Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Pohjoismaiden neuvoston perustamisesta ja virallisen parlamentaarisen yhteistyön alkamisesta on tänä vuonna kulunut 50 vuotta. Tätä vuosijuhlaa vietetään pitkin vuotta kaikissa Pohjoismaissa. Juhlallisuudet huipentuvat ensi syksynä lokakuun viimeisinä päivinä täällä eduskunnassa järjestettävään Pohjoismaiden neuvoston juhlaistuntoon ja 50-vuotisjuhlaan. Näitä kunnioittavat läsnäolollaan kaikki pohjoismaiset valtionpäämiehet, jotka kokoontuvat silloin tänne eduskuntaan ensimmäistä kertaa kaikki yhdellä kertaa.

Ajankohtaiskeskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä on valtuuskuntamme mielestä paras tapa eduskunnan juhlistaa Pohjolan päivää ja 50- vuotiasta Pohjoismaiden neuvostoa. Erityisen mielekkääksi keskustelun tekee myös tämän kautta suotu mahdollisuus eduskunnan ja hallituksen väliseen vuoropuheluun. Mielestäni jatkossakin tulisi pyrkiä siihen, että hallitukselle järjestyisi tilaisuus raportoida eduskunnalle hallitustenvälisestä yhteistyöstä eli Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnasta. Olen hyvin iloinen siitä, että meillä on tänään tilaisuus kuulla pääministerin puheenvuoro Suomen viimevuotisesta ministerineuvoston puheenjohtajuudesta.

Nordiska rådet godkände vid sin session i Köpenhamn i höstas en ny så kallad nordisk dagordning innehållande en strategi för det framtida nordiska samarbetet. Ur Nordiska rådets synvinkel är den nya strukturen med fem nya utskott av synnerligen stor betydelse. Omorganiseringen hör till rådets viktigaste utmaningar just nu.

Avsikten med den nya utskottsstrukturen som inte längre följer den geografiska trepelarsmodellen, utan baserar sig på politiska fackområden, är dels en bättre förankring av det nordiska samarbetet i de nationella parlamenten och i deras utskott, dels en effektivering av samspelet mellan Nordiska rådet och nordiska ministerrådet genom att strukturerna bättre motsvarar varandra och dessutom ger bättre möjligheter att utveckla samarbetet med till exempel Baltiska församlingen även på uskottsnivå.

Neuvoston uudet valiokunnat ovat siis kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, hyvinvointivaliokunta, kansalais- ja kuluttajavaliokunta, ympäristö- ja luonnonvarainvaliokunta sekä elinkeinovaliokunta. Uusi rakenne on omiaan parantamaan neuvoston yhteistoimintaa niin ministerineuvoston organisaation kuin kansallisten parlamenttien valiokuntienkin kanssa. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta pyrkii aktiivisesti siihen, että yhteistoiminta neuvoston ja eduskunnan valiokuntien kesken kehittyisi. Tämä niin sanottu kansallinen ankkurointi edellyttää molemminpuolista sitoutumista yhteistyöhön. Toivon ja uskon kovasti, että onnistumme siinä.

Toinen hyvin keskeinen aihe, jonka haluan ottaa esille tässä puheenvuorossa, ovat pohjoismaalaisten oikeudet, vielä olemassa olevat rajaesteet sekä pohjoismaista liikkuvuutta rajoittavat tekijät. Näitä kysymyksiähän on selvitetty Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta entisen pitkäaikaisen yhteistyöministerin, suurlähettiläs Ole Norrbackin johtamassa projektissa, joka antoi väliraporttinsa viime syksynä. Selvitys osoittaa, että huolimatta 50 vuotta jatkuneesta työstä kansalaisten oikeuksien yhdenmukaistamiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen sekä liikkumista rajoittavien rajaesteiden poistamiseksi on vielä paljon paljon tekemättä. Asuminen, työssäkäynti ja opiskelu muissa Pohjoismaissa kohtaavat edelleen monenlaisia vaikeuksia ja esteitä. Pohjoismaiden neuvosto on ottanut selvityksen seurannan ja siinä esille tuotujen epäkohtien poistamisen yhdeksi juhlavuotensa keskeiseksi päätavoitteeksi.

Pohjoismaiden neuvosto tulee pohtimaan myös omien päätöstensä ja suositustensa seurannan tehostamista. Yhtenä tavoitteena on ollut esillä ministerineuvoston ja kansallisten hallitusten parempi raportointi suositusten käsittelystä eri Pohjoismaissa. Myös meillä Suomessa olisi mielestäni harkittava hallituksen raportointia joko neuvoston Suomen valtuuskunnalle tai eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Lähialueyhteistyö ja Pohjoismaiden neuvoston kansainvälisen toiminnan kehittäminen ovat edelleen priorisoitavia asioita ja varsin korkealle. Baltian neuvoston kanssa jatkuvan jo hyvin aktiivisen yhteistoiminnan lisäksi olisi mielestäni kehitettävä suhteita ja yhteistyötä muun muassa Venäjän valtionduuman ja liittoneuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa.

Myös Benelux-maiden parlamentaarinen yleiskokous tarjoaa mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia, vaikka se ei nyt sijaitsekaan Pohjolan lähialueilla. Olin pari viikkoa sitten tämän järjestön istunnossa, jossa muun muassa painotettiin Baltian, Beneluxin ja Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuuksia tulevassa laajentuneessa Euroopan unionissa. Pohjoismaiden neuvostolla on ja tulee jatkossakin olemaan oma tärkeä roolinsa myös pohjoisen ulottuvuuden ja sen parlamentaarisen dimension kehittämisessä ja siihen liittyen parlamentaarisessa Itämeri-, Arktis- ja Barents-yhteistyössä.

Nordiska rådets 50-årsjubileum, den nya strukturen och den nationella förankringen kommer att vara centrala uppgifter under detta år. Problematiken kring nordbons rättigheter, existerande gränshinder och utvecklandet av rådets internationella verksamhet och samarbete kommer också att prägla årets verksamhet. Det är viktigt att vi samtidigt också slår vakt om andra viktiga nordiska samarbetsområden. Kultursamarbetet och frivilligsektorns verksamhet med dess förankring i medborgarsamhället utgör alltjämt en viktig grund för hela det nordiska samarbetet, en grund som saknar motstycke och kanske gör oss unika i hela världen. Också miljösamarbetet och arbetet för en hållbar utveckling både inom Norden, i våra närområden och globalt kräver fortsatta nordiska insatser.

Rouva puhemies! Tätä ajankohtaiskeskustelua ja tämän jälkeen pidettävää seminaaria voidaan nyt seurata suoraan Internetin kautta, ja olen iloinen, että puhemies tänään tulee vihkimään myöskin uudet Pohjoismaiden neuvoston Internet-sivut.

Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! On hyvä tietää, että tämä menee suoraan nettiin, täytyy olla sitä tarkempi. Tämä on todellakin juhlavuosi. Suomi on juuri päättänyt puheenjohtajuutensa Pohjoismaiden neuvostossa, ja otimme puheenjohtajakautemme tehtäväksi, kun siihen ryhdyimme, pohjoismaisen yhteistyön tavoitteiden uudelleen määrittelyn Ole Norrbackin johtaman Viisaiden raportin pohjalta, jossa tarkasteltiin globalisaation vaikutuksia pohjoismaiseen toimintaympäristöön ja yhteistyöhön. Teimme kansalaisten oikeuksien kartoituksen, joka sekin perustui raportin suosituksiin.

De nordiska regeringarna arbetar för att sådana gräns-, administrativa och övriga byrokratiska hinder mellan länderna, som besvärar både enskilda medborgare och nordiska företag, skall avskaffas. Detta behövs för att vi skall ha framgång i den globala konkurrensen. Ökad öppenhet och offenlighet i det nordiska samarbetet är en annan av framgångarna under vårt ordförandeskap. Finland gjorde en insats för att sprida kännedomen om samarbetet bland annat med hjälp av ordförandeskapets webbplats, som var en nyhet i det nordiska samarbetet. På Finlands initiativ inleddes också en reform av samarbetsorganens offentlighetsregler. Det centrala temat under Finlands ordförandeskap var Nordbon. Norge fortsätter under detta år med teman som likaså ligger medborgarna nära, såsom barn och ungdom, livsmedelssäkerhet och hållbar utveckling.

Pohjoismaat sopivat Suomen puheenjohtajuuskaudella yhteisestä kestävän kehityksen strategiasta, joka on maailmanlaajuisestikin uraa uurtava. Se on viittä maata sitova poikkihallinnollinen strategia, johon kuuluu seuranta- ja evaluointijärjestelmät. Strategia on pitkäjänteinen ja ulottuu vuoteen 2020 asti. Pohjoismaiden yhteinen kestävän kehityksen strategia kelpaa esimerkiksi sekä Euroopan unionille että tulevalle YK:n Johannesburgin huippukokoukselle. Pohjoismaat ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä, ja me aiomme pysyäkin etulinjassa tässä asiassa myös tulevaisuudessa. On hyvä tässäkin panna merkille, että tammikuussa julkaistussa World Economic Forumin kestävän kehityksen vertailussa Suomi sijoittui ensimmäiseksi maailman maiden joukossa ja muut Pohjoismaat melkein kaikki heti Suomen jälkeen.

Det nordiska samarbetets styrka ligger i dess förmåga att anpassa sig till nya omständigheter. Samarbetet utvecklades och fungerade bra under det kalla krigets tider, trots att man i Nordiska rådet då inte diskuterade säkerhets- och utrikespolitiska frågor. Vi utvecklade samarbetet på andra områden och vi hade en synnerligen aktiv och synlig roll som grupp i FN. Norden fortsatte att utvecklas under den europeiska ekonomiska gemenskapens tid trots att Danmark drog sig ur Efta och anslöt sig till EEC.

Norden är starkt också i dag även om de nordiska ländernas relationer till EU inte är identiska. Till en av de stora framgångarna under fjolåret hörde att den nordiska passunionen inkorporerades i Schengen. Den nordiska samhörighetens symbol, den fria rörligheten, som varit i kraft i över 45 år, är nu en del av EU:s system.

De nordiska länderna har sedan början av 90-talet stött det mångsidiga återuppbyggnadsarbetet i de baltiska länderna. Vi stöder kraftigt de baltiska ländernas medlemskap i Europeiska unionen. Vi är beredda att fortsätta ett jämbördigt 8-landssamarbete med Estland, Lettland och Litauen också efter det att de har anslutit sig till Europeiska unionen. Lika viktigt är det att fortsätta och befästa närområdessamarbetet med nordvästra Ryssland. Detta ingår i EU:s politik för den nordliga dimensionen som de nordiska länderna gemensamt har byggt upp och fört framåt.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaat ovat viime syksystä lähtien vahvistaneet yhteistyötään entisestään, niin kuin sovimme Imatran pääministerikokouksessa. Ruotsin ja Tanskan pääministerit yhdessä Suomen kanssa ovat valmistelleet EU:n huippukokouksia, Islantia ja Norjaa pidetään tästä neuvonpidosta informoituina. Niinpä kokoonnuimme ennen Barcelonan huippukokousta täällä Helsingissä, kolmen maan pääministerit, ja lähetimme yhteisen kirjeen pääministeri Aznarille, jossa toimme esiin omia painotuksiamme. Huomattava osa näistä näkyi myöskin Barcelonan päätöksissä. Yhdessä toimien Pohjoismaat voivat Euroopan unionissa ja muilla foorumeilla vaikuttaa aloitteentekijöinä ja positiivisena voimana. Me haluamme ajaa unionin yhteistä etua ja tuoda esille myös meille tärkeitä kysymyksiä. Sitä varten me haemme aloitteillemme tukea kaikista unionimaista ja laajemminkin. Tulokset osoittavat, että pohjoismaisella yhteistyöllä on juuri nyt tilausta niin eurooppalaisesti kuin yleismaailmallisestikin.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Edeltävä puhe oli siis SDP:n eduskuntaryhmän rivijäsenen kannanotto. Nyt tulee varsinainen virallinen puheenvuoro siitä ryhmästä. (Naurua)

Geografialle emme mahda mitään. Pohjoismaiden yhteistyö on selvää kuin puhdas vesi. Poliittisesti harva on siitä sen vuoksi enää kiinnostunut, kun aiemmasta välttämättömyydestä on tullut itsestäänselvyys. Havaitsemmeko siellä lehterillä intoa hehkuvia, Kavakun käyneitä ulkoministeriön nuoria prospektiivisia virkamiehiä viemässä liekkiä eteenpäin pohjoismaisessa yhteistoiminnassa?

Viimeksi eduskunnan ajankohtaiskeskustelu aiheesta järjestettiin vuosi sitten. Mihin operatiivisiin toimenpiteisiin se johti? Vakavasti: kuinka monta ystävää tai reaalista yhteistyökumppania 200 kansanedustajalla on parhaillaan kussakin Pohjoismaassa henkilökohtaisesti?

Pamfletteja ja innostavia tulevaisuuden visioita Pohjoismaiden yhteistyön syventämisestä ei ilmesty. Selvitysmiesten raporteissa tai harvalukuisissa mietinnöissä ei ole kuvauksia naapurimaidemme sosiaalisista keksinnöistä. Virkamiehet usein eivät täsmällisesti tiedä, mikä on kehityksen suunta kussakin massa, kuten ennen tiesivät. Laajamittaisen ystävyyskuntatoiminnan sisällä ei ole elävää koulujen, työpaikkojen, urheiluseurojen, kansalaisjärjestöjen, harjoittelijoiden tai kielikurssilaisten vaihtoa, saati perheystävyyksiä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on silti käsite, vauraat valtiot, jotka ovat pyrkineet myös jakamaan vaurautta kohtalaisen tasaisesti. Ne ylläpitävät maksutonta opetusta yliopistoihin asti, liki maksutonta perusterveydenhoitoa, kattavaa päivähoitoa, halvahkoa joukkoliikennettä, laajaa yhteiskunnan omistamaa asuntopoolia ja yhteiskuntaa, jossa naisten asemaa vahvistetaan yhä ja kaikilla tasoilla miestenkin tuella. Ne sijoittavat tieteeseen ja taiteeseen enemmän kuin renessanssiajan ruhtinaat aikanaan.

