Täysistunnon pöytäkirja 33/2014 vp

PTK 33/2014 vp

33. TIISTAINA 1. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.06

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain 4 §:n muuttamisesta

 

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Esillä on muutos kauppaliikkeiden aukioloaikalakiin, ja tämä muutos on varmastikin nykysysteemin voimassa ollessa paikallaan ja tarpeellinen. Mutta, herra puhemies, haluaisin tuoda kaksi periaatteellisempaa näkökohtaa tässä yhteydessä esiin.

Ensimmäinen: Minun mielestäni eduskunnan ei pitäisi lainkaan säätää kauppojen aukioloajoista. Nythän meillä on laissa säädetty rajoituksia aukioloihin ajankohdan mukaan, neliöiden mukaan, maantieteellisen sijainnin mukaan, myytävän tavaran mukaan, kioskien mukaan, paikan mukaan ja niin edelleen. Minusta pitäisi toimia niin, että jos yrittäjä haluaa pitää putiikkinsa auki, jos työntekijät saavat sovittua sellaiset ehdot työnantajan kanssa, joilla suostuvat tulemaan töihin, ja ennen kaikkea, jos asiakas haluaa silloin kaupassa käydä, niin tämä säätelisi kauppojen aukioloa. Minun mielestäni lainsäätäjää ei tässä tarvita.

Mutta sitten toinen näkökulma. Aloitan kauempaa ja toivon, että teidän ja puhemiehen kärsivällisyys riittää. Apulaisoikeuskansleri Puumalainen on ottanut kantaa niin sanottuun suvivirsijupakkaan ja katsonut, että tuollaista uskonnon harjoittamista ei pitäisi kouluissa olla. Tässä laajassa päätöksessään hän toteaa perusteluissa viitatessaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannanottoihin ja muihin aikaisempiin kannanottoihin muun muassa seuraavaa: "Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tulkintakäytännössään katsonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan" — koskee siis uskonnonvapautta — "sisältyvän myös periaatteen" — huom. — "julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta." Edelleen hän toteaa seuraavaa: "Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy kielto syrjiä ketään vakaumuksen vuoksi. Lisäksi julkisen vallan tulee kohdella tasapuolisesti eri uskontokuntia ja suuntauksia." Edelleen hän toteaa: "Julkisen vallan käyttäjä ei näin ollen saa profiloitua toiminnassaan niin, että neutraalisuus eri uskontoihin vaarantuisi. Valtion neutraliteettia ja lähtökohtaista pidättyvyyttä kaikissa suoria uskonnollisia ja vakaumuksellisia ulottuvuuksia omaavissa kysymyksissä on pidettävä uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden keskeisimmin turvaavana periaatteena." Ja lopuksi hän toteaa seuraavaa: "Näkemykseni mukaan kouluissa nykyisessä muodossa järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta."

No, nyt te kysytte, miten tämä liittyy kauppojen aukioloaikalainsäädäntöön. Se liittyy, yllättäen. Eduskunta jos mikä on julkisen vallan käyttäjä, ja mitä me olemme säätäneetkään kauppojen aukioloajoista? Olemme säätäneet tämän lain 2 §:ssä seuraavaa: "Ammattimaista vähittäiskauppaa tai parturi- ja kampaamoliikettä ei saa harjoittaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä" ja niin edelleen. Mikä on kirkollinen juhlapäivä? Hallituksen esityksen 84/2009 perusteluissa todettiin seuraavaa, sivu 9: "Pykälän 1 momentissa mainitut kirkolliset juhlapäivät on lueteltu kirkkolaissa. Kirkolliset juhlapäivät ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä." Eli näinä kristillisinä juhlapäivinä kaupat eivät saa olla auki. Eduskunta, lainsäätäjä, julkisen vallan käyttäjä, jonka pitäisi olla oikeuskanslerin mukaan neutraali, ei ole säätänyt, että kaupat eivät saa olla auki esimerkiksi ramadanina tai jom kippurina, vaikka ne ovat muiden uskontokuntien tärkeitä keskeisiä pyhäpäiviä. Miten tämä kauppaliikkeiden aukioloaikalaki sopii yhteen apulaisoikeuskanslerin kannanottojen kanssa? Onko kauppojen aukioloaikalaki vastoin Suomen perustuslakia, vastoin uskonnonvapautta, vastoin perusoikeuksia tai vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta? Ei tietenkään ole. Minusta ei tietenkään ole. Mutta minä en tiedä, mitä mieltä on apulaisoikeuskansleri ja muut niin sanottuun perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan kuuluvat juristit.

