3) Hallituksen esitys laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 §:n
sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen
korkotuesta annetun lain 39 §:n muuttamisesta
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa herra puhemies! Haluan lyhyesti todeta tässä yhteydessä,
että kysymys on aravalain muuttamisesta hallitusohjelman
mukaiseksi siten, että kun nykyisin peritään
sekä lyhennykset että korot niin sanottuna vuosimaksuna
ja kun hallitusohjelmassa todetaan, että rinnalle luodaan
uusi lainamahdollisuus eli niin sanottu kiinteälyhenteinen
laina, joka merkitsee sitä, että etukäteen
sovitun aikataulun mukaisesti myös lainan pääoma
lyhenee, niin tätä varten tarvitaan lainmuutos.
Samassa yhteydessä on myöskin toinen muutos,
joka johtuu uudesta perustuslaista. Aikaisemmassa laissa on ollut
määräys siitä, että kun viranomaiset
valvovat, niin siinä tapauksessa näillä viranomaisilla,
sekä Asuntorahaston tai Valtiokonttorin valtuuttamilla
henkilöillä että kunnan viranomaisilla,
on ollut oikeus tarkistaa sillä tavalla, että he
ovat käyneet myöskin tarkastuksen kohteena olevissa
asunnoissa ja asuinrakennuksissa. Tämän katsotaan
loukkaavan kotirauhaa. Tässä laissa on poistettu
tämä säännös. Tämän
jälkeen tarkastajilla ei ole oikeutta mennä rakennuksiin
ja asuntoihin sisälle tarkastustehtävää suorittaessaan,
ellei asukas itse muutoin halua kutsua tarkastajia kotiinsa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kun tässä hallitusta on
pääasiassa vaan haukuttu tai ainakin arvosteltu
kriittisesti hallitusohjelman vuoksi, niin nyt pitää kyllä kiittää.
Hallitus sai varsin nopeasti aikaiseksi tämän
sinänsä erinomaisen tarpeellisen lakiesityksen.
Tätä saavutusta hieman himmentää se,
että itse asiassa tämä näyttäisi
olevan lähestulkoon täsmälleen sama lakiesitys,
jonka ympäristöministeriö oli jo valmistellut
edellisen hallituskauden loppuun tähän kuuluisaan
aravavääntöön, mutta joka osittain nykyisestä oppositiosta
johtuvista syistä jäi sieltä pois. Nyt
kun tämä toteutuu, pitää tietysti
toivoa, että asetuksella määriteltävä sisältö on
sellainen, että kaikki aravavuokra-asuntoja tuottavat ja
ylläpitävät voivat siihen edelleen jatkuvalla
riemastuksella suhtautua.
Vaikka tämä laki sinänsä on
hyvä ja tarpeellinen, riittävä se ei
kuitenkaan ole, koska oli yhtenäislaina sitten vuosimaksulyhenteinen
tai tällä tavoin kiinteälyhenteinen,
nykyisillä ehdoilla ajaudutaan kuitenkin väistämättä tilanteeseen, jossa
jonkin ajan kuluttua ehtoja joudutaan lievittämään.
Kun hallitus on ollut nopea itse lainsäädännössä,
toivon, että hallitus on myöskin nopea tämän
asian hoitamisessa.
Ed. Markku Laukkanen pyytää vastauspuheenvuoroa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Kehotan pyytämään varsinaisia puheenvuoroja.
Tämä on lyhyttempoista lähetekeskustelua.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Virtasta puheenvuorosta.
Totean, että meillä on kyllä siellä asetusluonnokset
valmiina myöskin korkojen alentamiseen ja neuvotteluja
ja keskusteluja käydään siitä korkotasosta.
Uskon kyllä, että kohtuullisen lyhyessä ajassa
myöskin tältä osin pääsemme
toteuttamaan hallitusohjelmaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämän asian käsittely
on jo käynnistynyt eduskunnassa ainakin kahdessa valiokunnassa,
nimenomaan perustuslaki- ja ympäristövaliokunnassa. Tietysti
on hyvä, että tämä hallituksen
esitys on tullut. Tällä on kiire, koska yritetään
tämä saada vaikuttamaan jo kuluvan vuoden aikana.
Yleishyödyllinen rakentaminen on lähtenyt hyvin
hitaasti käyntiin: Pääkaupunkiseudulla
noin 600 kohdetta, koko maassa 2 200 eli ei saavuteta näillä mittareilla
edes viime vuoden alhaista tasoa. Tämä on lähtökohta.
Mitä tulee korkotasoon, tällä hetkellä kuntien takaama
raha maksaa 2,2 prosenttia korkona, eli korkotaso on todella alhainen.
