Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on mielestäni ihan hyvä, ja on korkea aika, että tällainen esitys eduskunnalle annetaan. Hallituksen esitys koskee autoverojen muutoksenhakumenetelmää, ja haluan todeta, että tällä hetkellä on Tullissa 16 000 muutoshakemusta eli 16 000 valitusta. Siis 16 000 valitusta on tehty lähinnä auton verotusarvosta ja 16 000 valitusta on käsittelemättä. Minkä takia ne ovat käsittelemättä, johtuu siitä, että jostakin on tullut käsky, että niitä ei pidä käsitellä. Kuvitelkaa tilannetta: yhteiskunnassa kansalaisilla on valitusmahdollisuus, he tekevät valituksen, valitus saapuu valitusviranomaiselle, joka panee valituksen nippuun, ja se kasvaa kasvamistaan aina 16 000:een saakka.

Jo vuosia on vaadittu, että tälle asialle on jotakin tehtävä. Miksi vasta nyt, siihen minä en tietenkään osaa vastata. Mutta miksi niitä ei ole käsitelty, johtuu osittain kyllä lainsäädännöllisistä syistä. Nimittäin ensimmäinen valitusviranomainen on tulliviranomainen, jolle nämä valitukset ovat tulleet, ja mikäli Tulli valitusviranomaisena ei hyväksy valitusta kokonaisuudessaan, niin se menee automaattisesti hallinto-oikeuteen. Jos esimerkiksi tulliviranomainen hyväksyy 90-prosenttisesti sen, mitä valituksentekijä esittää, niin se menee automaattisesti hallinto-oikeudelle. Tämä katkaistaan nyt, ja tämähän on aivan oikein, että se katkaistaan, ja sen takia sanon, että hallituksen esitys on hyvä. Mutta siitä huolimatta haluan nyt vielä kerran todeta, että on aika merkillistä, että olemme näin kauan sallineet järjestelmän, joka teoriassa antaa kansalaisille valitusoikeuden, jolla ei ole kuitenkaan minkäänlaista merkitystä.

Kun asiaa on käsitelty valiokunnassa, niin kaikki asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että on oikein, että tämä lakiesitys nyt hyväksytään ja hyväksytään mahdollisimman nopeasti. Se nimittäin tulee merkitsemään sitä, että valitus menee ensimmäisestä asteesta eli tulliviranomaiselta hallinto-oikeuteen vain hakemuksesta. Se ei mene enää automaattisesti, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että valituksentekijä haluaa viedä sen hallinto-oikeuteen. Eri asia on, ja on mahdotonta sanoa, kuinka suuri osa näistä 16 000 valituksesta menee hallinto-oikeuteen. Toiset olettavat, että se on merkittävä osa, ehkä suurin osa näistä 16 000:sta. Jotkut ovat sitä mieltä, että vain pieni osa menisi hallinto-oikeuteen. Aika näyttää, kumpi osapuoli siinä on oikeassa.

Mutta asiantuntijakuulemisessa on myöskin selvästi käynyt ilmi eräiden asiantuntijoiden taholta, että valitusten määrä tulee kyllä jatkossakin olemaan erittäin suuri. Miksi näin? Jo sen takia, että tämä laissa oleva määräys, miten käytetyn auton verotusarvo määrätään, on varsin epämääräinen. Siinä viitataan yleiseen vähittäismyyntihintaan, ja yleisestä vähittäismyyntihinnasta syntyy helposti erimielisyyttä ja syntyy helposti erimielisyyttä sen takia, että Euroopan yhteisön tuomioistuin on todennut, että verotusarvo ei saa olla suhteessa myyntihintaan suurempi kuin se, mitä se oli silloin, kun auto tuotiin uutena maahan. Kun Tullihallitus ottaa nämä verotusarvot tilastosta, niin tilastoihin tulee yksinomaan hintoja autoliikkeiden myynnissä olevista autoista, siis vain autoliikkeiden myyntihinnoista. Pitää muistaa, että sitä autoa, joka maahan tuodaan, ei voi sellaisenaan verrata autoliikkeessä myynnissä olevaan autoon. Siihen tuontiautoon on tehtävä aika paljon muutoksia, monesti tehdään paljon muutoksia. Ensinnäkin auto puhdistetaan, laitetaan yleensä talvirenkaat siihen autoon, asennetaan moottorilämmittäjä ja aika paljon työtä tehdään ja kustannuksia syntyy siitä, että auto saatetaan siihen kuntoon, missä autot yleensä autoliikkeissä ovat. Kun tätä ei tänä päivänä oteta huomioon, ei lainkaan oteta huomioon, niin se tullee merkitsemään sitä, että jatkossakin tulee valituksia.