Tämä historiallisesti vapaan talonpojan, kapitalismin protestanttisen etiikan omaksuneen kaupunkiporvarin ja järjestäytyneen työläisen muodostaman kolmikannan varaan ajautuva valtiomuoto on säilytettävä, kun esimerkiksi Aasian suuret kansat etsivät tapaa, jolla hoitaa suurperheidensä murtumisen jälkeen jäävät vanhuksensa, lapsensa, vammaisensa ja sairaansa. Sieltä he tulevat katsomaan sekä Yhdysvaltojen yksityisiä järjestelmiä, Saksan sosiaalivakuutukseen nojaavaa järjestelmää että Pohjoismaiden hyvinvointivaltiota, joka on kaikkein kilpailukykyisin ja tasa-arvoisin.

Toiseksi, maidemme välillä on vallinnut kohta 200-vuotinen rauha. Se maailmansodan jälkeinen 50-vuotinen yhteistyö, jota Pohjoismaiden neuvosto edustaa, on oleva esimerkki Itämeren alueen maiden tulevalle rauhanomaiselle yhteistyölle. Se ei ole enää saksalaisten kalparitarien, ruotsalaisten huovien tai Neuvostoliiton ohjuksin yksinvaltiudella hallittu, ulkopuolisilta suljettu meri. Euroopan yhteisössä se tulee olemaan renessanssin ja valistuksen meri, jossa huolehditaan tieteen, taiteen ja köyhän kansan kukoistuksesta.

Pohjoismaiden on uudelleen rohjettava toimia yhdessä. Ruotsin kielestä on pidettävä huolta. Norjan kaasun on voitava virrata ympäriinsä, niin kuin Tanskan kinkut ovat rekoittain kulkeneet lävitsemme Muurmanskiin asti. (Naurua) Autonomiset alueet — Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti, kuten myös Huippuvuoret — ovat maailmanlaajuisia esimerkkejä nousevista korkeakulttuureista ja tunnettuja aboriginaalien oikeuksia korostavista piirteistään.

Meidän on yhteisesti suunnattava pohjoismaiset voimat lähialueillemme Kaliningradista Arkangeliin, Novgorodista ja Pietarista Muurmanskiin, vahvistettava yliopistojen yhteistyötä, turismia, henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden kehittymistä eikä vain pohdittava öljy- ja kaasukenttiä, metsänhakkuita, timantteja tai muita kaivannaisia. Geografian vuoksi ystävät on haettava läheltä eikä yksinomaan kanaalin tai Atlantin takaa.

Arvoisa puhemies! Sosiaalisia innovaatioita on tuettava. Emme nyt pyri tuhatvuotisiin päätöksiin. Yhdessä voisimme vahvistaa hyvinvointivaltiotamme, esimerkiksi yhteistoimin päättää asunnottomuuden poistamisesta Pohjoismaissa kymmenessä vuodessa, ryhtyä huolehtimaan yksin asuvista, pitkäaikaistyöttömistä, tarpeettomiksi itsensä kokevista ihmisistä, puolittamaan itsemurhamme, kantamaan huolta peräkamarin pojista, tukemaan pitkiä avioliittoja ja yksinhuoltajia. Niin, me sosialidemokraatit ajattelemme, että olisi hyvä päästä pois protestanttisesta kapitalismista, ei protestantismista eikä protestista mutta äärikapitalismista ja liberalismista, eli hyväksyisimme työnteon mutta poistaisimme siihen liittyvän jatkuvan syyllisyyden tunteen.

Toivoisin teiltä ruotsinkielisiltä rohkeampaa ja innovatiivisempaa otetta pohjoismaiseen yhteistyöhön ja myös ruotsin kielen asemaan Suomessa. Ainakin koulutetun väen piirissä tulisi luoda tilanne Harri Nevanlinnan ehdottamaan tapaan, jossa kukin puhuisi omaa äidinkieltään yhteisissä kokouksissa, mutta kykenisimme kuuntelemaan toisen äidinkieltä. Eli: Puhukaa rohkeammin ruotsia meidän kanssamme. Yritämme sitten jotenkin ymmärtää paremmin teitä ja asemaanne.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Perinteemme ja yhteinen arvomaailmamme sitovat meidät edelleen vahvasti pohjoismaisiin naapureihimme. Pohjoismaisten parlamenttien välistä virallista yhteistyötä on harjoitettu 50 vuotta. Niin sanotussa Helsinki-sopimuksessa vuodelta 62 on kirjattu yhteistyön perimmäiseksi tavoitteeksi pohjoismaisten kansojen kulttuurin sekä oikeus- ja sisäasioiden yhteisyyden edistäminen.

Näin juhlavuonna voimme todeta, että Helsinki-sopimukseen kirjatut tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Näin on, vaikka kansainvälistyminen on avannut jäsenmaille koko maailman ja lähiympäristössämmekin Baltiassa ja Venäjällä tapahtuneet muutokset ovat tuoneet toiminnalle aivan uudenlaisia haasteita. Läheinen yhteydenpito Baltian neuvoston kanssa on jatkossakin tärkeää, mutta molemmilla neuvostoilla on myös erityisroolinsa yhteiskunnallisten ja poliittisten perinteiden pohjalta. Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian neuvoston yhteistyön on jatkuttava, mutta neuvostojen yhdistäminen ei voi tulla kysymykseen.

Pohjoismaisen yhteistyön jo vuosikymmenten takaiset merkittävimmät saavutukset, passivapaus ja vapaa työvoiman liikkuvuus sekä avoin hallintokäytäntö, ottavat vasta ensiaskeleitaan Euroopan unionissa. Siksi hyviä kokemuksiamme on tilaisuuden tullen soveltuvin osin markkinoitava myös EU:n suuntaan.

