanhemmatkin ovat tehneet mallin mukaisesti, kun on jostakin ohjelmasta nähty jotain, on lähdetty soveltamaan käytäntöön. Se ilmeisesti johtuu siitä, että nuorempana ei ole niin vahvoja rajoja luotu. Se on yhteiskunnan jatkuva ongelma, ja meidän pitää pyrkiä Suomessa niin kuin kaikkialla muuallakin hallitsemaan sitä, että eivät tämmöiset opit voisi ainakaan mennä perille, mikä on sitä, että voidaan säädellä ohjelmia. Toivon mukaan löytyy hyvä ratkaisu tässä, jos ei tämän aloitteen pohjalta, niin sitten, kun aikanaan työryhmä on tehnyt työnsä ja tulevat tänne saliin meille päätettäviksi ne reunaehdot ja rajat, mitä näissä voidaan sallia.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pitäisin hyvänä, jos sananvapauden sijaan tämän asian pohjaksi tai näkökulmaksi otettaisiin lastensuojelulaki, jossa todetaan, että lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Tämä palvelisi nähdäkseni tavoitetta lapsen turvallisuudesta paremmin kuin aika ongelmallinen keskustelu sananvapaudesta. Mutta sinänsä tavoitteeseen pääsemiseksi lastensuojelulaki voisi toimia ensisijaisena näkökulmana.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Kuvatallenteidenkin kohdalla pitäisi olla hyvin selvä tuotevastuu siitä, että mitä ne aiheuttavat vastaanottajalle, on sitten kysymys lapsesta tai aikuisesta. Viime päivien uutisissa on tullut esille, että tietyt saippuamerkit on vedetty pois markkinoilta, koska niillä on havaittu olevan terveyttä vaarantavia vaikutuksia. Aivan samaa, vähän pelkistetysti, voisi näihinkin soveltaa.

Lopuksi haluan myös antaa omasta puolestani tunnustusta ja kiitosta ministeri Koskisen suuntaan, että näihin asioihin ollaan nyt puuttumassa ja todennäköisesti sitten seuraava eduskunta jo pääsee vähän korjaamaan tätä asiaa.

Jouni Lehtimäki /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkonen kysyi meiltä, mikä on perustuslain 12 §:n mukainen suojelukohde, ja päätyi siihen tulokseen, että kohde on lapsi. Minun oma vastaukseni on kuitenkin se, että tämän pykälän suojelukohde on sananvapaus. Jos me lähdemme tätä vapautta loukkaamaan, siihen pitää olla erittäin painavat perusteet. Tämän takia olisin valmis toistamaan aikaisemman puheenvuoroni. Tämän pykälän suojelukohde on sananvapaus.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Pykälän kohde epäilemättä on sananvapaus, mutta se keskustelu, mitä me täällä nyt olemme käyneet, on yksiselitteisesti kohdistunut suojelukohteeseen nimeltä lapsi. Tämä lapsi tässä nyt menee kyllä ohi hyvin monen seikan. Jos minä, arvoisa rouva puhemies, hieman huolimattomasti nyt ilmaisin itseäni, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että minä olisin siinä koulukunnassa, joka rupeaisi rajoittamaan sananvapautta oikeastaan millään perusteella, mutta lapsen suojelun takia tätä sananvapautta pitäisi — jos nyt klisee sallitaan — kyetä käyttämään jotenkuten vastuullisesti.