Arvoisa puhemies! Sadat Euroopan sosiaalirahastohankkeet ja aluekehityshankkeet odottavat edelleen valtiovallan, erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön, rahoituspäätöksiä. Ensin luvattiin, että hankekausi avataan elokuussa 2007, sitten joulukuulle tämä siirtyi, ja edelleenkin päätökset puuttuvat. Jo viime syksynä olisi voitu vähintäänkin vastaanottaa hankkeiden hakemuksia ja ryhtyä päätösten valmisteluun, sillä ohjelmat olivat käytännössä valmiit ilman komission hyväksyntää, joka sekin tuli syksyllä 2007. Viivästyttämällä hankepäätöksiä valtio kohtelee huonosti työntekijöitään, hanketoimijoita ja erilaisia kehittämisorganisaatioita. Menettelyllään valtio vaikeuttaa myös yritysten kehittämistoimintaa, onhan suurin osa tulevan kauden varoista nimenomaan ohjelmallisesti varattu yritystoiminnan kehittämiseen.

Arvoisa ministeri, miksi hankekauden alku on viivästynyt näin pitkälle, ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta hanketyössä toimivat ja sitten niihin sitoutuneet yritykset jatkossa voisivat luottaa ministeriön toimintaan ja annettuihin aikatauluihin?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vastaan tämän vuoden alusta lähtien nyt sitten sosiaalirahastosta ja Eakr:stä ja alueohjelmista, ja hallitus vastaa tietysti kokonaisuutena kaikista näistä, on vastannut kaiken aikaa. On totta, että näiden ohjelmien vahvistaminen ensinnäkin Brysselistä kesti aika pitkään. Vasta viime syyskesällä muistini mukaan vahvistettiin viimeiset ohjelmat ja näiden ohjelmien käytännön hallintoon tarvittavat suomalaiset tietojärjestelmät, ja niiden toimivuuden kanssa on ollut todellakin ongelmia ja suuria vaikeuksia. Monessa tapauksessa hankkeet, Esr-hankkeet mutta eräissä tapauksissa myöskin Eakr-hankkeet, ovat joutuneet odottamaan. Tärkeimmät ja kiireellisimmät päätökset on voitu kuitenkin tehdä. Kun on ollut akuutista asiasta kysymys, silloin ne on tehty niin sanotusti käsipelillä. Olkoon tästä viimeinen esimerkki vaikkapa Kuusamon lentokentän terminaalia koskeva rakennuspäätös, joka tehtiin siltä istuimelta noin lyhyesti sanottuna. Mutta nyt on alettu tehdä näitä päätöksiä muutoinkin käsipelillä siihen saakka, kunnes nämä tietojärjestelmät saadaan toimimaan.

Arvoisa puhemies! Koska uusi hankekausi ei ole käytännössä alkanut, on merkittävä osa pätevistä hanketoimijoista menetetty ja he ovat hakeutuneet muihin tehtäviin. Niin lomautuspäätöksiä kuin irtisanomisiakin on tapahtunut eri puolilla Itä-Suomea. Ministeriön hidastelu merkitsee erityisesti sitä, että erilaisten kehittämisorganisaatioiden osaaminen ajetaan alas ja hankekauden taas todellisuudessa alkaessa joudutaan tilanteeseen, että on rekrytoitava uudet ihmiset ja lähdetään tavallaan alusta. Vaarana on mielestäni myös se, että osa rahoista joudutaan palauttamaan Brysseliin.

Arvoisa ministeri, onko meillä tällaiseen menettelyyn varaa? Mitä vastaatte ihmisille, jotka ovat irtisanomisuhan alla ilman tietoa hankkeen alkamisesta, ja hankeorganisaatioille, jotka ovat menettäneet (Puhemies: Minuutti on mennyt!) aikaisemmin hankkeissa työskennelleet henkilöt viivästysten takia?

Elinkeinoministeri Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En usko, että yksikään sellainen hanke, joka on hyvä hanke ja rahoituskelpoinen, jää saamatta rahoitusta tämän viivästymisen vuoksi. Tämä ohjelmakausi kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Jos minä nyt oikein muistan, niin siitä vielä plus kaksi vuotta on se aikajakso, johonka mennessä voidaan tällä ohjelmakaudella liikkeelle pannut hankkeet sitten vielä rahoittaa loppuunsa.

