Arvoisa puhemies! Kalastusneuvosto teki erinomaisen hyvän päätöksen, että merilohen ajoverkkokalastus kielletään tietyllä ohjelmalla. Tämän vaikutukset tuntuvat kuitenkin vasta noin voimallisemmin vuosikymmenen lopussa. Sinänsä tämä päätös tuli erittäin, sanoisinko, vakavaan saumaan sen takia, että merilohta ei ole riittänyt Itämeressä ja Pohjanlahdessa edes kalastuskiintiön mukaiseen täyttymykseen eli toisin sanoen kalaa ei ole ollut. Tässä taustalla on ollut se, että velvoiteistukkaitten kunto on ollut niin huono, että ne eivät ole edes pyyntikokoisiksi kasvaneet. Eli toisin sanoen tämä taas on puolestaan johtanut siihen, että luonnonloheen on ruvennut kohdistumaan entistä suurempi pyyntipaine.

Tilanne on kriittinen. Kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että tässä tilanteessa ei pitäisi minkäänlaisiin saalistusponnistuksiin, lisäponnistuksiin ryhtyä, vaan tulisi pitää tilanne säädösten osalta sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Kuitenkin maatalousvaliokunnalle käytiin esittelemässä sellainen asetusmuutos, että näihin pyynnin lisäyksiin ryhdyttäisiin Pohjanlahdella.

Pitääkö huhu paikkansa, että ministeriö on luopunut tästä hankkeesta?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu lohiasetuksen muutosta tältä osin ja neuvottelut asian suhteen ovat kesken. Päätöksiä ei ole tehty. Kuten ed. Pulliainen totesi, niin tällä viikolla kalastusneuvostossa tehty päätös ajoverkkojen käytön kieltämisestä merkitsee hyvin suuria muutoksia lohen kalastukseen. Suomen osalta tämä muutos merkitsee sitä, että lohisaalis vähenee 40 prosenttia. 35 000 kalaa on kalastettu käytännössä näillä ajoverkoilla, ja tämä määrä jää nyt sitten kalastuksesta pois niin, että 40 prosenttia 2005 ja siitä sitten 2008:aan. Samaan aikaan myöskin merkittävä vähennys lohenkalastukseen tulee tietysti Itämeren pääaltaalla eteläosassa, mikä käytännössä merkitsee sitä, että pohjoiseen tuleva kalamäärä kasvaa. Tässä yhteydessä on harkittu sitä, että tätä kalastuksen vähenemistä voitaisiin korvata vähin erin lisäämällä rannikkokalastusta niin sanotun valikoivan kalastuksen puitteissa käytännössä sillä tavalla, että pohjoiseen nouseva lohimäärä kuitenkin lisääntyisi. Tässä yhteydessä on tarkoitus myös tarkastella niin sanottujen terminaalialueitten kokoa ja myöskin sitten on käyty keskustelua Ruotsin viranomaisten kanssa, että kalastussäädökset Tornionjokisuun osalta muutettaisiin niin, että lohen nousu jokeen entisestään parantuisi.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sillä tavalla, että tilanne on tällä hetkellä niin kriittinen tutkijoitten mielestä, että mihinkään toimenpiteisiin ei pitäisi muuttamisen suhteen ryhtyä sen takia, että pitää pitää huoli siitä, että luonnonlohi säilyy, koska velvoiteistukkaat eivät ole enää kasvamiskykyisiä näköjään, olkoon syy sitten mikä tahansa. Tämä yhteys tietysti mahdollistaa myöskin erään erittäin merkittävän periaateratkaisun tekemisen, nimittäin sen, että siinä rannikkopyynnissä merilohen kilohinta on noin 3 euroa ja jos se esimerkiksi Tornionjoella pyydystetään, niin se kilohinta on liikevaihdolla laskettuna noin 100 euroa. Kannattaisi myöskin miettiä vähän tätä sitten pitkällä aikavälillä bisnetin kannalta. Onko ministeri pohdiskellut asiaa tältä kannalta?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Asiaa on, totta kai, tarkasteltu nimenomaan tältä kannalta, ja lähtökohta on se, mikä on hallitusohjelmaankin kirjattu, että luonnonlohen kantojen myönteinen kehitys turvataan. Tässä on laskettu, se on aivan oikein, hyväksyn laskutavan, että on laskettu matkailuun liittyvät kerrannaisvaikutukset, mutta jotta oltaisiin rehellisiä, niin myöskin rannikon kalastuksen kerrannaisvaikutukset tulee laskea, eikä voida verrata tällä tavoin tätä lohen hintaa, joka on tietty määrä. Se hinta on sama periaatteessa tietysti siellä pohjoisessakin. Nämä kerrannaisvaikutukset tässä ovat se vaikuttava asia, mutta niitä on myöskin rannikkoalueella, ja on hyvin tiedossa, että kalastuselinkeinon mahdollisuudet, kalastuselinkeinon tila Suomessa on erittäin kriittinen ja on myös tärkeää, että kotimainen kalastuselinkeino voidaan säilyttää ja taata sille toimintamahdollisuudet.