Tämä nykyinen esitys ei pääse
hallitusohjelman tasolle, mutta se on täysin ymmärrettävää.
Euroopan keskuspankin viimeaikaiset päätökset
ovat vasta tulleet jne.
Arvoisa puhemies! Tämä on eduskunnan näkökulmasta
hankalaa siinä mielessä, että jälleen eduskunta
hyvin kiireessä joutuu, ministeri Manninen, tämän
asian käsittelemään, aivan muutaman päivän
aikajänteellä. Mutta toivon mukaan uusia esityksiä tulee,
koska uskon edelleen eduskunnan enemmistön olevan vahvasti
yleishyödyllisen rakentamisen ja sen kehittämisen kannalla.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Myös minä osaltani
pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä laki
on näin nopeasti saatu eduskunnan eteen. Pidän
myös sitä hyvin tärkeänä,
että me saamme hyvin nopeasti sen täältä eduskunnasta eteenpäin.
Haluan kiinnittää huomiota siihen samaan asiaan,
mihin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Tiusanen äsken
puheenvuorossaan kiinnitti huomiota. Viime vuonna asuntotuotantoluvut
olivat hälyttävän alhaisia. Voidaan puhua
jopa pohjanoteerauksesta toteutuneiden yleishyödyllisten asuntojen
osalta. Erittäin huolestuttavaa on tietenkin se, että tämän
vuoden lukemat näyttävät toteutuvan vielä huonompina
kuin edellisenä vuonna. Tätä asian taustaa
vasten katsoen on hyvin tärkeää, että nimenomaan
tämä ja moni muu uudistus etenee mahdottoman nopeaa
tahtia. Tässä suhteessa hallitusohjelman kirjaukset
ovat hyviä. Ne ovat täyttymässä tältä osin.
Tämä on yksi tärkeä toimenpide
muiden jatkotoimenpiteiden rinnalla.
Samoin itse tein huomion siitä kiireestä,
millä joudumme valiokuntakäsittelyn vetämään
läpi, mistä johtuen varmasti tietyt yksityiskohdat,
joihin on syytä puuttua jatkossa, tulevat syksyllä ehkä muussa
muodossa eduskunnan eteen.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mannista täytyy
todellakin onnitella siitä, että teitte kahdessa
kuukaudessa sen, mihin ministeri Siimes, edeltäjänne,
ei pystynyt neljässä vuodessa, yhdessä vaalikaudessa. Koko
viime vaalikaudenhan eduskunta halusi sitä, että hallitus
tuo esityksen, jolla aravalainojen korkotasoa alennetaan. Tiedetään
hyvin, mistä ongelma viime kaudella johtui, miksei sosiaalista
asuntotuotantoa syntynyt: Markkinaehtoinen raha oli halvempaa kuin
tämä. Oli täysin selvää, että se
pysäytti koko tämän markkinan. Se, että lavennettiin
sitten yleishyödyllisen rakentajan määritelmää,
ei suinkaan ollut mikään ratkaisu tähän.
Sen takia oli erittäin tärkeää,
että uusi hallitus tuo tämän nopealla
aikataululla eduskunnan käsittelyyn.
Toivon vaan, ministeri Manninen, teille menestystä kädenväännössä valtiovarainministeriön
kanssa, että myöskin ministeriö on valmis
tulemaan vähintään sellaiseen korkotasoon,
jonka täytyy olla mielestäni mahdollisimman lähellä 3:a
prosenttia. Se on se signaali sitten markkinoille, joka saa myöskin
aravarahoitteisen sosiaalisen asuntotuotannon käyntiin
varsinkin Pääkaupunkiseudulla. Meillä on
usean tuhannen asunnon puute tällä hetkellä.
Toinen kysymys, herra puhemies, johon haluan vielä puuttua,
on takaisinmaksujärjestelmä. Nykyinen järjestelmähän
on tavallaan sillä tavalla maho, että se vie taloyhtiöiltä mahdollisuudet tehdä välttämättömiä
peruskorjauksia.
Helsingin seudulla on tilanteita ja taloyhtiöitä,
joissa on 30 vuotta tavallaan maksettu korkoja ja nyt vasta alkaa
tapahtua takaisinmaksua. Nyt talot ovat siinä kunnossa,
että pitäisi jostain löytyä pääomia myöskin
tehdä peruskorjauksia. Niitä ei ole. Toivon, että otatte
tämän vakavalla tavalla myöskin jatkovalmistelussa
huomioon, että se luo sitten edellytyksiä myös
taloyhtiöille tehdä välttämättömiä peruskorjauksia
ja sen kautta parantaa asuntokantaa.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aravajärjestelmä on ollut
viime vuosina suurissa vaikeuksissa. Syyt ovat moninaiset, mutta
kaikista tärkein syy on kuitenkin ollut se, että markkinakorot
ovat olleet sillä tasolla, että aravajärjestelmä ei
ole tässä kilpailussa pärjännyt
juuri lainkaan.
