Arvoisa puhemies! Kysymys on pääministeri Matti Vanhaselle.

Pääministeri Matti Vanhanen arvostelee viime perjantain Helsingin Sanomien mukaan viestimiä siitä, että ne osoittavat joidenkin ihmisryhmien voivan huonosti eivätkä kerro, miten hyvin suurella enemmistöllä menee. Juuri näin. Meillä on Suomessa nyt vallalla niin sanottu tyytyväisen enemmistön kulttuuri tai valta, varallisuuserot ihmisten välillä ovat jatkuvasti syventyneet, köyhien talouksien määrä oli 20 vuotta sitten 2—3 prosenttia, tänään noin 10 prosenttia. Viime kuukausina mediat ovat kyllä olleet pullollaan varsin hyvätuloisten ihmisten ongelmia. Ihmisten todellisista ongelmista ei ole puhuttu paljon mitään.

Miten, pääministeri, tällaista köyhien ja vähävaraisten vähättelyä sisältävää lausumaa kommentoitte?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kannattaa lukea se koko parinkymmenen liuskan puhe, koska heti muistaakseni kahden lauseen päästä, kun olin analysoinut tätä, totesin aivan erikseen, että tällä en vähättele köyhyyden ja vähätuloisuuden asemaa yhteiskunnassa, vaan se puhe oli kokonaisarvio taloutemme tilanteesta, mitä tehdään. Muotoilu saattoi tämän yhden lauseen osalta olla epäonnistunut, koska toiset ovat kommentoineet sitä tämmöiseksi vallantäyteydeksi, toiset köyhien vähättelyksi. Halusin sillä puheella kiinnittää huomiota siihen, että tästä yleisestä mielikuvasta huolimatta meillä reaalitulot kasvavat tänä vuonna ihmisillä selvästi, aivan normaaleilla perheillä. Kaikista maksukorotuksista, veromuutoksista johtuen meillä reaalitulot kasvavat selvästi. Tällä on vaikutusta myös kotimarkkinakysyntään. En halunnut tällä puheenvuorollani todellakaan vähätellä heikko-osaisuuden merkitystä. Miksi olisin sen tehnyt, kun johdan hallitusta, joka on pystynyt harjoittamaan paljon sosiaalisempaa politiikkaa kuin mihin meillä on ollut vuosikausiin mahdollisuuksia? (Naurua)

Arvoisa puhemies! Kansanvaltaisen kehityksen edellytyksenä on vapaa ja monipuolinen yhteiskunnallinen keskustelu. Hallituksen viimeaikaiset toimet ovat omiaan edelleen syventämään kansan kahtiajakoa: veroratkaisut, varallisuusveron poistaminen, perintöveron uudistaminen, korotetut maksut terveydenhoidossa ja päivähoidossa. Ja tätä listaa voitaisiin jatkaa loputtomiin.

Herra pääministeri, onko teidän tavoitteenanne edelleen syventää juopaa varakkaiden, hyvin pärjäävän enemmistön, ja yhä huonommin pärjäävän vähemmistön välillä? Toivon selkeätä vastausta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä viime kaudella tehtiin varallisuusveromuutos hyvin perustein, ja se tuottaa, uskon, tälle kansantaloudelle hyvää tulosta. Tällä kaudella on jo tehty perintöverotuksen uudistus, leskien ja alaikäisten lasten kohdalla korotettiin huojennusta erittäin paljon, tätä yhteiskunnallista epäkohtaa poistettiin. Sosiaalisia tulonsiirtoja voidaan verrata siihen vaiheeseen, jolloin ed. Claes Anderssonin puolue oli hallituksessa. Nyt on tehty kansaneläkkeisiin tuntuva korotus, opintotukeen tehtiin 15 prosentin korotus 10 vuoden nollakauden jälkeen. Tämä hallitus tosiasiassa harjoittaa sosiaalisempaa politiikkaa kuin vuosikausiin on ollut mahdollista, ja siihen on meillä myös halua.