Kuten sanoin, osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että tulisi tehdä muutos tähän pykälään, joka koskee käytetyn auton verotusarvoa. Sen takia olen vastalauseessa esittänyt, että hallitus hyväksyisi ponnen, joka kuuluisi näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti valmistelee muutosta autoverolain käytettyjen autojen verotusarvoa koskeviin pykäliin, jotta verotusarvo paremmin vastaisi tuodun auton todellista arvoa ja näin vältyttäisiin tuhansilta valituksilta."

Jokainen ymmärtää, että valituksen käsittely tulee yhteiskunnalle hyvin paljon maksamaan. Jos me muutamme tämän pykälän sellaiseksi kuin tässä ponnessa edellytetään, niin olen täysin vakuuttunut, siis en vakuuttunut vaan täysin vakuuttunut siitä, että säästyisimme monilta, monilta, uskallan sanoa, tuhansilta valituksilta, ja siihen eduskunta joutuu ottamaan kantaa, kun tästä asiasta aikanaan äänestetään.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy huomioida, että tässä esityksessä on kyse nimenomaan muutoksenhakusäännösten uudistamisesta ja tässä esityksessä ei millään tavoin muuteta autoverotuksen aineellisia säännöksiä. Oikeastaan tämän tiukan rajauksen jaosto halusi myös pitää ja valiokunta myöhemmin, eli tässä haetaan nimenomaan tähän muutoksenhakuun muutosta. Kyllä se viesti, joka asiantuntijoilta tosiaan tuli, oli se, että tämä on uudistus, joka tulee tehdä. On tunnistettu ja tunnustetaan ne paineet, jotka tällä hetkellä ovat muodostuneet Tullille. Ne ovat täysin, voisiko sanoa, siinä mittaluokassa, ettei se tule niitä saamaan hoidettua inhimillisessä ajassa ilman, että tätä järjestelmää muutetaan. Toisaalta tämä on sitten myös hallinto-oikeuden kannalta erittäin vaikeasti hoidettava asia. Mutta haluan edelleen korostaa sitä, että tässä pitäydytään nimenomaan vain muutoksenhaussa.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä hallituksen esityksestä kuin ed. Lintilä, se on välttämätön, se on hyvä, minä en sitä vastusta.

Mutta minä en ymmärrä, minkä takia ei saman tien velvoiteta hallitusta tuomaan sellaista muutosta autoverolakiin, että vältyttäisiin tulevaisuudessa valituksilta, kun tiedetään, minkä takia nyt on tehty valituksia. On tehty valituksia sen takia, että ollaan eri mieltä verotusarvosta. No, jos tänä päivänä ollaan sitä mieltä, että verotusarvo ei määräydy niin kuin EY-tuomioistuin edellyttää, niin kyllä ollaan vielä vuoden kuluttua, kuukauden kuluttua, sitä mieltä siihen saakka, kunnes tuo pykälä muutetaan. Ja ne, jotka tätä vastustavat, ovat myöskin vastuussa siitä, että tulee vuosittain tuhansia valituksia, ja minä en halua kuulua siihen joukkoon.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä varsin hyvin kattava vertailuarvorekisteri, jonka perusteella autojen verotus määräytyy. Jos me lähtisimme esimerkiksi kuittipohjaiseen verotukseen, niin oma kauhuskenaario on kyllä siitä, että se tulisi herättämään aikamoista kuittitehtailua, aukeaisi oikeastaan ihan uusi markkina sillä rintamalla.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ponnessa ei esitetä, että lähdettäisiin kuittijärjestelmään. Ponnessa esitetään, että lähdetään sellaiseen järjestelmään, joka paremmin vastaa autojen verotusarvoa. Siihen päästään muuttamalla nykyistä lakia esimerkiksi niin, että tehdään tilastohinnasta tietyn suuruinen vähennys niin, ettei se varmastikaan ylitä sen jälkeen yleistä vähittäismyyntihintaa.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä siinä mielessä samaa mieltä ed. Kalliksen kanssa, että tämä byrokratia tulisi saada sille tasolle, että tavara pystyisi liikkumaan mahdollisimman joustavasti maasta toiseen. Jos on kerran niin, kuten täällä valtiovarain mietinnössä todetaan, että Tullissa on vireillä noin 16 000 asiasta valitus, niin kyllä se aikamoista byrokratiaa on. Toivottavasti jatkossa pystytään kehittämään menetelmiä, että näitä jonoja ei tule, ja pystytään nopeammin arvioimaan oikea hinta, että näitä valituksia ei tehdä.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvä, että tähän nykyiseenkin autoveroesitykseen on tyytymättömiä ihmisiä, sellaisia, jotka tuovat autoja ja ovat sitä mieltä, että heidän autonsa verotusarvo on määräytynyt väärin sen takia, ettei ole luotettavasti riittävän paljon vertailupohjaa, mutta tässä massa-autotuotannossa, jossa on tuhansia kauppoja tehty, pystytään tietenkin tarkemmin katsomaan, mikä on oikea markkinahinta. Mutta verojaoston puheenjohtajan Lintilän kanssa olen tietenkin täysin samaa mieltä siitä, että tästä ei voida kyllä avata sitä keskustelua, että lähdettäisiin kuittiperiaatteella, koska se avaa vaaran momentin siihen, että joku käyttää kuittia siten, että tulee väärennysrikoksia ym. ylimääräisiä selvityksiä, ja se on tietenkin kallista puuhaa. Minä uskon, että ihan tämäkin keskustelu palvelee sitä päämäärää, että päästään myöhemmin hallituksen esityksellä sellaiseen lopulliseen tulokseen, että saadaan hallintovalitukset vähenemään.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei ole kukaan esittänyt, että siirryttäisiin kuittijärjestelmään. Ei teidän kannata nyt livetä vastuusta sillä, että viittaatte johonkin epämääräiseen kuittijärjestelmään, josta kukaan ei ole puhunut. Ponnessa esitetään, että tulisi muuttaa pykäliä niin, että verotusarvo vastaisi paremmin yleistä vähittäismyyntihintaa. Asiantuntijoiden kuulemisessa on todettu, että mikäli näitä pykäliä ei muuteta, jatkossa tulee lähes yhtä paljon valituksia kuin aikaisemmin. Ja jos te olette tätä mieltä, että pitäisi pyrkiä oikeudenmukaisempaan ratkaisuun, niin kuin te olette puhuneet, silloin teillä on vain yksi mahdollisuus ja se on äänestää sen tahdon mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että (Puhemies: Minuutti on mennyt!) äänestätte ponnen puolesta.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt kuitenkin muistaa edelleen se, mitä korostin, että tämä laki on nimenomaan muutoksenhakuun liittyvä. Onhan tämä huomattava parannus jo siinä, että verovelvolliset saavat nykyjärjestelmästä poiketen jo perustellun päätöksen viranomaiselta oikaisuvaatimukseensa. Kyllä tämä ihan selkeästi tulee huojentamaan sitä työtaakkaa, joka tällä hetkellä Tullilla ja hallinto-oikeudella on.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Olen samaa mieltä kuin ed. Lintilä äsken perusteluissaan. Panin merkille, ed. Kallis, että kun te esittelitte tätä vastalauseen sisältöä, niin te sanoitte useaan kertaan, että osa on sitä mieltä, että tällä ei ole kovin suurta merkitystä, osa on sitä mieltä, että tällä on suuri merkitys, ja osa on sitä mieltä, että tällä on erittäin suuri merkitys. Miten tämä käyttäytyy sitten, kun tämä laki on voimassa, senhän me näemme lähiaikoina. Minun mielestäni valtiovarainministeriö ja vero-osasto voivat reagoida tähän tarpeen vaatiessa ja tuoda tästä sitten hallituksen esityksen, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki ei lainkaan paranna verovelvollisen asemaa, ei vähääkään, se päinvastoin huonontaa. Siis aikaisemmin valitukset menivät, jos lakia olisi noudatettu, hallinto-oikeuteen, nyt ne eivät enää mene hallinto-oikeuteen kuin hänen omasta hakemuksestaan. Eli ei se paranna, mutta voisi melkein sanoa, että se huonontaa. Kyllä minä tiedän, missä suhteessa se parantaa, mutta odotan, että te mainitsette sen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä, ja ed. Kalliksen vastalause on myös perusteltu, ja sitä sopii äänestyksessä kannattaa. Mutta haluaisin muistuttaa ja palauttaa mieleen, mistä on kysymys, käytettyjen autojen tuomisesta ulkomailta Suomeen. Niiden ympäristökuormitus on huomattavasti ongelmallisempi kuin uusien autojen. Ympäristöteko se ei todellakaan ole, jos tuodaan vanhoja dieseleitä taikka uudempiakin Suomeen Saksasta tai muualta Keski-Euroopasta tai bensa-autoja, joissa tilanne on vielä hankalampi.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt minä en kyllä valitettavasti ymmärrä, ed. Tiusanen, teidän logiikkaanne, koska kyllähän, totta kai, ed. Kalliksen vastalause tarkoittaisi sitä, että se tuonti lisääntyisi mahdollisimman paljon, (Ed. Kallis: Ei välttämättä!) kansalaiset kokisivat sen mahdollisimman edulliseksi ja oikeudenmukaiseksi tavaksi verrattuna nykytilanteeseen tuoda niitä käytettyjä autoja. Samanaikaisesti te kerrotte, että te ette hyväksy ollenkaan näitten käytettyjen autojen tuontia, koska ne saastuttavat enemmän kuin uudet autot. Nyt teidän pitää kyllä päättää se, kumpaa kantaa te edustatte, tätä vastalauseen kantaa vai tätä, minkä te ilmaisitte äsken.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomessa tehty autoverouudistus merkitsi sitä, että uusien autojen verotus laski ja hinnat laskivat. Se tuplaantui käytetyissä autoissa. Käytettyjen autojen tuonti on vähentynyt ja se tulee tämän uuden autoverolain mukaan edelleenkin vähentymään. Mutta jos verotuksessa on sellainen epäkohta, että se aiheuttaa tuhansia ja tuhansia valituksia, niin se verotus pitää korjata sellaiseksi, että valituksia ei tule ja hallinto-oikeudet voivat käsitellä muitakin asioita kuin näitä autoverovalituksia.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salolle vastaan todella samalla tavalla kuin ed. Kuoppa. Tuo teidän puheenvuoronne olisi ollut perusteltu ehkä aikaisemmin, vaikka viime vuonna, mutta uuden autoverolain myötä todella Suomessa myytävät käytetyt autot ovat hinnaltaan laskeneet. Tämä hinnan lasku tekee tilanteen sellaiseksi, että ei tarvita samalla tavalla käytetyn auton tuontia kuin aikaisemmin. Tässä mielessä tämä hallinto-oikeuksien tukkimiskysymys kontra näiden verotusarvo on selkeästi niinpäin, että meidän ei tarvitse todellakaan enää pysyä siinä tilanteessa, että automaattisesti tulee näitä valituksia. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä asia. Kaiken kaikkiaan autoveron lopullinen vaikutus ilmastopäästöihin selviää vasta, sanotaan vaikka kesällä 2008.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tuossa on tuo puheenvuorokin, niin täytyy tähänkin puuttua. Tässähän kaikki näkevät nyt, että tämä on poliittinen kysymys. Oikeisto selkeästi ei tykkää siitä, että vähäosaisemmat tai työttömät tai työläiset tai mitkään saisivat tämmöisiä komeita, hienoja autoja halvemmalla missään muotoa, ainakaan näin kymmenintuhansin, koska sitä ulkokuorta voisi verrata sitten siihen kalliilla ostettuun omaan. Eli tämä on hyvin tämmöistä vanhakantaista pitkitystä, vetkuttelua.