On hienoa, että hallitus on nopeasti puuttunut tähän
vaikeaan tilanteeseen. On tietysti ennenaikaista arvioida, miten
tämä kiinteälyhenteinen lainajärjestelmä,
jota nyt esitetään, ratkaisee näitä ongelmia.
Rohkenen kuitenkin olla hieman sitä mieltä, kuten
ed. Tiusanen, että tämä ei ole ehkä se
lopullinen ratkaisu, mutta varmasti hyvä signaali siihen
suuntaan, että aravajärjestelmässä päästäisiin
eteenpäin. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin muistettava
se, että järjestelmällä on saatu
paljon hyvää aikaan, ja toivon, että istuva
hallitus ottaa tämän asian tosissaan.
Jos näyttää siltä, että näillä nyt
esitetyillä ratkaisuilla ei päästä riittävästi
eteenpäin, niin on myös muita ratkaisuja olemassa.
Kuten täällä on todettu, tänä vuonna
ilmeisesti päästään vain noin
6 000 asuntoon, tavoitehan on 10 000 asuntoa,
joka on kirjattu myös hallitusohjelmaan, mutta muutos varmasti
tapahtuu ja pääsemme tälläkin
esityksellä eteenpäin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Keskustelu on jo tähän
mennessä osoittanut ongelmatilanteen, joka aravaehtoisessa
asuntotuotannossa on ollut viime aikoina ja tällä hetkellä on
edelleen olemassa. Ed. Laukkanen täällä kehaisi,
että hallitus on toiminut tässä varsin
reippaasti suhteessa tilanteeseen noin vuosi sitten. Tähän
voi tietysti yhtyäkin.
Olisin vaan kysynyt, kun arvoisa ministeri on paikalla: Onko
tämä nyt se kaikki, mitä nyt tässä esimerkiksi
tänä vuonna on tänne tulossa, ja jos ei
ole, mitä ovat tämän paketin muut osat,
koska siitähän se kokonaisuus vasta sitten muodostuu, koska
tämä ei nyt kuitenkaan vielä riitä?
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Laukkasen puheenvuoroon viitata, hän
on nyt poissa salista, mutta piti vastikään puheenvuoronsa.
Ed. Laukkanen tietää aivan hyvin, että se
tulppa on nyt pois hallituksesta, joka oli viime hallituksessa.
Se oli valtiovarainministeri ja valtiovarainministerin kanta, joka
silloin esti koronalennuksen sillä tavoin kuin ympäristövaliokunta,
valtiovarainvaliokunta, eduskuntakin sitä oli omassa ponnessaan
vaatinut. Tämä on aivan selvä asia. Se
ei ole mistään muusta ollut kiinni.
Mutta, niin kuin uskon ministeri Mannisen tietävän,
tämänhetkinen esitys ei paranna oleellisesti asiaa
vielä niin, että päästään
hallitusohjelman tavoitteeseen, vaan me tarvitsemme uusia esityksiä ja
uusia asetuksia, mihin ministeri Manninenkin tuossa jo viittasi.
Hyvä asia on nyt 0,7:n prosenttiyksikön poistaminen,
joka on aikaisemmin ollut 1 prosenttiyksikkö kuluttajahintaindeksin
muutoksen lisäksi ja joka on siis lisännyt nimenomaan
korkorasitusta. Poisto on positiivista, mutta lisää tarvitaan,
ja uskon ja luotan myöskin siihen, että näitä esityksiä tulee;
ainakin niitä on jo ehditty luvata.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle ed. Tiusasen tapaan totean,
että ministeri Siimestä on aika turha syyttää siitä,
että aravaehtoja ei saatu parannettua. Hän yritti
sitä suunnilleen koko sen ajan, kun oli asuntoministerinä.
Sen sijaan se tulppa oli todellakin jossain muualla, osin samassa
ministeriössä kylläkin.
Ed. Laukkanen ansaitsee ehkä korjauksen myöskin
siinä suhteessa, että 30 vuoden kertymä ei
ole vielä päässyt tapahtumaan, kun nämä,
sanoisiko, vuosimaksulainat ovat olleet voimassa vasta 10 vuotta.