Arvoisa puhemies! On erittäin epäreilua verrata nykyistä hallitusta siihen hallitukseen, jossa ed. Claes Andersson oli mukana. Silloin oli Euroopan taloushistorian syvin lama ja porvarihallituksen jälkeen oli pakko velan kierre pysäyttää.

Mutta ylimielisyyden virus teihin on ainakin iskenyt ja koko hallitukseen, sen kyllä viimeaikaisesta käyttäytymisestä on voinut päätellä.

Tulevaisuusvaliokunta vieraili eilen Stakesissa, ja siellä todettiin, että kotien lähtökohtaerot ovat kasvaneet niin huikeasti, että tänä päivänä meidän mainio peruskoulumme ei enää pysty sitä tasoittamaan. Arvoisa puhemies, jotta me estäisimme uuden köyhyyden syntymisen, uuden syrjäytymisen, silloin peruskoulun jälkeinen aika on ydinkysymys.

Kysyisinkin hallitukselta: Mitä te aiotte oikeasti tehdä, jotta koulupudokkaitten määrän kasvu estettäisiin? Tänään Oulun lääninhallitus esitti, että oppivelvollisuusikäraja pitäisi nostaa (Puhemies koputtaa) 18 vuoteen, jotta tämä ongelma voitaisiin korjata.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Aivan erinomainen kysymys. Sinivihreän hallituksen keskeinen painopiste on kehittää perusopetusta. Me teimme päätöksen siitä, että ne voimavarat, jotka vapautuvat, kun ikäluokat pienenevät, suunnataan juuri perusopetuksen kehittämiseen, niin että jokainen, joka pääsee peruskoulusta, omaa sellaiset valmiudet, jotta voi jatkaa toisen asteen koulutuksessa. Me olemme lisänneet toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja ammatillisessa koulutuksessa, olemme suunnanneet voimavaroja myöskin oppilaanohjaukseen. Kaiken kaikkiaan hallitus teki ison voimavarasatsauksen syrjäytymisen ehkäisyyn, jossa on esimerkiksi etsivää nuorisotyötä, ja ammattistarttiin panostettiin ja myöskin joustavaan perusopetukseen. Erittäin laaja toimenpidepaketti tuli jo ensimmäisessä budjetissa, eli todella työtä tehdään sen eteen, että jokainen nuori saisi hyvän koulutuksen ja pääsisi sille uralle ja alalle työelämässä, mille haluaa.

Herra puhemies! Tämän Stakesin raportin mukaan eriarvoisuus Suomessa kasvaa nyt jyrkästi ja on palattu 1970-luvun alun tilanteeseen tässä suhteessa eriarvoisuuden osalta. Ettekö te näe, mihin tämmöinen eriarvoisuus johtaa? Minä pelkään, että jos te olisitte lääkäri, te noilla opeilla toteaisitte jollekin potilaalle, että hyvinhän teillä muuten menee mutta tuo nilkka on poikki, jatkakaa vaan taivaltamista ontuen. Ettekö te ymmärrä sitä, että jos yhteiskunnassa on tämmöistä eriarvoisuutta, se johtaa koko yhteiskunnan sairastumiseen ajan myötä? Tämä on se kysymys. Sen takia politiikan ja median pitää kiinnittää huomiota siihen, mikä yhteiskunnan kokonaisetua uhkaa, ja se on tämä eriarvoisuus, ja tätä te ette minun mielestäni oikein ymmärrä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Stakesin tutkimuksen luvut päättyvät vuoteen 2006. Siitä puuttuvat vielä kaikki ne sosiaaliset tulonsiirtovaikutukset, jotka on tehty nyt tämän hallituksen aikana. Se vertailee vuosien 1996 ja 2006 välillä tapahtunutta kehitystä. Sieltä käy hyvin muun muassa ilmi se, että kun on systemaattisesti mitattu muutaman vuoden välein sitä, minkälaisia maksuvaikeuksia esimerkiksi kansalaiset kokevat, niin kymmenessä vuodessa tämä yhteiskunta on kehittynyt niin hyvin, että jos kymmenen vuotta sitten näitä vaikeuksia, joko erittäin suuria vaikeuksia tai vaikeuksia, koki joka viides suomalainen kotitalous, tällä hetkellä enää 9 prosenttia. Eli tämä suunta on aivan oikea. Tuloerot tässä suhteessa ovat helpottaneet. Ihmisten reaalitulot ja pärjääminen on parantunut talouskasvun, työllisyyden kasvun vaikutuksesta, ja tämä on todellista kehitystä. Kun ihmiset kokevat sen omassa taloudessaan, se auttaa meitä kotimarkkinoiden ylläpitämisessä myös niitten kansainvälisten riskien oloissa, jotka edessä ovat. Meillä on ryhmiä, joilla on toimeentulovaikeuksia. Siksi hallitus on kohdistanut tulonsiirtonsa (Puhemies koputtaa) näihin ryhmiin ja olemme valmistelemassa sosiaaliturvauudistusta, joka tulee tähän puuttumaan. Meillä on nyt myös taloudellisia mahdollisuuksia viime vuosia enemmän harjoittaa sosiaalisempaa politiikkaa.