Toin tämän esiin, herra puhemies, tässä yhteydessä, koska halusin vain osoittaa, että kristinusko on niin keskeinen osa Suomen historiaa, suomalaista yhteiskuntaa, sen arkea, että meillä on jokapäiväisessä arjessamme lukuisia esimerkkejä siitä, miten tämä kristinuskon perimä ja läsnäolo suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy — ja sen pitääkin näkyä. Sivumennen sanoen, mitä vuotta me elämme tänään? 2014. (Jyrki Yrttiaho: Minkä ajanlaskun mukaan?) Onko maapallo 2014 vuotta vanha? Ei sentään. Ettei se tulisi Kristuksen syntymäajan mukaan? Ja niin edelleen.

Herra puhemies! Lopetan toteamalla, että tällainen perusoikeusfundamentalismi Euroopan ihmisoikeussopimuksen tai Suomen perustuslain tulkitsemisessa johtaa järjettömyyksiin elävän elämän ja arjen kannalta. Se johtaa elävälle elämälle täysin vieraisiin tulkintoihin ja vaatimuksiin. On hyvä, että perustuslakivaliokunta on päättänyt ottaa apulaisoikeuskanslerin suvivirsiratkaisun tutkittavakseen, ja odotan, että sieltä tulisi järkevä tulkinta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Totean, että käsittelyssä on laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Tässä yhteydessä ei arvioida siis oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin toiminnan onnistuneisuutta muissa asioissa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessahan säädetään yksi sellainen asia kuntoon, joka vuonna 2009 aiheutti eduskunnassa huolta. Kyse on siis siitä, että kauppakeskuksissa pienille yrityksille, yksin yrittäville taikka pienille yrityksille muutenkin, sallittaisiin mahdollisuus pitää ovensa kiinni yhtenä päivänä viikossa.

Hallitukselta tuli vuonna 2009 esitys eduskunnalle, että parturi-kampaamot esimerkiksi olisi vapautettu aukioloajoista kokonaan, ja silloin talousvaliokunta eduskunnassa muutti hallituksen esitystä ja nimenomaan parturi-kampaamoiden omasta pyynnöstä. Heillä oli huoli, että kauppakeskuksissa heidät pakotettaisiin pitämään kauppakeskuksen aukioloaikojen puitteissa omat parturi-kampaamot auki, ja näin ollen parturit jätettiin tuon aukiololainsäädännön varaan.

Tämä lakiesitys, joka nyt siis on käsittelyssä ja pian hyväksyttävänä, antaa kaikille yrittäjille, kaikille liikkeille oikeuden, lain suoman oikeuden, pitää yhtenä päivänä viikossa ovet kiinni, on sitten liike kauppakeskuksessa tai missä tahansa. Toki tässä tulee sen jälkeen miettineeksi sitäkin, tarvitseeko tämäntyyppisessä maassa kuin Suomi on, säädellä sitä, että joku saa pitää kauppansa kiinni. Eikö oikeampi olisi jo ajatella niin, että me säätelisimme vain sen, että yrittäjillä ja kaupoilla olisi oikeus pitää kauppansa auki silloin, kun se on järkevää? Minun mielestäni olisi, ja itse olen sitä mieltä, että me voisimme kauppojen aukioloa vapauttaa tämän lain voimaantulon jälkeen merkittävällä tavalla, eli kun tuo vapaapäiväoikeus on turvattu tämän jälkeen lainsäädännössä, sen jälkeen minun mielestäni ei ole enää huolta siitä, että joku pakotettaisiin vaikkapa kauppakeskuksessa pitämään kannattamatonta liikettä auki pyhäpäivänä taikka myöhään illalla, vaan yrittäjä voi tehdä sen ratkaisun, että pidän tuon vapaapäivän silloin, kun kaupassa on hiljaisempaa.