Mutta se on ihan totta, että on voinut olla esimerkiksi yksittäisiä hankkeita, joissa on ajateltu, että niitten ylösjuokseminen toteutetaan tässä nyt taakse jääneitten ja edessä olevien muutaman kuukauden aikaan. Voi olla, että siellä on tullut tilanteita, joissa joidenkin ihmisten hankejohdon rahoitusta ei olekaan voitu turvata. Niin kuin sanottu, ministeriön alaisessa hallinnossa, ei niinkään ministeriössä, tehdään nyt käsityönä näitä ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Mauri Pekkarinen, sanoitte, ettei ole juurikaan jäänyt hankkeita rahoittamatta, mutta näin ei ole iloinen terveinen esimerkiksi metsäkeskusten yhteydessä toimineista energianeuvojista, jotka ovat voineet nimenomaan neuvoa yrityksiä uusiutuvien energiavarojen käytössä. Irtisanomisilla uhattiin jo viime hallituskauden lopussa ja maa- ja metsätalousministeriölle yritettiin antaa pontta siitä, että sieltä tulisi rakentavia kansallisia rahoituksia nimenomaan siirtymäajaksi.

Mitä tälle tilanteelle kuuluu nyt? Siellä on kuitenkin pitkiä työsuhteita jouduttu katkaisemaan ja osaamista hajottamaan. Kyllä sen voi uudelleen rakentaa, mutta se on aina kovemman työn takana, kun olisi jatkuvuutta voitu turvata hallituksen toimin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En muista, että olisin sanonut, että ei juurikaan jää käyttämättä. Minä sanoin, että ei jää käyttämättä tätä rahaa. Kyllä rahat tulevat käytettyä, koska tätä ohjelmakautta on monta vuotta vielä jäljellä. Mutta se on totta, että yksittäiset hankkeet, joista ajateltiin, että ne lähtevät liikkeelle esimerkiksi tämän vuoden 1. päivänä, eivät välttämättä olekaan lähteneet liikkeelle ja siellä on voinut tulla tällaisia tapauksia, mitä Kumpula-Natri tässä tuo esille, ja ne ovat tietysti valitettavia. Rahat eivät jää käyttämättä. Niille on kysyntää ja tarvetta jatkossakin. Yksittäisiä ongelmia on tullut vastaan, se täytyy ilman muuta myöntää.

Arvoisa puhemies! EU-rahoituksen ongelmana on se, että sitä tulee monesta tuutista kansallisesti ja EU:n puolelta myös. Milloin voidaan olla varmoja siitä, että on olemassa yksi järjestelmä, yksi ministeriö, joka jakaa nämä rahat ja jonka kautta nämä hankkeet tulevat? Alueella ollaan aivan mahdottomassa tilanteessa, kun ei tiedä, kuka ne rahoittaa, mistä ne rahoitetaan ja kuinka paljon tarvitaan lisärahaa kaupungilta tai te-keskuksilta tai muilta. Tämä järjestelmä on niin sekainen, että ellei siihen tule korjausta, niin mitään ei saada kyllä näillä todella aikaan.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Yritin aloittaa äsken tällä, että sanon, että kaikki EU-rahat, Esr-hankkeet, siis Euroopan sosiaalirahaston rahoitus, ja sitten aluekehitysrahaston rahat, tulevat nyt hoidettua uuden työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Molemmat rahat on keskitetty samaan paikkaan.

Sitten erikseen niihin hankkeisiin yleensä tulee aina kansallinen vastinraha tai sitten joissakin tapauksissa kuntarahaa tai yksityisten yritysten rahaa, mutta yksityisten yritysten ja kuntarahan järjestelyihin valtiovalta ei voi puuttua. Mutta tämän EU:sta tulevan ja kansallisesti hankkeisiin käytettävän rahoituksen osalta mielestäni järjestelmä on nyt kyllä selvä, kunhan saadaan nämä tietojärjestelmät toimimaan niin, että ne eivät hankaloita ja hidasta hankkeitten rahoituspäätöksiä.