Arvoisa herra puhemies! Pääministerin vastauksista voi kyllä vetää sellaisen johtopäätöksen, että media ei ole ymmärtänyt hänen viestiään väärin. Kyllä te vähättelette sitä, mitä tilastot osoittavat.

Uskotteko te siihen tilastoon, joka osoittaa, että suhteellinen köyhyys on lisääntynyt? Minä en kiellä, etteivätkö lähes kaikkien tulot ja reaalitulot olisi lisääntyneet, mutta suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Minä en ymmärrä, että hallitus voi olla tyytyväinen sivistysmaassa, jos suhteellinen köyhyys lisääntyy. Te viittaatte siihen, että ne päätökset, mitkä hallitus on tehnyt, eivät vielä näy tilastoissa. Mitä, jos vuoden kuluttua kehitys on samanlainen, mitä te silloin teette?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tunnustan täysin nämä suhteelliseen köyhyyteen liittyvät tilastot. Ei ole pienintäkään epäselvyyttä. Nehän lasketaan niin, että katsotaan köyhäksi, jos on alle 60 prosentin tason mediaanitulosta. Mutta silloin, kun näin sanotaan, pitää myös tunnustaa se, että mediaanitulo on saatu kasvamaan viime vuosina tuntuvasti. Siinä työllisyyden paraneminen, talouskasvun kehitys ovat auttaneet. Eli suhteellinen köyhyys ei kerro absoluuttisesta köyhyydestä. Ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi ovat parantuneet viime vuosina. Kun nämä vuoden 2008 kansaneläkkeiden korotukset, opintotuen korotukset näkyvät täysimääräisesti näissä tilastoissa, niin olen täysin varma, että kun päästään vuoteen 2009, niin se näkyy myös näissä Stakesin tutkimuksissa.

Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, te olette ollut rehellinen, tämähän on kepun politiikkaa. Kepun aluepolitiikka näkyy Kemijärvellä, siinä on jätetty oman onnensa nojaan syrjäseutualueet. Vanhojen puolueiden politiikka veroissa näkyy varallisuusverossa. Kokoomus hurrasi ja aplodeerasi, kun kepu ja demarit poistivat varallisuusveron. Näin on käynyt. Mutta suuri ongelma, joka yhteiskuntaa kohtaa, on nuorten miesten syrjäytyminen, se on suurin. Se tulee maksamaan paitsi inhimillistä kärsimystä myös miljoona euroa jokaista syrjäytynyttä nuorta miestä kohden.

Mitä te tälle kaikista suurimmalle köyhyys- ja syrjäytymisongelmalle olette tekemässä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat suurimmat syrjäytymiseen liittyvät riskit. Tämä lähtee liikkeelle tästä ed. Jaakonsaaren mainitsemista koulupudokkaista. Niihin liittyen, kuten Sarkomaa vastasi, hallitus toimii niin kuin toimi edellinen hallituskin. Eli työllisyyden parantaminen on varmin tapa näitä riskejä pienentää. Tässä viime vuosien kehitys on ollut myönteinen. Työllisyys paranee, ja toivottavasti kotimarkkinat vetävät myös mahdollisten kansainvälisten vaikeuksien ylitse meidät. Siihen meillä on mahdollisuudet olemassa. Hallituksella on mahdollisuus jonkin verran elvyttää kotimarkkinoita, jos tarvetta siihen tulee. Tällä hetkellä vielä onneksi tätä tarvetta ei ole.