Olen itse tehnyt hallituksen esityksen rinnalla oman lakialoitteeni, jossa parturi-kampaamot ensin vapautettaisiin eli tultaisiin samoille linjoille kuin edellinen hallitus vuonna 2009 oli, eli parturi-kampaamot voitaisiin vapauttaa aukiololainsäädännöstä. Minun mielestäni ei ole mitään perusteita enää säädellä näitä aukioloja muutenkaan.

Tässä salissa on aika monta keskustelua käyty siitä, että yksittäiset parturit, yksittäiset liikkeet ovat joutuneet hakemaan esimerkiksi loppiaisena lupaa aluehallintovirastolta aukioloon sen takia, että alueella on runsaasti esimerkiksi turisteja näinä juhlapyhinä. Toisille kaupoille, toisille alueille tuo on annettu. Se on ollut aika lailla, en sano, että mielivaltaista, mutta ei ainakaan täysin johdonmukaista, millä tavalla näitä oikeuksia aukioloon on annettu. Minun mielestäni kyllä meidän suomalaiset yrittäjät ja kauppiaat ja kaupat osaavat itse katsoa, koska kauppaa kannattaa pitää auki ja koska sinne asiakkaita riittämiin löytyy.

Arvoisa puhemies! Annan tälle hallituksen esitykselle kyllä vahvan tuen ja toivon, että tässä otetaan myös määrätietoisia askelia siihen suuntaan, että Suomessa ei määriteltäisi ja säädeltäisi sitä, koska kauppaa saa pitää auki, vaan säädeltäisiin niin, että kauppias saa itse päättää sen, koska kauppaa käydään.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys sopimusvapaudesta eli siitä, voidaanko tehdä pakottava sopimus kauppakeskuksessa, jolloin on aina pidettävä liikettä auki, ja toisaalta myöskin sitten siitä, jos tämmöinen sopimus on tehty, voidaanko pakottaa muuttamaan tuota sopimusta niin, että voi yhtenä päivänä pitää vapaapäivän tuossa liikkeessä. Ja tämähän koskee pieniä yrityksiä, enintään viiden hengen henkilökuntaa.

Tietysti voi sanoa, että tässä on ymmärrettävät yleiset yhteiskunnalliset perusteet jaksamisen kannalta, että näin voidaan tehdä. Tosin täytyy sanoa, että ei ole ollenkaan ongelmatonta se, koska kuitenkin sopimussuojaa pitäisi turvata, että jos tämmöinen sopimus on tehty, niin se voidaan purkaa. Oikeastaan, kun tällä hetkellä sopimus voidaan jo kohtuullistuttaa, tuo kynnys on erittäin kova, että voidaan kaikissa olosuhteissa tuota sopimusta kohtuullistuttaa. Tässä on kuitenkin viiden kuukauden siirtymäaika, ja voidaan katsoa, että se on kohtuuden rajoissa, varsinkin kun ottaa huomioon, minkälaista keskustelua näistä aukioloajoista kauppakeskuksissa on käyty.

Mutta, arvoisa puhemies, todellakin kehitys mitä ilmeisimmin on menossa siihen suuntaan, että minään päivänä ei enää voida pitää kauppakeskuksia tulevaisuudessa kiinni. Kuten edustaja Zyskowicz täällä sanoi, apulaisoikeusasiamiehen kannanotto johtaa siihen, että ei voi olla mitään uskonnollista tunnustusta ja se ei voi heijastua meidän yhteiskuntaamme millään tavalla, ja se tietysti merkitsee sitä, että emme voi viettää enää joulua, pääsiäistä, juhannusta ja näin edelleen. On tietysti luonnollista, että näissä olosuhteissa täytyy sitten voida myöskin pitää kauppoja ehkä joskus sitten jopa joulunakin auki, joulupäivänä, jos ollaan täysin aukioloneutraaleja tässä suhteessa ja katsotaan, että perustuslaista johtuu se, että uskonnollista tunnustamista ei millään tavalla voi olla.

