Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, fantastista. Kaksi viikkoa sitten, kun hallituksen ministerit tulivat tänne henkseleitä paukutellen, niin tiedotustilaisuudesta oli kulunut 45 minuuttia. Nyt näyttää olevan aika uusi printti, eli aikaa on vieläkin vähemmän käytetty. Kysyn kuitenkin: koska hallitus tekee sellaisia päätöksiä, jotka eivät heti muutu, ja ymmärtääkö se, mimmoisia päätöksiä se on tehnyt?

Piensijoittajat ja piensäästäjät ovat joutumassa teidän osinkoverouudistuksenne maksumiehiksi. Tiesittekö te ylipäätään, mitä te päätitte, ja jos tiesitte, niin kuka tiesi ja kuka ei tiennyt? Tämä muistuttaa Euroopan unionin toimintaa, tämä teidän hallituksenne toiminta. Pidetään kokous ja sitten kaksi viikkoa sen jälkeen mietitään, mitä tuli päätettyä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Soinille kysymästä. EU:kin mahtui siihen vielä ihan hyvin.

Meillä hallitusryhmien puheenjohtajat ovat sopineet, kun tiesimme, että muutoksia tehtyihin päätöksiin on syytä tehdä, (Mauri Pekkarinen: Miten niin?) tiettyjä täsmennyksiä tähän osinkoverokysymykseen. (Mauri Pekkarinen: Kaksi viikkoa sitten ei ollut!) Eli perusperiaatteet säilyvät. Yhteisövero laskee 20 prosenttiin ja tuottoprosentti on 8, huojennusalue 25 prosenttia. Teimme tiettyjä tarkennuksia tämän päivän aikana käytännössä niin, että listaamattomien yhtiöiden osalta tulee porras 150 000 euron kohdalle ja 8 prosentin vuotuisen tuoton ylittävä osa on 80-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. (Ben Zyskowicz: 85!) — 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. (Naurua — Välihuutoja) — Vastaava muutos tehdään myös listattujen yhtiöiden osinkoon eli listatuista yhtiöistä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Kun lasketaan esimerkiksi yhtiön maksama vero, joka nyt siis alenee, ja sitten tämä osinkovero, niin ulosjaetun voiton veroaste tällä puolella säilyy ennallaan, mutta osinkoverotuksessa on lievä kiristys, yhtiöverotuksessa reilu alennus.

Miksi näin tehtiin? Siksi, että me uskomme, että nämä uudistukset johtavat työpaikkoihin. Siis tämän koko uudistuksen idea on työllisyyden, (Mauri Pekkarinen: Miksei kaksi viikkoa sitten?) työpaikkojen lisääminen ja kasvuyrittäjyyden vahvistaminen.

Arvoisa puhemies! Oli piristävää kuulla edustaja Zyskowiczin välihuuto, koska hän on silloin äänessä, kun kokoomuksella on hätä suurin, ja nythän se tietysti oli näin. Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.

Kerrataan nyt hieman tätä osinkoverouudistusta ihan ymmärryksen kanssa. Kun teiltä meni kaksi viikkoa ymmärtää, että olette tehneet väärin, niin kuka sen ymmärryksen teille toi? Minä uskon, herra pääministeri, että te tiesitte kaksi viikkoa sitten, mikä on tilanne. (Mauri Pekkarinen: Ei pidä liioitella!) Ministeri Haglund, te luulitte tietävänne ja valtiovarainministeri Urpilainen ehkä tiesi ja kulttuuriministeri Arhinmäki ei tiennyt. (Ben Zyskowicz: Ei kun tiesi!) Eli minä en ymmärrä tätä, että te ette ymmärrä, mitä te hallituksessa päätätte. Miksi minä nyt uskoisin teitä? Kertokaa nyt minuutissa, mikä tämän osinkoverouudistuksen keskeinen ero on siihen, minkä te hyväksyitte kaksi viikkoa sitten yksimielisesti.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä koko uudistus eli yhtiön maksaman veron selkeä alennus, esimerkiksi teollisuusyritysten maksaman veron selkeä alennus, tähtää siihen, että Suomessa voidaan palkata ihmisiä ja Suomessa tehdään uusia investointeja eli saadaan kasvuyrittäjyyttä ja sitä kautta työpaikkoja. Usko työhön on ollut tämän kokonaisuuden taustalla koko ajan. Se, mikä tämän päivän päätösten perusteella poikkeaa aiemmasta, on esimerkiksi se, että pörssilistattujen osingot eivät mene 100-prosenttisesti verolle vaan 85-prosenttisesti, ja toinen ero on se, että listaamattomien yhtiöiden maksamaan osinkoon tulee porras 150 000 euron kohdalla. (Mauri Pekkarinen: Olihan siinä muutakin! Nyt tuli erilainen selitys kuin äsken!) Näin ollen tämä kokonaisuus on varmastikin kasvun kannalta jopa entistä parempi, koska se kannustaa pk-yrityksiä kasvuun ja toisaalta sitten pitää myös pörssin elävänä, mikä tarkoittaa sitä, että meidän kasvavat yritykset saavat sitä kautta lisää pääomia piensijoittajien sijoitusten kautta.

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää hallitusta siitä, että opposition neuvotkin joskus kelpaavat. Tämä muistuttaa jonkin verran sitä tänään esittämäämme mallia, ja siitä kiitokset teille.

Haluaisin kuitenkin vielä palata siihen viime torstaihin. Mitä silloin oikein tapahtui? Kysyisinkin arvoisalta pääministeriltä, mitä tällä uudistuksella tavoiteltiin, että suuret osingonsaajat olisivat olleet selviä hyötyjiä. He eivät sitä odottaneet. Olen saanut paljon puheluja isoiltakin osingonsaajilta, jotka sanovat, että eivät he tarvitse tällaista huojennusta, sitä huojennusta tarvitaan enemmänkin siellä pienten osinkojen saajien, pienten yritysten maksamien osinkojen kohdalla. Sillä on kannustava merkitys, ei näillä suurilla osingoilla.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kehysriiheen kun valmistauduimme, meillä oli päällimmäisenä mielessä se, että Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja. Meillä on hyviä yrityksiä, mutta jostakin syystä yritykset eivät ole innostuneet investoimaan eivätkä kasvamaan, ja se käytännössä tarkoittaa sitä, että liian moni suomalainen jää vaille työtä, ja kun jää vaille työtä, yhteiskunnalla ei ole verotuloja. Sen takia me halusimme etsiä isoa verotuksen remonttia, jolla tuetaan työtä, uuden työn syntymistä, kasvuyrittäjyyttä.

