Tero Rönni /sd:

Puhemies! Nyt on jo paksu nippu paperia, kun tätä esitystä lueskelin tuossa päivän aikana ja katselin sitä läpikotaisin ja tein siihen sitten havaintoja hyvästä ja pahasta, jos näin voisi sanoa.

Kyseessähän on hallituksen esitys 24 kaupallisia tavarankuljetuksia ja maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Tässä on merkittävä uudistus tämän kaupallisen tavarankuljetuksen osalta, ainakin pitäisi olla. Eivät nämä nyt kauhean suuria nykykäytäntöön ole, mutta kuitenkin sellaisia, joista on havaittu, että erimielisyyksiä on noussut maan eri puolilla, ja myöskin tämän laittoman, luvattoman liikenteen esiintyminen. Sen kokonaismääräähän on hyvin vaikea selvittää, ja näitä tulkinnanvaraisia asioita on esille tullut vaikka kuinka paljon, ja niitä tässä nyt koitetaan sitten paikata tällä lakiesityksellä. Yleensä näihin liittyy myöskin tämä harmaa talous erittäin kiinteästi. Valitettavasti täytyy sanoa, että kyllä näillä kaikilla toimilla myöskin osansa näkyy näihin surullisen kuuluisiin onnettomuuksiin, mitä eri puolilla maata on ollut ja mitä esiintyy jatkuvasti lehdissä, kun yhdistelmäajoneuvot ovat joutuneet jos jonkinlaisiin onnettomuuksiin ja sieltä on tavattu sitten kaikennäköistä vipeltäjää autojen ratista ja mitään lakeja ei ole noudatettu, vaan on rikottu vähän järjestään joka ainoata lakia. Kun onnettomuus sattuu, niin piirturin kiekko syödään noin kymmenessä sekunnissa. Se on eräitten kuljetusyrittäjien vaatimus, jotta pääsee töihin, että kiekon pystyy syömään nopeasti niin, että siitä ei jää mitään jäljelle.

Puhemies! Jos lähtisi perkaamaan tätä esitystä, niin kirjailin tuohon nämä hyvät asiat, joita minun mielestäni täällä löytyy. Aloitetaan siitä, että on esiintynyt eri puolilla maata, erityisesti tässä Uudellamaalla, tämmöisiä muuttokuljetukseen liittyviä erimielisyyksiä siitä, lasketaanko tämä purkaus- ja lastauskuvio muuttoon ja rahdin hintaan. Yleensä olen tottunut, kun itse olen 25 vuotta tavaraliikenteessä ollut, siihen, että kyllä se kuljettajan osuus siinä rahdin hinnassa on aina ollut, mutta tästä on ollut vähän erilaisia tulkintoja, ja syyttäjät ovat jättäneet syyttämättä aika isojakin muuttohommia. Tässäkin täytyy sanoa, että julkisyhteisöt ovat olleet tässä tekemässä, kun eräät yksityiset yhdistykset ovat näitä asioita tehneet. Nyt tänne on kirjattu selvästi, että kuljettajan osuus purkaukseen ja lastaukseen kuuluu nimenomaan siihen rahdin hintaan ja se on oleellinen osa sitä kuljetussuoritetta. Kaikkihan lähtee siitä, että se on kaupallista tavarankuljetusta.

Sitten se, mikä on täällä myöskin hyvää, on tämä lupien peruuttaminen eräitten rikkeitten ja konkurssien yhteydessä. Täytyy sanoa, että nyt on luvattoman paljon semmoisia yrityksiä, joissa nimi on vaihtunut säännöllisesti vuoden välein, jopa tiheämpään tahtiin, kaikki maksut on jätetty maksamatta ja velvoitteet yhteiskunnalle hoitamatta, ja silti luvat on aina myönnetty. Lääninhallitukset sanovat, että ei voida myöntää. Korkein oikeus on tehnyt jonkinlaisen tulkinnan erään tämmöisen velkasaneerauksen yhteydessä tässä muutama vuosi sitten. Silloin ainakin Keski-Suomessa Jyväskylän lääninhallitus on tehnyt semmoisen tilanteen, että se on nostanut kädet pystyyn eikä uskalla peruuttaa keltään lupia. Nyt siellä on selvät eväät siitä, mitä sillä vakavaraisuudella tarkoitetaan, ja myöskin siitä, mitkä rikkeet sitten voivat peruuttaa luvan. Se on minusta kaikkein tehokkain keino esimerkiksi ajo- ja lepoaikarikkomusten, ylikuormien ynnä muitten piittaamattomuuksien kohdalla. Kun lupa otetaan pois, niin silloin sitä liikennettä ei niin helposti ainakaan harjoiteta eteenpäin, vaikkakin, täytyy sanoa, että kaikki niitä lupia eivät tarvitse. Osa ajelee tuolla ihan minkälaisilla papereilla tahansa, ja lupia tuodaan sitten näytille, jos niitä sattuu jostain löytymään. Yhdessä autossa voi olla lupa, mutta useammalla harjoitetaan liikennettä. Valitettavasti tämäkin on totuutta.