Se uhka on kylläkin ollut olemassa. Kun rakennuttajat eivät
tähän saakka ole voineet tarkasti tietää,
koska itse asiassa lainat tulevat maksetuiksi, niin tämä laki
parantaa tilannetta siltä osin. Se toinen puoli tietenkin,
joka vaikuttaa rakennuttajien halukkuuteen rakentaa aravataloja,
on tietenkin lainan ehdot. Kun nämä kaksi asiaa
tulevat kuntoon, silloin sen kummempaa pakettia ei nähdäkseni
tarvita. En näe sen jälkeen erityistä syytä,
miksi arava-asuntoja ei voitaisi tässä maassa
tuottaa.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on hyvin
tervetullut. Uskon, että se tulee suureen tarpeeseen ja
siitä tulee merkittävä väline
asuntopolitiikkaan myös lähitulevaisuudessa. On
hyvä, että hallitus tämän hyvin
ripeästi toi eteenpäin.
Nykyinen vuosimaksujärjestelmä, kuten tunnetaan,
on hyvin monimutkainen. Tästä ovat kaikki jokseenkin
yksimielisiä. Uskon, että tasamaksujärjestelmä,
mitä nyt esitetään, tulee saamaan melkoisen
suosion verrattuna vanhaan. Erityinen ongelma nykyisessä järjestelmässä on ollut,
että lyhennykset alkavat hyvin myöhään
ja moni vanha yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa. Koska
näitä taloudellisia vaikeuksia on ja ne tulevat
luultavasti kasvamaan, olisi tärkeätä,
että vanhoja aravia voitaisiin myös jollain tavalla
lähitulevaisuudessa huomioida ja niiden ehtoja helpottaa.
Itse asuntorakentamisen tavoitteesta aravien suhteen on jääty,
ja näillä näkymin on mahdollista, että jäädään
myöskin tänä vuonna. Sen takia on hyvin
tärkeätä seurata, miten tämä lähtee
toimimaan, ja seurata sitä, onko tarvetta parannuksille
edelleen, mutta toivottavasti tämä toimenpide
on hyvä startti saada aravarakentaminen hyvään
vauhtiin. Mutta myös muita rahoitusmalleja pitää edelleen
selvittää ja mahdollisesti tuoda. Maailmalla on
aika monenlaisia erilaisia malleja. Mutta, arvoisa puhemies, tämä lakiesitys
on hyvä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Otan mielelläni ja lämpimästi
Paavo Lipposen toisen hallituksen puolesta vastaan kaikki ne kiitokset, mitä täällä
tästä hallituksen
esityksestä on annettu. Kävimme nimittäin
tammi—helmikuussa pitkään neuvotteluja
aravajärjestelmän uudistamisesta, jolloin sovittiin
myöskin korkokantojen alentamisesta siitä johtuen,
että yleinen korkokanta oli alentunut, ja siinä yhteydessä myöskin sovittiin
siitä, että toteutetaan tämä uusi
kiinteälyhenteinen lainamalli.
Koska neuvottelut päättyivät vasta
helmikuussa, siitä syystä hallituksen esitystä ei
enää kyetty edellisen hallituksen aikana antamaan
ja toivoimme, että välittömästi,
kun uusi hallitus ottaa tehtävänsä vastaan,
hallitus antaa tämän esityksen. Onneksi Manninen
ei ole tyrmännyt tätä esitystä,
vaan on tuonut sen tänne eduskuntaan edellisen hallituksen
sopimuksen mukaisesti, ja voimme olla kaikki tyytyväisiä siihen,
että Lipposen hallituksen aikana tehtiin tämmöinen
sopimus, johon tämä hallituksen esitys perustuu.
Esa Lahtela /sd:
Herra puhemies! Tässä on hyvästä esityksestä kyse,
niin kuin täällä on todettu aikaisemmissa
puheenvuoroissa. Itse kannan huolta siitä, mitä ed.
Kaikkonen tuossa totesi jossakin sivulauseessa siitä, miten
nämä vanhat aravat saadaan sillä tavalla
hoidettua, että siellä ei olisi kohtuuttomia korkoja,
koska se on koko ajan ongelma sillä tavalla, että niitä lainoja
myydään pois ja otetaan kovaraha tilalle, joka
sinällään rahana ei ole hirveän
kova, koska nyt on saatu suhteellisen edullisia asuntolainoja. Toivoisin,
että vanha aravakanta ei siten purkautuisi. Siihen pitäisi
paneutua jatkoesityksessä. Sinällään
uskon, niin kuin nämä monet puhujat tässä edellä ovat
todenneet, että tämä kyllä vakauttaa nyt
ja luo turvallisemman ympäristön tähän asuntorakentamiseen.