Ed. Kalliksen ehdotus on erinomainen, ja vaikka tämä muutos nyt tähän muutoksenhakuun kuulostaa kauniilta, niin todellisuudessa tässä näytetään oikeastaan meille kaikille, kuinka huonoa lainsäädäntöä tällä alalla on ollut ja justiin tämmöistä pitkitettyä, väsyttävän kyllästyttävää. Täällä sanotaan, että tämä menetelmä on ollut jo 90-luvun alusta voimassa muilla alueilla, mutta muutosta ei ole siltikään saatu aikaan tähän asiaan. Kysyn vaan, ettekö te muka itse tajua tämän poliittisuutta.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ed. Pertti Virtanen tarkoittaa oikeistolla kokoomusta ja tätä hallitusta, niin tämä hallitus on jo toteuttanut autoveroon merkittävän uudistuksen, (Ed. P. Virtanen: Ei ole tässä suhteessa!) josta nyt puhutaan verrattuna siihen edelliseen tilanteeseen, johon ed. Tiusanenkin oli tyytyväinen. Tämä hallitus haluaa, että me tietenkin ostamme autoja, jotka ovat entistä turvallisempia, entistä edullisempia, kuluttavat entistä vähemmän, ovat kaiken kansan saatavissa, ja nyt autokauppa on huomattavasti virkistynyt, ja luultavasti tänä vuonna tulee ennätysmäärä uusia autoja markkinoille ja nimenomaan Suomeen tuotuna. Ei mikään itsetarkoitus ole se, että meille tuodaan ulkomailta käytettyjä autoja, vaan ostetaan mieluummin uudet sekä käytetyt autot Suomen markkinoilta ja saadaan kaikki ne hyödyt ja verot, mitä tulee, automaattisesti ilman tätä puliveivaamista, (Ed. Asko-Seljavaara: Just näin!) mitä monesti näihin sitoutuu, kun autoja tuodaan ulkomailta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Autoverouudistuksesta oppositio oli samaa mieltä hallituksen kanssa pääasiallisesti. (Ed. Kuoppa: Ei ollut!) — Pääasiallisesti. — Tästä hallituksen esityksestä oppositio on samaa mieltä, se on tarpeellinen, se on välttämätön. Mutta me olemme sitä mieltä, että nyt pitää muuttaa myöskin käytettyjen autojen verotusarvoa koskevat pykälät, muuten tämä rumba jatkuu, muuten meillä on jatkossakin valituksia. Ei voi olla niin, että muutama kansanedustaja on oikeassa ja 16 000 kansalaista väärässä. Eivät he ole niin tyhmiä, etteivät tietäisi, vastaako verotusarvo sitä arvoa, jota EY-tuomioistuinpäätös edellyttää.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ed. Kallis sanoikin sen, mitä olin sanomassa, että tämä on hyvä ja eteenpäin asiaa vievä ehdotus. Mutta kun täällä useasti mainitaan tämä EU:n ongelmallisuus, niin tässä asiassa nyt olisi hallituksen syytä ottaa lusikka, hopealusikka tai taitaa olla kultalusikka, kauniiseen käteen ja tehdä myös tämä autoveropäätös, koska tämä on naurettavaa, tai siis ei nyt naurettavaa, tragikoomista tai jotain ilkeilyä, että vaikkakin tuolta äsken tuli se, mitä hyvää tämä uusi uudistus on tehnyt, niin silti juuri tämä, että kun on tämmöinen käytäntö, pitkitetään eikä tämä mene oikeudessa järjestelmällisesti eteenpäin eikä näitä asioita käsitellä, niin tämä kohdistuu lähinnä tiettyihin kansanosiin — me tiedämme, keitä he ovat.