Myöskin se täytyy sanoa positiivisena asiana, että jälleen täällä lukee, että sen luvanhaltijan nimi täytyy laittaa auton kylkeen, joka liikennettä harjoittaa. Enää ei ole tämmöisiä pimeitä ajoneuvoja. Nyt siellä liikkuu niitä, joissa ei ole minkäänlaista nimeä. Olisin toivonut myöskin, kun esille ovat tulleet nämä tilanteet, että useammalla autolla, kuin lupia on, harjoitetaan liikennettä, että olisi palattu tässä siihen vanhaan käytäntöön, jossa ajoneuvorekisteriin, rekisteriotteeseen merkitään aina, mikä on luvan numero, taikka sitten siihen lupaan merkitään se ajoneuvon rekisterinumero ja ne vaihdetaan, kun autot muuttuvat. Ei se ole liian vaikeata ollut silloin aikaisemminkaan. Se olisi ainakin takuu siitä, että ylimääräisiä vehkeitä ei ole liikenteessä.

Sitten hyvänä näen myöskin sen, että siellä on liikenteestä vastaavan johtajan taikka liikenteestä vastaavan henkilön määritelmissä tarkennusta. Siihen on tullut vähän tarkennuksia, kuka siinä voi olla ja miten sitä asiaa eteenpäin viedään ja minkälaisella vastuulla siinä pelataan.

Sitten näitä puutteita ja kielteisiä kommentteja: Edelleen tämä 30 prosentin osuus, joka on sitten vähän semmoinen laskennallinen kuvio. Muistan jo tuolta 70-luvulta, kun näitä prosentteja laskettiin eräitten urakoitten kohdalla maansiirtoliikkeissä, ja kyllähän laskentatavalla saadaan muuttumaan se prosenttiosuus, 10 prosenttia heittämään helposti puoleen tai toiseen, jos vaan haluja on. Mutta ilmeisesti tämän asian kokonaisuuden saamiseksi jonkinlaiseen järjelliseen tilaan tarvitaan tätä prosenttiosuutta siinä, ja se täytyy hyväksyä.

Mutta se, missä mielestäni on menty metsään ja mistä täällä täytyy liikennevaliokunnalle antaa ohjeet, että asiaa tarkastellaan erittäin kriittisin äänenpainoin, on 3 luvun 7 §, Ilman lupaa sallittu kaupallinen liikenne, kohta 5: "maa-, metsä-, eläin- tai kalatalouden kuljetusta näiden alojen elinkeinon harjoittajan hallinnassa olevalla liikennetraktorilla yhden kunnan alueella". Siinä ollaan kyllä avaamassa jälleen vähän semmoista peliä, että ei ole ihan oikeilla raiteilla. Valitettavasti meillä on aika laajoja kuntia tässä maassa, ja sitä voidaan aika isolla repertoaarilla hoitaa. Tässäkään valvonta ei tule olemaan helppoa. Samoin tässä samassa pykälässä on tämä kotihoidon palveluun liittyvä kuvio. Nyt siellä on hyvä palvelu -yrityksiä, jotka joittenkin kuntien ruokahuoltoa hoitavat ajoneuvolla ajamalla ruokia ees sun takaisin ympäri kuntaa. Onko se nyt sitten ongelma vai ei, mutta vähän täytyy miettiä, olisiko se sittenkin oikein luvanvaraista kuljetusta tästä eteenkinpäin?