Suomi toimi viime vuonna Pohjoismaiden hallitustenvälisen yhteistyön puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakauden pääteemana oli Pohjolan kansalainen. Tavoitteena oli toteuttaa mahdollisimman selkeästi yksittäisiä kansalaisia palvelevaa politiikkaa. Vaikka me täällä puhumme parlamenttien ja hallitusten välisestä yhteistyöstä, täytyy toimintamme koitua kansalaisen jokapäiväistä elämää hyödyttäväksi.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä sitä, että Pohjolan kansalainen -teemaan liittyen käynnistettiin Suomen aloitteesta selvitys niistä käytännön ongelmista, joihin kansalaiset törmäävät asuessaan, työskennellessään ja opiskellessaan toisessa Pohjoismaassa. Me kansanedustajat olemme vuosien mittaan saaneet kuulla muun muassa paluumuuttajaeläkeläisten verotukseen liittyvistä epäkohdista, jotka saattavat estää koko paluumuuton. Selvitysmies Ole Norrback totesi julkistamassaan väliraportissa jo viime vuoden lopulla näiden käytännön ongelmien runsauden. Myös viime keväänä käynnistyneeseen Haloo Pohjola -neuvontapuhelimeen on tullut paljon kysymyksiä ja valituksia. Työtä siis pienissä, mutta tärkeissä kansalaisia koskevissa asioissa riittää.

Merkittävä yhteinen haaste on myös ympäristö- ja muun turvallisuuden edistäminen sekä Pohjolassa että varsinkin lähialueillamme. Yhä tärkeämmäksi on nousemassa myös kansainväliseen huumekauppaan liittyvän rikollisuuden torjunta. Kaikissa Pohjoismaissa koetaan sisäisen turvallisuuden puutetta. Tämä tuli ilmi kansalais- ja kuluttajavaliokunnan kansainvälisen rikollisuuden uhkakuvia käsitelleessä kokouksessa viime viikolla Oslossa. Yksi tarvittavan yhteistyön muoto rikollisuuden torjunnassa on yhteinen todistajansuojeluohjelma, josta muun muassa keskiryhmät ovat tehneet aloitteita.

Pohjoismaisen yhteistyön perinteisesti tärkeä osa-alue on kulttuuri. Se on myös keskustan mielestä tulevaisuudessa säilytettävä keskeisellä sijalla. Nordjobb, joka sinänsä on nuorisokulttuurin alueella hyvä keino tulla tuntemaan toisia Pohjoismaita, ei yksin riitä. Olennaista on, että Pohjoismaiden neuvosto voi luoda yhteyksiä niin, että myös muiden kanavien kautta jatkuvasti harjoitettavalle yhteispohjoismaiselle kulttuuritoiminnalle syntyy tilausta ja edellytyksiä. Pohjoismaisen kulttuurirahaston rooli on syytä muistaa tässä yhteydessä.

Pohjoismaiden neuvoston nykyisellä valiokuntajaolla pyritään vastaamaan entistä paremmin kansallisten parlamenttien valiokuntajakoon. Hyvä työn tehostamiskeino voisi myös olla entistä laajempi teemakokousten järjestäminen. Niihin voitaisiin kutsua niitä edustajia kansallisten parlamenttien vastaavista valiokunnista, jotka eivät kuulu Pohjoismaiden neuvoston valtuuskuntaan. Samoin myös ulkopuolisille asiantuntijoille voitaisiin teemakokousten ovet avata. Uskon, että näin vahvistettaisiin nimenomaan asioiden hoitamista sen sijaan, että energiaa ja aikaa kuluisi hallinnollisten rakenteiden itseisarvoiseen luomiseen.

Keskustan eduskuntaryhmän puolesta voin erityisellä ylpeydellä todeta, että keskustapoliitikot ovat aina olleet aktiivisia pohjoismaisessa yhteistyössä. Näistä keskustalaisista ja yhteispohjoismaisista arvoista, mukaan lukien ruotsin kielen asema maassamme, emme halua jatkossakaan luopua. Keskustan eduskuntaryhmän näkemys on, että EU:n laajentuessa on entistä tärkeämpää säilyttää nykyiset olemassa olevat luontevat yhteydet muihin Pohjoismaihin ja asioiden käytännön toteuttamisen kautta niitä entisestään vahvistaa.

Ärade fru talman! Jag vill till sist säga några ord på svenska.

Centerns riksdagsgrupp anser att i och med att Europeiska unionen utvidgas blir det ännu viktigare att bibehålla de naturliga kontakterna till de andra nordiska länderna och förstärka dem ytterligare genom praktisk handling. Våra traditioner, vår gemensamma värdegrund och öppna förvaltningskultur duger bra som förebild för samarbetet både med Baltiska församlingen och Europeiska unionen. Dessa utgångspunkter, som även innefattar svenska språkets erkända ställning i vårt land, är viktiga för centerpartisterna och något som vi i fortsättningen vill hålla fast vid.

Eero   Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Pohjoismainen yhteistyö ei elä omaa eristettyä elämää. Näin totesi viime vuonna pohjoismaiden yhteistyön uudistumista pohtinut niin sanottu Viisasten paneeli.

Elämme kasvavan kansainvälisen riippuvuuden aikaa, eikä pohjoismaista kumppanuutta ja sen merkitystä voi kansainvälisestä yhteistyöstä puhuttaessa väheksyä. Pohjoismainen yhteistyö saa kansalaisten vankan tuen. Ajankohtaiskeskustelut pohjoismaisesta yhteistyöstä eduskunnassa osoittavat, että pohjoismaiselle yhteistyölle on myös poliittinen tuki.

Pohjoismaalaiset ovat pitkään nauttineet monista eduista ja vapaasta liikkuvuudesta tavalla, jota Euroopan unionissa vasta tavoitellaan. Voimme olla ylpeitä yhteisistä työ- ja koulutusmarkkinoista, passivapaudesta, ympäristöyhteistyöstä ja monesta muusta seikasta. Nämä saavutukset ovat olleet osaltaan luomassa pohjoismaista hyvinvointia ja kilpailukykyä, luoneet alueen, jolla yksilöllä on vapaus valita asuinpaikkansa, kouluttautua ja tehdä työtä vapaasti. Vuosikymmenten työn jälkeen onkin nyt syytä pysähtyä arvioimaan saavutuksia ja kysyä, onko Pohjola nyt niin sanotusti valmis.

Selvitysmies Norrbackin antama raportti antaa tähän vastauksen. Käytännön ongelmia on hämmästyttävän runsaasti. Ihmiset ovat maasta toiseen muuttaessaan törmänneet ongelmiin niin henkilötunnuksissa, virkojen täytössä, pankkitiliasioissa kuin eläkkeissään. Vuosittain Pohjoismaiden välillä liikkuu siirtolaisina maasta toiseen noin 40 000 ihmistä. Ongelma ei siis ole vähäinen, vaan koskettaa lukuisia kansalaisia, kahta suomalaista keskikokoista kaupunkia väestöpohjaltaan. Vuosien aikana pohjoismainen yhteistyö on konkretisoitunut monin sopimuksin ja suosituksin. Selvityksen mukaan kuitenkin sopimukset ja oikeudet tunnetaan ja niitä myös toteutetaan huonosti, siis huom. huonosti tämän selvityksen mukaan, ei hyvin, niin kuin sopisi olettaa. Hyvä tarkoitus on usein jäänyt toteutumatta tehtyjen päätösten seurannan ja aikataulujen puutteellisuuden vuoksi. On tärkeää, että tiedotusta ja koulutusta kansalaisten oikeuksista ja sopimuksista lisätään. Päätösten toteuttaminen ja seuranta eivät voi jäädä ilmaan. On luotava näköjään selkeä aikataulu päätösten toteuttamiselle ja nimettävä seurantavastuut.

Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudella käynnistetty selvitystyö antaa avaimet uudistaa pohjoismaista yhteistyötä kaikkien kansalaisten eduksi. Pohjoismaisen yhteistyön on siirryttävä juhlapuheista konkreettiseksi pohjoismaalaisten elämää ja liikkumista helpottavaksi toiminnaksi.

Pohjoismaiden neuvoston toimintaa on lähdetty uudistamaan viime vuonna Viisaiden miesten raportin pohjalta. Osana uudistusta on palattu sektorikohtaisiin valiokuntiin tavoitteena tiivistää yhteistyötä ministerineuvoston ja kansallisten parlamenttien valiokuntien kanssa, siis myös tämän talon valiokuntien kanssa. On vielä liian aikaista arvioida, miten uudistus tehoaa, mutta tehostamiseen on kuitenkin pyrittävä.

Kaikki Pohjoismaathan ovat tunnetusti valinneet oman tiensä Nato-, EU- ja Emu-poluilla. Tästä eri seuroihin kuulumisesta aiheutuu pohjoismaiden yhteistyölle haasteita, jotka aikaa myöten voidaan voittaa. Euroopan unionin ja Naton laajeneminen eivät vähennä, vaan päinvastoin lisäävät pohjoismaisen yhteistyön tarvetta. Pohjoismailla on monia yhteisiä etuja valvottavanaan unionissa, avoimuuden lisäksi myös Suomen aloite pohjoisesta ulottuvuudesta. EU:n pohjoinen ulottuvuus vahvistaa pohjoisen alueemme yhteistyötä. Se edellyttää kaikkien, myös unioniin kuulumattomien maiden sitoutumista hankkeeseen. Alueellinen yhteistyö ei voi rajoittua kuitenkaan vain Pohjoismaiden kesken tehtävään yhteistyöhön. Pohjoismaiden neuvoston konservatiiviryhmä on aktiivisti edistänyt Baltian maiden osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Viimeaikainen maailman tilanteen kehitys on nostanut myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kriisinhallinnan ja terrorismin vastaisen työn entistä kiinteämmäksi osaksi päivänpolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikasta ja kriisinhallinnasta on kasvamassa keskeinen osa EU-toimintaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee ottaa entistä kiinteämmäksi osaksi myös pohjoismaista yhteistyötä.

Katja  Syvärinen  /vas:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Monen mielestä pohjoismaisen yhteistyön merkitys väheni, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin. Ja totta on, että EU-maiden kattava ja tiivis yhteistyö vaikuttaa toimintaan myös muilla foorumeilla. Silti vasemmistoliiton mielestä ei kuitenkaan voida sanoa, että pohjoismaisen yhteistyön tarve olisi vähentynyt. Pohjola on luonteva ja ehkäpä vähän arkinen sekä usein myös ruohonjuuritasolla toimiva arvoyhteisö, jonka puitteissa voimme oppia toisiltamme ja hyödyttää toisiamme.

Pohjoismaiden yhteistyö ja pohjoismaalaisuus eivät ole ylhäältä annettua vain virkamiesten, järjestöjen tai päättäjien kokoustamista ja papereiden vaihtoa, vaan se on kansalaisille jokapäiväistä arkea. Eikä Pohjoismaiden yhteistyö rajoitu vain aikuisten toimintaan, vaan siinä on tilaa myös nuorille.

EU:n laajentuessa ja suurten jäsenmaiden nähtävästi liittoutuessa entistä useammin edistämään omia painotuksiaan on selvää, että myös pienten maiden kannattaa etsiä uusia yhteistyömuotoja. Pohjoismaiden yhteistyö EU:n sisällä on meille mahdollisuus, eikä siitä ole syytä tehdä mitään kiinteää ja rajoittavaa blokkia. Yhteistyö on parhaimmillaan normaalia pohjoismaisten visioiden ja yhteisistä arvoista ja arjesta tulevien asioiden yhdessä ajamista.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kansainvälisestikin tunnettu tavaramerkki, ja siitä meidän kannattaa pitää kiinni. Eikä kyse ole vain etuuksista tai hyvinvointipalveluista, vaan Pohjoismaat ovat vapaaehtoisesti myös harmonisoineet lainsäädäntöään oikeus- ja sisäasioissa. Näin laajassa mielessä ymmärretyn pohjoismaisen mallin me olemme luoneet yhteisen historiallisen kokemuksen varaan toisiltamme oppia ottaen. Monelta osin keski- tai eteläeurooppalaiset mallit eivät sovikaan meille, ja siksi harmonisointiin EU:n puitteissa tulee suhtautua varoen.

Ärade talman! Även om man kommer från en ort i Finland, där man till vardags knappast har att göra med språk som talas i de övriga nordiska länderna, kan man ändå säga att förutom vår finländska och europeiska identitet — och i framtiden allt mer globala medborgarskap — så har vi alla en nordisk identitet. Vi uppskattar och är stolta över samma saker — vår tillsvidare ganska rena natur, vår goda grundutbildning, våra samhällens relativa säkerhet och jämlikheten som är en grundsten i de nordiska länderna.

Därför skakade fallet Fadime oss alla och inte bara i Sverige. Fadime, en ung flicka, miste sitt liv när hon höll fast vid sina nordiska rättigheter. Alla är ännu inte lika jämlika, alla går ännu inte lika säkra, inte ens här i Norden. Och detta gäller inte bara invandrarkvinnorna, utan kvinnornas ställning överhuvudtaget. För mycket våld förekommer bakom låsta dörrar i det privata. Fadime påminde oss om att jämlikhet och säkerhet inte är rättigheter som hålls vid liv bara genom att nämnas i festtal, man måste hela tiden jobba för dem.

Pohjoismaisia oikeuksiaan puolustaneen Fadimen surma järkytti meitä kaikkia. Oikeuksien puute ei koske vain maahanmuuttajanaisia, vaan kotiväkivalta koskettaa valitettavasti edelleenkin liian monia naisia aivan taustasta riippumatta. Me emme saa antaa Fadimen tapausta välineeksi niille oikeistopopulistisille liikkeille, jotka viime aikoina ovat nostaneet päätään Pohjoismaissa.

Vuosittain noin 40 000 ihmistä muuttaa Pohjoismaiden sisällä. Siten monet joutuvat käytännössä kokemaan, miten hyvin tai huonosti pohjoismainen yhteistyö koulutuksen, työelämän, eläke- ym. asioiden hoidon tasolla toimii. Lähettiläs Ole Norrback sai viime vuonna Pohjoismaiden neuvostolta tehtäväksi selvittää, miten erilaiset pohjoismaiset sopimukset käytännössä toimivat. Raportista voi todeta, että puutteita on monien päätösten käytännön toteutuksen suhteen.