Arvoisa puhemies! Tässä tulikin esille juuri se, että nyt on uusi ministeriö perustettu ja juuri muun muassa sen takia, että näissä EU-asioissa saataisiin tehokkaampi järjestelmä. Maa- ja metsätalousministeriöhän sieltä te-keskuksista tässä suhteessa elinkeinoasioitten hoitajana vielä puuttuu. Mutta olisin nyt kysynyt:

Kuten täällä tuli esille, niin tässä ovat kunnat mukana, tämä omarahoitusosuus on kauhean tärkeä. Nyt kun tämä aluehallinto on tässä siirtymävaiheessa, lääninhallituksia on tarkoitus lakkauttaa ja sitten tämä aluehallinto, maakuntahallinto, maakuntaliitot ja muut, on nyt tässä vaiheessa harkinnassa, niin millä tavoin nyt tässä jossain määrin hallinnollisessa sekasotkussa käytännössä onnistuu se, että tehokkaasti pysytään käyttämään näitä Euroopan unionin rahoja muun muassa työllisyyden näkökulmasta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Siihen, mitä äsken sanoin keskushallinnon osalta, jatkoksi sopii erinomaisesti tämä ed. Skinnarin kysymys. Nythän on tarkoitus vielä koota kaikki alueellista elinkeinotoimintaa edistävät viranomaiset ja myöskin alueellista infraa rahoittavat viranomaiset yhteen tällaiseen aluehallintoyksikköön. Kun siellä yhdessä yksikössä katsotaan näitä hankkeita yhtä aikaa, voisin kuvitella, että niiden käytännön toimeenpano maakuntatasolla on entistä johdonmukaisempaa. Uskon näin.

Jäi äsken sanomatta se, että maaseudun kehittämisrahastohan on edelleenkin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa, mutta nämä alueelliset hankkeet rahoitetaan, päätökset tehdään kyllä sitten siellä te-keskustasolla nekin. Uskon siis, että tämä alkuhanke parantaa omalta osaltaan aluetasolla tämän monimutkaisen hallinnon selkeyttämistä.

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että näitä Manner-Suomen rahoja ruvetaan käsipelissäkin jakamaan, että niitä saataisiin liikkeelle.

Onko työ- ja elinkeinoministerin tiedossa se asia, että kun on näitä kokoomahankkeita, esimerkiksi kylähankkeita, niin näitten kautta menevät monien pienten yritysten alkuinvestoinnit esimerkiksi halleihin tai tämän tyyppisiin? Mitä voidaan tehdä niin, että ei tulisi väliinputoajia? Yritystoiminnan on tietenkin jatkuttava, ja kun markkinalähtöisyys on, niin jos vienti vetää, kannattaa rakentaa, vaikka ei pääsisi osalliseksikaan näihin. Mitä tehdään, ettei tule väliinputoajia?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt uuden lainsäädännön, joka taitaa olla kyllä edellisen vaalikauden ajalta näiltä osin, tavoite on selvä, jos tässä tarkoitettiin sitä, että kun on maaseutuelinkeinolain mukaiset investoinnit ja sitten yritystukilain mukaiset investoinnit, näitten välissähän saattoi olla aiemmin tällaisia kohtia, joista ei oikein tiedetty, kumpi rahoitti, ja sitten ei loppujen lopuksi kumpikaan rahoittanut.

Kyllä nyt lakien sanoma on selvää, näiden vastuualueiden pitäisi tulla yhteensovitetuiksi niin, että siellä väliinputoamisia ei ole. Jos niitä on, on periaatteessa rahoituskelpoinen hanke eikä kukaan ota sitä käsittelyyn, niin kyllä sitten viime kädessä minä ja maa- ja metsätalousministeri vastaamme siitä, että näin ei saa tapahtua.

Arvoisa puhemies! Jää kyllä semmoinen vaikutelma, että uuden ministeriön perustamisessa on todella hosuttu ja aiheutettu sekasotku. Sitten siinä on myöskin tämä näkökulma, että porvarihallitus on kaikkien niiden kimpussa, jotka alkavat työ-sanalla. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Siellä on työsuojeluresurssien alas ajaminen, työttömien yhdistysten alas ajaminen, työllisyysperusteiset investointituet ja nyt myöskin työntekijät. TEMin työntekijöiltä olen kuullut sen, että he ovat joutumassa kahden hakukierroksen kohteeksi vuosina 2009, 2010. On kysymys työvoima- ja elinkeinokeskusuudistuksesta 2008 ja sitten aluehallinnon uudistuksesta 2009.

