Arvoisa puhemies! Suomessa naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat suuremmat kuin muissa Pohjoismaissa. SAK:laisten naisten euro on keskimäärin 77 senttiä, ja palkkaero on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Akavalaisten piirissä palkkaero on vieläkin suurempi. Hallitus on sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelmasta, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä nostaa naisten euron arvoa 80 sentistä 85:een.

Mitä kouriintuntuvia päätöksiä ollaan tekemässä, jotta tässä tilanteessa, jossa naisten pätkätyöt lisääntyvät, palkkaeroa todella pystyttäisiin kaventamaan, ja aiotaanko luottamusmiehille antaa oikeus saada yksittäisiä työntekijöitä ja ryhmiä koskevia palkkatietoja silloin, kun palkkasyrjintää epäillään?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitus todellakin on hyväksynyt samapalkkaisuusohjelman, joka sisältää kokonaisuudessaan yli 30 toimenpidettä. Tämä koko kokonaisuus on laadittu hyvässä yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja se on yksimielisesti näin ollen kolmikantaisesti hyväksytty. Tuo kokonaisuus sisältää toimenpiteitä, joita tullaan tekemään palkkausjärjestelmän kehittämiseksi. Siellä on toimenpiteitä, joita tehdään työmarkkinajärjestöjen omasta toimesta ja niiden kesken. Sitten siinä on myös toimenpiteitä, joita tehdään valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen kanssa ja valtiovallan omana toimintana.

Siellä on muun muassa kokonaisuuksia, joita lähdetään viemään työmarkkinoiden segregaation purkamiseksi, koska yksi perusongelma on se, että työmarkkinat ovat hyvin vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Siinä tarvitsemme toimenpiteitä koulutuksen puolella, siinä tarvitaan myös työelämän toimenpiteitä, ja yhtä lailla naisten kannustaminen uralla on tärkeää. Mutta tämä koko kokonaisuus menee nyt eteenpäin, ja tähän on asetettu korkean tason seurantaryhmä, jota vetää puhemies Paavo Lipponen.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus on tehnyt päätöksiään siitä, missä tahdissa kunnille maksetaan valtion niille velkaa oleva summa rahaa kustannustenjaon tarkistuksessa, onko tämän päätöksen yhteydessä arvioitu sitä, että pienipalkkaisia naisia on nimenomaan kuntien palveluksessa ja tässä taloudellisessa tilanteessa kunnilla ei ole mahdollisuutta korjata naisten palkkaukseen liittyviä kysymyksiä, jos rahoituspohja ei ole riittävä?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Tasa-arvon suhteen me hallituksessa viemme eteenpäin valtavirtaistamisen politiikkaa eli sitä, että jokainen ministeriö omalta osaltaan kantaa vastuuta asioista. Näistä kuntapuolen kysymyksistä tietysti sisäasiainministeriö on vastuussa, ja jokainen joutuu myös tätä hallituksen hyväksymää tasa-arvo-ohjelmaa näin viemään eteenpäin.

Tasa-arvo-ohjelman yhtenä osiona naispalkkakysymykseen ja naisten asemaan työmarkkinoilla liittyy muun muassa määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen. Siinä työministeriön toimesta on selvitys tehty ja nyt niitä toimenpiteitä tämän vuoden aikana jatkoselvitetään, millä tavalla voitaisiin tätä edesauttaa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kunnallisella alalla on voimassa myöskin laki, jonka mukaan silloin jos työtä on vakituisesti, työsuhde on solmittava toistaiseksi, eli silloin ei määräaikainen työsuhde eikä virkasuhdekaan ole sallittu. On tietysti selvitettävä, kuinka hyvin sitten tätä lakia noudatetaan.

Mitä tulee sitten samapalkkaisuuteen, niin kunnallisella alalla on hyvin merkittävästi työmarkkinajärjestöjen välillä sovittu työnarvioinnista ja siitä, että sitä kautta pyritään saavuttamaan samapalkkaisuutta. Luulen kuitenkin, että kunnallisella alalla on hyvin monilla aloilla nimenomaan sama palkka — jos ajatellaan opettajia, siellä on mies- ja naispalkat samoja — mutta on kieltämättä myöskin sellaisia ryhmiä, joiden osalta tätä eripalkkaisuutta esiintyy valitettavasti, ja sitä pitää mahdollisuuksien mukaan pyrkiä tietysti korjaamaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän yleisperiaatteeseen siitä, että lakeja annettaessa hallituksen linjan mukaan pitää myös pystyä tekemään arvio siitä, miten se vaikuttaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Meillä viikko, kaksi sitten hallituksen iltakoulussa sovittiin siitä, että kun eduskunnalle annetaan aina syys- ja kevätkausittain lista annettavista lakiesityksistä, niihin tullaan jatkossa merkitsemään ne lait, joissa tämä arvio tehdään.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen hallituksen aikana samapalkkaisuus ei ole edennyt, sen sijaan työssä käyvien naisten köyhyys on syventynyt. Osasyynä on tietysti jo se, että naisvaltaisilla aloilla tuppaa tuo palkkakehitys olemaan hivenen erilainen kuin monella muulla alalla, mutta osasyynä on myös se, että erityisesti naisten ongelmaksi ovat muodostuneet epätyypilliset työsuhteet. Viime päivinä on ollut puhetta vuokratyön lisääntymisestä, ja valitettavasti vuokratyön osalta valvonta on ollut kohtuullisen heikkoa, siellä on suorastaan laiminlyöty normaaleja työsuhteisiin liittyviä asioita.