Uskoisin, että näillä toimenpiteillä saadaan
uusrakentamista käyntiin.
Jos toimenpiteet eivät tässä riitä,
niin pitää tietysti lähteä,
ja odotan, että tämä uusi hallitus lähtee,
toimenpiteisiin katsomaan muita konsteja, jos vielä tarvitaan,
jotta tämmöisiä edullisempia asuntoja
saataisiin Suomenmaahan, koska meillä on tämä ilmasto,
mikä on, ja kyllä meidän pitäisi
koko yhteiskunnassa se tunnustaa eikä lähteä tästä tekemään
viimeisen päälle rahastuksen keinoa, joka se suurin
piirtein on ollut monessa paikassa.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Muutamaan kysymykseen vastauksia.
Ed. Pulliainen oli aivan oikeassa, että tämähän
on vasta alku sille, mitä toimenpiteitä tarvitaan.
Nyt ministeriö on asettanut muun muassa yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan
selvityksen vireille, ja tarkoitus on, että muistaakseni
vuoden loppuun mennessä selvitys valmistuu. Tarkoitus on,
että yleishyödyllisille yhteisöille luodaan
sellaiset edellytykset, että ne pystyvät oman taloudellisen
toimintansa turvaamaan pidemmälläkin tähtäyksellä.
Se käytännössä merkitsee, että tarkastellaan,
mitä rajoituksia tarvitsee poistaa näistä lainoitetuista
kiinteistöistä, ja edelleen siinä on
vähän sellainen toivomus, että saataisiin
lisää näitä yleishyödyllisiä yhteisöjä,
jotka tuottavat näitä asuntoja.
Edelleen hallitus on antanut tehtäväksi vuoden
loppuun mennessä ajantasaistaa asuntopoliittisen strategian
pidemmällä tähtäyksellä,
jotta rakentajat voivat luottaa tavallaan pidemmällä tähtäyksellä siihen,
mikä hallituksen asuntopolitiikka tulee olemaan. Syyttelemättä nimeltä ketään
haluan vain todeta, että kyllä edellisessä hallituksessa
oli vahva ristiriita hallituksen sisällä aravajärjestelmän
tulevaisuudesta. Hallitusneuvotteluissa sosialidemokraatit, keskusta
ja ruotsalainen kansanpuolue olivat täysin yksimielisiä siitä,
että aravajärjestelmä säilytetään
ja aravajärjestelmää vahvistetaan.
Tarkoitus on nimenomaan asetuksilla alentaa myöskin
vanhojen aravalainojen korkoja. Siellähän on 6
prosentin korkoja maksimissaan vielä tänä päivänä.
Tarkoitus on, että niitä myöskin alennetaan
eikä vain uusia, joita edellinen hallitus (Puhemies koputtaa)
alensi.
Mitä tulee tähän korkotasoon ...
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Puhujakorokkeelle!
Arvoisa puhemies! Mitä tulee korkotasoon, niin meillähän
on todella alhainen vapaiden markkinoiden asuntolainojen korko,
voisi sanoa, että vähän pelottavan alhainen
siinä suhteessa, että on vaara, että ihmiset ylimitoittavat
asuntolainat, ja kun korkotasohan nykytasolta voi jopa kaksinkertaistua,
niin voi tulla ikäviä tilanteita.
Aravalainan korkoja kun ajatellaan, niin täytyy ottaa
huomioon se, että on myöskin tietty turva riskiä vastaan
siinä mielessä, että jos taloyhtiö esimerkiksi
joutuu vaikeuksiin, niin meillä on tietyt säännökset,
joilla avustetaan vaikeuksiin joutuneita yhtiöitä.
Edelleen näiden tyhjien asuntojen osalta me voimme vapauttaa
luovutusrajoituksista ja antaa anteeksi puolet lainasta. Mutta sellainen
yhtiö, joka on irtisanonut aravalainat ja konvertoinut
ne vapaarahoitteisiksi, vastaa kyllä täydestä määrästä lainasta
sitten tulevaisuudessa. Elikkä tavallaan tämä seikka
on syytä ottaa huomioon silloin, kun vertaillaan ja arvioidaan aravalainojen
ja vapaiden rahoitusmarkkinoiden korkoja.
