Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen toisen
hallituksen ohjelman mukaan kehitysyhteistyöpolitiikan
tärkein tavoite on YK:n vuosituhattavoitteen saavuttaminen.
Vuosituhatjulistuksessa keskeisimmäksi tavoitteeksi asetettiin
puolittaa äärimmäisessä nälässä ja
köyhyydessä elävien osuus vuoteen 2015
mennessä.
Pääministeri Matti Vanhanen, te käytitte
tällä viikolla 1.4. puheen YK:n vuosituhattavoitteita koskevan
istunnon avajaisissa. Totesitte, että Suomi on saavuttamassa
0,7 prosentin tavoitteen vuonna 2015, mutta se on haasteellinen
tehtävä. Jotta Eurooppa-neuvostossa annettu sitoumus voidaan
toteuttaa, maaliskuussa esitettyihin kehyksiin olisi ulkoministeriön
tiedotteen mukaan pitänyt lisätä noin
50 miljoonaa euroa vuodelle 2010. Hallituksen kehysselonteon sisältämä määräraha
vastaa vain 0,48 prosentin bruttokansantulo-osuutta. Lisäksi
vuodelle 2011 olisi tarvetta noin (Puhemies: Minuutti on mennyt!
Kysymys!) 65 miljoonalle lisäeurolle. Kysyn:
Miten Suomi aikoo täyttää teidän
YK-puheessanne antamanne lupaukset vastata haasteeseen?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tarkoituksella YK:ssa pidin tämän
puheen, jotta myös YK-tasolla tiedetään,
että tämän tavoitteen saavuttaminen on
erittäin haasteellista. Me olemme sillä uralla.
Sen saavuttaminen 2015 on erittäin haasteellista.
Vuonna 2003 meidän kehitysyhteistyön tasomme
oli 506 miljoonaa. Tehtyjen päätösten mukaan
se 2011 on 1 110 miljoonaa euroa. Kasvua on kahdeksassa
vuodessa 119 prosenttia. Viime kaudella ja tällä kaudella
kehysmenojen kasvusta noin viidesosa, joka viides euro, käytettiin
kehitysavun lisäämiseen, ja tämän
kerroin tässä Millennium-erityisistunnossa. Sanoin,
että se toivottavasti kuvaa Suomen hallituksen vakavia
pyrkimyksiä saavuttaa myös tämä 2015-tavoite,
mutta se tulee olemaan kova työ. Nämä muotoilut
kertovat sen, että niissä tietty varaus on olemassa.
Laskennallisesti, jos 2011:stä mennään
2015:een, niin 400 miljoonaa pitää ensi vaalikauden
kehyksessä lisätä kehitysyhteistyövaroja.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Keskityitte puheessanne nimenomaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen
määrälliseen nousuun, mutta prosenteille
YK:ssa ei välttämättä olisi
hurrattu.
Vielä voi sanoa, että ministeri Paavo Väyrysen
ohella hallituksen kehysselontekoja kritisoivat kehitysyhteistyövarojen
osalta Vihreän liiton ja Rkp:n edustajat eduskunnassa pitämissään ryhmäpuheenvuoroissa
ja myös kokoomuspuolue. Vielä lokakuussa 2005
kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi sitoutuvansa tavoitteeseen
kehitysyhteistyömäärärahojen
tason nostamisesta YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta
vuoteen 2010 mennessä. Kyseistä kannanottoa esitellään
edelleenkin kokoomuksen globalisaatio- ja kehitysyhteistyönäkemyksiä esittelevällä
verkkosivulla.
Kysyn:
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta nämä lupaukset
ja prosentit ja Suomen sitoumus (Puhemies koputtaa) kehitysyhteistyömäärärahojen
0,51:n bktl-osuuteen toteutuvat vuoteen 2010 ja Suomi osaltaan (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) hoitaa velvoitteensa YK:n vuosituhatjulistuksen
mukaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hyvin tarkoituksella puhuin YK:n edessä.
Puhuin siellä siis kaikkien avunantajamaiden puolesta.