Kemijärven osalla minusta on kaikki mahdollisuudet siihen, että tämän vuoden aikana merkittävä osa, elleivät kaikki, näistä Kemijärvellä työttömäksi jääneistä, voisi löytää uuden työn tai eläkeratkaisun ja yksilötasolla saataisiin myönteiset tulokset. Tämän puolesta pitää kaikkien viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden aktiivisesti toimia niin Kemijärvellä kuin muillakin rakennemuutospaikkakunnilla.

Arvoisa puhemies! Epäilen, että keskustan oppi-isä Santeri Alkio ei uskoisi, että on mahdollista, että keskustalainen pääministeri sanoo, että yhteiskunnan epäkohdista kirjoitetaan liikaa. Siinä on kyllä tapahtunut joku aivan hämmästyttävä kehitys. Täytyy sanoa, että onneksi tällaisia puheenvuoroja ei sentään ollut edellisessä hallituksessa. Kun lapsiperheet tänä vuonna kohtaavat 1 500 euron menetykset lisämaksuina ja hintojen nousuina Osuuspankki—Pohjola-pankin tutkimuksen tuloksena, niin jokainen ymmärtää, että noiden keskivertolukujen taakse, mitä te esittelitte, tulee kätkeytymään aivan toinen todellisuus. Tänään te olette kuulemma tehnyt päätöksiä perintöverotuksen osalta, että perintöverotus puolestaan käytännössä lopetetaan kokonaan suurten yritysvarallisuuksien, maatilojen osalta, (Puhemies koputtaa) samaten metsänomistajille tulee lisää verohelpotuksia.

Onko tämä tämän päivän alkiolaisuutta, pääministeri Vanhanen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kannattaa lukea se koko puhe kokonaan. Kuten sanoin, tässä yksittäisessä lauseessa saattoi olla muotoiluvaikeuksia, koska se on tulkittu näin ristiriitaisella tavalla. Tämän osalta vastaan siitä muotoilusta, mutta politiikan sisällön minä olen kertonut tässä.

Tämä Osuuspankkikeskuksen tutkimus kertoo näistä maksujen ja muiden verojen vaikutuksista, mutta sama tutkimus kertoo siitä, että näiden keskivertolapsiperheiden reaalitulot kasvavat 2 prosentilla tänä vuonna. Eli yhteiskunnassa on erilaisia tuloja, erilaisia maksuja, erilaisia hintojen nousuja, mutta yhteisvaikutus on se, että ihmisten reaalitulot kasvavat selvästi ja se antaa valoisan näkymän myös tämän vuoden kansantalouden kehitykselle. Kotimarkkinat voivat elää luottavaisina siinä, että meillä on selvää kasvua tapahtumassa, kysyntää on olemassa ja se jakautuu laajalle tässä yhteiskunnassa.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jaakonsaari sanoi, että ei voi verrata 10 vuoden takaiseen aikaan — ja siitä olen samaa mieltä — mutta edelliseen hallitukseen voi verrata. Ja paras asiantuntija vertaamaan on molempien hallitusten pääministeri eli Matti Vanhanen, ja jos hän sanoo, että tämä hallitus tekee sosiaalisempaa politiikkaa kuin edellinen Vanhasen hallitus, niin kyllä sitä on uskominen. (Välihuutoja) Kun pienimmät eläkkeet nousevat noin kolmella neljäsosalla eläkeläisistä tämän vuoden alusta 50 eurolla ja kun pienimmät vanhempainrahat nousevat ensi vuoden alusta noin 140 eurolla, niin kysyn pääministeriltä tai muilta ministereiltä:

Milloin vastaavat tulonsiirtojen korotukset yhdellä kertaa on tässä talossa nähty?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta nämä voidaan aika tarkkaan vaikka tilasto tilastolta verrata, minkälaisia muutoksia on tehty tulonsiirtoihin, verotukseen, miten ne kohtelevat eri kansalaisryhmiä. Tämä hallitus myös seuraa erittäin tarkasti huono-osaisuuden, syrjäytymisen kehitystä. Tässäkin suhteessa on ratkaisu tehty, esimerkiksi tämä alimpien äitiyspäivärahojen korottaminen, niin kuin ed. Zyskowicz kysymyksessään sanoi, noin 140 eurolla kuukaudessa. En usko, että historiasta löytyy vastaavantasoista tulonsiirtojen korottamista. Se kohdistuu, voisi sanoa, mustimpaan epäkohtaan meidän tulonsiirtojärjestelmässämme, niihin, jotka kaikkein alinta päivärahaa saavat. Ei se silloinkaan vielä nouse kuin vasta peruspäivärahan tasolle, mutta on selvä yhden epäkohdan korjaus, ja siihen meillä on nyt mahdollisuus.

Herra puhemies! Jos emme puhu siitä, mitä pääministeri puhui viime viikolla, vaan siitä, mitä sanoitte ihan äsken. Teidän mielestänne Suomessa ei riittävän hyvin tiedetä, miten hyvin meillä menee. Minä taas väitän, että se tiedetään, mutta se on aivan liian hämärässä, että on olemassa paljon eriarvoisuutta. Otetaan esimerkiksi lapsiköyhyyden kasvu. Sehän on kaikkein huolestuttavinta. Lapsiperheiden osalta vaikkapa päivähoitomaksujen merkitys on valtavan iso, ja tällä hetkellä teillä on suunnitelmissa korottaa päivähoitomaksuja. Sitten on vielä nämä maksut indeksiin, että ne varmasti jatkossakin nousevat.

Pidättekö ongelmana sitä, että aivan normaalituloinen lapsiperhe joutuu maksamaan samansuuruista päivähoitomaksua kuin siellä aitiossa istuvat ministerit? Toiseksi puhuitte näistä lapsilisien korotuksista. Pienimmillä tuloilla elävät ne lapsiperheet, jotka saavat kunnallista (Puhemies: Minuutti on mennyt!) toimeentulotukea. Heille ei tule lapsilisän korotusta. Milloin tähän aiotte puuttua?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ohjelmassaan on päättänyt, että tämän vaalikauden lapsilisäkorotukset tullaan kohdistamaan yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille, kolme lasta tai enemmän. Tämäkin perustuu täysin näihin tutkimuksiin, Stakesin tutkimuksista alkaen, missä perheissä, talouksissa tämä lapsiköyhyysriski on suurin, ja silloin kohdistetaan heihin. Ja se kritiikki, mikä on tullut oppositiosta, oliko se, että 80 prosenttia perheistä jää näiden korotusten ulkopuolelle, se pitää paikkansa, koska halutaan kohdistaa korotukset niille perheille, joilla köyhyysriski on kaikkein suurin. Minusta tämäkin tässä on sosiaalista. Pitää uskaltaa tehdä valintoja käytettävissä olevien resurssien pohjalta.

Näiden päivähoitomaksujen osalta varmaan ministeri Risikko voi jatkaa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että meillä joillakin nousevat päivähoitomaksut, mutta meillä on myös sellaisia perheitä, joilla tämän päätöksen jälkeen laskevat päivähoitomaksut. Meillä myöskin säilyy nollamaksuluokka. Elikkä juuri nämä kaikkein vähävaraisimmat säilyvät tällä hetkellä ja tulevaisuudessa myöskin nollamaksuluokassa. Ja sitten minä haluan nyt korostaa sitä, että kaikilla eivät nouse päivähoitomaksut. Päinvastoin, voivat jopa laskea.