Värderade herr talman! Riksdagsledamot Pulliainen belyste den här problematiken på ett mycket ensidigt sätt. Nu är det på det sättet att de begränsningar som råder har lett till att yrkesfiskarnas antal minskar på ett oroväckande sätt. Därför frågar jag:

Delar regeringen min uppfattning om att laxen, som är viktig för yrkesfiskarna, är en gemensam resurs som bör kunna fördelas rättvist mellan havsfiske, kustfiske och fisket i älvarna?

Jakaako hallitus käsitykseni siitä, että lohi, joka on tärkeä ammattikalastukselle, on yhteinen resurssi, joka on voitava jakaa oikeudenmukaisesti merikalastuksen, rannikkokalastuksen ja jokikalastuksen välillä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Lohta on perinteisesti kalastettu kaikissa näissä ed. Granvikin mainitsemissa kohteissa, ja tarkoitus on, että kalastusmahdollisuudet jatkossakin turvataan. On kuitenkin niin, että tämä lohikantojen, nimenomaan luonnonlohikantojen tila on ollut huono. Se on kuitenkin merkittävästi parantunut. Se tavoite, joka asetettiin joitakin vuosia sitten Tornionjoen lohikantojen kehitykselle, on saavutettu ja toki edelleen tilannetta voidaan parantaa, mutta tämä käsitys, että tilanne olisi kriittinen juuri tällä hetkellä, ei mielestäni pidä paikkaansa saamieni tietojen mukaan. On toki syytä pitää huolta siitä, että myönteinen kehitys jatkuu, mutta kuten jo aikaisemmassa vastauksessa totesin, kalastuselinkeinon tila Suomen rannikkovesillä, muun muassa Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikolla, on erittäin kriittinen ja se tarvitsee osakseen myöskin sellaisia toimia, jotka turvaavat elinkeinon jatkumisen.

Arvoisa puhemies! Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että tämä luonnonlohen tilanne on jatkuvasti kriittinen. Perustan käsitykseni Rktl:n tutkimustuloksiin nimenomaan tässä vaiheessa, jolloin on todettu, että viljellystä lohesta jopa 90 prosenttia kuolee Itämeren syönnösvaellusmatkallaan. Totean sitten myöskin tämän tosiasian, että perinteisesti, kun mennään taaksepäin riittävän kauas, lohi on ollut kyllä jokivarsien kalastuskohde. Nimenomaan se on tuonut jopa asutuksen näille pääjoillemme. Vasta sodanjälkeinen voimakas pyyntikaluston kehitys merialueilla on siirtänyt painopisteen merelle, ja tässä on tapahtunut sitten huomattava yhteiskunnallinen muutos niin, että pohjoisen jokivarsilta, jossa se on merkittävä elinkeino, se on kokonaan viety pois. Tällä lohenkalastuksella on erittäin suuret yhteiskunnalliset vaikutukset.

Viittaan vielä tuohon asetusluonnokseen, joka on ollut esillä. Se on mielestäni siinä suhteessa huonoa lainsäädäntöä, (Puhemies: Saammeko kysymyksen?) että sitä on miltei mahdoton valvoa.