Tämä malli, joka silloin päätettiin, on pääpiirteissään sama malli kuin tällä hetkellä. Me teimme siihen pieniä täsmennyksiä, ja uskon, että tämä kokonaisuus on parempi. Eli pörssilistattujen osinkojen verotus ei ole 100 prosenttia vaan 85, listaamattomien yhtiöiden kohdalta tulee porras osinkoihin 150 000 euron kohdalle ja kokonaisveroaste on kasvuun kannustava. Eli kun katsotaan, että yhtiövero alenee ja jossakin määrin sitten osinkovero kiristyy, niin tämä on sen linjan mukainen, että laajennetaan veropohjaa, (Puhemies koputtaa) madalletaan verokantoja, jotta saadaan lisää työpaikkoja ja kasvua.

Herra puhemies! Hallituksen kehyspäätöksestä voi lyhyesti sanoa, että tällä päätöksellä rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. (Ben Zyskowicz: Teillä on vanha puhe!) Rikkaille ammennetaan rahaa ja pienituloiset unohdetaan.

Herra puhemies! Yrittäjät, jotka toimivat henkilöyhtiöinä eli toisin sanoen esimerkiksi kommandiittiyhtiöinä tai yksityisinä toiminiminä, on tässä ratkaisussa kokonaan unohdettu. Heille tulee vain rasituksia, lisää välillisiä veroja ja kulutusveroja maksettavakseen.

Herra puhemies! Kysyn pääministeriltä: koska te tulette ottamaan huomioon nämä todelliset pienyrittäjät eli yksityiset toiminimen haltijat ja sen alla työskentelevät yritystoimintaa harjoittavat ja muun muassa kommandiittiyhtiöt?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Pienillä yrityksillä, kuten edustaja mainitsi, on ollut erittäin tärkeä rooli työllistämisessä ja työllisyydessä ja tulee olemaan sitä jatkossakin. Nämä yrittäjät yleensä saavat tulonsa palkkatuloina, ja tällä hetkellä me emme ole alentamassa palkkatuloverotusta. Mutta se, mikä hyöty heille tulee välillisesti, on siinä, että kun taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy eli meillä on lisää työllistäviä yrityksiä, lisää kasvavia yrityksiä, jotka työllistävät ihmisiä, jotka tekevät investointeja, niin silloin näiden palvelualayrittäjien palveluja tarvitaan, ja kun ostovoima työllisyyden paranemisen kautta paranee, niin heidän palvelujaan tarvitaan entistä enemmän.

Eli me halusimme siis satsata työhön, työpaikkoihin ja kasvuun, ja minä olen ihan varma, että tämä veromalli johtaa työllisyyden kannalta, kasvun kannalta, yrittäjyyden kannusteiden kannalta huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin tämä nykyinen.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa, mediassa, tv:ssä, radiossa ja lehdissä on eräänlainen slogan, etten sanoisi brändi, joka kuuluu näin: "suomalaisten työpaikkojen puolesta". Eräs ministeri on tätä hyvin usein lausunut ja varmaan tänäänkin se jo kuultiin. Suomessa on 131 000 työtöntä. Minusta tuntuu, että tämä slogan, jonka äsken mainitsin, toimii päinvastoin kuin hallituksella on ajatus. Mielestäni olisi tuettava suomalaista työtä antamalla vakuuksia ja takauksia suomalaisille yrityksille eikä Etelä-Euroopan hulttiomaille. Koska hallituksen suunta tässä käytännössä muuttuu?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupainen totesi, että pitäisi rahat käyttää yritysten tukemiseen. Meidän ajatuksemme on se, että me haluamme poistaa yritystukia, koska me uskomme suomalaiseen yrittäjyyteen. Kyllä yrittäjät menestyvät, kun olosuhteet ovat suotuisat. Eli me poistamme yritystukia, poistamme sellaisia verotukia, jotka itse asiassa ovat vääristäneet, ja on riski, että vääristävät, normaalia kasvutoimintaa. Sen sijaan me teemme ison uudistuksen verotukseen, jossa yrityksen maksamaa veroa alennetaan, jotta yritykselle jää enemmän varoja palkata ihmisiä töihin, jotta yritykselle jää enemmän varoja tehdä investointeja, koska niistä tämä maa elää, ja samaan aikaan kiristämme joiltakin osin osinkoverotusta, koska me uskomme, että tämä on oikeudenmukaisempi, kasvuhakuisempi ja työtä ruokkivampi, työtä tekevämpi malli.

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että se kritiikki teidän aiempaa esitystänne kohtaan ei niinkään lähtenyt siitä, että sillä ei ollut työllistävää vaikutusta, vaan se lähti oikeudenmukaisuudesta. Nyt te, pääministeri, perustelette tätä uudistusta sillä, että tällä on työllistävä vaikutus. Ettekö te ollenkaan kantanut huolta oikeudenmukaisuudesta, (Ben Zyskowicz: Eikö työn lisääminen ole oikeudenmukaista?) jota siinä teidän aiemmassa mallissanne ei todellakaan ollut? Nyt te perustelette pelkästään työpaikkavaikutuksella. Onko tämä vallitseva käsitys hallituksessa yleensäkin, että se teidän aiempi oli oikeudenmukainen? Täytyy myöntää, että sosialidemokraattien ryhmän puheenjohtaja, Backman, kyllä viimeksi viittasi, että tämä on linjakas ja oikeudenmukainen ratkaisu, tämä aiemmainen.

Toisaalta voi kysyä myös sitä, että kuinka te kannustatte investoimaan, jos te samalla olette poistojärjestelmää selkeästi heikentämässä, tiukentamassa, luopumalla menojäämäpoistosta. Tämä on aivan ristiriitainen työskentely teidän kannalta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Investointeihin kannustetaan sillä, että yrityksille jää enemmän sen itsensä tekemää ja työntekijöiden tekemää voittoa, eli sillä on omaa rahaa tehdä investointeja. (Pertti Virtanen: Suuryrityksille!)

Mitä tulee sitten tähän oikeudenmukaisuuteen: minä uskon, että tämä täsmennetty malli on muun muassa siinä mielessä huomattavasti parempi, että me pystymme tämän ketjuverotusasian aika pitkälti ratkaisemaan sillä, että tulee tämä 150 000 euron raja, eli että jos holding-yhtiössä on pörssiosakkeita, niin tämän huojennuksen piirissä olevia osakkeita voi saada siihen 150 000 euroon asti, ei loputtomasti. Me kävimme tätä ketjuverotusasiaa läpi (Timo Soini: Montako minuuttia?) ja uskomme, että tämä on yksi keskeisimpiä tapoja, jolla se voidaan tehdä.