Nyt onkin erittäin tärkeätä, että perustuslakivaliokunta ottaa kantaa ja palauttaa nämä kansalliset traditiot niille kuuluvaan asemaan. Lähtökohta on perustuslaissa se, että eduskunta käyttää tässä maassa valtaa kansalaisten puolesta, ja tuohon vallankäyttöön eduskunnalla pitää olla oikeutus.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Keskustelu on ollut värikästä, ja minä olen kyllä nyt sitä mieltä, että lauletaan suvivirttä jatkossakin, sopii kovasti hyvin — joskaan se nyt tähän keskusteluun ei juurikaan kauhean hyvin sinällään sovi.

Mutta jos yrittäjä haluaa, on oikea lähtökohta, minkä edustaja Zyskowicz toi esille. Nyt on kysymys siitä, että yrittäjällä sen halun vuoksi ei ole mahdollisuutta pitää sitä vapaapäivää, jonka hän oman jaksamisensa, oman perheensä jaksamisen vuoksi haluaisi pitää. Joudutaan tilanteisiin, että yrittäjä joutuu kohtuuttomaan asemaan joutuessaan pitämään liikettään auki ehkä oman jaksamisensa takia vieraalla henkilöstöllä, jolloin palkkakustannukset tulevat sen liikevaihdon osalta kalliimmiksi kuin mitä se toiminta sitten tuottaa.

Eli tämä on erityisen hyvä yrityksille ja pienille kauppiaille. Itse asiassa yksi plus kaksi tarkoittaa tätä viittä, koska myös osa-aikainen työntekijä katsotaan kokonaiseksi työntekijäksi, eli kun siellä on se viisi, niin se tarkoittaa käytännössä kuitenkin yrittäjän lisäksi kahta muuta henkilöä. Tämä tuo tarpeellisen elementin siihen, että me huolehdimme myös kauppiaitten ja parturi-kampaamoiden aukiolosääntelyllä heidän jaksamisestaan. Tutkimusten mukaan on erityisen tärkeätä, että me pystymme huolehtimaan myös yrittäjien jaksamisesta ja terveydestä. Siinä suhteessa kauppakeskusten osalta tämä turva siitä omasta valinnasta on epätasa-arvoisessa asemassa niille, joilla on oma liiketila. He pystyvät huolehtimaan omilla aukioloaikojen sääntelyillään omasta jaksamisestaan, mutta kauppakeskuksissa tämä ei ole aiemmin ollut mahdollista.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tätä maata pitävät pystyssä pk-yritykset ja pienyritykset, mikroyritykset. Niitä on kaikkein eniten. On äärimmäisen tärkeää, että me pidämme huolen siitä, että nämä yrittäjät jaksavat yrittää vielä senkin jälkeen, kun se ensimmäinen varsinainen eläkeikä on tullut. Siinä on se kohta, missä eläkeikää varmasti ihan automaattisesti ihmiset haluavat itse nostaa. Mutta jos yrittäjä joutuu painamaan 24/7, seitsemän päivää viikossa, hän ei jaksa. Jossakin vaiheessa hän uupuu, jossakin vaiheessa hän sairastuu. Ja sen jälkeen, kun yrittäjä sairastuu, se tietää kovia aikoja myöskin niille työntekijöille, joita yrittäjällä on.

Nyt voidaan tietenkin sanoa, että voihan yrittäjä pitää vapaapäivänsä joskus muulloin, ja kun hän on yrittäjä, niin hänen täytyy yrittää ja tahkota rahaa. Mutta tässäpä se asia juuri onkin, että jos yrittäjä, yksinyrittäjä tai henkilö, jolla on kaksi tai kolme palkollista, pitää tämän yrityksensä auki myöskin sunnuntaisin, niin kustannukset ovat niin kovat, että yritystoiminta ei enää ole kannattavaa, eikä kenenkään kannata pyörittää yritystä pelkästään sen takia, että se olisi harrastustoimintaa, eikä sen takia, että meillä on olemassa ihmisiä, jotka eivät vaivaudu käymään kaupassa silloin, kun kauppa on normaalisti auki.