Arvoisa puhemies! En usko, että pääministeri haluaa unohtaa köyhimpien asemaa yhteiskunnassa. Sekin on aivan hyvä, että hän tai me muutkin silloin tällöin toteamme sen, että talous ja työllisyys on kasvanut aivan erinomaista vauhtia sekä viime hallituskaudella että edelleen tämän hallituksen aikana. Eikä se ole mikään itsestäänselvyys politiikassa. Tämän talon ratkaisuilla on tietty vaikutus siihen, että tämä myönteinen kehitys on tässä jatkunut. Kuitenkin uskon, että koko sali kantaa huolta köyhimmistä. Tämä perusturvauudistus nyt antaa tilaisuuden puuttua siihen, mikä on kaikista heikoimmassa asemassa olevien asema.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä nyt sitä, kuinka pitkälle tässä perusturvauudistuksessa voidaan edetä tämän hallituksen aikana. Voidaanko kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa parantaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on valmisteilla. Ensimmäiset ratkaisut pitää tehdä tämän hallituksen aikana. Mutta se suunnitelma pidemmälle, sehän on Sata-komitea, eli se viittaa vuoteen 2017 — Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen. Tämä tehdään asteittain, se pitää suunnitella. Toivottavasti sille saadaan niin laaja poliittinen tuki, että se pystytään tämän ajan kuluessa resurssien kasvaessa toteuttamaan täysin. Mutta ministeri Hyssälä vastaa valmisteluista ja on parempi, että hän kuvaa tarkemmin.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Todellakin valmistelu on menossa, jaostot tekevät omaa työtään, komitea omaansa. Ensimmäiset tällaisia väliinputoamistilanteita koskevat ehdotukset ovat eduskunnassa ensi syksynä, mutta suuret linjat sitten — sanoisin, että vuoden päästä ollaan viisaampia. Sinnehän on sisään kirjoitettu tämä perusturvan vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen. Sikäli täällä on ihan hyvä keskustella tästä asiasta. Se on Sata-komiteassa hyvin keskeisesti esillä. Mutta toiselta puolelta on myöskin kannustavuus, että päästään työhön, saadaan työtuloja, poistetaan niitä esteitä, jotka lyhytaikaisen työn vastaanottamisessa on, pienten työtulojen ja sosiaaliturvan parempi yhdistäminen, miten me voisimme sen tehdä, että nämä järjestelmät paremmin toistensa kanssa keskustelisivat, että kaikilla olisi mahdollisuus saada ansioilla myöskin lisää työtuloja ja niillä, joilla ei ole, niin se sosiaaliturva tulisi sinne vastaan. Nämä ovat suuria haasteita. Nämä vaativat myös ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä keskustelu, ja tällä on kauaskantoisia vaikutuksia, niin kuin tässä sanottiin. Mutta tämän hallituksen työtyyliä kyllä kuvaa se, että se haluaa lopettaa keskustelun yhteiskunnan vähäosaisten ongelmista. Se haluaa, että keskeneräisistä asioista ei saa käydä julkista keskustelua, ennen kuin päätös on valmis. Ja sitten tässä sosiaaliturvauudistuksessa ei oteta oppositiota mukaan, vaikka pääministeri juuri äsken todisti, että vaikutukset ovat kauaskantoisia pitkälle ensi vuosikymmenen loppuun. Hän toivoo täällä tukea tälle uudistukselle, josta me emme tiedä yhtään mitään.

Ministeri Hyssälä kertoi, että syy on se — lehtihaastattelussa — että oppositiolla on väärät mielipiteet. (Naurua) Oletteko te, pääministeri, valmis tällaiseen politiikan tekoon, että jos on väärät mielipiteet, niin sitten ei valmisteluun pääse mukaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä parlamentaarisessa järjestelmässä hallitus on toimeenpanevana elimenä, se valmistelee. Sen piirissä tapahtuu valmistelu kaikissa normaaleissa asioissa, niin kuin tässäkin. Äsken sanoin, että täällä tarvitaan riittävän laaja poliittinen tuki, siis budjettivaltaa käyttää enemmistö, yksinkertainen enemmistö, eduskunnassa. Pitää olla sellainen poliittinen tuki, jolla on sitoumus jatkaa tätä uudistusta sillä toteutusjaksolla, joka on. Hallitus tekee yhden johdonmukaisen kokonaisesityksen, jossa yhdistyvät kannustavuuden lisääminen ja perusturvan parantaminen. Tälle politiikalle haetaan riittävä tuki, että se saadaan vietyä myös jatkoon, ja aina kukin hallitus tietysti tämän valmistelun tekee. Sitten on yhteiskunnallisia, tämmöisiä kansallisia kysymyksiä, niin kuin esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät aiheet, joissa meillä on perinne siitä, että haetaan jo valmisteluvaiheessa laajempi hallitus—oppositio-rintaman ylittävä valmistelu, mutta jopa tämän puolustusselonteon osalla se varsinainen virallinen valmistelu tapahtuu hallituksen piirissä, mutta seurantaryhmässä on mukana oppositio.