Eli tämä muun muassa lisää oikeudenmukaisuutta, samoiten se, että pörssiosingot eivät ole sataprosenttisesti verotettuja vaan 85-prosenttisesti. Se on parannus. Ja sitten se, että ylipäänsä on tämä 150 000 euron katto, tai ei katto, vaan porras, niin sillä on oma positiivinen merkityksensä. Tämä verojärjestelmä, missä ei ole mitään portaita, on aina tietysti tyylipuhdas ja hyvin yksinkertainen, mutta ei tämä kovin monimutkaiseksi nytkään mene.

Arvoisa puhemies! Kun kaksi viikkoa sitten moitin teidän silloin esittelemäänne, riemulla esittelemäänne, veromallia (Timo Soini: Koko hallitus!) ja, arvoisa pääministeri, te sanoitte minulle seuraavalla tavalla — nyt luen kerrankin paperista: "Te kun hieman perehdytte tähän malliin paremmin ja juttelette ihmisten kanssa, niin minä luulen, että tekin olette ihan sitä mieltä, että kyllä tästä hyvä tulee." (Naurua) Näin te sanoitte minulle kaksi viikkoa sitten. Ja valtiovarainministeri, te säestitte hivenen toisin sanoin sekä täällä salissa että sen jälkeen seuraavina päivinä vielä television kautta.

Arvoisa pääministeri, ensinnäkin tunnustus teille: kerrankin nöyrrytte ja tunnustatte, että pieleen meni. Mutta vieläkin jää tähän malliin, minkä nyt esittelette, monta kysymystä. Kaksi esitän niistä teille.

Edelleenkin tavallisten pienten yritysten kohdalla — niitten, jotka ovat arvokkaita Suomelle ja Suomen työllistämisen kannalta — ette tässä esityksessänne muuta yhtään mitään. Näiden veroastekin nousee, ja toisekseen niitten veropohja — se, mihinkä veroa kohdennetaan — laajenee. Tässä on edelleenkin iso virhe. Ja myöskin henkilöyhtiöiden kohdalla, niin kuin täällä äsken esitettiin, (Puhemies koputtaa) verotus kiristyy entisestään. Miksi näin?

Ja toinen kysymys: Esititte kahdella eri tavalla kahdessa ensimmäisessä vastauksessa sen, miten käy niitten listaamattomien yritysten suuromistajien verotuksen, joka oli jättimäisesti alentumassa (Puhemies koputtaa) teidän kahden viikon takaisen esityksenne mukaan. Miten sen käy? Kertokaa jollakin esimerkillä, niin me kaikki ymmärrämme vähän paremmin, kun kaksi viikkoa sittenkään me emme ymmärtäneet teidän esityksiänne oikein.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Olen pahoillani, jos sanoin kahdella eri tavalla. Esimerkiksi 150 000 euron ylittävältä osalta veronalaista tuloa on 85 prosenttia. Eli pääpiirteissään tämä veromalli, joka aiemmin kerrottiin, pysyy sellaisenaan, mutta me teemme täsmennyksiä muun muassa tässä, että on 150 000 euron porras ja sen ylittävältä osalta 85 prosenttia on veronalaista tuloa. 8 prosentin vuotuisen tuoton ylittävä osa on 85-prosenttisesti pääomatuloa. Eli malli kokonaisuudessaan on erittäin kannustava. (Mauri Pekkarinen: Mites pk-yritykset?) — Kun pk-yritykset ja yrittäjät yleensä sanovat, että he laskevat yhteen osinkoverotuksen ja yhtiöverotuksen, tämä on se palaute, jota yrittäjäjärjestöt mutta erityisesti yrittäjät itse sanovat, niin uskonpa, sen palautteenkin perusteella, joka on tullut, että moni on tyytyväinen siihen, että merkittävä yhteisöveron alennus parantaa pk-yritysten kykyä kasvaa, työllistää ihmisiä ja tehdä investointeja.

Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen: Nyt tällä hetkellä vielä niitä pieniä yrityksiä, jotka pystyvät nettovarallisuuden perusteella ottamaan osinkoja siihen 60 000 euroon asti, kannustetaan aivan erityisesti, ja nuo osingot ovat niille verottomia, koska kahteen kertaan ei haluta verottaa samasta tulosta. Nyt te panette tämän yhdenkertaisesti verolle ja teette toisen tärkeän asian. Samalla kertaa laajennatte sitä veropohjaa, kun te otatte pois näitä vähennyksiä ja kun te vielä poisto-oikeuksiin kajoatte, niin kuin täällä edustaja Lintilä sanoi. Näiden yritysten ja näiden yrittäjien kohdalla, ja niitä on kymmeniätuhansia, on vaikea kuvitella, että sieltä riemunhuutoja sanotaan. Minä ymmärrän, että on osa yrittäjiä, jotka tässä saavat ihan oikean kädenojennuksen, mutta on erittäin paljon pieniä työllistäviä yrityksiä, joiden kohdalla verotus kiristyy.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Meillä voi olla varmaan erilaisia mielipiteitä, mutta ainakin se palaute, mikä yrittäjäkentältä on tullut, myös pk-yrittäjäkentältä, (Pertti Virtanen: Suuryrittäjät!) on ollut erittäin positiivinen sen takia, että he laskevat sekä osinkoveron että yrityksen maksaman veron yhteen, koska pienissä yrityksissä se on yhtä ja samaa tuloa. Kun esimerkiksi ansiotulo-osingot poistuvat ja kun yhtiövero laskee merkittävästi, niin se mahdollistaa sille pienelle yritykselle paremmat kasvun edellytykset eli edellytykset palkata toisia suomalaisia työhön, edellytyksiä tehdä investointeja.

Eli jos edustaja Pekkarinen on sitä mieltä, että tämä nyt voimassa oleva malli olisi jotenkin huomattavasti parempi kuin tämä meidän mallimme, niin siitä me olemme todella paljon eri mieltä. (Mauri Pekkarinen: Tämän päivän malli!) Eli tämä koko ajatus lähtee siitä, että kun Suomessa on vähintäänkin neljä hienoa pääomaa, maailman koulutetuin kansa, yksi maailman parhaimpia innovaatiojärjestelmiä, stabiili hyvinvointiyhteiskunta, joka luo tasa-arvoa, ja teknologiajohtajia yrityskentässä, (Puhemies koputtaa) niin me tarvitsemme paremman, kannustavan ympäristön näille, jotta saamme paremman tuoton, ja nyt se tapahtuu.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos kiitoksista puheenjohtaja Sipilälle. Todellakin näkee sen, että tämä on (Timo Soini: Kehu nyt vähän minuakin!) hyvä malli.