Minä edelleen olen sitä mieltä, että tämä on liian poliittista ketkuttelua ja vitkastelua ja muuta tämän asian suhteen, joten minä ainakin yhdyn, että muistan sanoa, minä yhdyn tähän ed. Kalliksen, mikä tämä nyt olikaan sitten, ponteen ja toivoisin, että hallitus etenisi tässä, koska kyllä nyt näitä uusiakin jo niin paljon ostetaan, että kyllä Suomi jo pelastuu autojen suhteen tälläkin ilmaston säästöllä, että jos siihen nyt muutama saataisiin hyväkuntoinen suoraan ulkomailta tuleva vähän halvemmalla vähän köyhemmällekin kansalle, niin ei se nyt tätä maata eikä tämän hallituksen, voisiko sanoa, ilmastonmuutospolitiikkaa pilaisi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Autoverotustahan on muutettu juuri, kuten tässä keskustelin tänne tullessani ed. Salon kanssa. Kun autoverotus on laskenut, niin autoja hankitaan yhä enemmän Suomesta ja käytettyjen autojen hinnat laskevat. Se, että autot hankitaan Suomesta, on mielestäni hyvä asia, ja tämä lakiesitys koskee nyt juuri muutoksenhakusäännösten muuttamista. Mielestäni on tärkeää, että ihmiset saavat valittaa, jos kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi.

Kuten täällä mietinnössä on, oikeusministeriö on arvioinut, että Tullissa vireillä olevista noin 16 000 asiasta arviolta 12 800 siirtyisi mitä todennäköisimmin nykysäännösten nojalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Se edellyttäisi puolestaan tehtyjen karkeiden arvioiden mukaan 202 henkilötyövuoden lisäystä ja 12 miljoonan euron lisäystä toimintamenomäärärahoihin, jotta asiat voitaisiin käsitellä entisellä nopeudella. Vertailun vuoksi todettakoon, että Helsingin hallinto-oikeuden toimintamenot vuonna 2007 olivat yhteensä 8,9 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä oli noin 150 henkilötyövuotta.

Meidän pitää muistaa se, kun lakeja täällä säädämme, että se aiheuttaa myös mahdollisia valituksia. Valitukset kuuluvat mielestäni oikeusvaltioon, ja sitten nämä valitukset pitää pystyä käsittelemään riittävän ripeässä aikataulussa. Siis toimintatapojen tulee olla tehokkaita ja tietenkin oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Tällä hetkellä maailmanmenossa on se kehitysvaihe, että maailma monimutkaistuu ja oikeudellistuu. Sille kehitykselle emme mahda mitään. Siihen on sopeuduttava.

Tiedämmehän, että Suomessa on Euroopan vanhimpiin kuuluva autokanta. Jo on aikakin, että se uusiutuu. Kesti kauan, ennen kuin tämä tieto meni perille ja saatiin muutosta aikaan autoverotukseen. Uskon, että joudumme vielä tulevaisuudessakin kehittämään autoverotusta, koska maailma muuttuu. Ja uskon myös, että käytetyt tuontiautot, esimerkiksi Saksasta, ovat usein uudempia, ympäristöystävällisempiä, turvallisempia kuin se vaihtoehto, että ihminen ei vaihtaisi autoa lainkaan. Riippuu tietenkin autosta, mutta monesti saa samalla hinnalla niin sanotusti enemmän autoa, siis enemmän laatua, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä (Ed. Tiusanen: Enemmän polttoainetta!) ja vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja. Ainakin näin itse olen henkilökohtaisesti kokenut, kun olen auton ulkomailta Suomeen tuonut.

Auto on Suomessa monelle välttämättömyys, koska asumme pitkien välimatkojen takana monta kertaa. Nykypäivänä ei ole harvinaista, että perheissä on useampi auto. Tämä on nykyelämän kehitystä. Itse tietenkin soisin mielelläni, että käytettäisiin julkisia kulkuvälineitä, liikuttaisiin yhdessä ja kulutettaisiin luontoa mahdollisimman vähän, mutta se ei ole realismia Suomessa. Suomi on Euroopan unionin maatalousvaltaisin maa, ja asumme suuressa maassa, pieni kansa hajallaan, ja tämä asettaa meille haasteita. Katson, että auto pitää olla mahdollista hankkia suomalaiselle, joka haluaa asua etäämpänä keskuksista, tai jos sitten töiden vuoksi perheessä tarvitaan autoja. Olemme EU:ssa, ja EU:ssa tavaran liikkuvuuden pitää olla vapaata, ja katson, että se on suomalaisten etu.