Puhuin meidän osaltamme nimenomaan euroista, niistä rahoista,
joilla ostetaan apua ja autetaan, ja en käyttänyt
näitä prosentteja, joista tiedän, että ne
YK-maailmassa ovat sinällään tärkeitä,
vaan käytin tämän maksajan, avustajan
näkökulmaa, että eurot ovat kuitenkin niitä,
jotka meidän budjetistamme rahoitetaan. Niin kuin sanoin,
viidennes tämän vaalikauden noin 2 miljardin kehysnostosta,
vajaa viidennes, käytetään kehitysapuun,
ja se on hyvä. Se kertoo siitä poliittisesta vakavasta
suhtautumisesta kehitysaputavoitteiden toteuttamiseen. Me emme vielä tiedä täsmälleen
vuoden 2011:kaan bkt:n määrää.
Tämän kehyksen mukaanhan, joka annettiin eduskuntaan,
me liikumme noin sadasosan tarkkuudella sillä uralla, joka
vuoteen 2011 oli asetettu tavoitteeksi, (Puhemies koputtaa) mutta
kehyksessä ei puhuta prosenteista, vaan euroista.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Minäkin viittaisin tähän
pääministerin pitämään YK-puheeseen.
Siinä te totesitte, että EU on keskittynyt viime
aikoina liikaa sisäiseen kehitykseensä unohtaen
maailman köyhät. Kun teiltä kysyttiin
Suomen panoksesta, te totesitte sen, että Suomen panokseen
on lisätty liikaa. Kun Suomi antaa panosta kehitysapuun,
se on poissa jostakin muusta Suomessa.
Onko tässä ristiriitaa? Vaaditte muilta osallistumista
globaaliköyhyyteen ja viittaatte Suomeen, että se
on poissa Suomesta.
Totesitte myös, että kaikkien pitäisi
pysyä YK:n asettamissa kehitystavoitteissa, jotka ovat 0,7
prosenttia kansantuotteesta. Kun teiltä kysyttiin Suomen
panoksesta, te vastasitte kuten täällä.
Kyse on euroista. Me maksamme ja lisäämme euroja.
Vaaditte siis muilta unionimailta YK-panoksia, joissa on kyse prosenttiosuuksista
kansantuotteesta. Me suomalaiset sitoudumme vain euroihin. Eikö tässäkin
ole ristiriita? Vaaditte muilta muuta kuin itseltämme.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Me olemme kansainväliset lupaukset
antaneet myös näistä prosenteista. Kuvasin
avunantajamaan näkökulmasta, että näillä euroillakin
on oma merkityksensä, ja kerroin niistä ponnisteluista,
kuinka paljon se meillä merkitsee, että olemme
päässeet tähän nykyiseenkään
tasoon, ja sen jälkeen (Välihuuto) — ei
se ollut vastauksia kysymyksiin, vaan se oli puheenvuoro — sen
jälkeen sitten vetosimme avunsaajamaihin, että jotta
meillä myös Suomessa säilyy kansalaisten vahva
tuki näille nopeille määrärahalisäyksille, niin
myös näiden avunsaajamaiden pitää keskittyä niihin
tavoitteisiin, jonka takia apua annetaan, niin että apu
varmasti menee perille ja se on tehokasta. Tästäkin
pitää huolta kantaa.
Tätä "poissa muusta", sitä ilmausta
en puheessani käyttänyt. Se on siellä kirjallisessa
versiossa, mutta itse puheesta jätin sen pois.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Suomi on tällä hetkellä rikkaampi
kuin koskaan, valtio vakavaraisempi, ja käsittääkseni
ylijäämäkin taisi olla viime vuodelta
ihan kohtuullinen, jos ei suorastaan huippuluokkaa.
Onko pääministerin sanoma siis se, että pitäkööt
köyhät huolta toisistansa, rikkaalla Suomella
ei itsekkäistä syistä ole halua auttaa
maailman köyhyyden poistamisessa?
Onko todella niin, että pääministeri
hyväksyy prosentit vain silloin, kun niitä käytetään
heikentämään kehitysapua, koska näinhän
saattaisi käydä, jos sitoudumme pelkästään
euromääräisiin tilanteisiin?