Edustaja Pekkariselle huomio siitä, että iso päätös, iso verolinja, ei ole muuttunut. Hallitus on tehnyt — kiitos siitä hallitukselle taas — tärkeitä tarkennuksia, on kuunnellut palautetta ja toiminut nopeasti, mikä on tärkeää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erityisen kiitollinen siitä, että piensijoittajia kohdellaan tässä tarkennetussa päätöksessä paremmin. Pieniä osinkoja verotetaan (Mauri Pekkarinen: Vielä kiristetään nykyisestä!) ainoastaan 85-prosenttisesti. Kun tähän vastaantuloon lisätään se, että yritysten verotusta eli yhteisöveroa lasketaan, se mahdollistaa sen, että yritykset ovat kilpailukykyisempiä, tekevät parempaa tulosta ja voivat maksaa enemmän osinkoja. Tämä on aivan erinomainen kokonaisuus. (Eduskunnasta: Kysy!) Lisäksi kokoomus on tyytyväinen siitä, (Puhemies koputtaa) että tämä 150 000:n katto tuli.

Mutta kysyisin: Kun kehysriihessä tehtiin lukuisa määrä päätöksiä, joilla lisätään työtä Suomeen ja tasapainotetaan taloutta, ovathan nämä voimassa? Onhan kotitalousvähennyksen parannuskin vielä olemassa? (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Ilokseni voin todeta, että kyllä on voimassa, eli me teimme tietoisesti ratkaisut, nämä täsmennykset, tänään sen takia, että eduskunta saa kokonaiskuvan siitä, mitä hallitus esittää. Ensi viikolla on kehysselontekokeskustelu, ja meidän mielestämme on tärkeää, että eduskunnalla on koko kuva siitä, kuinka velkaantuminen taitetaan — siis velkaantuminen tullaan taittamaan, me teemme kivuliaita päätöksiä leikkausten ja veronkorotusten suhteen — mutta myös siitä, kuinka uutta kasvua, uusia työpaikkoja Suomeen luodaan. Eli nyt eduskunnalla on kokonaisuus käsissään. Meillä on kokonaisuus, joka pitää sisällään esimerkiksi ministeri Gustafssonin alaisuudessa olevan oppisopimuskoulutuksen kehittämisen, nuorille uusia mahdollisuuksia, ammatillisen koulutuksen kehittämisen, uusia mahdollisuuksia. (Sirkka-Liisa Anttila: Sieltäkin leikataan, pääministeri!) Meillä on joustava kotihoidon tuki, meillä on uusia mahdollisuuksia perheen ja työn yhteensovittamiseen, ja sitten on vielä kannustava, työtä lisäävä verouudistus, (Puhemies koputtaa) vielä pitää mainita opintotukiuudistus. Eli tämä kokonaisuus on nyt tiistaina (Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) käsittelyssä, ja nämä päätökset pitävät.

Arvoisa puhemies! Viimeisen viikon aikana Suomessa on puhuttu oikeudenmukaisesta verotuksesta enemmän kuin pitkiin aikoihin. (Pertti Virtanen: Ja syystä!) Sosialidemokraatit ovat puhuneet siitä jo pitkään, eivät vain puhuneet vaan myös tehneet. Tämä hallitus on lisännyt suurituloisten verotusta niin ansiotulojen, pääomatulojen kuin isojen perintöjenkin osalta, ja tämä linja pitää.

Kun pääministeri totesi, että nyt on tehty pieniä tarkennuksia kahden viikon takaisiin päätöksiin, pidän tämänpäiväisiä ratkaisuja merkittävinä lisäyksinä kahden viikon takaisiin. Se merkittävä lisäys on juuri se, että aivan kuten oli alussa jo tarkoituskin, tässä ei olla tekemässä mitään uutta verorälssiä, ei sellaista järjestelmää, jossa pystyttäisiin ottamaan isoja osinkotuloja hyvin alhaisella verotuksella. Sen takia tämä 150 000 euron raja on erittäin tärkeä linjaus jo tässä vaiheessa tehtynä.

Kysyn kuitenkin, että kun tämä on iso, vaikea kokonaisuus ja tässä on paljon erilaisia pieniä mahdollisia porsaanreikiä, niin kammataanhan tässä jatkovalmistelussa kaikki mahdolliset porsaanreiät, epäkohdat tarkasti läpi.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me olemme tehneet poliittiset linjaukset, poliittiset päätökset siitä, mitä haluamme, ja nyt alkaa normaali lainvalmistelu. Aivan normaalilla tavalla verolait valmistellaan valtiovarainministeriössä ja siinä arvioidaan kaikki eteen tulevat asiat.

Esimerkiksi, jos katsotaan vaikkapa tätä ketjuverotusasiaa, niin uskon, että 150 000 euron portaalla pystytään merkittävästi se ongelma ratkaisemaan. Mutta pitää vielä katsoa. Sieltä tulee varmasti tämmöisiä verotekniikkaan liittyviä kysymyksiä, joita meidän pitää katsoa sitten matkan varrella ihan niin kuin minkä hyvänsä verolain valmistelun yhteydessä. Tämä on se normaali tapa.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on korjannut linjaansa, se on hyvä. Mutta kyllä täytyy sanoa, että aika erikoinen on tilanne: Kaksi viikkoa sitten te annoitte oppositiolle 45 minuuttia aikaa, viikko sitten oltiin pääsiäislomalla, ja nyt minulla on vieraana Myllypuron yläastetta. Kun minä kävelin sieltä tänne, niin sillä välillä saimme tiedon, että te olette tehneet korjauksia, hyvä näin.

Mutta onko se parlamentaarisen arvokkuuden iso huomioiminen, että kun teitä voidaan haastaa, niin te juuri silloin sanotte, että on muutoksia tehty? Niin, vielä hyvin yksinkertaisesti: Kuka teki pohjat, ja mihin ja kenen lukuihin tämä perustui? Onko kaikki porsaanreiät nyt tukittu? Ovatko kaikki hallituspuolueet nyt ymmärtäneet, mitä te olette päättäneet? (Mauri Pekkarinen: Arhinmäkikin!)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! On se torstai ensi viikollakin, jos se torstai on joku päätöksenteon päivä.

Me halusimme tehdä päätökset nyt, jotta voimme poistaa epävarmuuden, jotta voimme poistaa epävarmuuden siitä, millä edellytyksillä Suomeen voi luoda työpaikkoja. (Ilkka Kanerva: Hyvää johtajuuttakin!) Mitä hyötyä siitä olisi ollut, että olisimme pitkittäneet epävarmuutta? Ei mitään hyötyä. Olen ymmärtänyt, että oppositiopuolueetkin ovat olleet sitä mieltä, että jos teette jotakin, niin tehkää nopeasti. Me teimme täsmennyksiä sen takia, että epävarmuus poistuu.