Sitten tätä 7 kohtaa minä en oikein ymmärrä tässä pykälässä, kun tässä puhutaan "tien- ja kadunpitoon liittyvän maa-aineksen, veden, suolan tai muun vastaavan aineen levittämisestä tielle tai kadulle", että kuinka laajalla repertoaarilla tätä lasketaan. Nyt, kun meillä on perustienpitoon tarkoitetut rahat, joilla meillä tehdään aika isojakin remontteja, jos tämä nyt on perustienpitoon liittyvä asia, niin sinne voidaan vetää puoli metriä kerrosta jossain vaiheessa eräin paikoin, ja siinä ei tarvita lupia, kun ajetaan sitä mursketta siihen pintaan. Jos tätä tulkitaan näin, niin minusta tässä lain henki saattaa olla se, että jos sitä aurataan tai höylätään, niin se ei vaadi luvallista ajoneuvoa. Sillä ilmeisesti nämä virolaiset toverit tuolta eteläpuolelta nyt sitten näitä urakoitaan pääsevät tänne hoitamaan, kun eivät tarvitse lupia niihin autoihinsa, millä he tulevat hoitamaan näitä. Mutta kyllä tämä on tulkinta tästä niin, ja miten asfalttimassan levittäminen, kun sitä asfalttimassaa ajetaan asfalttiasemilta siihen, lasketaan tähän mukaan?

Kyllä tässä liikennevaliokunnalla on todella tehtävää, että se miettii, onko tämä ihan oikeilla raiteilla. Näitä asioita ovat tähän asti minun mielestäni ihan Ktk:n sora-autot hoitaneet luvallisilla autoilla, ja se on ollut aika monelle pelkästään sitä työtä, mitä he ovat ympäri vuoden tehneet. Nyt, jos tämä avataan tällä tavalla, niin kyllä tässä taas markkinat ovat sen suuntaisia, että ei hyvältä näytä.

Muutenkin näitten maansiirtoliikkeitten kohdalla julkisyhteisöjen, muun muassa Rauman kaupungin, saamissa tarjouksissa tälle vuodelle, kun tuntiajoon on autoja haettu, on ollut mukana sellaisia maansiirtoliikkeitä, joilla ei ole yhtään ainutta liikennelupaa koko firmassa. Kaikki ovat maansiirtoajossa, ja tarjotaan kuitenkin autoja tuntiajoon kaupungin toimintaan. Varmaan tässä on julkisyhteisöillä myöskin puutetta siinä, että ei ole ammattitaitoa näitten asioitten tarkistamiseen, mutta pitäisi sitten kysyä joltain muulta, jos oma taito ei riitä. Kyllä tässä vähän tuntuu siltä, että asenteetkin ovat pielessä aika pitkälle ja kokonaan tämä kunnioitus tätä liikennelupajärjestelmää vastaan ja sen puolesta ei ole kaikista parhaimmillaan.

Puhemies! Ehkä viimeisenä voisi sanoa, että luku sinänsä ovat nämä tässäkin lakiesityksessä mainitut luvat esimerkiksi tuonne Venäjän liikenteeseen ja se, miten niitä kuljetuslupia myönnetään ja kuinka se on mennyt. Siinä ollaan täysin kädet levällään. Veli venäläiselle annetaan luvat, ja meidän omat hakijamme joutuvat odottelemaan ja jonottelemaan niitä kuukausikaupalla. Jos he sattuvat luvat saamaan, sittenkin ne rahastetaan siellä Venäjän puolella. Jos ei autoja ryöstetä, niin ainakin rahastetaan joka kopilla niin, että mahdollisuutta ei ole. Me täällä emme osaa laittaa niille autoille jonkinlaista tiemaksua. Minusta, jos he eivät tänne kerran mitään jätä — eivät polttoainetta osta, eivät kahvia osta — niin voitaisiin heille jonkinlainen kilometrihinta laittaa tuohon, kuten kaikki muut maat tässä Euroopan unionissa tekevät.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan samoihin asioihin kiinnitin huomiota kuin ed. Rönni. Tämän asian historiasta voidaan palauttaa mieliin se, että nämä asiat olivat erittäin voimallisesti esillä edellisellä vaalikaudella. Nämä asiat olisivat jo muuttuneet, nämä luvanvaraisuudesta poistamiset olisivat toteutuneet jo edellisellä vaalikaudella, jollei kerta kaikkiaan olisi pistetty aika rankimman mukaan hanttiin siinä asiassa. Silloin ylijohtaja Cavén ilmoitti, että siinäpähän nyt vaan touhuilette, te vaihdutte ja minä pysyn ja minä hoidan, että kyllä löytyy sellainen ministeri, joka vie nämä hänen ajatuksensa ja esityksensä eduskuntaan, ja siellä minä ajan ne sitten läpi. No, siinä prosessissa ollaan nyt juuri parasta aikaa, ja juuri ne kohdat, mihin ed. Rönni kiinnitti äsken huomiota, olivat siis silloinkin esillä.