Miten tämä valvonta on ajateltu tässä esityksessä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen valvonnasta: Nämä rannikon kalastuspaikat ovat pääosin valtion vesiä, ja valtiolla on hyvä sanktiokeino sen suhteen, jos säädöksiä rikotaan.

Mitä tulee sitten saaliskontrolliin, niin meillä kalastusta ja kalastusmääriä kaiken kaikkiaan valvotaan jo puhtaasti EU-säädösten takia, eli en näe tässä sen kummempaa ongelmaa kuin tämän alan valvonnassa yleensäkään.

Herra puhemies! Eikö teille, arvoisa ministeri, ala selvitä se, että ainoa tapa, jolla lohi kannattaa kalastaa, on se, että se kalastetaan turistien toimesta joella. Nyt kun ajoverkkokielto tulee Itämerelle, sillä lunastetaan kalastajat ulos, mikä on ihan tarpeen ja välttämätöntä. Nyt pitää myös rannikkokalastus samalla tavoin lunastaa, maksaa niille kalastajille korvaus ja päästää lohi jokeen, jolloin siitä tulee iso kesämatkailun mahdollisuus hyvin monilla alueilla.

Tässä on erikoinen tilanne, herra ministeri. Teistä alkaa tulla semmoinen pohjoisen painajainen. Ensin tämä maitohässäkkä pohjoiseen päin, ja nyt te olette vielä tämän Lipposen hallituksen edistyksellisen lohiasetuksen muuttamassa. Mikä vaivaa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! On totta, eikä tästä tavoitteesta tulla tinkimään yhtään, että luonnonlohikantojen elpymisen jatkuminen turvataan ja sillä tavalla matkailuelinkeinon toimintaedellytykset turvataan, mutta ei voida lähteä siitä, että samaan aikaan kokonainen elinkeino, kalastuselinkeino, meillä ikään kuin ostettaisiin pois. Valtio ostaa yhden elinkeinon pois. Ei näin voida ajatella. Meillä riittää kalavaroja niin, että kalastuksen mahdollisuudet voidaan turvata myöskin rannikolla, ja on myös niin, että tähän rannikon kalastukseen liittyy matkailuelinkeinon kehittämismahdollisuuksia. Kalastusmatkailua on. Siitä on esimerkkejä jo olemassa pitkin Pohjanlahden rannikkoa, ja tämä on alue, jolla maaseutukehitystä myös näillä alueilla halutaan kehittää.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Korkeaoja, teille kuuluu todellakin kalakannoista huolehtiminen ja vastuu siitä.

Mikä on teidän käsityksenne orgaanisesta tinasta, tbt-yhdisteistä? Tiedämme, että niitä on läjitetty merialueille muun muassa Turusta käsin, ja ne pitoisuudet ovat varsin merkittäviä. Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että tbt-yhdisteet muuttavat kalojen poikasten sukupuolta ja häiritsevät niiden kehitystä. Niillä on tällainen pseudohormonivaikutus. Kysyisin teiltä:

Oletteko keskustellut ympäristöministeriön suuntaan näistä tbt-kynnysrajoista, jotka on todettu myös julkisuudessa ja tutkijoiden toimesta yllättävän korkeiksi, tämän läjityksen oikeuttavat pitoisuusrajat?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tässä aiemmassa kysymyksessä tuli esille se seikka, että istutuslohen kuolleisuus on ollut korkea. Tästä olen pyytänyt selvityksiä, mutta tutkijoilla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mistä tämä ilmiö johtuu. On syytä epäillä, että ympäristömyrkyillä saattaa olla tähän vaikutusta.

En kysymykseen siitä, mitä nimenomaan nämä aineet vaikuttavat, osaa vastata, mutta varmaankin on hyvin tarpeellista kriittisesti tätäkin osaa Itämeren suojelun puolella tarkastella. Asia on ymmärtääkseni kyllä ollut esillä ympäristöministeriön puolella tämän asian selvittämiseksi.