Toinen syy oli se, että ensi tiistaina on kehyskeskustelu. Silloin parlamentarismia pitää kunnioittaa niin, että kaikilla kansanedustajilla on tiedossa se kokonaiskuva: velkaantuminen taittuu, mitä tehdään sen eteen; uusia työpaikkoja syntyy, mitä tehdään sen eteen.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sen yhtiöveron laskun vaikutuksen investointeihin ja pitkällä tähtäimellä työpaikkojen syntymiseen. Mutta en mitenkään ymmärrä sitä, miten suurten osinkojen veroale olisi tuonut yhtään ainutta työpaikkaa. (Ben Zyskowicz: Siksi se korjattiinkin!)

Tähän meidän tänä aamuna esittämäämme malliin, jos olen nyt oikein ymmärtänyt tämän hallituksen mallin, suurin ero on se, että meidän mallimme olisi ollut enemmän progressiivinen ja verottanut nimenomaan niitä suuria osinkoja enemmän ja olisimme käyttäneet sieltä syntyvän varan siihen, että listattujen yhtiöiden pienet osingot olisivat olleet verovapaita johonkin euromäärään saakka. Siellä on paljon työntekijäomistajia, siellä on eläkeläissijoittajia ja niin edespäin, jotka pientä osinkoa nauttiessaan nyt maksavat kohtuuttoman suuren veron siitä. Olisimme käyttäneet sen sinne. Tämä on se suurin ero.

Mutta haluan kysyä valtiovarainministeriltä sitä, miten tämä valmistelu meni. Olivatko lobbaajat tässä voittajia, vai eikö ymmärretty, mistä on kysymys? Miksi sinne jäi tämä suurten osinkojen veroale?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri totesi aikaisemmin, hallitus kehysriihen yhteydessä teki hyvin merkittäviä päätöksiä niin yritys- kuin osinkoverotuksenkin kokonaisuuden uudistamiseksi. Silloin me löimme lukkoon tuon uudistuksen päälinjat, joiden tavoitteena on synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja, myöskin luoda talouskasvulle edellytyksiä.

Mutta on totta, että tuossa yhteydessä meidän päätöksiimme jäi myös valuvikoja. Näiden valuvikojen osalta hallitus on tänään tehnyt korjauksia, ja pidän hyvin tärkeänä, että näiden korjausten myötä verotuksen oikeudenmukaisuus lisääntyy ja estetään myös se, että Suomeen syntyisi uutta verorälssiä.

Mitä tulee tähän valmisteluun niin kehysriihen verolinjausten osalta kuin tämänpäiväistenkin linjausten osalta, valmistelu on tapahtunut valtiovarainministeriössä virkatyönä. Kaikki ne laskelmat ja vaikutusarviot ja mallit, jotka meillä on ollut käytettävissä päätöksentekoon, ovat tulleet virkatyönä valtiovarainministeriöstä.

Arvoisa puhemies! Veropolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, mutta täyttyvätkö nämä kriteerit, jos hallitus muuttaa veroratkaisujaan kahden viikon välein?

Kehysratkaisussa EK ja kokoomus saivat tuplajättipotin: osinkoverotusta muutettiin oleellisella tavalla ja yhteisöveroalennus oli 4,5 prosenttiyksikköä, ja tämä tapahtui ilman minkäänlaista vastaantuloa, vastiketta työmarkkinoitten toiselle osapuolelle. Yhteisöveromuutos tekee 960 miljoonaa euroa, ja sitä on perusteltu dynaamisilla vaikutuksilla, mutta olennaista on, että ne dynaamiset vaikutukset — jos niitä tulee ensinkään — tulevat pitkällä viiveellä, eli uudet investoinnit ja uudet työpaikat. Millä te aiotte täyttää tämän vuosi vuoden jälkeen kertautuvan vajeen valtion verotuloissa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ei tässä kenellekään mitään annettu, vaan muutettiin suomalaista verotusta niin, että tänne syntyy lisää työpaikkoja.

Jos työ ei ole perusarvo, niin sitten ei tietysti kannata tehdä mitään, mutta jos uskoo työhön, niin silloin pitää olla valmis tekemään toimenpiteitä, että sitä työtä saadaan lisää. Sen takia me olemme näitä muutoksia tehneet. Ei tämä ole mikään, että annetaan jollekin. Ne ovat veronmaksajien omia verotuloja, mitä me käsittelemme. Meille työ on keskeinen arvo, tärkeä arvo, ja sitä me haluamme tähän maahan lisää, sen takia näitä uudistuksia tehdään. Näitä uudistuksia ei tehtäisi, ellei niillä olisi käyttäytymisvaikutuksia. Sen takia on perusteltua ajatella, että niitä lasketaan myös osittain hyödyksi. Mutta osinkovero kiristyy, siitä keräämme osan. Käyttäytymisvaikutukset, joihin pyritään, tuovat osan. Eihän verotusta kannata muuttaa, ellei se johda johonkin parempaan. Me uskomme, että tämä malli johtaa parempaan.

Arvoisa puhemies! Nyt todellakin haluaisin tietää, kuinka paljon siellä nukutaan niitä kuuluisia päiväunia, kun näitä päätöksiä tehdään.

Täällä puhutaan kovin paljon nyt siitä, että näillä päätöksillä luodaan työpaikkoja. Se on erittäin hyvä asia, että luodaan työpaikkoja, mutta minkälaisia työpaikkoja? Ei työpaikkoja luoda työpaikkojen takia. Työpaikkoja luodaan kysynnän takia, työpaikkoja luodaan kulutuksen takia ja työpaikkoja luodaan viennin takia. Millä tavalla tämä päätös edesauttaa vientiä? Millä tavalla tämä päätös auttaa kotimaista kulutusta? Jos me luomme vain työpaikkoja, niin siinä käy niin, että vasemmisto pesee paidat ja oikeisto silittää paidat. Ei se mitään tuota tähän maahan. Missä ovat teidän ratkaisunne siihen, että tulee kestävää kehitystä, että meidän vientimme kasvaa, mikä synnyttää työpaikkoja, tai että meidän kotimainen kulutuksemme pysyy edes sillä tasolla, millä se tällä hetkellä on? Nyt vaikuttaa siltä, että kehysriihessä ei ole tähän asiaan puututtu millään tavalla eikä otettu tätä huomioon.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Jokaisella on tietysti oma arvomaailmansa ja filosofiansa. En minä kyllä työpaikkoja luo kulutuksen takia vaan sen takia, että minä uskon työhön. Sillä on merkittävä rooli ihmisen elämässä. Työllä on arvo, sillä on itseisarvo, ei se ole mikään kulutus. (Sirkka-Liisa Anttila: Senhän me kaikki tiedämme!) Eli työtä pitää pystyä luomaan sen takia, että työllä on iso arvo ihmisen elämälle.