Siihen listaan voisin vain lisätä yhden, nimittäin sen, että nyt siis luvanvaraisuudesta vapautettaisiin alle 2 400 kilon kokonaispainoiset ajoneuvot. Nyt se raja on 1 700 kiloa. Tästä asiasta käytiin valtava ottelu. Siitä oli sellainen suuren konsiilin seminaarikin yhden sunnuntaipäivän ajan täällä, jossa oteltiin Cavénin ja hänen adjutanttiensa kanssa. Silloin se ottelu päättyi sitten loppujen lopuksi siihen, että ministeri uskoi, että nyt tätä muutosta ei toteuteta. Mutta nyt se esitys on täällä ihan tismalleen sellaisena kuin se silloin oli esillä. Cavénin lupaus on toteutunut, että nyt löytyi sellainen ministeri, jonka osalta tämä hanke meni läpi, ja nyt se on täällä sitten.

Täällähän on nyt sitten ikään kuin lievittämään tätä tuskaa otettu seuraava kohta: "Harmaan talouden ehkäisemiseksi ehdotetaan, että EU-säännösten mukaisen kuljettajatodistuksen puuttuessa poliisi voisi keskeyttää kuljetuksen." Elikkä on otettu joitakin hienoja sanoja tänne, jotka kertovat, että nyt ollaan harmaan talouden torjunnassakin mukana, ja nyt on keksitty se konsti, millä ollaan harmaan talouden torjunnassa mukana elikkä tällä tavalla toteutetaan sitä periaatepäätöstä ja ohjelmapäätöstä, jonka valtioneuvosto iltakoulussaan teki viime vuoden, olikohan, marraskuussa.

Elikkä tässä olen siis täysin samaa mieltä kuin ed. Rönni, että nyt liikenne- ja viestintävaliokunnassa joudutaan syvällisesti paneutumaan tähän. Katsotaan nyt sitten, kuinka pitkälle Cavén tällä kertaa saa nämä hankkeensa läpi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! En ole ehtinyt kokonaisuudessaan käydä läpi tätä hallituksen esitystä, mutta monelta osin voin yhtyä siihen, mitä ed. Rönni totesi. Esimerkiksi tämänhetkinen tilanne on se, että vakavaraisuus-käsite on tulkinnanvarainen, koska korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, että yrityssaneerauksessa olevalta yhtiöltä ei voida ottaa lupia pois, kun on päästy yrityssaneeraukseen. Sen jälkeen tilanne kehittyi siihen, että siellä lähiympäristössä meni useampia yrityksiä suoritustilaan sen johdosta, että tämä yhtiö pääsi kilpailemaan epäterveellä tavalla eli taksat olivat mitä sattui. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään monessa muussakaan tilanteessa, missä yrityssaneeraus on tullut.

Ed. Rönni totesi, kuinka tässä välillä on päästy jopa siihen, että samalla luvalla pystyy olemaan useampia ajoneuvoja liikenteessä. Kun on yksi lupa, niin voidaan pyörittää useampaa ajoneuvoa siellä liikenteessä. Ed. Rönni toi esiin keinoksi, että vaikka siellä käy viranomaisten luona merkityttämässä siihen lupaan sen ajoneuvorekisterin, jolla liikutaan, niin silloin ainakin viranomaisilla on vahva tieto ja luottamus siihen, että nyt ollaan oikealla asialla liikenteessä.

Kun itse olen liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, en halua tässä vaiheessa vielä sen enempää lähteä analysoimaan näitä eri ongelmakohtia, mutta kun nopeasti lukee ja silmäilee 7 §:n, jossa on nimenomaan mainittu tämä kaupallinen liikenne, johon ei tarvitse lupaa, niin kyllä voi arvioida jo tässä vaiheessa, että siellä on monia sellaisia ongelmakohtia, jotka käytännön elämässä tulevat tuottamaan suuria ongelmia. Uskon näin, että valiokunnalla on kyllä työtä sorvata tästä sellainen esitys. Ainakin, jos valiokunnan puheenjohtajalla on tarkoitus saada yksimielinen mietintö, niin siinä voi olla työtä ja tuskaa.