Haluan vielä tähän lisäksi mainita, vaikka kyseessä on autoverolain muutoksenhakusäännösten muuttaminen, että autoveroa kannettiin vuonna 2006 noin 1,3 miljardia euroa. Verotuotosta 90 prosenttia kertyi uusista ajoneuvoista ja 10 prosenttia käytetyistä ajoneuvoista, ja autoverotusta toimitetaan kymmenessä toimipaikassa Suomessa. Eli 90 prosenttia autoverotuotosta kertyi uusista ajoneuvoista ja vain 10 prosenttia käytetyistä ajoneuvoista, että suhteutetaan tämä asiaan käytetty aika tämän euromäärän suuruuteen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys parantaa mielestäni kyllä nykyistä tilannetta tässä muutoksenhakuprosessissa, ja siinä mielessä se on kannatettava. Toisaalta taas uusien autojen hinnanalennus, veronalennus, Suomessa merkitsi sitä, että käytettyjen autojen hinnat alenivat selvästi vielä enemmän kuin nämä uusien autojen hinnat tämän veronalennuksen johdosta. Tämä on tehnyt sen, että autojen tuonti ulkomailta tänne Suomeen ei ole alkuunkaan niin edullista, kuin se on aikaisemmin ollut, ja se on vähentynyt. (Ed. Salo: Juuri näin, ed. Kuoppa!) Se on sinänsä aivan oikein. Siinä mielessä kehitys on mennyt parempaan suuntaan, mutta toisaalta sitten tässä on tämä vero-ongelma. Minä en näe kyllä mitään mieltä siinä, miksi eduskunta ei voisi edellyttää hallitukselta uutta verolainsäädäntöä, jolla tämä ongelma poistetaan ja jolla vapautetaan hallinto-oikeudet muihin tehtäviin, mielestäni paljon tärkeämpiin tehtäviin kuin että ne määrittelevät käytettynä ulkomailta tuodun auton hintaa. Mielestäni hallinto-oikeuksilla on paljon tärkeämpiä tehtäviä. Siinä mielessä tämä ponsi on minun mielestäni kannatettava ja tärkeää se, että hallitus ei jäisi nyt, niin kun sanotaan, tuleen makaamaan ja odottamaan taas uutta valitusryöppyä, mikä mahdollisesti tulee.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Haluaisin vielä ed. Petri Salon puheenvuoroon viitaten painottaa sitä, että nyt vallalla oleva käsitys verotuksesta on EY-tuomioistuimen päätösten vastainen. Tässä mielessä ei ole todellakaan järkevää pysyä tällä linjalla. Mutta mitä tulee yleensäkin auton käyttöön, niin on hyvä muistaa, että meidän pitää vähentää nimenomaan päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 vähintään 16 prosentilla. Ja tästä 16 prosentista on todellakin suuri osa autoliikenteestä peräisin olevia päästöjä. Ne ovat huomattava osuus Suomen koko päästömäärästä. Yksi neljäsosa Suomen päästöistä tulee liikenteestä, ja tästä osasta yli puolet on siis autoliikenteestä. Eli tästä 16 prosentista, mitä vähennyksen pitäisi olla päästökaupan sektorin ulkopuolisista päästöistä, huomattava, merkittävä osa on siis autoliikenteen aiheuttamia päästöjä.