Arvoisa puhemies! Ne ihmiset, jotka ovat kaikkein köyhimpiä ja joiden elämä on riippuvainen sosiaalisista tulonsiirroista, ovat myös keskimääräistä riippuvaisempia poliittisista päätöksistä, joten silloin on luonnollista, että politiikassa ehkä hieman suurempi huomio keskittyy nimenomaan näihin ihmisiin kuin niihin keskimääräisiin ihmisiin.

Suomessa lapsiperheiden köyhyys joinain vuosina 2000-luvun alkupuolella ylitti väestön keskimääräisen köyhyysasteen. Tämä on ollut tilanne, joka olisi vielä 90-luvun Suomessa ollut mahdoton kuvitella. Hallituksen tavoitteena on se, että lapsiperheiden köyhyysaste laskee alle 10 prosentin, ja siinä vaiheessa, kun tilastoja tämän hallituksen tekemisistä on olemassa, (Puhemies koputtaa: Kysymys!) on myös syytä palata kysymykseen: Olivatko meidän tulonsiirtomme riittäviä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aina tietysti kysymys tulonsiirtojen riittävyydestä on aivan oikea kysymys. Jokaisessa hallitusohjelmassa jaetaan se kehyskauden kasvu tai sitten supistusten taakka eri ryhmien välillä, ja tämä hallitus on varannut tulonsiirtoihin, eläkkeisiin, opintotukeen, lapsilisään, kotihoidon tukeen, alimpiin sairauspäivärahoihin jne. tietyn summan resursseja, ja se on tälle hallituskaudelle arvioitu, ja hallitus puolustaa sitä. Ja sitä on helppo puolustaa, koska ne korotukset, kun niitä vertailee moniin muihin hallituskausiin, osoittavat selvästi sosiaalisempaa politiikkaa kuin mitä pitkään aikaan on pystytty tekemään.

Herra puhemies! Suurelle valiokunnalle kerrottiin eilen, että hallitus yhtyy EU:n valtiovarainministereiden sosiaalipoliittisiin näkemyksiin, joissa muun muassa sanotaan, että tulonjaon tasaamista enemmän tulisi kiinnittää huomiota tasapuolisien mahdollisuuksien luomiseen ja sosiaalimenot tulisi suunnata kaikkein köyhimmille, kuitenkin huomioiden kannustimet työnteolle. Nyt kysyn:

Tarkoittaako tämä sitä, että teidän hallituksenne pyrkii tuloerojen suurentamiseen vai ainoastaan hyväksyy sen, että näin tapahtuu? Ja toiseksi: Voitteko kertoa, missä on sellainen sosiaalipolitiikka, joka on vain ja ensisijassa köyhyyspolitiikkaa eikä samanaikaisesti tuota eniten köyhyysrajan alle jääviä ihmisiä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Emme todellakaan aja tulonsiirtojen kasvattamista. (Hälinää, naurua) — Anteeksi, emme todellakaan aja tuloerojen kasvattamista (Ed. Gustafsson: Freudilainen lipsahdus!) — mutta siinä samassa kannanotossa oli tulonsiirto kohdistettava — lisäykset — kaikkein köyhimmille, ja sen mukaan toimimme. Tässä hyvä esimerkki minusta on lapsilisät. Edellinen lapsilisän korotus kohdistettiin tasaisena mattona kaikille perheille, sille oli omat hyvät perustelunsa. Tämän kauden lapsilisät tullaan kohdistamaan niille perheille, jotka tutkimusten mukaan ovat suurimmassa köyhyysriskissä.