Vielä siellä tulee tarkistuksia muissakin
asioissa: asp-hommia tarkistellaan; edelleen asumisoikeusasuntojärjestelmän
tulevaisuuteen pitää puuttua, on todella paljon
korjausta vaativia kysymyksiä. Mutta meillä ainakin
hallituksen piirissä näyttää siltä,
jotta meillä on hyvin yhteneväinen näkemys
ja me pystymme viemään asioita eteenpäin
siinä aikataulussa kuin valmisteluvoimat vain antavat myöten.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Ministeri Manninen on aivan oikeassa siitä,
että viime hallituksen sisällä oli todellakin
syvä vastakkainasettelu sosiaalisen asuntotuotannon tulevaisuuden
suhteen. Ed. Sasi on viimeinen henkilö ottamaan vastaan
kiitoksia tästä lakiesityksestä, koska
ed. Sasi kuului yhdessä edellisen valtiovarainministerin
kanssa niihin, jotka kynsin ja hampain yrittivät estää tämän
kaltaisen lainsäädännön syntymistä.
Kokoomuksen tavoitteenahan koko viime kauden ajan oli ajaa alas
sosiaalista arava-asuntotuotantoa. Tässä kokoomus
ei onnistunut, ja täytyy sanoa, että olen hyvin
tyytyväinen siitä, että kokoomus on hallituksen
ulkopuolella, sillä se, että kokoomus on hallituksen ulkopuolella,
varmistaa sen, että sosiaalinen aravatuotanto voi tulevaisuudessa
jatkua ja sitä voidaan kehittää. Eli
tässä suhteessa olen tyytyväisempi nykyisen
hallituksen kokoonpanoon kuin edellisen hallituksen kokoonpanoon.
Samaa mieltä olen ed. Tiusasen kanssa siitä, että tietenkin
tämä lakiesitys, joka valmisteltiin viime hallituksen
kaudella ja jossa ministeri Siimes näytteli merkittävää osaa
itse valmistelussa, voi olla vain osa niistä toimista,
joihin asuntotuotannon osalta on ryhdyttävä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Laakso analysoi varsin oikein tilanteen,
joka oli alkuvuodesta. Viime syksynä ympäristövaliokunta
kuuli valtiovarainministeriä, joka oli silloin valmis 5
prosentin korkotasoon, mutta ei tippaakaan sen alle. Asia liitettiin
tuponeuvotteluihin, ja me jäimme silloin todellakin niistä tavoitteista,
mitä muun muassa asuntoministeri Siimes ajoi. Kiinteälyhenteinen
lainan takaisinmaksu on myös se ajatus, jonka ministeri
Siimes viime eduskuntakaudella valmisteli.
Siinä on ed. Sasi oikeassa, että aika loppui kesken,
mutta miksi loppui, johtui nimenomaan kokoomusministereiden — en
väitä että kaikkien, mutta muutaman avainministerin — jarrutuksesta.
Lopuksi, ministeri Manninen totesi aivan oikein tämän
uhkan: Kun oikein halvalla saadaan rahaa, konvertoidaan helposti,
mutta kun tulee ongelma, se putoaa omistajan tai takaajan syliin. Ja
kuka onkaan takaajana? Usein kunnat, ja kuntien maksuvalmius saattaa
olla myöskin erittäin vaikea.
Lyly Rajala /kd:
Arvoisa puhemies! Oli erittäin positiivista kuulla
ministeri Manniselta tulevaisuuden suunnitelmia hallituksen suunnalta, että yleishyödyllisiä
yhteisöjä tulisi
lisätä. Esimerkiksi lähes kaikki opiskelija-asunnot
rakennetaan juuri yleishyödyllisten yhteisöjen
toimesta korkotuella tai aravalainoituksella, ja hyvin usein myöskin
korkotukilainoissa on todellakin kunta, niin kuin ed. Tiusanen sanoi,
takaajana.
Peräänkuulutan kuitenkin hallitukselta kontrollia
siinä vaiheessa, kun yleishyödyllisiä yhteisöjä lisätään,
ettei pääse käymään
sellaisia jopa rikollisia toimia kuin, häpeä tunnustaa,
kotikaupungissani Oulussa on tapahtunut viime vuosina.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Jos lyhyesti saan mennä vielä viimetalviseen
historiaan, täytyy sanoa, että ensinnäkin
oli erittäin harmillista se, että silloinen ministeri
Siimes toi esityksen niin myöhään hallituksen
käsiteltäväksi. Olisimme toivoneet, että tämä asia
olisi käsitelty mieluummin jo vuotta aikaisemmin, edellisenä syksynä,
mutta ilmeisesti ajatuksissa oli tiettyjä vaalipoliittisia
tarkoituksia, että haluttiin se tuoda juuri eduskuntavaalien
alla ja tällä tavalla pyrkiä vaikuttamaan
myöskin vaalikampanjaan.