Ennen vanhaan, kun minä olin lapsi, meillä ei ollut jääkaappia. Meillä oli ulos kaivettu semmoinen pieni ämpäri, missä oli kansi. Sinne pantiin maito ja voi ja juusto ja makkarat, ja ne säilyivät siellä ihan hyvin. Nyt meillä on pakastimet kotona. Eikö nyt pyhäpäivä voisi olla sellainen, mikä voitaisiin ihan pyhittää myöskin kauppiaan lepopäiväksi? Aivan niin kuin täällä joku aikaisemmin nosti näitä uskonnollisia asioita esille, niin kai siinä Suuressa kirjassakin sanotaan, että muista pyhittää lepopäiväsi, ja se sallittakoon myös yrittäjille, myös niille yrittäjille, jotka yrittävät suurissa kauppakeskuksissa.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys nostaa esille pienyrittäjän ja ne haasteet, joita pienyrittäjä kohtaa kauppakeskuksessa toimiessaan. Pienyrittäjien työssäjaksamisesta ei juurikaan puhuta, mutta jokainen läheltä yrittäjyyttä seurannut tietää, että yrittäjä ei välttämättä öitänsä hyvin nuku. Mielessä painaa koko ajan se, että kauppa tai liike on pidettävä auki ja kaikki mahdolliset asiakkaat on sinne saatava. Mutta sitten tosiaankin, kun on myös niitä hiljaisia päiviä, on se vaikka sitten se pyhäpäivä, että asiakkaita ei ole, on ihan kohtuullista ja oikein, että yrittäjä voi silloin laittaa kauppansa oven kiinni ja vaikkapa juuri näitä palkkakustannuksia säästäen pystyy pitämään sen lepopäivän.

On hyvin tärkeää, että me jatkossakin näemme ja puhumme ja otamme käsittelyyn näitä yrittäjiin liittyviä asioita. Suuri huolihan on nyt esimerkiksi nämä kivijalkaliikkeet, jotka ovat suuressa pulassa. Ne ovat monesti juuri pienyrittäjien ylläpitämiä. Siinä mielessä tämä esitys on erittäin hyvä ja kannatettava.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! On suuri ero siinä, toimiiko yrittäjä omassa liiketilassa vai sitten vuokralaisena suuressa kauppakeskuksessa. Olen saanut yhteydenottoja useilta yrittäjiltä, jotka ovat kertoneet, että näissä kauppakeskuksissa on annettu selkeästi ymmärtää, että liikkeen on oltava auki joka päivä, seitsemän päivää viikossa. Yhteinen viesti näillä yrittäjillä on ollut se, että he eivät voi pitää palkattua työvoimaa siellä liikkeessä viikonloppuisin, koska pyhätyö on kallista, joten he joutuvat itse perheensä kanssa järjestämään työvuorot sillä tavalla, että yrittäjät jatkuvasti, lähes joka viikonloppu, ovat päivystämässä siellä liikkeessään lauantaina ja sunnuntaina, myös kesällä, jolloin ei ole juuri ostavaa asiakaskuntaa liikkeellä. Tätä nämä yrittäjät ovat pitäneet hyvin hyvin rasittavana, minkä voi hyvinkin ymmärtää, että yksinyrittäjät tai pienyrittäjät, joilla ei ole paljoa työväkeä, joutuvat muutenkin venymään paljon enemmän kuin henkilöt, jotka tekevät noin 40 tunnin viikkoja. Siinä mielessä on kohtuutonta, että yrittäjät pakotetaan olemaan siellä kauppakeskuksissa töissä näin pitkiä työvuoroja ja -vuosia.

Sitten ottaisin esille nämä liikkeenharjoittajat, esimerkiksi parturi-kampaajat, joilla on oma liiketila. Olin itse hyvin yllättynyt, kun kuulin puoli vuotta sitten eräältä yrittäjältä, että esimerkiksi itsenäisyyspäivänä hän ei voi pitää sitä omaa liiketilaansa auki, koska se edellyttää lupamenettelyä, joka helposti maksaa enemmän kuin on kyseisen päivän liikevaihto, joten päivä menee helposti tappiolle. Tämä on kyllä sellainen epäkohta, johon pitäisi saada korjaus hyvin nopeasti, eli byrokratia ei saa maksaa enemmän kuin on yrittäjän liikevaihto päivässä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista annetun lain muuttamisesta on tarpeellinen. On ihan kohtuullista, että yrittäjä saa päättää, pitääkö hän kauppansa tai liikkeensä auki vaiko kiinni. Tuo yksi päivä, mitä on ehdotettu, ei ole tietenkään kohtuuton, ja nykyään, kun palkansaajatkin ovat viisipäiväisessä viikossa, minun mielestäni sen yrittäjän pitäisi saada pitää kauppaliikkeensä halutessaan kiinni jopa kahtena päivänä viikossa.

