Täysistunnon pöytäkirja 32/2004 vp

PTK 32/2004 vp

32. TORSTAINA 25. MAALISKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Kuntalaisten mahdollisuudet selviytyä verojen ja maksujen korotuksista

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Esitän kysymykseni ministeri Manniselle liittyen hänen tämänpäiväiseen lausumaansa, jossa hän sanoo, että "kuntatalouden ennuste näyttää huomattavasti paremmalta kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää". Kuitenkin reaalielämässä tilanne on se, että näiden ennusteiden kehyspäätöksen mukaan vuosikate ei riitä peittämään investointeja itse asiassa vielä 2008:kaan. Kun te samanaikaisesti suunnittelette palvelumaksujen korotuksia, siihen kytkeytyy tiiviisti kiinteistöveron nosto, joka lehtitietojen mukaan on suuruudeltaan jopa noin 50 prosenttia, ja tämän lisäksi kymmenet kunnat näyttävät joutuvan nostamaan veroprosenttiaan, niin kysymys tietenkin kuuluu, ministeri Manninen:

Jos kunnat selviävät, niin miten kuntalaiset selviävät tällaisesta matokuurista, mitä te suunnittelette niille?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden vuosikate on valitettavan heikko tänä vuonna. Kaikkein suurimpia syitä siihen on se, että kun vuonna 2002 ministeri Korhosen aikana tehtiin niin sanottu Sailaksen paketti ja myöskin kuitattiin eräät arvonlisävero-osuudet yhteisöverosta, joka sinänsä oli myönteinen asia, mutta joka välittömästi aiheutti Helsingille ja eräille muille suuria vaikeuksia, nyt nämä samat vaikeudet heijastuvat koko kuntakenttään, kun ne vastaavalla osuudella alentavat verotulon tasausrajaa. Tämän vuoksi, kun katsomme eteenpäin ennusteita, tilanne paranee niin, että vuonna 2005 olemme samalla vuosikatetasolla kuin vuonna 2000 ja vuonna 2008 investointien ja vuosikatteen ero on 2 miljoonaa euroa elikkä velkaantuminen asiallisesti pysähtyy. Siinä mielessä ennusteet ovat suhteellisen myönteisiä tulevaisuutta ajatellen. En ole koskaan sanonut enkä kiistä, etteikö tänä päivänä olisi hyvinkin merkittäviä vaikeuksia.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manninen ei nyt vastannut siihen kysymykseen, minkä esitin, että miten kuntalaiset selviävät, jos te suunnittelette peruspalveluohjelman nimissä palvelumaksujen korotuksia, veroprosentit nousevat, jos kiinteistöveron alarajaa nostetaan 40—50 prosenttia. Nyt puhutaan todella mittavista korotuspaineista, nimenomaan kuntalaiseen. Sehän tässä nyt on olennaista. Hallituksen strategia perustuu siihen, että te annatte veronkevennyksiä kumminkin näillä toimilla, mitä te nyt suunnittelette kuntatalouden puolella tapahtuvaksi, kompensoitte ja menette yli niitten arvojen, mitä verokevennyksien kautta siihen kuntalaiseen kohdistuu. Kysymys kuuluu, arvoisa ministeri:

Miten se heikompiosainen kuntalainen selviää tästä?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Varmasti myöskin kuntalaiset selviävät. Ensinnäkin voin todeta, että viime syksynä veroprosenttia nosti harvempi kunta kuin pitkiin, pitkiin aikoihin, kun mennään taaksepäin. Mutta joka vuosi asiallisesti ottaen hiukan keskiarvo veroprosentissa on kohonnut ja varmasti kohoaa myöskin jatkossa.

Kiinteistöveron osalta valmistelevissa työryhmissä on tehty erilaisia laskelmia. Niitä ei ole sisällytetty mukaan näihin ennusteisiin. Mitä tulee palvelumaksujen osalta, peruspalvelubudjetissa todetaan, että palvelumaksujen tulisi seurata kustannusten tasoa, koska viimeksi niitä on tarkistettu vuonna 2000. Jos me ajattelemme ikääntymistä ja sitä suurta kustannusrasitusta, on täysin välttämätöntä, että maksut kulkevat suurin piirtein samassa tahdissa kuin kustannukset kasvavat. Ja myöskin kansalaisten tulot nousevat ja viime kädessä kunta vastaa niiden ihmisten hoidosta ja muista toimista, jotka itse eivät niistä ole pystyneet huolehtimaan.