Siinä tilanteessa täytyy sanoa, että kokoomus oli
ainoa ryhmä, joka pyrki myöskin ottamaan huomioon
valtiontaloudelliset arviot. Olimme tässä suhteessa
kyllä valmiimpia tulemaan vastaan kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö,
ja väitän, että kun itse olin kokoomuksen
puolesta neuvottelemassa, se välitystyö, mitä teimme
kokoomuksen puolelta, johti siihen, että saatiin kohtalaisen
hyvät parannukset kuitenkin aravajärjestelmään
siinä yhteydessä. Tavoitteenahan oli se ja piti
päästä siihen, että korkoja
alennettiin, etteivät ihmiset ala vaihtaa aravalainojaan muiksi
lainoiksi.
Meillä oli samassa yhteydessä tärkeitä huolia, ja
valitettavasti niihin ei kiinnitetty riittävää huomiota
vaalien alla. Yksi oli se, että korkotukijärjestelmä piti
kyetä kuitenkin säilyttämään,
aravajärjestelmän muutokset eivät saaneet
johtaa korkotukijärjestelmän tuhoutumiseen. Sen
me kykenimme hoitamaan. Toinen oli se, että toivoimme myöskin
parempaa kohdentamista, että aravatukijärjestelmä kohdistettaisiin
nimenomaan pienituloisille. Eli kun perheiden tulot kasvavat, aravajärjestelmän
tuen piiristä vähitellen myöskin joutuisi
pois, jotta resurssit riittäisivät paremmin pienituloisten
asumisen tukemiseen. Mutta tätä vasemmistoliitto
ei ollut valmis tukemaan, ja siitä olimme tietysti kovin
pahoillamme.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kun rakennuttajana seurasin aravapaketin
käsittelyä, on kyllä pakko todeta ed.
Sasille, että ehkä lausuitte hieman muunneltua
totuutta. Ministeri Siimes itse asiassa alusta lähtien
koko ministerikautensa esitti aravajärjestelmään
muutoksia sillä tavoin kuin ne sitten lopulta kokoomuksen
ankarasta vastustuksesta huolimatta toteutuivat, kiitos muun hallituksen.
En nyt oikein ymmärrä sitäkään,
että uskottaisiin, että kysymys oli todella kaikkein
pienituloisimpien eduista huolehtimisesta, jos vaaditaan aravajärjestelmän
heikentämistä. Kyllä se kohdistuu nimenomaan
pienituloisimpiin.
Siinä olen ed. Sasin kanssa samaa mieltä,
että korkotukijärjestelmääkään
ei saa unohtaa. Korkotukilainoja on otettu varsin runsaasti tähän saakka,
ja on syytä pitää huoli myöskin
siitä, että ne pysyvät sellaisessa tilassa,
että rasitus asukkaille ei käy kohtuuttomaksi,
koska arava-asuntojen omistajien talous pysyy kunnossa niin kauan
kuin asuntoihin riittää asukkaita. Tällä hetkellä on
vaan se ongelma aika monessa aravatalossa, että niin ei
ole.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Oikeastaan koko viimeisten kahdeksan vuoden
ajan Lipposen hallitusten sisällä käytiin
kiistaa siitä, pitäisikö asuntopolitiikkaa
ylipäänsä olla olemassa vai pitäisikö asuntotuotanto
jättää vain markkinoiden vastuulle. Kokoomus
ajoi tätä viime mainittua. Kokoomuksen lähtökohta
oli se, että mitä vähemmän valtiovalta
ja yhteiskunta puuttuu asuntotuotantoon, sitä parempi.
Tältä pohjalta tietenkin lähti myös
kokoomuksen ajatus siitä, että sosiaalisesta asuntotuotannosta
on pääsääntöisesti
päästävä eroon. Kokoomus kyllä,
myönnän sen, oli valmis hyväksymään
eräitä erityisryhmiä varten tapahtuvan
asuntotuotannon, mutta sellaista kohtuuhintaista, laajamittaista
vuokra-asuntotuotantoa, joka kohdistuisi pääosaan
Suomen väestöstä, kokoomus ei näytä kannattavan
tavalla, jossa yhteiskunta, valtiovalta ja kunnat, olisi mukana.
Tämä perusristiriita oli koko ajan, se häiritsi hallituksessa
työskentelyä. Kokoomus halusi jättää asuntotuotannon
markkinoiden hoidettavaksi. Me tiedämme, mitä tämä on
merkinnyt. Se on merkinnyt hintojen nousua, se on merkinnyt sitä, että kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja ei enää ole erityisesti Pääkaupunkiseudulla.