No, mitä nämä ratkaisut tekevät tälle työlle? Yksi asiakokonaisuus on työtulovähennyksen kasvattaminen, eli että myös pienipalkkaisen työn tekeminen on aina kannattavaa, vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tämä on yksi pointti, mutta toinen on sitten teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen. Me uskomme siihen, että tämä maa on teollisuusyhteiskunta myös jatkossa. Sen takia me haluamme vahvistaa uusiutuvan, modernin teollisuuden kasvualustaa alentamalla yhteisöveroa. Eli kun teollisuuden tuotoksesta ja työntekijöiden työn tuloksesta jää enemmän viivan alle yritykseen, (Puhemies koputtaa) yritys pystyy palkkaamaan lisää työntekijöitä ja investoimaan. Se on tämä meidän filosofiamme.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on tänään moneen otteeseen kertonut, mitä te yrititte tehdä jo kaksi viikkoa sitten, mutta silloin epäonnistuitte. Käytännössä kaksi viikkoa sitten te ajoitte piensijoittajat ja suuremmat omistajat vastakkain. Te ajoitte pienyrittäjät ja isommat yrittäjät vastakkain. Te ajoitte palkansaajat yrittäjiä vastaan ja tämän kahden viikon myllerryksen aikana olette aiheuttaneet yrittäjäkentälle imagotappioita. (Martti Korhonen: Höpö höpö!) Hyvä, että korjaatte virheenne. Siitä voin teitä onnitella.

Mutta, valtiovarainministeri Urpilainen, tällä kertaa minä uskon teitä. Te sanoitte, että kaikki laskelmat tulivat virkavalmisteluissa. Uskon siihen, koska yksikään lobbari tässä maassa ei uskaltanut edes toivoa ja uneksia niin avokätisistä veronkevennyksistä suurten osinkojen saajille, mitä te kaksi viikkoa sitten esititte. Voitteko vielä kertoa, miksi teitte tuon virheellisen esityksen — miksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin jo aikaisemmin totesin edustaja Sipilälle, niin koko tämä verouudistus, tämä iso verouudistus, joka koskee sekä yhteisöveroa että osinkoveroja, tehdään sen takia, että me olemme niin huolissamme Suomen talouden tunnusluvuista, että me näemme, että tähän maahan tarvitaan ilmapiirimuutos. (Mauri Pekkarinen: Tästähän me olemme yhtä mieltä!) Me tarvitsemme tähän maahan uusia investointeja. Me tarvitsemme tähän maahan kasvuhalukkuutta yrityksiin. Me haluamme tähän maahan uusia työpaikkoja. Sen takia se on ainoa syy, minkä takia tämä uudistus tehdään. (Mauri Pekkarinen: Muttei mitä tahansa uudistusta!)

Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen valmisteluun on käytetty, uskon näin, Suomen parhaita asiantuntijoita, jotka sijaitsevat valtiovarainministeriössä, ja näiden asiantuntijoiden toimesta hallitukselle on tehty erilaisia malleja, ja näiden mallien pohjalta hallitus kehysriihessään teki päätökset tämän uudistuksen päälinjoista. Mutta on totta, että tähän uudistukseen jäi myöskin valuvikoja, ja minusta sekin on rehtiä, reilua suomalaisuutta, että nuo valuviat sitten hallitus myöskin tänään on korjannut.

Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri, ymmärrän, että tuo on ehkä paras tunnustus, mitä voimme odottaa niistä virheistä, mitä kaksi viikkoa sitten teitte, ja kiitos, että tunnustitte virheenne, kiitos, että korjasitte esitystänne. Mutta menen hieman konkreettisempaan kysymykseen. Olisiko nyt jo mahdollista saada vastaus siihen kysymykseen, että millä tavalla yritysten poisto-oikeuksia muutetaan? Minkäkaltainen esitys teiltä on tulossa? Millä tavalla ja kuinka paljon se heikentää yritysten kannattavuutta tai investointihalua? Joko tästä on malli valmiina vai onko se vasta hautumassa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen entisenä ministerinä varmasti erittäin hyvin tuntee myöskin lainsäädäntövalmistelun. Edustaja Tiilikainen, kaksi viikkoa sitten hallitus on tehnyt poliittiset linjaukset. Tämän jälkeen lähtee normaali lainsäädäntövalmistelu liikkeelle niin tämän yritysverotuksen uudistuksen osalta kuin kaikkien muidenkin hallituksen kehysriihen päätösten osalta. Meillä ei ole mitään konkreettisia esityksiä vielä tällä hetkellä antaa, mutta olen varma, että jossain vaiheessa tätä vuotta nuo esitykset tullaan myöskin eduskunnalle antamaan.

Herra puhemies! Silloin kehysriihen jälkeen tässä yritys- ja osinkoverouudistuksessa oli meidän mielestämme, vasemmiston mielestä — kun ne laskelmat tarkentuivat — selvästi kaksi isoa epäkohtaa. Ensimmäinen oli se, että varakkaista listaamattomista yrityksistä olisi halutessa voitu nostaa ihan taivaaseen asti olevia suuria pääomatuloja pienellä, olemattomalla verotuksella, ja tämä oli suuri huoli. Kysyisin nyt vielä, että onko tämä porsaanreikä nyt varmasti tukittu niin, että tämä 150 000 euron vuotuinen raja tekee sen, että siitä summasta lähtien maksetaan normaalia 32 prosentin pääomaveroa, joka on paljon suurempi kuin se 8 prosenttia.

Toinen huoli oli se, että holdingyhtiöiden kautta oli suuri houkutus kierrättää työtuloja myös tällaisiksi kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Onko myös tämä porsaanreikä tukittu? Onko nyt nämä kaksi suurinta huolenaihettamme poistettu?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä 150 000 euron raja, jos ymmärsin oikein edustaja Lapintien ensimmäisen huolen koskien pörssilistattujen osinkojen... (Eduskunnasta: Listaamattomien!) — listaamattomien, okei. No, joka tapauksessa se koskee listaamattomia ja listattuja ihan samalla tavalla. Eli se on tehty, ja sen jälkeen on sitten normaaliveron mukaan osinkoja, (Mauri Pekkarinen: Mutta mikä se prosentti on?) ja 85-prosenttisesti on tämä veronalaista.

