Täysistunnon pöytäkirja 32/2013 vp

PTK 32/2013 vp

32. TORSTAINA 4. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Maa- ja metsätalousministeriön ja tutkijoiden väliset ristiriidat

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Päätöksenteon tulee pohjautua perusteltuun ja tutkittuun tietoon. Eduskunnassa esimerkiksi valiokunnat kuulevat kulloinkin käsittelyssä oleviin asioihin liittyviä asiantuntijoita laajastikin. Tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman kattava tietomäärä, jotta päätöksenteko pohjautuisi laajaan näkemykseen ja lopputulos olisi hyvä.

Maa- ja metsätalousministeriön ja asiantuntijoiden välillä on suurta ristiriitaa muun muassa kalastuskiintiöiden, riistan metsästysmäärien ja metsälain suhteen. Kalastuksen ja metsästyksen osalta asiantuntijat ovat toistuvasti arvioineet kestäviksi pyyntimääriksi jopa puolet pienemmän määrän kuin mitä ministeriö on linjannut varsinaisiksi kiintiöiksi.

Arvoisa maa- ja metsätalousministeri Koskinen, miksi teidän ministeriönne linja toistuvasti eroaa maamme johtavien asiantuntijoiden linjasta?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Jos tietäisi, keitä ne johtavat asiantuntijat ovat, heitä voitaisiin käyttää varmaan laajemminkin tässä yhteiskunnassa. Sen vähän yli 13 vuoden kokemuksen pohjalta, mikä on eduskunnasta, kun valiokunnassa olen ollut kuulemassa asiantuntijoita, niin kovin laaja tuntuu olevan kirjo asiantuntijoitten näkemyksissä. Jos joku löytäisi nyt ehkä yhden asian yhteiskunnassa, missä kaikki tutkijat olisivat samaa mieltä, niin toivottavasti joku kertoisi, mikä se asia on. Tuossa äskeisessä verokeskustelussakin taitaa olla aika paljon erilaisia tutkijoiden näkemyksiä, mikä parhaiten veromalleista kannustaa kasvuun ja työllisyyteen.

Mutta mitä tulee näihin ministeriössä valmistelussa oleviin asioihin, niin me käytämme tutkimuslaitoksen tietoa hyväksemme, kaikkea tietoa, mitä on saatavilla, mutta sen jälkeen sitten jonkun ja joidenkuiden pitää tehdä niistä yhteenveto ja arvioida, mikä tutkimustulos on relevantti miltäkin osin otettuna. Joku voi tehdä yhdestä kapeasta sektorista tietynlaista tutkimusta ja unohtaa sitten koko laajan kokonaisuuden, mikä siellä taustalla on. Tämäntyyppisiä asioita ministerikin ja ministeriö joutuu pohtimaan päätöksenteossa.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt tähän asiaan liittyen on pakko sanoa, herra ministeri, että kyllä tässä ovat niin eurooppalaiset tutkijat kuin suomalaiset tutkijatkin pääsääntöisesti yhtä mieltä, ja se näkemys on hyvin selkeä ja hyvin johdonmukainen. Jos me haluamme villilohikantaa suojella, tarvitsee tehdä toimenpiteitä. Sen lisäksi esimerkiksi ympäristövaliokunta on ottanut tähän kantaa. Siihen tosin tuli eriävä mielipide, mutta nimenomaan vahvan asiantuntijakuulemuksen pohjalta me päädyimme siihen, että pitäisi menetellä näitten tieteellisten suosituksien mukaan. Kysymys kuuluu: jos emme kuuntele tai hallitus ei kuuntele tai ministeri ei ministeriössä kuuntele valiokuntaa eikä asiantuntijoita, niin mistä te löydätte ne paremmat asiantuntijat — sieltä ministeriön sisältäkö?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Jos jatketaan nyt sitten tästä lohikeskustelusta — edustaja Korhonen halusi näin tehdä — niin liittyen nyt vaikka näihin viimeaikaisiin lohipäätöksiin, komission ehdotus on, että 109 000 lohta on kiintiö Itämerelle, joka ei ole siis Suomen kiintiö vaan Itämeren kiintiö. Sen jälkeen tulee Kansainvälinen merentutkimusneuvosto, joka sanoo, että pitää vähentää siitä kiintiöstä 54 000 kappaletta lohta, koska epäillään, että vuonna 2010 puolalaiset ovat salakalastaneet suunnilleen tämän verran kaloja. Tämä epäilys ei ole ikinä vahvistunut. Komissio on tehnyt useita tarkastuskäyntejä, valvontakäyntejä Puolassa eikä ole pystynyt todentamaan yhtään tämäntyyppistä laajamittaista salakalastusta. Pitäisikö nyt sitten tämä arvio ottaa pohjaksi siihen, kun kerran ei ole pystytty näyttämään toteen?

Toinen asia liittyen näihin lohijuttuihin. EU:n kalastuslakisäädökset lähtevät siitä, että jos joku maa rikkoo kalastussäädöksiä, niin sitä maata pitää rangaista. Jos joku maa kalastaa yli kiintiönsä, siltä pitää vähentää seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina niitä kiintiöitä. Jos nyt tässä olisi toimittu näin kuin edustaja Korhonen sanoo, niin kiintiötä olisi vähennetty laillisesti toimineilta suomalaisilta, ruotsalaisilta, Baltian maiden kalastajilta vain sen takia, kun epäillään, että puolalaiset ovat (Puhemies koputtaa) ylikalastaneet. Ei tämä nyt voi ihan mennä oikein.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty.