Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Entisenä — korostan, entisenä — reviisorina, tilintarkastajana ja sisäisenä tarkastajana, kiinnitän tässä kuntalain uudistuksessa huomiota nimenomaan tilintarkastuskohtaan, ja olen pannut asiasta paperille seuraavaa:

Sisäisen valvonnan tarpeellisuus ollaan nyt vihdoinkin ottamassa vakavasti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että valtuusto antaa ohjeet eli päättää kunnan ja kuntakonsernin valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sen lisäksi, mitä lain perusteluissa esiin tuodaan, on paikallaan korostaa seuraavia asioita:

Kuntalain perusteissa tulee olla selkeästi sanottu, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toiminnan tulee perustua kunnassa eri vastuualueille ennalta laadittuihin suunnitelmiin, joissa lähtökohtana ovat valtuuston vahvistama talousarvio, nykyinen organisaatio, taloustilanne, tehdyt sitoumukset ja päätökset sekä tiedossa olevat ulkoiset ja sisäiset uhkatekijät unohtamatta koko kuntakonserniin kuuluvien yksiköiden toiminnan vaikutusta peruskuntaan. Kunnanhallituksen on varmistettava, että valvonnasta ja riskienhallinnasta syntyy kirjallista dokumentointiaineistoa, jonka pohjalta johtavien viranhaltijoiden toimesta laaditaan määräajoin yhteenvetoraportit merkittävistä poikkeamista tai riskeistä lautakunnille, johtokunnille, kunnanjohtajalle ja kunnanhallitukselle toimitettavaksi.

Arvoisa puhemies! Kunnanhallitukselle on erittäin merkityksellistä saada kirjallista tietoa pitkin vuotta valvonnan tuottamista huomioista, jotta se voi täyttää lainmukaisen velvollisuutensa raportoida toimintakertomuksessa kertomusvuoden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä sekä arvioida tulevaa kehitystä. Oleellista on myös se, että hallitus itse muodostaa toimintakertomukseen näkemyksensä riskeistä. Perusteluissa tulee myös korostaa toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen ajantasaista seurantaa sekä palvelutarpeiden muutosten ennakointia.

Ongelmaksi saattaa muodostua kuntien omistamista osakeyhtiöistä saatava sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan dokumentoinnin sisältö. Minusta valtuuston tulisi vaatia, että yhtiöiden antama dokumentointi kunnan konsernijohdolle on samantasoista kuin se on yhtiön omalle hallitukselle.

Sisäisen valvonnan pitää vihdoin päästä irti eurojen käyttöön painottuneesta seurannasta. Valvonnassa nykyistä keskeisemmälle sijalle tulee asettaa itse tuotetun tai ulkoa ostetun palvelun saatavuuden, laadun ja riittävyyden seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset, etenkin heikennykset.

Pienten kuntien sisäisen valvonnan taso on ollut ja on edelleenkin hyvin eritasoista. Useimmilta kunnilta puuttuu sisäinen tarkastaja, joka koordinoi tarvittaessa, ohjaa valvonnan ja riskienhallinnan sekä suunnittelua että toteutusta. Ulkoisen tilintarkastajan näkökulmasta suurin ongelma on saada luotettava käsitys todellisesta valvonnasta, koska sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan suunnitelmia ei ole aina laadittu kaikille toimialueille, ja jos on, niin valvontatoimenpiteitä ja havaittuja epäkohtia sekä mahdollisia toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi ei ole muistettu riittävästi dokumentoida. Tilintarkastaja on tähän asti joutunut muodostamaan tilintarkastuskertomukseen tulevan kantansa liiaksi omiin tarkastushavaintoihinsa ja viranhaltijoiden suullisiin, sitaateissa, vakuutteluihin perustuen.

Arvoisa puhemies! Lakimuutos antaa jatkossa ulkoiselle tarkastukselle selkeästi paremmat lähtökohdat arvioida tilintarkastuskertomuksessa kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuutta. Tilintarkastusasia on lakiehdotuksessa mielestäni kaikin puolin ok. On ollut järjetöntä, että kaikki Suomen kunnat ovat kilpailuttaneet tilintarkastuksensa samanaikaisesti. Tämä on aiheuttanut tilintarkastusyhteisöille monenlaisia ongelmia, muun muassa tilauskanta on muuttunut radikaalisesti melkein yhtenä yönä. Tästä on seurannut merkittäviä henkilöstöongelmia, yllättävää resurssipulaa pätevistä tarkastajista ja muita sopeuttamistarpeita.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys kuntalain uudistukseksi on mitä ajankohtaisin ja tarpeellisin. Kuten lakiesityksen yleisperustelujen luvussa 2 todetaan, kunnan toiminnassa erityisesti riskienhallinta on usein aivan liian heikoissa kantimissa. Monessa tapauksessa ei virkamiehillä sen paremmin kuin luottamushenkilöilläkään ole riittävää käsitystä kunnan toimintaan ja tehtäviin päätöksiin liittyvistä riskeistä tai ris-kien arvioinnista, ei edes riskien arvioinnin tarpeellisuudesta, saati riskienhallinnan menetelmistä.

Allekirjoitan täysin lakiehdotuksen yleisperusteluissa esitetyn arvion siitä, että kunnanhallituksilla ei useinkaan ole riittävää tietoa kunnan eri toimintoihin ja konserniyhteisöihin liittyvistä riskeistä, toimintatapojen puutteista ja heikkouksista. Kun otetaan huomioon, miten suuria esimerkiksi joidenkin kunnan toimintaan välittömästi kytkeytyvien liikelaitosten investoinnit voivat olla, on päätöksiin liittyvien riskien analysoinnin kunnollinen hoitaminen ehdottoman välttämätöntä. Eräs liike-elämän johtotehtävissä pitkään palvellut ja sittemmin kunnallispolitiikkaan siirtynyt tuttavani kauhisteli, miten ohuilla tiedoilla luottamushenkilöt saattavat silmää räpäyttämättä tehdä johtavan virkamiehen esityksestä kymmenien miljoonien investointipäätöksiä. Pahimmassa tapauksessa päättäjille esitellään vain yksi ratkaisuvaihtoehto: ota tai jätä. Miten esitys on valmisteltu, millaisia riskejä tehtävään päätökseen sisältyy ja missä porukassa valmistelu on tehty, voi jäädä arvoitukseksi. Kunnollinen riskienhallinta tuo näin ollen päätöksentekoon paitsi laatua myös läpinäkyvyyttä ja vahvistaa siten paikallistason demokratiaa.

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla hallituksen tekemää lakiesitystä ja toivon sille asiantuntevaa ja nopeaa valiokuntakäsittelyä, jotta asiassa päästään kuntakentässä mahdollisimman pian konkreettisiin toimenpiteisiin.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Elämme juuri niitä aikoja, kun kunnat julkaisevat viime vuoden tilinpäätöstietojaan, ja kun noita tietoja lukee lehdistä ja saa esimerkiksi tiedon, että se ja se kunta on tehnyt positiivisen tilinpäätöksen, niin ilman että on alan asiantuntija, ei pysty siitä vielä kyllä valitettavasti päättelemään, miten tosiasiassa kunnan taloudella menee.

Tämä ongelmahan johtuu siitä, että kunta, joka tekee positiivisen tuloksen, saattaa samaan aikaan voimakkaastikin velkaantua. Osittainhan taustalla on se, että kun poistokäytäntö on ollut se, että tehdään suunnitelman mukaiset poistot siitä poistopohjasta, taseen summista, mitä siellä nyt kulloinkin sitten hankintamenona on ollut, niin ne poistot eivät vastaa miltään tasolta uudisinvestointien ja korvausinvestointien tasoa.

Tässähän taustalla on vanha historia ja valtionosuusjärjestelmäkin, joka on hankintamenot tavallaan asettanut niin alas, että poistojen määrä on kohtuullisen alhainen yleensä kunnissa. Tämä on ongelma myös kuntalaisille: eihän tämä — vaikka tehtäisiinkin, niin kuin tässä esitetään, muutoksia siihen, että lisätään nimenomainen maininta siitä, että tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot myös kunnan rahoituksesta — vielä välttämättä tavalliselle kuntalaisille aukaise ollenkaan, missä kunnantalous menee.

Tämä on tietenkin ongelma, johon ei helposti löydy ratkaisua. Kuten täällä hallituksen esityksessä todetaankin, kun sitä lukee, tätä poisto-ongelmaa on laajasti pohdittu ja mietitty eri vaihtoehtoja, niin että on täysin ymmärrettävää, että ei siihen ratkaisua ole löytynyt.

Toinen, johon tämä hallituksen esitys tulee tekemään muutosta, on tilintarkastajien toimikauden irrottaminen nimenomaan tuosta valtuuston toimikaudesta. Tämä esitys on mielestäni myös erittäin hyvä. Kuten täällä edustaja Tuupainen totesi, niin ei ole tarkoituksenmukaista, että samaan aikaan kaikissa 336:ssa — vai montako niitä kuntia tarkalleen tänä päivänä onkaan — tulee kilpailutettavaksi tilintarkastus. Meillähän kuitenkin auktorisoitujen tilintarkastusyhteisöjen määrä on kohtuullisen pieni Suomessa, ja on monessakin mielessä ongelmallista, että yhtä aikaa, samanaikaisesti, joudutaan todella kaikki tarjoukset käsittelemään.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että vaikka hallitusohjelmassa todetaankin, että tullaan tekemään tämän hallituskauden aikana kuntalain kokonaisuudistus, niin näitten asioitten, joita nyt ollaan esittämässä, osalta ei jääty odottamaan tätä kokonaisuudistusta, vaan tuotiin ne jo nyt tänne. Nämä ovat järkeviä ja tarpeellisia uudistuksia, ja on hyvä, että ne saatetaan, kuten edustaja Ahvenjärvi totesi, mahdollisimman nopeasti voimaan.