Ajatteletteko te vielä nöyryyttää TEMin työntekijätkin tässä nyt?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tiedän, että ed. Gustafsson on aika taitava kääntelemään ja vääntelemään asioita, mutta aikamoinen temppu oli kuitenkin kääntää nyt ne ongelmat, mitkä ovat vanhan Esr:n ja Eakr:n jäljiltä. Eivät ne ole syntyneet nyt tämän uuden TEMin perustamisen yhteydessä, vai onko teillä sellainen käsitys? Vähän sai nyt, annoitte vähän niin kuin kuulijoille sellaisen käsityksen, että on niin kuin TEMin syytä se, että on syntynyt tällaisia ongelmia. Niiden tausta on paljon kauempana. (Ed. Gustafsson: Semmoisia pelkoja kuulee!) — Teidän täytyy tietää se, kun noin innokkaasti puhutte siitä, että näin on. Ovat paljon kauempana nämä ongelmat.

Mitä tulee taas, arvoisa puhemies, siihen, miten uuden ministeriön henkilöstön rekrytointi on onnistunut, totta kai voi jossakin yksityiskohdassa olla pulmia, mutta sanon suoraan, että olen kyllä hämmästynyt, miten erinomaisella tavalla se rekrytointi on onnistunut. Valituksia, suuria riitoja tai muuta vastaavaa tällaista ei ole ollut. Kun on kysymys satojen ja satojen ihmisten sijoittamisesta uuteen tehtävään, niin se on aika hyvä suoritus.

Arvoisa puhemies! Suomihan on EU:n nettomaksaja; ne ovat suomalaisten rahoja, jotka tulevat sitten näiden hankkeiden kautta takaisin, osa menee maakuntaliittojen kautta. Nyt kuitenkin käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että joissakin maakunnissa ei ole kuitenkaan niitä rahoja käytetty siellä, missä aikomus on ollut ja mitä päätökset edellyttäisivät.

Arvoisa ministeri, onko tässä mitään sellaista valvontamekanismia, vaikkakaan maakuntaliitot eivät kuulu TEMin alaisuuteen, jolla voitaisiin kontrolloida tätä toimintaa, vai onko tässä mahdollisesti kuntaministerillä kommentti?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole kyllä tietoja tällaisista väärinkäytöksistä tai sitten väärään kohteeseen menemisestä. Eivät maakuntaliitot päätä kuin pienestä osasta niitä rahoja. Maakunnan liitot päättävät niitten ohjelmien keskeisistä sisällöistä toimintalinjoittain, mihinkä rahaa aiotaan noin karkeana pottina laittaa, ja sen jälkeen, asian oltua myrissä ne viranomaiset, joille kuuluu tämä päätösvalta ja oikeus, tekevät päätöksiä, joista keskeisiä viranomaisia ovat minun hallinnonalani toimijat ja maa- ja metsätaloushallinnonalan toimijat jnp. Näin tämä menee. Tässä on tarpeetonta maakuntien liittoja osoitella. Tähän liittyy tarkka valvonta. Tämä valvontajärjestelmä on uudistettu. Siinä oli joskus aikaisemmin vuosia sitten pieniä ongelmia. Niitä on meillä, niitä on muualla. Meillä on radikaalisti vähemmän näitä ongelmia kuin monissa muissa maissa.

Mutta kysyjä on siinä ihan oikeassa, että kyllä tämä Bryssel-byrokratia, EU-byrokratia nimenomaan näissä asioissa on kova juttu ja meillä pitää olla omat paperit kunnossa, että niistä selviydytään mahdollisimman liukkaasti. Mielestäni ne nyt ovat jo tällä hetkellä hyvässä kunnossa, ja näiden tietojärjestelmäongelmien jälkeen uskon, että kaikin osin järjestelmä toimii aika hyvin.