Jyrki Katainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo kuntataloutta ja hallituksen kuntapolitiikkaa, ei voi olla huolestumatta esimerkiksi nyt opetustoimen tulevaisuudesta. Mistä saadaan ammattitaitoiset opettajat eläköityvien tilalle, jos kouluolosuhteet, esimerkiksi nyt perusopetuksen resurssit, ovat sitä luokkaa, miltä ne nyt näyttävät?

Hallitus pyörsi hallitusohjelmassa olleen päätöksen ohjata ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt koulutuksen vahvistamiseen. Tarkoittaako tämä nyt siis sitä, että perusopetuksen valtionosuuksiin ei tämän vaalikauden aikana tulla osoittamaan lisärahoja eli siis ryhmäkoot kasvavat ja opetusolosuhteet ja opetuksen laatu heikkenevät?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti todeta opetustoimen lisävaltionosuuksista, että yleensä valtionosuuksiin hallitus on tehnyt aika merkittäviä lisäyksiä. Ministeri Haatainen varmaan voi tarkemmin näistä kertoa. Mutta jos vertaa siihen, mitä kokoomus vaalien alla esitti, hallitus on monta kertaa sen määrän antanut kunnille peruspalveluihin lisää voimavaroja, mitä teidän niin sanotussa kuuden kohdan ohjelmassanne esitettiin.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuntien talous ja maan talous on riippuvainen elinkeinoelämän pärjäämisestä ja toimivuudesta, ja hallituksen esitykset verokevennyksistä ovat oikeansuuntaisia. Mutta jotta meidän teollisuutemme säilyisi Suomessa, niin hallituksen pitäisi tehdä järkevä päätös poistojen lisäämisestä yrityksissä eli yritysten taseissa. Eli minä esitän hallitukselle järkevän esityksen siitä, että jos teollisuuden ja yritysten investoinnit halutaan säilyttää Suomessa, niin poisto-oikeus pitäisi tilapäisesti kolmeksi vuodeksi laittaa nollasta sataan prosenttiin. Sillä me turvaisimme varmasti investoinnit ja elinkeinoelämän toimivuus ja sitten työpaikat saataisiin kasvuun täällä. Ei kannata ministereitten hymähtää tälle asialle. Tämä on teollisuuden puolelta tuotu julki tämä asia, ja esimerkiksi 1994—2004 pk-sektorin työpaikat lisääntyivät 230 000:lla Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana. Mutta huom.: teollisuuden työpaikat laskivat 60 000 ja viime vuonna 28 000, ja täytyy teidän muistaa, että yksi teollinen työpaikka tarjoaa neljä palveluammatin työpaikkaa. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä? Siellä on ministeri Wideroos, valtiovarain kakkosministeri, joka voi vastata.

Puhemies:

Kysymys on jossakin määrin kaukana varsinaisen kysymyksen aiheesta, (Naurua) mutta jos ministeri Wideroos haluaa vastata, niin sallitaan vastaus.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Työnjaossa ministeri Kalliomäen ja minun välillä tämä asia kuuluu ministeri Kalliomäen toimialaan, ja toivon, että hänelle esitetään se kysymys silloin, kun hän on paikalla.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kun eilen koko ilta käytiin täällä keskustelua hallituksen kehyksistä, niin siinä yhteydessä kyllä tuli moneen kertaan ministeri Kalliomäen suulla kerrottua, mikä on hallituksen politiikka sen suhteen, miten työllisyyttä tullaan edistämään ja minkälaisia verokannustimia halutaan käyttää. Osa niistä on vielä harkinnassa, mutta olen ihan varma, että ed. Kuosmasenkin ajatukset ovat hallituksen piirissä tiedossa.

Puhemies:

Palataan kysymyksen aihepiiriin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Manniselta asuntoministerinä: Eikö teitä huolestuta joskaan nyt ei ehkä tässä kuntatalouslaskelmassa niin kuitenkin hallituksen piirissä esiintynyt näkemys siitä, että kiinteistöveroa pitäisi korottaa? Hallitus on oivallisesti onnistunut huolehtimaan siitä, että esimerkiksi aravavuokra-asuntojen vuokria pääomamenoja keventämällä on saatu kuriin ja kohtuullisen katastrofaalinen tilanne paranemaan, mutta nyt näyttää siltä, että esimerkiksi kiinteistöveron korotus vie ison osan tästä hyödystä ja saattaa aravavuokra-asunnot entistä vaikeampaan tilanteeseen. Sen lisäksi se on erittäin epäsolidaarinen, se kohtelee kaikkein raskaimmin nimenomaan pienituloisia ja suuria perheitä.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitushan on todella asuntopolitiikassaan jo tehnyt ja tulee tekemään ohjelmansa mukaisesti merkittäviä korkojen alennuksia, jotka alentavat paineita ja ihan käytännössä myöskin käytännön vuokria merkittävällä tavalla.