Nämä muut kysymykset, kuten nyt esimerkiksi tämä palkkatulon vääntäminen, tai kääntäminen, pääomatuloksi, ovat niitä asioita, joita normaalin lainvalmistelun yhteydessä valmistellaan niin kuin tähänkin saakka. Siihen on tehty korjauksia, kaikki ei ole aina toiminut. Minä uskon, että tämä yhtiövero- ja yritysverouudistus, osinkoverouudistus itsessään, jo tekee tilannetta terveemmäksi, ettei kikkailla sitten sillä, että palkkatuloa käännetään pääomatuloksi.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että tätä on muutettu, ja myös vihreiden eduskuntaryhmä sitä vaati. Mutta kun tässä on oltu huolissaan näitten henkilöyhtiöitten verotuksesta, niin sitä huolta kannattaa miettiä myös toisinpäin, koska nämä yhtiöt nyt varmaan kaikki muutetaan osakeyhtiöiksi. (Mauri Pekkarinen: Se on totta!)

Nyt jos ajatellaan esimerkiksi pientä, yhden hengen asianajotoimistoa, joka tähänkin asti on ollut osakeyhtiönä, se on voinut maksaa pienen siivun itselleen osinkoa hyvin vähän verotettuna, ja loput on kannattanut maksaa palkkana — tai vaikka maksaisi osinkona, sitten se verotetaan ansiotulona. Mutta tämän jälkeen sitä aletaan verottaa pääomatulona, ja kokonaisveroasteeksi tulee silloin 42 prosenttia, jolloin kolme tonnia kuussa kannattaa maksaa palkkaa ja loput 42 prosentin marginaaliverolla 51 prosentin sijasta. Ei kai tämä voi olla tarkoitus, laskea henkilöyrittäjiltä marginaaliveroa 51:stä 42 prosenttiin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Nämä asiat katsotaan normaalin lainvalmistelun yhteydessä, että mikä vaikutus näillä on.

Arvoisa herra puhemies! Kehysriihessä päätetyt uudistukset sekä yhteisöveron että osinkoveron osalta tehtiin siksi, että parannettaisiin yritysten kilpailukykyä Suomessa, samoin lisättäisiin investointeja, ja sitä varten, että yritykset voisivat työllistää entistä enemmän ihmisiä. Tämähän on ollut hyvin välttämätön päätös, jotta voisimme saada aikaan kestävää talouskasvua, ja nyt tämän hallituksen erittäin rohkean päätöksen jälkeen on aivan aiheellista odottaa yrityksiltä erityisesti työllistäviä toimenpiteitä.

Kysyisinkin: miten hallitus aikoo seurata ja valvoa sitä, että verouudistukset tuovat näitä toivottuja vaikutuksia sekä työllistymisen että investointien suhteen ja että erityisesti suomalainen työllisyys lähtee kasvuun nyt olevan pienen notkahduksen jälkeen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitushan ei tietysti voi pakottaa ketään työllistämään toista tai tekemään investointeja, mutta sen me tiedämme, että tällä hetkellä me menetämme työpaikkoja, ja se ei johdu pelkästään taloussuhdanteista, vaan se johtuu monesta muusta kysymyksestä, lähinnä rakenteellisista ongelmista, eli että Suomeen ei katoavien alojen tai työpaikkojen rinnalle synny uutta, tänne ei investoida, ja sen takia juuri tämä koko verouudistus tehdään, jotta ilmapiiri muuttuisi, jotta ihan konkreettiset, kouriintuntuvat mahdollisuudet investoida ja palkata toisia ihmisiä töihin paranisivat. Minä uskon, että tällä on positiivinen vaikutus.

Suomi on ollut vähän alisuoriutuja muutaman vuoden ajan. Koulutetuin kansakunta, vakaa, stabiili hyvinvointiyhteiskunta, hyvä innovaatiojärjestelmä, mutta me emme saa sijoitetulle, tälle pääomalle riittävää tuottoa eli työpaikkoja, verotuloja, ja sen takia tämä uudistus tehdään. Minä uskon, että tämä toimii.

Arvoisa herra puhemies! Kehysriihessä päätettiin myös sote-uudistuksen jatkosta, mutta siinäkin on jäänyt nyt epäselväksi, että montako sote-aluetta tähän maahan luodaan. Kuntauudistuksen perusteenahan on se, että alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saisi jatkossa järjestämisvastuuta sote-palveluista lainkaan. Noin 20 000 asukkaan kunnilla olisi sitten osa nykyisistä sote-palveluista järjestettävänään, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osalta siis, ja sitten tulisi isäntäkunta-mallilla näitä suuria sote-alueita.

Kysyisinkin nyt ministeri Guzenina-Richardsonilta, että onko tässä kyseessä välivaihe: Minkä takia nämä sote-alueet on linjattu perustettavaksi isäntäkunta-mallilla? Onko tässä todellisuudessa tavoitteena, kun hallituksen tavoite on ollut vahvat peruskunnat, tehdä tähän maahan ne 20 vahvaa peruskuntaa? Onko se nyt todellinen tavoite?

Arvoisa herra puhemies! Kaksi viikkoa sitten siellä hallitusaitiossa oltiin hyvin ylimielisiä, kehotettiin perehtymään vähän paremmin tähän esitykseen tai heräämään päiväunilta, mutta kiitos siitä, että kuitenkin ne meidän viisauden siemenemme sinne hallitukseen päin etenivät ja tätä osinkoveropäätöstä nyt on muutettu.

Mutta kun kokonaan tätä veropäätöstä ei ole niitten viestien mukaan päätetty, ja meillä taas oli muutama minuutti aikaa perehtyä tähän uuteen malliin, niin haluaisin tuoda keskustan huolen siitä, että pääomatuloverotuksen piirissä olevien yritysten ja osakeyhtiömuotoisten yritysten verotus eriytyvät hyvin paljon nyt toisistaan. Pyytäisin, että hallitus nyt asiallisesti miettisi tätäkin dilemmaa ja toisi parannusehdotuksia.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitos kiitoksista, kiitos asiallisesta palautteesta. Minä luulen, että nämä tänä päivänä tehdyt tarkennukset saattaisivat tuohon vaivaan tuoda vähän helpotusta. Toiseksi, mihin se malli tuo ilmiselvästi helpotusta, listautumiskynnys ei tule niin suureksi kuin mitä se muussa mallissa olisi voinut tulla. Eli että annetaan mahdollisuus kasvuun myös sen jälkeen, kun yritys haluaa kasvaa niin, että se haluaa olla julkisesti noteerattu listayhtiö eli lähteä vielä suurempaan kasvuun.

Ensi viikolla meillä on jälleen mahdollisuus tätä kokonaisuutta arvioida. Hyvin mielenkiinnolla odotan esimerkiksi perussuomalaisten näkemyksiä. Yhteisöveroalennus, tehän olette vastustaneet sitä, eli muun muassa sitä, että teollisuusyritykset pystyisivät investoimaan Suomessa, että Suomi olisi kasvavan teollisuuden maa, jossa teollisuustyöpaikkoja syntyy katoavien tilalle, ja että vaikkapa puhtaiden teknologioiden, ympäristöystävällisten innovaatioiden kautta Suomeen tulisi uutta teollisuutta. Te olette vastustaneet tätä yhteisöveron laskua. Se tarkoittaa sitä, että jos teidän linja voittaisi, niin yrityksillä ei olisi mahdollisuutta palkata ihmisiä töihin eikä kehittää sitä teollisuuden alaansa, (Puhemies koputtaa) mitä ne tässä meidän mallissa pystyvät tekemään.