Se, että autoverotus uudistettiin 1.1.2008 alkaen, on ongelmallista, sillä me uudistimme sen väärällä tavalla. Ainoastaan niiden ajoneuvojen kohdalla, joidenka päästöt ylittävät 180 grammaa kilometriltä hiilidioksidia, autovero nousi ja kaikkien muiden laski, jotenka erittäin suurimoottoriset ja myös paljon polttoainetta kuluttavat autotyypit tulivat autoveron alennuksen kohteeksi. Sitten toisaalta tämä päätös aiheuttaa, ja on jo aiheuttanut, käytettyjen autojen huomattavan hinnan aleneman, jolloinka toivon mukaan, ja siltä vaikuttaa — huolimatta siitä, mitä ed. Tuija Nurmi tässä totesi — tuontiautojen määrä tulee laskemaan, koska vastaavaa tarjontaa on yllin kyllin Suomessa ja hinnat ovat tältä osin laskeneet. Mutta painotan tässä, koska tänään on keskusteltu myös yleensä liikennepolitiikasta ja siihen tämä asia nytkin laajentuu, haluaisin painottaa sitä, että kaiken kaikkiaan henkilöautoilu on ongelma hiilidioksidipäästöjen osalta. Ja eikö vain, ed. Nurmi, teilläkin ole oikorata sinne Lahteen ja se on varsin käypä keino liikkua? Meillä ei ole tuonne Kotkaan vielä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos, ed. Tiusanen, meillä on oikorata, joka on ylittänyt kaikki odotukset. Toivottavasti tämä hallitus pystyy tekemään semmoisia liikennemuutoksia, että yhä useammin ihmiset voivat käyttää joukkoliikennettä. Niin kuin ed. Kuoppa täällä totesi, muutoksenhaku tämän hallituksen esityksen myötä paranee. Mukava kuulla tämä myös tuolta vasemmalta laidalta. Olemmehan ed. Kuopan kanssa olleet useita vuosia, muistaakseni 8 vuotta, valtiovarain hallinto- ja tarkastusjaostossa, jossa meille on tullut varsin tutuksi tämä oikeuslaitoksen taloudellinen tila, asioiden käsittelyaikojen pituudet ja voimavarojen puute ja uudistusten tarve. Siksi katson, että on hyvä, että myös niin oikealta kuin vasemmalta tulee toteamus, että hallituksen esitys sinänsä on hyvä. Autoverotuksesta muuten: kuka tykkää minkälaisesta autosta ja tuo minkälaisia autoja, niin se on aina makuasia. De gustibus non est disputandum — makuasioista ei voi kiistellä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä hallituksen autoveropolitiikasta. Viime vaalien aikana autoverotuksen uudistuksesta oli valtava paine ja kerrottiin, että on hyvin vaikea tehdä oikeudenmukaista verojärjestelmää, joka veisi sellaiseen kehitykseen, jossa me ostaisimme turvallisempia autoja, ympäristöystävällisempiä autoja, enemmän kotimaasta, virittäisimme autokauppaa, tekisimme sen niin, että se ei vääristäisi markkinoita ja olisi myöskin kestävä EU:n näkökulmasta. Panin merkille, kun katsoin sitä lähetekeskustelua ja palautekeskustelua, mikä autoverouudistuksen yhteydessä käytiin, että jopa oppositio oli erittäin tyytyväinen siihen.

Äsken kuulimme juuri ed. Mikko Kuopan käsityksen siitä, että hinnat laskivat vielä enemmän, mitä odotettiin, myös käytettyjen autojen osalta. Myös Suomessa uutena ostettujen autojen hinta aleni enemmän, mitä me edes odotimmekaan. Uusien osalta se on erityisesti koskenut dieselkäyttöisiä ajoneuvoja ja ympäristöystävällisiä autoja, ja tänä vuonna näyttää siltä, että autokaupassa tulee uusi ennätys. Kansalaiset ovat samaa mieltä. He haluavat ostaa turvallisempia, vähempipäästöisiä, ympäristöystävällisiä ja Suomeen tuotavia autoja. Tämä vähentää tietenkin tuontitarvetta.

Tässä lakiesityksessä puhutaan nimenomaan ulkomailta tuoduista autoista. Ja tarkoitus on yksinkertaistaa järjestelmää siten, että tehdään ensin kirjallinen oikaisuvaatimus ja katsotaan, että jos se oikaisuvaatimus menestyy, niin ei tarvitse viedä sinne hallinto-oikeuteen tätä raskasta järjestelmää läpi, vaan tehdään se kevyemmällä menettelyllä. Siis ei haluta hallinto-oikeuksia työllistää turhilla ja kattavilla autovalituksilla, jos se perustuu tällaiseen selvään, yksinkertaiseen virheeseen. Tämä on siis tämä tarve.

Mutta sitten kun oppositio haluaa tehdä tällä asialla tietenkin politiikkaa ja ilmoittaa, että se haluaa sellaisen muutoksen autoveroon, että ei tulisi oikeastaan yhtään valitusta, niin se ei käytännössä elävässä elämässä tule koskaan olemaan näin. Auton hinnasta, verotusarvosta on aina käytännössä erimielisyyksiä varsinkin sellaisten autojen kohdalla, joita tuodaan maahan vähän, ja vertailutietoja auton todellisesta markkinahinnasta ei ole, riittäviä, luotettavia tietoja. Näin tulee käymään.

Meillä on myös ongelmana EU:n ulkopuolelta tuotavat autot, esimerkiksi amerikkalaiset autot. Joka haluaa tuoda uuden tai käytetyn, siis uuden tai käytetyn EU:n ulkopuolelta, hän joutuu ilman E-merkintää oleviin ikkunat vaihtamaan, vaihtamaan turvallisuusvarusteita, tekemään tuhansien eurojen muutoksia ja purkamaan sieltä uudestakin autosta esimerkiksi ikkunat ja vaihtamaan ne E-kelpoisiin ikkunoihin. Tässäkin näkyy, että nettisivuilla on hyvin paljon tyytymättömyyttä tähän järjestelmään, minkä takia amerikkalaiset ikkunat eivät kelpaa EU:n sisällä. Ahvenanmaalle ne kelpaavat, mutta ei taas Suomen alueelle.