Mitä tulee sitten kiinteistöverokysymykseen, minusta tässäkin olisi syytä noudattaa sen verran malttia, ettei nyljetä karhua ennen kuin se on ammuttu eli kovin paljon ennakolta selvitellä ja spekuloida sellaisilla asioilla, joista ei ole vielä mitään päätöksiä tehty.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kävin viikonloppuna Taivalkoskella, ja siellä veroäyri oli katossa, väestö eläköityy, työttömyys oli 27 prosenttia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan harkinnanvaraisia valtionapuja karsitaan voimakkaasti.

Miten tällaisten kuntien väestön edes lakisääteiset peruspalvelut pystytään turvaamaan?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tarkoitus on, että pitkällä juoksulla, kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan, järjestelmä luodaan sellaiseksi, että harkinnanvaraisten avustusten määrän tarve vähenee. Ei voi olla tarkoituksenmukaista pitkällä tähtäyksellä se, että jotkut kunnat joutuvat vuosittain jatkuvasti, käytetään nyt sanontaa, nauttimaan, harkinnanvaraisista avustuksista. Se on tarkoitettu tilapäiseksi avustukseksi, ja me pyrimme sellaiseen järjestelmään, että se olisi tulevaisuudessa todella tilapäinen rahoituskeino ja että samalla, jos toistuvasti myönnetään harkinnanvaraista avustusta, edellytetään kunnilta erittäin vahva tervehdyttämisohjelma, jotta siitä ei jatkuvaa avustusjärjestelmää tulisi.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä eilisessä keskustelussa tuli selkeästi esille selkeä ristiriita kuntataloudessa. Hallitus toteaa, että kunnat saavat lisää voimavaroja. Tosiasia on se, että kuntatalous kiristyy ja palvelut kurjistuvat. Pääministeri Vanhanen on sanonut, että ottakaa, kunnat, lisää velkaa, kuntaministeri Manninen on todennut, että nostakaa maksuja ja nostakaa veroja. Kysyisinkin:

Onko tässä se hallituksen lääke kuntataloudelle, vai onko kenties oikeasti tulossa sellaisia toimenpiteitä, joilla kuntatalous saadaan kuntoon, koska kyllä se peruspalvelubudjetti oli aivan täysi torso? Ei sillä saada aikaiseksi sitä, mikä oli tarkoitus silloin, kun ennen vaaleja keskusteltiin, että katsotaan, mitkä ovat kuntien velvoitteet ja mitkä ovat voimavarat. Eli ovatko tässä ne hallituksen lääkkeet kuntatalouden kuntoon laittamiseksi, vai onko todella vielä muutakin kuin velkaantumista, maksujen nostoa ja verojen nostoa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken totesin, ennusteen mukaan velkaantuminen pysähtyy tosiasiallisesti suurin piirtein jo vuonna 2007. Keskimäärin, totta kai, joissakin kunnissa alenee velkamäärä, joissakin kunnissa nousee, se on ihan päivänselvä asia. Edelleen voi todeta, niin kuin äsken mainitsin, että maksut tulevat nousemaan suurin piirtein siinä tahdissa kuin kustannukset nousevat; ei voi olla, että tässä tulopaletissa yksi painuu alaspäin. Tosin ne nousevat osittain, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäaikaishoidossahan on tulosidonnaiset maksut, tulojen kasvun myötä itsestäänkin siellä. Se on otettava huomioon.