Arvoisa herra puhemies! Helpotan pääministerin tuskaa: ryhmäkokouksessa juuri päätimme, että kokenut ammattimies Jari Lindström esittää meidän vaihtoehdon kehysriihessä teille, ja riemumielillä tulemme katsomaan, kuinka te siitä nautitte.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt kun hallituksella on keskustalainen kuiskaaja, teidän oopperalla, joka kuiskasi Arhinmäelle, missä epäkohta on, niin onnittelen teitä siitä, että teidän oopperallanne on kuiskaaja vielä näennäisoppositiosta. (Naurua)

Mutta, arvoisa puhemies, kuinka tämä osinkoverouudistus nyt maksetaan ja kuka sen maksaa? Me tiedämme sen, kuka teidän kehysriihen maksaa: sähkönkäyttäjä, kuntalainen, joka joutuu valtionapuleikkausten kautta maksumieheksi. Kuka maksaa tämän tämän päivän tarjouksen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kehysriihen muut linjaukset pysyvät ennallaan. Eli tästä elinkeinoverokokonaisuudesta, jossa siis yhtiön veroa alennetaan merkittävästi ja osinkoveroa tietyiltä osin kiristetään, tämä osinkoveron kiristys kattaa osan, mutta käyttäytymisvaikutukset, jotka ovat itse asiassa se syy, minkä takia tämä koko uudistus tehdään, tuo osan.

Tämän lisäksi me joudumme valtion velkaantumisen taittamiseksi ja sitten itse asiassa menojen uudelleenkohdentamiseksi, sanotaan nyt vaikkapa, koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen kohentamiseksi, työllisyystoimien parantamiseksi tekemään lisäleikkauksia, joidenkin verojen korotuksia. Me olemme yrittäneet valita sellaisia veroja — joita korotetaan — joilla on vähiten haittaa työllisyydelle. Jokainen veronkorotus tarkoittaa sitä, että joku maksaa enemmän. Valitettavasti. Mutta kun me olemme päättäneet, että tästä maasta ei tule ylivelkaantuvaa maata, niin silloin pitää uskaltaa tehdä päätöksiä, pitää uskaltaa kantaa vastuuta.

Arvoisa puhemies! Yli 800 000 suomalaista osakesäästäjää kiittää hallitusta tästä ratkaisusta. Kaikkia palautetta antaneita on myös syytä kiittää siitä, että osakesäästäjien verotus ei kiristy, vaan yhteisövero ja osinkovero yhteenlaskettuna pysyvät entisellä tasollaan. Bonuksena tähän sitten tulee tämä peruslinja, eli työllisyyttä, investointeja kannustetaan, kun yrityksille jää enemmän varoja omaan käyttöönsä. Kuinka paljon, arvoisa pääministeri, uskotte, että nämä dynaamiset vaikutukset kattavat näistä tehtyjen veromuutosten kustannuksista?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me saimme tämän osinkovero- ja elinkeinoverokokonaisuuden valmistelun yhteydessä valtiovarainministeriön arvion, että noin 50 prosenttia yhteisöveron alennuksesta tulee käyttäytymisvaikutusten kautta takaisin. He perustavat sen sekä suomalaiseen että kansainväliseen aineistoon. Eräät suomalaiset tutkijat tai tutkimuslaitokset ovat sanoneet, että noin 70 prosenttia, mutta varovaisuusperiaatetta käyttäen otimme sen alhaisemman kannan.

Sitä on tietysti vaikea sanoa, mitä tämä tekee keskipitkällä aikavälillä, kuinka paljon lisää tulee, koska aina kun tulee uutta menestystä, uutta kasvua, uusia työpaikkoja, se ruokkii aina sitä. Eli me haluamme saada hyvän kierteen päälle, ja sen takia semmoinen ajattelu, että jollekin annetaan, on täysin väärä. Nyt yritetään saada hyvän kierre päälle, että ne osaavat suomalaiset työntekijät, yritykset, (Puhemies koputtaa) innovaattorit saavat itselleen luovemman ympäristön tuottaa sitä hyvää, mistä me kaikki voimme sitten nauttia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinille voisin todeta, että kyllä vinkit ovat edelleenkin käytössä, jos ne johtavat tähän, että valuvikoja korjataan ja saadaan asioita eteenpäin ja oikeaan suuntaan.

Mutta olisin palannut vielä tähän edustaja Kalmarin kysymykseen, jota ilmeisesti pääministeri ei ymmärtänyt oikein. Sanoitte, että tämä nyt tänä päivänä tehty ratkaisu tuo myöskin helpotusta henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiöiden välisen verokuilun kasvamiseen. En nyt kyllä oikein ymmärrä, mitä kautta se toisi tähän helpotusta. Pääomaverotuksen progressiivisuus kiristyy, mikä vaikuttaa nimenomaan henkilöyhtiöiden verotukseen, ja kun osakeyhtiöiden alentuu, niin tämä gäppi kasvaa. Suomi on jo nyt ehkä Euroopan osakeyhtiöistynein maa, ja tämä ehkä vie sitä kehitystä edelleen siihen suuntaan. Voisitteko vielä täsmentää, mitä tarkoititte tällä, että tämä tuo myöskin tähän asiaan helpotuksen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Pahoittelen, ymmärsin väärin edustaja Kalmarin kysymyksen. Vastasin itse asiassa siihen, että listaamattomien ja listattujen verokohtelu on nyt samankaltainen, eli siihen vastasin väärin.

Itse asiassa henkilöyhtiöiden kohdalla ei tässä tapauksessa ole tulossa muutoksia, koska henkilöyhtiöt tai ne yrittäjät pääsääntöisesti saavat tulonsa palkkatuloina. (Pentti Kettunen: Ei kun ruoskaa vain!) Mutta uskon silti, että tämä ratkaisu vahvistaa noin pääsääntöisesti suomalaista yrittäjyyttä. Pienistä yrityksistä on helpompi kasvattaa suuria. Siellä on myös kannusteet kasvattaa suuria yrityksiä, koska suuret yritykset maksavat voitostaan enemmän verotuloja yhteiskunnalle ja luonnollisesti työllistävät toisia suomalaisia. Eli kaikkiin vaivoihin tämäkään malli ei ole ratkaisu, mutta aika moneen vaivaan se on.