Tulokset näkyvät ja pelottavat. Toivottavasti
uusi hallitus tässä suhteessa astuu toiselle tielle.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten täällä on
todettu, tämä asiahan on käsittelyssä jo myös
valiokunta-asteella ja sinänsä kannatettava, mutta
edellisiin puheisiin viitaten täytyy kuitenkin muistaa,
ettei sillä aravatuotannon vaikeuksia kokonaan poisteta,
vain pieneltä osaltaan. Koko tuotantoonhan vaikuttavat
monet muutkin tekijät ja nimenomaan kuntatasolla ja se,
mikä on kustannustaso eri puolilla maassa, millä tavalla hoidetaan
maapolitiikkaa eri kunnissa jnp.
Hallitusohjelmassa on tavoitteena tehdä seuraavien
vuosien asunto-ohjelma aivan samalla tavalla kuin vuosikymmenet
on tehty jo kunnissa. Nyt vaan täytyy kuntien kokemuksiin
viitaten todeta, että pelkät ohjelmat eivät
sinänsä paranna tilannetta vaan tarvitaan selviä konkreettisia
toimenpiteitä. Toivon mukaan ne tulevat sitten tänne
eduskunnan käsittelyyn niin, että kun tehdään seuraavan
vuoden talousarviota, me myöskin käsittelemme
asunto-ohjelmaa eikä niin, että me puhumme pelkästään
aravatuotannosta, vaan niin, että me puhumme koko asuntotuotannosta myöskin
vapaarahoitteinen tuotanto huomioiden. On aivan tarpeetonta poliittista
vastakkainasettelua aravatuotannon ja vapaarahoitteisen tuotannon
osalta tässä maassa. Eri paikkakunnilla tilanteet
vaihtelevat hyvinkin monella eri tavalla paikkakunnan muista edellytyksistä riippuen.
Tässä mielessä ed. Pulliainen toivoi
konkreettisempia ehdotuksia kuin mitä täällä nyt
on käynyt ilmi. Todella ottaen huomioon, mikä on muun
muassa rakennusalalla työllisyystilanne, joka heikkenee
koko ajan, ja mikä on asuntotuotantotilanne, kaivataan
konkreettisia selviä ehdotuksia hallitukselta niin, että me
pääsemme heti alkusyksystä niitä käsittelemään.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Viimeisenä puheenvuorona tässä asiassa
haluan todeta, että ed. Laaksohan oli edellisen hallituksen vahvoja
tukipilareita ja tuki myöskin vahvasti hallituksen asuntopolitiikkaa
kokonaisuutena ja useimmiten äänesti myöskin
näitten ratkaisujen puolesta.
Mitä tulee kokoomuksen asuntopoliittisiin linjauksiin,
kyllä me lähdemme siitä, että tässä maassa
tarvitaan sosiaalista asuntotuotantoa. Tietysti pitää katsoa
sitten, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa tuotantoon, ja
tietysti markkinalähtöinen lähtökohta
on yleensä paras, mutta on selkeätä,
että tässä maassa ei selvitä,
elleivät esimerkiksi kunnat pidä huolta siitä,
että vuokra-asuntoja maassa rakennetaan.
Mitä aravajärjestelmään
tulee, täytyy sanoa, että kun noita neuvotteluja
on käyty, kyllähän nykyinen aravajärjestelmä on äärimmäisen
monimutkainen. Jos ajatellaan tavallista suomalaista asukasta, hänen
on kyllä melkein mahdoton saada selvää siitä,
millä tavalla hänen korkoperusteensa määräytyvät.
Siinä suhteessa sanon, että meillä on
suuri haaste, kun pyritään yksinkertaistamaan
ja selkeyttämään aravajärjestelmää,
mutta ei meidän lähtökohtamme ole se,
että siitä pitäisi luopua.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Aravalainoitus pitää pitää kilpailukykyisenä.
Sodanjälkeisen ajan aravalla on rakennettu ja tämän maan
vähätuloiset ihmiset ovat pystyneet rakentamaan
omakotitaloja ja kerrostaloja ja päässeet niihin
asumaan. Sillä tavalla tämä on oikean suuntainen
toimenpide. Mutta niin kuin ed. Vielma täällä totesi,
tämä ei piisaa, pitää puuttua maapolitiikkaan
ja kaavoitukseen. Ne ovat suuria epäkohtia muun muassa
Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
Tervehdin tätä tyydytyksellä mutta toivoisin
tämän hallituksen näihin puuttuvan.
Keskustelu päättyy.