Siis, hyvät edustajakollegat, tämä ponsi yleisellä tasolla, miten se sanotaan: "valmistelee muutosta - - autojen verotusarvoa koskeviin pykäliin, jotta verotusarvo paremmin vastaisi tuodun auton todellista arvoa - -." Mutta kukaan ei ole kertonut, kuinka se määritellään pykälään, jotta voidaan sanoa, että se paremmin vastaa kuin nykyinen. Pitääkö tehdä ylimääräinen alennus 5 prosenttia, 6 prosenttia, 7 prosenttia vai 8 prosenttia? Ja sitten joku tulee sanomaan, että ei se vastaa vieläkään kunnolla, että sen pitää olla 10 prosenttia.

Tätä keskustelua tällaisella ponsiesityksellä voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle, ja myöskin muuta lainsäädäntöä koskien eikä pelkästään autoverotusta koskien. Kaiken veronmäärittelyn pohjana pitäisi olla oikeudenmukaisuus lähtökohtana. Nämä ovat kaksi asiaa: toinen näkee asian näin, tulliviranomaiset näin, ja asianosainen, joka haluaisi maksaa mahdollisimman vähän veroa, totta kai näkee aina sen alakanttiin. Eli sen takia tämä periaate on hyvä.

Täällä kerrotaan oppositionkin mukaan, että tämä lakiesitys oli hyvä, se parantaa nykyistä tilannetta. Tarkkaillaan sitä jatkossa ja tehdään korjaukset, jos on tarvetta, mutta sen takia tämä vastalause on turha.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Haluaisin ed. Salon sinänsä ihan hyvään puheenvuoroon vielä viitata ja sen alkuosaan. Nimittäin nyt on odotettavissa, että henkilöautoilu kaiken kaikkiaan lisääntyy Suomessa tämän uuden autoveromallin tuloksena. Ja miksi? Sen takia juuri, että on myöskin erittäin paljon autoverohelpotus suuntautunut suurempiin malleihin, jolloinka on vaihdettu autoja suurempiin moottoritehoihin.

Ja sitten, ed. Salo, älkäämme unohtako sitä, että nämä käytetyt autot, niilläkin tulee olemaan ajajansa ja meillä tulee olemaan ilmeisesti yhä useampi kahden auton, kolmen auton perhe, eli tässä on ongelma tämän hiilidioksidi-, kasvihuonekaasunäkökulman vuoksi. Ehkä turvallisuus, autojen laatu nousee, mutta miten käy kasvihuonekaasutaseelle? Se on tämä suuri kysymys, ja se ratkeaa: kesällä 2008 ilmeisesti saamme ensimmäiset nimenomaan bensiini—diesel-myyntitiedot näiltä vuoden ensimmäisiltä kuukausilta.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten nyt käsittelyssä olevassa autoverolaissa tässä on tullut jo sanottua, että sen toimivuutta pitää tarkkailla ja seurata. Aivan sama pätee tähän tehtyyn autoverouudistukseen, aivan kuten ed. Tiusanen sanoi. Vaarana on se, että nyt asetetut päästörajat ovat liian korkeat ja vain lisäävät yksityisautoilua. Sen takia hallitus on luvannut seurata tilannetta, ja siitä lupauksesta täytyy pitää kiinni.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Muistellaan taas itse, mistä laista onkaan kysymys. Emme me keskustele täällä itse autoverolain sisällöstä, vaan sen muutoksenhakusäännösten muuttamisesta, jotta asioihin saadaan jouhevuutta.

Meinasin vaan vastata siihen, kun ed. Salo totesi täällä, että oppositiokin on laajasti ollut tyytyväinen tähän. Näin on. Kun puhumme itse muutoksenhakusäännöksistä ja niihin vaikuttamisesta, jotta oikeutta saadaan entistä paremmin, entistä perustellummin varhaisemmassa vaiheessa näihin valituksiin tai oikaisuvaatimuksiin, joita nyt tulee, niin se on tarkoituksenmukaista, ja voin tukea juuri tätä ajatusta, että myös oppositio on tukemassa nimenomaan hallituksen esitystä ja sitä, mitä se pitää sisällään.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun on kuunnellut tätä keskustelua, se on tietysti, niin kuin ed. Paasio totesi, ollut hieman muualla kuin tämän hallituksen esityksen ensimmäinen käsittely. Mutta sen toteaisin vaan, kun minun mielestäni tämä on ihan hyvä esitys sinällään, mutta ongelmanahan on se, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat hyvin tiukasti pitäneet niitä säännöksiä sillä tavoin, että EY-tuomioistuimen kautta on aina portaittain haettu lievennystä niihin ja sen seurauksena on tullut tulkintaerimielisyyksiä ja nämä 16 000 valitusta, jotka nyt ovat vireillä. Sehän johtuu siitä, että lainsäädäntö sinällään, peruslainsäädäntö, on liian tulkinnanvarainen.