Täysistunnon pöytäkirja 32/2013 vp

PTK 32/2013 vp

32. TORSTAINA 4. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Itämeren ympäristönsuojelukokous

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! I morgon ska statsminister Katainen delta i ett Östersjö-miljömöte i S:t Petersburg tillsammans med de andra statsministrarna från den här regionen. Mötet är ett led i Rysslands ordförandeskapsprogram i Östersjöstaternas råd. Vad är det viktigaste miljöbudskapet som statsministern i morgon kommer att framföra?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen osallistuu huomenna Itämeren ympäristönsuojelukokoukseen Pietarissa. Kokous on osa Venäjän puheenjohtajuusohjelmaa Itämeren valtioiden neuvostossa. Itämeren ympäristölle on tärkeää toteuttaa Helcomin Itämeren toimintaohjelma, jonka tavoitteena on palauttaa Itämeri hyvään, ekologiseen tilaan vuoteen 2021 mennessä. Mikä on tärkein ympäristösanoma, jonka pääministeri aikoo huomenna Pietarissa esittää kokouksessa muiden Itämeri-valtioiden pääministerien kanssa, ja onko Suomi varannut varoja Itämeren ympäristösitoumuksiin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Todellakin menemme ympäristöministerin kanssa tänä iltana junalla Pietariin huomista kokousta varten. Tässä kokouksessa ei varsinaisesti ole tarkoitus tehdä uusia valtioiden välisiä sitoumuksia samaan tapaan kuin edellisellä kerralla tehtiin. Mutta ehkä se meidän kaikkein tärkein tavoitteemme on se, että tämä prosessi saadaan vakiinnutettua ja että me saamme tuotua sen viestin, että on positiivista ja erittäin hyvä, että yritykset ovat sitoutuneet konkreettisiin tavoitteisiin. Eli tämä prosessin jatko, yritysten sitouttaminen ja sitten myös ehkä vielä tämmöisen koordinaation vahvistaminen valtioiden mutta myös yritysten välillä, sen lisääminen on ehkä yksi meidän keskeisimmistä viesteistämme.

Minä odotan kyllä todella kovasti tätä kokousta. Se on läpeensä hyvä, se tuottaa tuloksia, se on innovaatio itsessään, jopa vientituote toimintamallina.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Helcomin Itämeren toimintasuunnitelma sisältyy EU:n alueelliseen Itämeri-strategiaan. Tällä hetkellä EU-komissio neuvottelee jäsenmaiden kanssa rahoituksesta EU:n rakennerahastoista seuraavalle kaudelle. EU:n Itämeri-strategialla ei ole omaa rahoitusta, mutta kansallisten tukien ja EU:n rahastotukien kautta on olemassa varoja, joita voitaisiin käyttää Itämeri-strategian toteuttamiseksi. Tämä edellyttää, että Suomi ja muut EU:n Itämeri-maat painottavat Itämerta maiden omissa ohjelmissa rakennekaudelle.

Tuleeko hallitus pitämään huolen siitä, että EU:n Itämeri-strategia ja Helcomin Itämeren toimintaohjelman toteuttaminen ovat aihealueita, jotka asetetaan etusijalle Suomen ja EU-komission rakennerahastoneuvotteluissa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Tämä on yksi prioriteetti, koska me olemme saaneet itse tälle Itämeri-strategialle ja pohjoiselle ulottuvuudelle enemmän ymmärrystä kuin ehkä aikaisemmin. Tätä taustaa vasten on myös helpompi lähteä neuvottelemaan ja hakemaan rahoitusta. Toisaalta tämä Itämeren ympäristön valtioitten sekä yritysten yhteistyö, niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, on mallina niin kannatettava, että se voisi toimia muullekin osalle Eurooppaa esimerkkinä, ja uskon, että sitä toimintamallia, tai sen tavoitteita, on helpompi tätä kautta rahoittaa.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Eräät suurimmista ongelmista, jotka voivat aiheutua Itämerellä, koskevat öljyonnettomuutta tai myrkyllisiä kemikaaleja sisältävän aluksen onnettomuutta. Täällä oli eilen Venäjän duuman valtuuskunta, jonka kanssa tästä asiasta myöskin puhuttiin. Kysyn ministereiltä, jotka matkaavat sinne, jommaltakummalta, että onko tämä kysymys jollain tavalla teidän agendallanne, koska kaikissa maissa pitäisi öljyntorjuntavalmiutta lisätä nyt suuresti siitä, mitä tällä hetkellä on.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Suomen valmius mittavan öljyonnettomuuden torjuntaan on Itämeren maiden yksi parhaimpia, mutta me teemme myös kansainvälistä yhteistyötä sen eteen, että Venäjän ja Viron kanssa tehdään yhteisiä harjoituksia.

Ensi vuonna Suomenlahti-vuoden 2014 yhteydessä myös arvioidaan yhteisiä öljyntorjuntavalmiuksia ja niiden kehittämistä. Meidän kansallinen kapasiteettimme on varsin laajaa, ja myös venäläisten kanssa käydään nyt keskusteluja siitä, miten öljyntorjuntayhteistyö ja tiedonvaihto Venäjän kanssa on mahdollisimman sujuvaa. Saamme venäläisistä hankkeista myös tietoa, ja voin myös tuoda esille, että meillä on yhteistyöhankkeita ministeriöiden välillä mutta myös mukana säätiöitä arvioimassa vaarallisten kemikaalien haittoja ja niitten vähentämistä Venäjällä. Venäjällä on tällaisia hot spoteja, joissa on myös vaarallisia kemikaaleja, ja näitä Suomi lähialueyhteistyössä on pyrkinyt hoitamaan, jotta me vähennämme ympäristöömme tulevaa kuormitusriskiä. Kysymys on tärkeä, ja tämä on tärkeällä sijalla Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty, ja näin myös kyselytunti on päättynyt.