Edelleen on ehkä syytä todeta se, kun kokoomuksen taholta tätä on kovasti esitelty, paljonko kokoomus kuuden kohdan ohjelmassaan lupasi peruspalveluihin. Jos me sen mukaan olisimme edenneet, me olisimme täydellisessä katastrofitilassa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallitus tässä ohjelmassaan, joka eilen esiteltiin täällä, lähti siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytäntöä muutetaan siten, että maksuissa otetaan huomioon palvelujen kustannusten kehitys. Haluan kysyä ministeri Mönkäreeltä:

Merkitseekö tämä sitä, että terveyskeskusten asiakasmaksuja ollaan nostamassa noin 4 eurolla per kerta, merkitseekö tämä maksujen korottamista? Jos ministeri Hyssälä vastaa tähän.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan en nyt voi vastata, koska nämä selvitykset ovat kesken. Tämä lausehan on peruspalveluohjelmasta ja tarkoittaa indeksikorotuksia lähinnä. Asia on kesken, ja tästä ei ole mitään päätöksiä olemassa.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Manninen on tyytyväinen kuntatalouteen, en malta olla kysymättä, kun luin savolaisia otsikoita: Kaupungin talousarvio kääntymässä miinukselle; Sosiaalijohtaja saamassa potkut; Kunnanvaltuusto ennusteli tiukkojen aikojen tulevan; ja Alijäämä karkaa käsistä jne. Suomen kunnista siis joka kahdeksas nosti tänä vuonna veroprosenttiaan, kaikkiaan 444 kunnasta 54 nostaa veroprosenttiaan ja vain 2 sitä laski tänä vuonna. Kuntien tehtävät ja tulot olisi näkemykseni mukaan saatava tasapainoon ja valtion kuntapolitiikkaan on saatava johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä ehdottomasti. Arvoisa ministeri, haluankin kysyä:

Mitä minä kerron näille monesti keskustalaisten kuntien johtajille ja monesti savolaisten kuntien johtajille siitä, tapahtuuko tämän hallituksen aikana muutosta vai aiotteko te kurjistaa entisestäänkin näidenkin kuntien tilannetta?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Jos te ette osaa selittää, niin kehottakaa kääntymään minun puoleeni. (Naurua) Nimittäin tilanne on se, että niin kuin selkeästi nähdään, jokaisen kunnan osalla tulee selvästi lisää myöskin voimavaroja, mutta tiedämme myöskin sen, että kuntien menot merkittävästi kasvavat. Erityisen ongelmallinen on ollut viime vuosina se, että verotulokasvut ovat olleet miinusmerkkisiä, joka johtuu osin näistä tilapäisistä muutoksista, mutta kuitenkin 4,5 prosenttia jopa. Sitten myöskin, kun verotuloista on tehty alennuksia nostamalla vähennyksiä, se on leikannut verotuloja, mutta ne on korvattu valtion toimesta täysimääräisesti tämän hallituksen aikana. Jatkossa sikäli elinkeinoelämä todella läheisesti liittyy kuntatalouteenkin, että koska verotulojen osuus on 52 prosenttia kuntien kaikista tuloista, niin elinkeinoelämän kannattava toiminta ja veronmaksukyky on tulevaisuudessa myöskin hyvin ratkaiseva kuntatalouden kannalta, ja siihenhän koko hallitus talouspolitiikallaan ja veropolitiikallaan tähtää.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen on aivan varmasti siinä oikeassa, että harkinnanvaraisesta avustuksesta kunnille ei saa muodostua pysyvä järjestelmä, ettei aina hoidettaisi tautia, vaan mietittäisiin, mistä se johtuu. Monella alueella perussyy on se, että hallinnollinen rakenne on täysin vanhentunut ja pitäisi uskaltaa puuttua kunnalliseen jaotukseen. Jos me katsomme tämän vuoden valtion talousarviota, niin niin sanotut porkkanamäärärahat ovat aivan olemattoman pienet, joilla ei edesauteta kuntajaotuksen muuttumista terveempään suuntaan. Kysyn:

Mitkä ovat tämän vaalikauden loppuajan tavoitteet hallituksella tähän suuntaan, että kunnat uskaltaisivat liittyä yhteen tai muuttaa hallinnollista rakennettaan saatuaan valtiolta aikaisempaa enemmän porkkanarahoja?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Meillähän on lainsäädäntö, jossa määritellään, minkä verran voidaan saada porkkanarahoja kuntien liittymisessä yhteen. Olen ed. Vielman kanssa täysin päinvastaista mieltä, että ne ovat mitättömiä. Minusta ne ovat erittäin suuria, jos jonkun 1 500 ja 4 000 asukkaan kunnat liittyvät yhteen ja ne saavat 40 miljoonaa markkaa — jos markoissa sanotaan — automaattisesti ja vielä 10 miljoonaa eli 50 miljoonaa markkaa myötäjäisiä. Minusta se on niin suuri häälahja, että on kyllä väärin puhua, että nämä rahat ovat mitättömiä.

Puhemies:

Tämä kysymys on loppuun käsitelty.