Toinen aloite, jonka tarkoitus on ollut selvittää, miten pohjoismaalaisuus toimii käytännössä, on Haloo Pohjola, joka on pohjoismaisen ministerineuvoston projekti, jota tehdään yhdessä Pohjola—Norden-yhdistysten kanssa ja jonka puitteissa kansalaiset voivat ottaa itse yhteyttä, kertoa ongelmistaan ja esittää parannuksia. Tämän tyyppiset aloitteet ja projektit pitävät osaltaan huolta siitä, että pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessakin on ankkuroitu ihmisten arkeen ja se kehittyy edelleen uusien tarpeiden myötä.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisella yhteistyöllä on vastakin elävä sisältö, jos me sitä haluamme.

Pehr Löv /r:

Värderade fru talman! Jag kommer att tala endast svenska och det beslutet tog jag redan innan riksdagsledamot Taipale höll sitt goda och uppiggande anförande. Jag kan lova att vår riksdagsgrupp bjuder på gratis språkbad åt alla som så önskar i det här huset.

Vi hedrar i dag Nordens dag med en aktualitetsdebatt i riksdagen. Vi kunde samtidigt fira välfärdssamhällets dag och de öppna gränsernas dag, så pass typiskt nordiska är också de fenomenen.

Men hur är det med gränslösheten för den enskilda nordenmedborgaren? Vi har ju konventioner som skall trygga nordbornas rättigheter vid flyttning mellan länderna. Det gäller sociala förmåner, arbetsmarknad, utbildning och annat. Tyvärr har det visat sig att medborgarna har blivit besvikna när de flyttat. Ländernas myndigheter har inte känt till gällande bestämmelser eller så har de annars varit ovilliga att hjälpa. 40 000 nordbor flyttar årligen mellan våra länder, så det är en skam att beslutsfattarnas goda vilja att skapa ett gränslöst Norden inte i verkligheten har gått i uppfyllelse. Missnöjet har gällt studiestödet, beskattningen av pensioner, överföringen av pensionsrätt, personnummeranvändningen över gränserna, ambulanssamarbetet, de handikappades rättigheter i annat nordiskt land, gireringen av pengar mellan länderna som förorsakar stora kostnader, yrkesbehörigheten, bilskattens stora variaton och tullbestämmelserna som leder till att bilar inte kan tas med vid flyttning från land till land. Listan kunde göras mycket längre.

Signalerna har fångats upp av Finlands regering och Finlands orförandeprogram 2001 i Nordiska ministerrådet tog upp nordbornas rättigheter som ett centralt tema. Utredningsmannen och ambassadören Ole Norrback kunde i sin mellanrapport visa på stora brister i kunskap och praktisk implementering av våra samarbetsavtal. I mellanrapporten ger han en serie förslag för att förbättra uppföljningen av besluten i Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet så att de i framtiden leder till fungerande konventioner. Norrback kommer med i grunden enkla förslag, såsom att fastställa en tidtabell för verkställigheten och en årlig rapport från Nordiska ministerrådet till parlamentarikerna om resultaten.

Svenska riksdagsgruppen påminner om att vi har tillsynsmyndigheter i Finland, justitiekanslern och justitieombudsmannen, som har haft för lite arbete när det gäller nordbornas rättigheter. Detta skall vi alla tänka på vid rådgivningen för våra klienter.

Ett superexempel på de frivilliga organisationernas effektiva arbete i Norden är Hallå Norden-telefonservicen. Det här är en serviceform för dem som är i beråd att flytta eller har flyttat från ett nordiskt land till ett annat. Servicen upprätthålls för tillfället av Pohjola-Norden och har rönt mycken uppskattning och används livligt. Vi måste se till att de ekonomiska ramarna för Hallå Norden tryggas och kan utvecklas till en informationscentral som är vida känd över hela Norden.

Det nordiska samarbetet upplevde en renässans när de nordiska statsministrarna i fjol samlades i Imatra och kom överens om att träffas före varje EU-toppmöte. Norge och Island inbjuds också till de här träffarna. På det här sättet kan de nordiska värderingarna försvaras mera kraftfullt i EU.

Höstens rådssession i Köpenhamn utgjorde en manifestation för det återuppvaknande nordiska samarbetet. Majoriteten av de nordiska ländernas ministrar fanns på plats. Finlands ministrar hade ordförandeposten och Finland fick mycket beröm för sitt agerande. Vi levde under sessionen i dyningarna efter katastrofen den 11 september och alla kände trots terroristhotet i världen en liten lyckokänsla över att bo i Norden och kunde ta konstruktiva beslut för att befästa vår fortsatta välfärd.

Ett sådant beslut skall jag speciellt plocka fram. Sebarheten av grannlandsteve i den digitala världen i Norden. Svenska riksdagsgruppen har konsekvent arbetat för att trygga överföringen av Sveriges teve till Finland. Denna sebarhet har stor betydelse för livskvaliteten och befäster en nordisk kulturgemenskap. Frågan har varit svår att föra vidare i myndighetsmaskineriet på grund av tekniska och upphovsrättsliga problem. Nu har vi de principiella lösningarna och kunde vid ett möte under mitt personliga ordförandeskap mellan ansvariga ministrar och parlamentariker fatta ett politiskt beslut om förverkligande. Enligt överenskommelsen skall avtalen gällande public service-kanalernas sebarhet vara avklarade två år innan de digitala signalerna slocknar och de bilaterala förhandlingarna förs så att framför allt Finland och Sverige skall kunna trygga den nuvarande sebarheten för public service-kanalerna. Det här var ett exempel på resultatpolitik i Nordiska rådets arbete. Finland har nu också en helsvensk tv-kanal som med säkerhet skulle bli ett intressant och unikt fönster mot Norden om den ingick som public service i de nordiska ländernas tv-utbud.

Talman! I år handhar Finland presidentskapet för Nordiska rådet, det år när vi firar 50-årsjubileumet av Nordiska rådets grundande. Vi får orsak att både fira och analytiskt belysa det nordiska samarbetet under 50 års tid. Vi skall också se till att göra det nordiska mera känt under ledning av vår entusiastiska president Outi Ojala. Mycket talar för att vi får uppleva ett framgångsrikt och synligt år av nordiskt samarbete.

Rauha-Maria Mertjärvi /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Suomi toimi viime vuonna Pohjoismaiden hallitustenvälisen yhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskauden pääteemana oli Pohjolan kansalainen. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä pohjoismaisessa yhteistyössä ja Pohjoismaiden neuvoston työssä pohjoismaalaisen kansalaisuuden tosiasiallisen toteuttamisen tukeminen on edelleen tärkeä tavoite. Vapaa muutto- ja työoikeus ovat olleet kirjattuina sopimuksiin jo 50 vuoden ajan eli koko Pohjoismaiden neuvoston olemassaolon ajan, mutta ne eivät ole toteutuneet käytännön esteiden vuoksi.

Suomen Oslon-suurlähettilään Ole Norrbackin johdolla on tehty tutkimusta, jossa on kartoitettu pohjoismaalaisen kansalaisuuden käytännön ja normitason esteitä ja puutteita. Pääasiassa nämä esteet liittyvät tutkimuksen mukaan sosiaalilainsäädäntöön, verotukseen ja eläkkeisiin. Lisäksi pohjoismaisille kansalaisille aiheutuu ongelmia koulutusjärjestelmien ja tutkintovaatimusten vastaamattomuudesta. Vihreä eduskuntaryhmä uskoo pohjoismaisen kansalaisuuden tiellä olevien käytännön esteiden poistuvan tiedottamisen, virkamiesten kouluttamisen ja sopimusten toteutumisen systemaattisen seurannan kautta.

Toinen ajankohtainen Pohjoismaita yhdistävä huoli on Sellafieldin ydinvoimalan radioaktiiviset päästöt Pohjanmereen. Päästöissä on kysymys erittäin radioaktiivisesta aineesta, jonka puoliintumisaika on huomattavan pitkä. Päästöistä on havaittu merkkejä Barentsinmerellä ja Islannin merialueilla asti. Rannikkoseudun asukkaat ovat aivan aiheellisesti huolissaan asuinympäristönsä tilasta. Pohjoismaiden ympäristöministerit ovat yhdessä viime syksynä ilmaisseet huolensa Britannian hallitukselle. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo Pohjoismaiden jatkavan yhteistyössä neuvotteluja Britannian hallituksen kanssa ja pitävän asiaa esillä tapaamisissaan.

Rasismin ja muukalaisvastaisuuden vastainen työryhmä on työssään pitkällä, ja tarkoitus on päästä yhtenäiseen korkeaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen tasoon. Tällä hetkellä on kuitenkin alue, jolla ihmisoikeuksia enenevässä määrin loukataan. Tarkoitan Pohjoismaissa ja muualla lähialueillamme tapahtuvaa nais- ja lapsikauppaa. Ihmiskauppa on tämän päivän orjuutta. Uhrit joutuvat käytännössä prostituoiduiksi ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi. Suurimmassa vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi ovat työttömät, köyhät ja eri tavoin muuten syrjäytyneet naiset ja nuoret tytöt. Naiskauppa on heti ase- ja huumekaupan jälkeen maailman suurin järjestäytyneen rikollisuuden muoto.

Kuluvana vuonna Pohjoismaat ja Baltian maat toteuttavat yhteistyössä naiskaupanvastaisen tiedotuskampanjan. Kampanja on suunnattu kolmeen Baltian maahan ja myös Pohjoismaihin. Kampanjaa koordinoi balttilais-pohjoismainen työryhmä, ja se rahoitetaan yhteispohjoismaisesta budjetista. Kampanja pitää sisällään väestölle suunnattua tiedottamista, Pohjoismaiden poliisien välistä tiedonvaihtoa sekä asian etenemisen seurantaa poliittisella tasolla. Kampanjan valmistelussa keskeinen osa on ollut pohjoismaisten oikeusministerien yhteistyöllä. Yhtenä asiaa eteenpäinvievänä tekijänä on ollut myös Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattisen ryhmän viime kesänä asiasta tekemä jäsenehdotus.

YK:n arvion mukaan jopa 4 miljoonaa naista joutuu vuosittain naiskaupan uhreiksi ja joka vuosi puoli miljoonaa heistä ajautuu Länsi-Eurooppaan. Naiskaupan arvioidaan kasvavan koko ajan sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön tutkimusten mukaan noin 2 000 Baltian maiden asukasta päätyy vuodessa ihmiskaupan uhreiksi. Erityinen ongelma siirtolaisjärjestön Iom:n mukaan on ihmiskaupan lisääntyminen Baltiasta Pohjoismaihin, erityisesti Suomeen ja Ruotsiin. Nämä tiedot osoittavat, että tällä alueella tarvitaan vielä tiiviimpää ja konkreettisempaa yhteistyötä.

Arvoisa rouva puhemies! Jo meneillään oleva Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen kampanjointi naiskauppaa vastaan on pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan. Ongelma on yhteinen, koskee perusihmisoikeuksien toteutumista ja vaatii eri maiden viranomaisten tietojenvaihtoa ja yhteistyötä sekä lainsäädännön yhtenäistämistä.

Muita vastaavia vihreää eduskuntaryhmää ilahduttavia yhteispohjoismaisia, liikkeelle lähdössä olevia hankkeita ovat lapsipornon Internet-levityksen estämiseen tähtäävien toimien sekä siirtolaisnaisiin kohdistuvan väkivallanvastaisten toimien yhteispohjoismainen koordinointi.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Yksilöt, perheet ja maat viettävät juhlapäiviä ja juhlavuosia. Pohjoismaat juhlistavat tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston kautta tehdyn yhteistyön 50-vuotista taivalta. Neuvoston juhlaistunto järjestetään lokakuussa Helsingissä. Juhlien väliin mahtuu kuitenkin arki. Tätä arjen elämää me Pohjoismaiden kansalaiset olemme vuosikymmenten ajan jakaneet.

Ymmärrämme toisiamme, koska olemme juurtuneet saman kaltaiseen historialliseen maaperään. Demokratiaa on puolustettu ja laajennettu, ihmisoikeuksista on haluttu pitää kiinni vaikeissakin olosuhteissa sekä korostettu tasa-arvoisuuden ja ympäristönsuojelun tärkeyttä.

Hyvinvointiyhteiskunnan luominen ja puolustaminen on keskeinen osa pohjoismaista elämää ja yhteenkuuluvuutta. Tämä malli on edelleen osittaisesta rapautumisesta huolimatta hyvä vientituote ja esimerkki monelle muulle maalle.

Pohjoismaissa on myös onnistuttu hyvin hoitamaan erilaisten vähemmistöjen asiat. Kotoisen Ahvenanmaamme itsehallintomalli soveltuisi monen kriisipesäkkeen ratkaisuun.

Pohjoismailla, myös Suomella, on ollut tärkeä rooli rauhanturvaamisessa maailmalla, ja monet poliitikot ovat sovitelleet ansiokkaasti kriisipesäkkeiden tilannetta. Näitä ongelmia tuntuu edelleen riittävän, ja siksi aktiivista tarjontaa näihin haastaviin tehtäviin kannattaa jatkaa. Suomestakin löytyy kokeneita sovittelun ja diplomatian ammattilaisia. Pohjoismaathan ovat edelleen hyvässä maineessa maailmalla.

Ärade fru talman! Finland har utgående från egna perspektiv och genom samarbete befäst den samhälleliga välfärdsmodellen, Nordiska rådets nya struktur utgör ett svar på dagens nya utmaningar som bland annat globaliseringen för med sig. Växelverkan mellan de nationella parlamenten och Nordiska rådet kan förbättras genom att samarbetet intensifieras. Den nationella förankringen skall förbättras så att de nationella utskottens arbete beaktas på den nordiska agendan.

Utredningen om medborgarnas rättigheter har visat att det i praktiken finns många problem och hinder och att de nordiska avtalen och besluten inte alla gånger förverkligas i praktiken. Därför välkomnar kristdemokratiska riksdagsgruppen den av ambassadör Norrback ledda utredningen om medborgarnas rättigheter. Det politiska samarbetet i Norden har möjlighet till en mera central roll om vi så vill.

Pohjoismaiden neuvostonkin on seurattava tarkoin aikaansa. Tästä osoituksena on uudistus viiden sektorivaliokunnan suuntaan. Toiminnan tuleekin keskittyä Pohjolan kansalaisten jokapäiväiseen elämään liittyviin kysymyksiin. Niitä ovat työllisyysasiat, sosiaaliturvakysymykset, opiskelu- ja verotusasiat. Myös saumaton yhteistyö yritysten välillä ja sitä kautta työtilaisuuksien luominen ja pitäminen Pohjoismaissa on hyvinvointimme ja peruspalveluittemme kannalta välttämätöntä. Lisäarvo yhteistyöstä koituu kansalaisten hyväksi ponnistaen yhteisestä kulttuurista, koulutuksesta, kieliyhteydestä ja tasa-arvosta.

Erilaisista turvallisuus- ja EU-ratkaisuista huolimatta kaikki Pohjoismaat ovat sitoutuneet yhteistyöhön. Uuden mausteen tähän perheyhteyteen tuo kolmen Baltian maan hakeutuminen Pohjoismaiden ja EU:n suuntaan. Tämä nostaa esiin kysymyksen yhteisestä kielestä. Tulokkaat tulee ottaa myönteisesti vastaan, mutta perinteisessä pohjoismaisessa yhteistyössä tulee kuitenkin säilyttää yhdistävä kielemme. Itämeri liittää yhteistyöhön myös suurvalta Venäjän, Saksan ja Puolan. Itämeren suojelu on edelleen suuri haaste kaikille alueen maille.

EU:n näköpiirissä olevan laajentumisen merkitystä korostaa myös Imatralla tehty päätös yhteistyön tiivistämisestä kolmen unioniin kuuluvan Pohjoismaan kanssa. Suomen, Ruotsin ja Tanskan pääministerit pitävät toisensa ajan tasalla aina ennen Eurooppa-neuvoston kokouksia. Tämä ei ole blokkiutumista vaan perheneuvotteluun verrattava tapaaminen. Jatkukoon pohjoismainen yhteistyö Pohjolan kansalaisten ja koko Euroopan hyväksi. Toivotan voimia ja viisautta työssä mukana oleville kollegoille ja virkamiehille.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on vuosikymmenten aikana tarjonnut Suomelle kanavan kansainväliseen rajattomaan kanssakäymiseen pohjoismaisten naapuriemme kesken. Mittavin osoitus tästä rajattomuudesta ovat olleet sadattuhannet Ruotsista 1950-luvulta lähtien työtä ja parempaa elintasoa hakeneet siirtolaiset.

Suomalaisille poliitikoille Pohjoismaiden neuvoston kokoukset antoivat mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä ja keskustella. Tosin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tullessa keskustelunaiheeksi suomalaisedustajilta niin sanotusti kissa varasti kielen.

Pohjoismainen yhteistyö on selvästi kärsinyt siitä, että osa Pohjoismaista kuuluu EU:hun ja osa on sen ulkopuolella. Suomen, Ruotsin ja Tanskan kesken ei ole valitettavasti päästy riittävän kiinteään yhteistyöhön Euroopan unionin toiminnassa, ja ainakin Suomen poliittinen johto on käsitykseni mukaan tyrmännyt ajatukset pohjoismaisesta blokista EU:ssa. Millä toisilla unionin jäsenmailla voisi olla yhtä paljon yhteistä Suomen kanssa kuin muilla Pohjoismailla? Perussuomalaisten mielestä Suomen tulisi ottaa aktiivinen rooli tämän niin sanotun blokin luomiseksi ja laajentumisen toteuduttua sitä voitaisiin laajentaa Itämeren alueen blokiksi, johon voisivat Pohjoismaiden lisäksi kuulua Baltian maat ja mahdollisesti Puola. Tämä olisi mielestämme todellinen pohjoinen ulottuvuus.

Selvitysmies Ole Norrbackin johtama, Pohjoismaiden ministerineuvoston nimittämä työryhmä julkaisi jokin aika sitten väliraporttinsa pohjoismaisen yhteistyön käytännön ongelmista ja niiden korjaustarpeista. Toiminnassa oli ollut suurena apuna Norden-yhdistysten ylläpitämä Haloo Pohjola -puhelin, johon useissa puheenvuoroissa on viitattu. Tähän eri maiden kansalaiset saivat ilmoittaa havaitsemistaan ja kokemistaan ongelmista pohjoismaisen yhteistyön toimivuudessa. Ongelmia löytyikin rutkasti. Niitä löytyi jopa itsestäänselvyytenä pidetyn vapaan liikkuvuuden lisäksi muuttotiedotuksesta, pankkiasioinnista, tuloverotuksesta, eläkeasioista, sosiaalivakuutuksen toimivuudesta ja työnhausta, muutamia yleisimpiä mainitakseni.

Olen itsekin joutunut lukuisia kertoja auttamaan ihmisiä, jotka ovat kokeneet vääryyttä tai jääneet vaille oikeutta paluumuuton jälkeisissä eläkejärjestelyissä tai sosiaalietuusasioissa. Pahimpana itse olen kokenut eläkkeiden verotuskäytännön eriarvoisuuden Suomen ja Ruotsin välillä silloin, kun eläkettä maksetaan molemmista maista. Sama ongelma näyttää olevan myös Norjan ja Tanskan välillä. Myös pankkien maksuliikennerahastus tuntuu käsittämättömältä, varsinkin kun sitä usein hoitaa Pohjoismaat kattava pankki Nordea.

Perussuomalaisten mielestä puitteet ja mahdollisuudet poliittisen yhteistyön laajentamiselle ja vahvistamiselle Pohjoismaiden välillä lisääntyvät jatkuvasti. Kun myös Norja ja Islanti soveltavat laajasti EU-normeja kansallisissa säädöksissään, ei Euroopan unionin jäsenyys tai sen puute voi olla todellinen este pohjoismaisen yhteistyön syventämiselle ja toimivuuden parantamiselle. Tarvitaan kaikkien jäsenmaiden poliittinen sitoutuminen siihen, että maiden keskushallinnot puuttuvat havaittuihin ongelmiin ja myös viipymättä ryhtyvät niitä korjaamaan. Tällöin pohjoismainen yhteistyö voidaan palauttaa jälleen arvoonsa ja luoda siitä esimerkki muullekin Euroopalle.