Edustaja Zyskowiczin esille nostamat kirkkopyhät kuuluvat perinteisesti suomalaiseen vuodenkulkuun ja siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus vierailla sukulaistensa luona ja lapsiperheillä on aikaa olla lasten kanssa ja ottaa semmoista yhteisvastuuta siitä perhe-elämästä. Kun tässä oli just edellisissä pykälissä puhetta näistä huoltajuuskysymyksistä ja muista, niin jos me nyt annamme näitten aukioloaikojen muuttua ihan mielin määrin vapaasti ja kansainvälisten kauppaketjujen suurissa marketeissa määritellä, että pitää olla aina kellon ympäri kauppojen auki, niin kyllä se vaikeuttaa suomalaisten perheiden elämää. Myöskin monet asiakkaat ovat menettäneet elämänhallintansa niin, että he vaeltavat kellon ympäri siellä ostoskeskuksissa, kun olisi paremminkin syytä olla kotona nukkumassa, että jaksaisi seuraavana työpäivänä olla töissä.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Lakiehdotus on oikein hyvä ja säätämisen arvoinen. Ehkä voin todeta näin pikkukauppiaan poikana sen, että jotakin käsitystä on siitä, mitä pienen yrittäjän elämä on perheen kannalta ollut silloinkin, kun kaupat menivät kiinni lauantaina kello 15 ja pyhänä pidettiin vapaata. Luonnollinen järki ohjaa meitä ihan samaan kuin kristillinen ja muukin uskonnollinen perinne, onhan vapaapäivä, lepopäivä, tuttu muistakin uskonnoista jokseenkin säännönmukaisesti, vaikka vähän eri viikonpäiville sattuvana.

Voi oikeastaan jälkeenpäin todeta, että kun aikanaan tähän kauppojen varsin laajaan aukioloon päädyttiin eri syistä, siinä lähdettiin menemään vinoon. Se yksi päivä vapaana kauppapuuhastelusta olisi varmaan ollut ihan hyvä eikä olisi vienyt keneltäkään leipää suusta eikä maitoa sieltä jääkaapista.

Tällähän hetkelläkin on aika paljon eroa sen mukaan, millä alueella Suomessa elämme. Jossakin lauantaina kaikki hiljenee jo varsin paljon varhemmin kuin ehkä täällä kiivaassa, liikenteisemmässä Ydin-Suomessa.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lainsäädännön osalta on tietysti tärkeää teoreettinen pohdinta siitä, kun sopimisen vapaus on markkinatalouden toimivuuden näkökulmasta aivan keskeinen periaate, mennäänkö tässä liikaa nyt sitten rajoittamaan sopimisen vapautta. Itse olen kuitenkin asettunut sille kannalle, että tässä tapauksessa lainsäätäjän asettuminen pienen puolelle, käytännössä pienen yrittäjän puolelle isojen toimijoiden neuvotteluvoimaa vastaan, on aivan oikein, koska näihin kauppakeskuksiin ohjautuu kuluttajia ja ostovoimaa erittäin vahvojen ja suurella markkinaosuudella toimivien, kaupan keskusliikkeitten sateenvarjon alla toimivien kauppojen mukana, ja niin kuin muiden eri lainsäädäntöhankkeitten yhteydessä olemme voineet täällä todeta, Suomessa kauppa on varsin keskittynyttä.

Tähän kaupan keskittymiseen liittyy toki puolensa ja puolensa, siinä on myös tiettyjä tehokkuushyötyjä harvaan asutussa maassa, mutta on myöskin selvää, että kaupan keskusliikkeet käyttävät erittäin suurta valtaa. Niiden liikkeet vetävät puoleensa hyvin paljon ostovoimaa, ja jos pienet yritykset haluavat päästä sinne, missä kuluttajat ovat, on oltava mukana näissä suurissa ostoskeskuksissa, ja siksi on kohtuullista, että siellä sitten pienelle toimijalle tällainen lainsäädännön suoja tuodaan.