Onko pääministeri myös sitä mieltä,
että jos Euroopan maiden pitää pitäytyä vain
0,7:ssä, niin Norja, jossa pyritään palauttamaan
kehitysapu yhteen prosenttiin, on ihan väärällä linjalla
jakaessaan sitä rikkautta, mitä käsittääkseni
meidänkin solidaarisesti pitäisi jakaa muualle?
Ed. Reijo Laitinen merkittiin läsnä olevaksi.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suomi saavutti 0,7:n laman aikana. Ei se näkynyt
siellä kehitysmaiden ostokyvyssä paljon, koska
sitä verrattiin meidän kansantuotteeseemme. 0,7
on saavutettu lamavuosiin mentäessä. Sekä prosentit
että eurot ovat tärkeitä, mutta eurot
ovat ne, jotka me omasta budjetistamme maksamme, joihin me sitoudumme
hallituksessa ja eduskunnassa. Niin kuin sanoin, 2011-tähtäimellä liikutaan
nyt noin sadasosan tarkkuudella siinä, ollaanko siinä 0,51:ssä vai
ei. Toivottavasti se määräraha, joka
on varattu, riittää sen saavuttamiseen, mutta
silloin se tarkoittaa sitä, että kansantuotteen
kasvu on vähän hitaampaa kuin on ennakoitu. Minusta
nämä eurot ovat kyllä tärkeitä,
ja oli tärkeää, että myös
Suomen puolesta tämän tyyppinen puheenvuoro käytetään
myös YK-areenalla, että me olemme voimakkaasti
sitoutuneet tähän. Kun kysyjä epäili,
että Suomella tai hallituksella ei ole halua (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) auttaa, se on väärä väite.
Me käytämme lähes viidenneksen tämän
vaalikauden kehyksen kasvuvarasta kehitysyhteistyön lisäämiseen.
Pertti Salolainen /kok:
Herra puhemies! Me olemme ulkoasiainvaliokunnassa käsitelleet
tätä asiaa erittäin perusteellisesti.
Tietenkin on hyvä, että puhutaan tästä vuodesta
2015 ja siellä olevasta 0,7-tavoitteesta, mutta kyllä meidän
kannaltamme on ollut kaikkein tärkeintä keskustella siitä,
mikä tulos saavutetaan tämän vaalikauden aikana
ja tämän eduskunnan aikana, joka on meidän
vastuullamme. Seuraava hallitus hoitaa sitten vuotta 2015. Tässä on
ongelmana se, edetäänkö lineaarisesti
tähän 0,51 tavoitteeseen tämän vaalikauden
aikana vai luotetaanko siihen, että sitten loppumetreillä tehtäisiin,
jotta tämä saavutettaisiin, jonkunlainen nopea
hyppäys siihen summaan. Tämä on se suurin
kysymys, jota me olemme todella pähkäilleet valiokunnassa
erittäin perusteellisesti, ja tämä pitää jollain
tavalla selvittää, miten me suhtaudumme tähän
0,51:een vuonna 2010.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Vuosi sitten kun hallitus muodostettiin, silloin
jaettiin tämän vaalikauden käytettävissä oleva
jakovara tai miksi sitä hyvänsä kutsutaan, jaettiin
erilaisten tarpeiden, kansaneläkkeiden, kehitysyhteistyön,
liikennehankkeiden ja muiden mukaan, jonkin verran jätettiin
jakamatta, ja silloin laskettiin, että ne eurot, joita
sijoitetaan kehitysyhteistyöhön vuonna 2011 vievät
0,51:een. Sen jälkeen kansantuotteen kehitys on ollut nopeampaa,
ja niin kuin sanoin, tämän hetken laskelmat näyttävät,
että ollaan sadasosan tarkkuudella siinä, ehkä vähän
alle, johtuen nopeasta kehityksestä. Mutta minusta on oikea
tapa, mitä tässäkin salissa tänäänkin
on puhuttu, että resurssit allokoidaan erilaisiin tarpeisiin,
voimavarat jaetaan yhdellä päätöksellä eri
tarpeiden mukaan, ja se on hyvä tehdä aina vaalikaudeksi
kerrallaan. Jos ei se sitten päädy t&k-menojen
tai kehitysyhteistyön osalta, joissa prosenteista paljon
puhutaan, aivan siihen täsmälleen, niin kuitenkin
tietoinen päätös on koskenut näitä euroja.