Onko hallituksella tarkoitus jossakin vaiheessa tuoda vuokratyöhön liittyvä lakiesitys, jossa myös kerrotaan tästä valvonnasta?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Meillä on käyty keskustelua työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, mitä pulmia vuokratyöhön liittyy. Silloin kun on kyse työehtojen laiminlyönnistä, sitä oikeastaan lainmuutos ei sinänsä auta, koska se on valvontakysymys, ja silloin pitää löytää sitä kautta vastauksia. Mutta jos ajattelemme esimerkiksi vuokratyötä siinä mielessä, että meillä on maan rajojen ulkopuolelta tulevia vuokrafirmoja, joissa ihmiset tekevät täällä työtä hyvin lyhyen aikaa, niin siellä sen sijaan on valmisteilla esimerkiksi verotusuudistus, jota kautta pystymme itse hyödyntämään niitä verotuloja, joita näistä vuokratyösuhteista tulee. Ja uskon, että nämä lainmuutokset vaikuttavat myös siihen, että vuokratyötä on tulevaisuudessa vähemmän, samoin kuin esimerkiksi se, että siirtymäaikaselonteko on eduskunnassa käsittelyssä. Mutta kotimaisen vuokratyön suhteen on etsitty niitä pelisääntöjä, joilla sitä voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisesti, ja siinä tätä keskustelua jatketaan.

Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus vähättelee sitä, mikä yhteys on sillä, että valtio on leikannut kunnilta valtionosuuksia ja ottanut pakkolainan eikä maksakaan takaisin sitä siinä aikataulussa kuin on luvattu, eli on pidentänyt sitä lainaa. Kyllä tällä on kuntiin aivan selkeä vaikutus. Jos ajatellaan nyt, onko kunta työnantajana tänään esimerkiksi terveydenhuollossa kilpailukykyinen, vastaus on: ei ole. Syy on se, että kunnat joutuvat rahanpuutteen vuoksi kunnissa ja kuntayhtymissä teettämään pätkätöitä, ja silloin liipaisimella ovat nimenomaan terveydenhuollon ammattilaiset ja opettajat. Tämä on erittäin vakava kysymys, ja kysyisinkin hallitukselta:

Kuinka vakavasti te yleensä mietitte sitä, että kun olette evänneet tämän valtionosuuden, lainan, maksatuksen ajoissa kunnille, niin kunnat eivät pysty pitämään työsuhteita pitkäaikaisina vaan joutuvat teettämään pätkätöitä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa se on väärä luulo, että määräaikaisia työsuhteita teettämällä kunnissa voitaisiin säästää, koska monet tutkimukset osoittavat, että silloin kun henkilöstö on vakinaista, työn tuottavuus kasvaa, työhyvinvointi kasvaa ja pärjätään itse asiassa samalla työtaakalla vähemmillä ihmisillä, koska se työ sujuu paremmin. Usein on kyse siitä, että halutaan pitää määräaikaisreserviä; kuntatyönantaja itse on sanonut, että he tarvitsevat noin 20 prosentin määräaikaisreservin sen vuoksi, että on kyse naisvaltaisesta työalasta. Minä en allekirjoita tätä väitettä, koska esimerkiksi poissaolot tulevat sairauspoissaoloista enemmän kuin äitiysvapaista tai tämän tyyppisistä sijaisuuksista. Siellä voidaan tehdä paljon myös kehittämällä henkilöstöhallintoa ja johtajuutta. Kyse ei ole läheskään aina rahasta, vaikka silläkin on oma merkityksensä.

Arvoisa puhemies! Kun tasa-arvolakia uudistettiin viime vuonna, niin siinähän työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua parannettiin sillä tavalla, että suunnitelmat todella tulisivat valvontaan, ja siihen liittyen sitten päätettiin, että niissä pitäisi myöskin esittää näkemys työpaikan palkkatasa-arvosta. Onko tasa-arvoministeri ehtinyt seurata, miten tämä uusi laki on alkanut vaikuttaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä uusittu lakihan hyväksyttiin viime keväänä täällä eduskunnassa. Näitten tasa-arvo-ohjelmien tekeminenhän sisältyi lakiin jo aiemminkin, mutta nyt tätä velvoitetta tiukennettiin. Yli 30 työntekijän työpaikoissa on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, tai muuten siitä seuraa sanktio, ja siellä pitää olla sisällä myös palkkakartoitus ja suunnitelmat tasa-arvon toteuttamiseksi myös palkkauksessa.

Meillä Tasa-arvovaltuutetun toimisto seuraa nyt tätä. Tietysti tämä seuranta-aika on ollut aika lyhyt, mutta me seuraamme sitä tietenkin niiden resurssien kautta, mitä valtuutetun toimistossa on, miten näitä nyt tehdään. Mutta minusta tämä on asia, joka pitää siellä työyhteisössä ja työmarkkinaosapuolten ja näiden välisessä toiminnassa huolehtia, että se viedään eteenpäin, ja samoin meidän työsuojelupiirimme ovat tässä seurannassa mukana ja valvovat tätä työtä.