Ennemminkin tässä pitäisi sitten pohtia kyllä sitä — niin kuin edustaja Jääskeläinen hyvin kuvasi, Suomi on eri puolilla maata erilainen maa — tarvitseeko sitten ihan lakiin asti kirjata näitä kaupan aukioloja, koska vaikkapa rajakaupan tai muiden osalta joustoa tarvitaan ja tällä hetkellä se joudutaan byrokraattisten poikkeuslupien kautta hoitamaan. Mielestäni esimerkiksi ennemmin kuin laki jonkinlainen tämmöinen laaja yhteiskuntasopimus siitä, että perinteiset juhlapyhät ovat ikään kuin pääsääntöisesti pyhiä ja vapaata, olisi ehkäpä modernimpi tapa kuin tiukka lainsäädännön säätely kaupan aukioloajoista.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner kantoi huolta yrittäjien jaksamisesta kauppakeskuksissa, ja hänen puheenvuorostaan jäi sellainen kuva, että tuo huoli on jatkossakin ilmeinen. Täytyy todeta, että nimenomaan tällä hallituksen esityksellä, joka nyt on käsittelyssä ja tulossa lopulliseen päätökseen eduskunnassa, kaikille yrittäjille kauppakeskuksissa annetaan myös oikeus tuohon vapaapäivään, eli hallituksen esitys nimenomaan korjaa tämän epäoikeudenmukaisuuden taikka jaksamiskysymyksen. Tätä käsiteltiin eduskunnassa jo useampi vuosi sitten ja monta kertaakin, ja aina olemme tulleet siihen, että kyllä sopimuksella nämä voidaan ratkaista. Mutta, niin kuin edustaja Autto toi esille, on käynyt niin, että vahvempi, suurempi eli kauppakeskus on jyrännyt pienet yrittäjät, ja kyllä lainsäätäjän pitää sellaisessakin tilanteessa asettua sen heikomman puolelle ja puolustaa näin.

Yksi kysymys tähän edelleen jää, ja se kysymys on se, mikä tuo kiinniolopäivä on, ja sen edelleen tulevaisuudessakin toki kauppakeskus voi ymmärtääkseni päättää. Eli kauppakeskus voi ilmoittaa, että tuo teidän kiinniolopäivänne on esimerkiksi maanantai tai joku muu, ja itse toivon, että tätä seurataan tarkasti ja ollaan valmiita sitten korjaamaan. Voi olla niin, että monella liikkeellä ja monella perheellisellä olisi toive, että lauantain, sunnuntain voisi varata lapsiperheessäkin omalle perheelle ja pitää silloin parturiliikkeen kiinni. Toivon, että tässä kuunnellaan myös näiden perheiden ja lapsiperheiden ääntä tarkasti.

Arvoisa puhemies! Tämä korjaa ja vie tilannetta parempaan suuntaan, mutta tilanne olisi paljon helpompi, kun luopuisimme tällaisesta tähän päivään kuulumattomasta kaupan aukiolon säätelemisestä kokonaan.

Lars Erik  Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on hyvä, vaikka epäilen, että silloin, kun kauppakeskus ja yrittäjä alkavat tehdä sopimuksia, kauppakeskuksesta ilmeisesti kysytään, että "kyllä kai teillä varmaan on yli viisi henkilöä palkkalistoilla", ja näin ollen sitten tämä laki ei päde. Toivottavasti näin ei tule käymään, koska tämä asia, niin kuin se nyt on, on johtanut siihen, että yrittäjät ovat joutuneet aina olemaan sunnuntaisin siinä pienessä kaupassa kauppakeskuksessa, koska heillä ei ole varaa maksaa sataprosenttisesti korotettua palkkaa työntekijöille. On erittäin hyvä, jos tämä laki voidaan toteuttaa niin kuin se on tuossa kirjoitettu eikä sitä lähdetä kiertämään. Silloin myöskin kauppias saa joskus olla omien lapsien ja lapsienlapsien kanssa sunnuntaisin kotona.

Keskustelu päättyi.