Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensinnäkin totean, että näin taloudellisesti tiukkoina aikoina, kun ollaan taantumassa, jos ei taloudellisessa kriisissä syvemminkin, on tärkeää, että teemme sellaisia säädösmuutoksia, joilla pyrimme varmistamaan ja vahvistamaan sen, että suomalainen kuljetusala pääsee tämän laman yli ja selviää jatkoon, koska tällä hetkellä kuljetukset ovat monin paikoin pahasti vähentyneet. Tämä lakiesitys on viralliselta nimeltään hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista annetun lain muuttamisesta. Mutta voisin suomentaa tämän hallituksen esityksen osalta, että kysymys on kabotaasilaista eli kysymys on siitä, miten muiden EU-maiden kuljetusyritykset saavat ajaa Suomen sisäisessä liikenteessä kuljetuksia.

Menen tähän esitykseen nyt sitten seuraavaksi todeten kyllä sen, että meillähän on tällä hetkellä se tilanne, että sitä ei ole säädelty, ja kuten hyvin läsnä olevat edustajat tietävät, kuljetusala on toivonut, että meillä olisi tämmöistä omaa kansallista säätelyä, ennen kuin tämä EU-esitys, joka on tehty komission puolelta, astuu asetuksen kautta tänne Suomeen voimaan. Tämä toive on ollut hyvin meillä tiedossa ja pidemmän aikaa. Mutta sitten siitä, miten paljon kabotaasia tällä hetkellä esiintyy, on vähän vaihtelevia käsityksiä kaiken kaikkiaan ollut.

Nyt hallituksen esitys lähtee siitä, että esittäisimme, että kabotaasia saisi harjoittaa Suomessa korkeintaan viikon ajan ja sellaisella kuljetusalan yrityksellä, joka tuo Suomeen ensin kansainvälisen kuljetuksen, olisi oikeus viikon verran harjoittaa täällä kabotaasia. Se tarkoittaa siis sitä, että ei voi tulla tyhjänä tänne ja täällä sitten ruveta ajelemaan, jos tämän tällä tavalla vähän arkikielellä määrittelee. Nythän on todellakin niin, että EU:n piirissä, komission piirissä ja myös liikenneministerineuvostossa, jossa myös itse olen ollut mukana, on kanta, että sen pitää olla säädelty ja että se on yksi viikko ja korkeintaan kolme kuljetusta sen viikon aikana.

Kun valmistelimme tätä lakiesitystä, omakin lähtökohtani oli aluksi se, että meidän pitäisi tehdä suoraan niin, että olisi se kolmen kerran sääntö tässä. Mutta sitten virkamiesvalmistelussa ja sen myötä, kun tämä oli lausuntokierroksella, valmistelijat tulivat siihen tulokseen, että me emme pysty sitä nyt tässä yhteydessä tekemään, koska se valvominen kolmen kerran osalta olisi hankalaa. Saksahan ottaa nyt käyttöön tämän, että korkeintaan kolme kertaa, ja samalla he säätävät pakollisesta rahtikirjasta. Meidän lausuntokierroksemme osoitti, että poliisi erityisesti sanoo, että valvonta ilman tämmöistä rahtikirjan määräämistä on hankalaa, jos ei mahdotonta. Siksi tässä on niin sanotusti vasta ensimmäinen askel tähän eli viikon verran saa meillä tätä harjoittaa. Asia on kesken EU:n toimielimissä, eli tällä hetkellä komissio käy Euroopan parlamentin kanssa sovintomenettelyä siitä, mikä tulisi olemaan se sisältö. Käsitykseni mukaan nyt huhtikuun aikana, tässä kuussa, Euroopan parlamentti vielä äänestää siitä, tuleeko kompromissiesitykseksi nimenomaan se, että yhden viikon ajan ja kolme kertaa viikossa sisäisiä kuljetuksia.

Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, minkä verran tätä tällä hetkellä Suomessa on. Tosiaankin Skalilla on ollut semmoinen käsitys, että se on paikoitellen erittäin runsasta. Mitä taas meidän ministeriö on tehnyt tässä selvitystä, niin meillä on selvitys vuodelta 2007, joka vielä oli kyllä aika niin sanotusti voimakkaan talouskasvun aikaa, ja silloin kabotaasin osuus oli Suomessa vain 0,04 prosenttia maanteiden 26 miljardista tonnikilometristä eli erittäin vähän, ainakin se tiedetään, että paljon vähemmän kuin suomalaiset kuljetusyrittäjät harjoittavat kabotaasia EU-maissa tai sitten vaikkapa Norjassa.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä on nyt kuitenkin tässä näin, ja toivon, että tämä saa eduskunnassa myönteisen käsittelyn.

Haluan tässä yhteydessä ottaa vielä toisen asian esille, joka vaikuttaa pieneltä asialta, mutta minusta se pitää korjata nyt saman tien, kun täällä eduskunnassa tämä laki on auki. Tässä aivan viime viikolla, viime viikon torstaina, minuun oltiin epävirallisesti yhteydessä eduskunnassa — ed. Kyllönen tuli juuri paikalle, hän muun muassa — asiasta, että nyt Postin eli siis Itellan kuljettajilta vaaditaan vähintään 2 tonnin painoista autoa, että he voivat jakaa postia. Se on määritelty tässä samaisessa laissa. Lupasin sitä asiaa selvittää. No sitten, kun pääsin tästä pois, kuulin jo, että täällä on ed. Pulliaisen lakialoite tästä samasta asiasta eli korjaava lakialoite, että tähän kabotaasilain 7 §:ään sisällytettäisiin lisäys, joka mahdollistaisi sen, että voi myös alle 2 000 kilon autoilla jakaa postia. Minun kantani tässä asiassa on, kun olen selvittänyt tätä alkuviikosta nyt ministeriöstä, että jos on vaivattominta tehdä niin kuin ed. Pulliainen esittää, se voidaan valiokunnassa tehdä. Mutta tämä on nyt tekniikkaa, mitenkä se hoidetaan, mutta totta kai hoidetaan, kun asia on täällä auki.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan sama asia, mitä ministeri äsken puhui ja mikä tässä on tullut esille jo aiemmin, oli minullakin tämä postiasia, ja se tuli nyt varmaan käsiteltyä, että se siitä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille siitä, että se hoitaantuu, niitten puolesta, joita se koskee, siis yli 50:tä Postin ajajaa, joille tämä olisi taloudellinen katastrofi, jos ei näin hoidettaisi, koska määräaika on 30.6. tänä vuonna, jolloin tämän asian pitää olla kunnossa. Hyvä niin.

Tästä asiasta, tästä kabotaasista. Tämähän oli sellainen juttu, että ollessani liikennevaliokunnan vetäjänä me selvittelimme, kuinka isoja dieselpolttoainetankkeja näissä kansainvälisten kuljetusten autoissa on, ja kyllä sieltä suurin piirtein viikon polttoaineet tulee, elikkä valtavat tankit on rakennettu näihin autoihin. Siis toisin sanoen tämä on eräällä tavalla hyväntekeväisyyttä, mutta nyt se on säädeltyä hyväntekeväisyyttä. Minun puolestani olkoon näin ja pääasia, että sitä nyt säännellään, että se ei ole villin lännen hommaa. Kyllä sitä on tutkiskeltu, ja tässä on jännittävä tilasto siitä, että ei se nyt vuonna 2007 niin kovin hurjaa ollutkaan.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ministerin esittely oli kyllä sinänsä ihan oikea ja tarkoitusperä ihan hyvä, mutta valitettavasti tällä lailla sitä ei pystytä toteuttamaan. Näillä määräyksillä ja näillä eväillä tätä ei pystytä toteuttamaan. Kyse on siitä, että tällä hetkellä ollaan tilanteessa 2009, jossa kuljetusten määrä suomalaisten osalta on romahtanut totaalisesti. Hinnat on poljettu täysin alas, noin 70 senttiä ovat halvimmat kilometrihinnat, ja kun joku vertaisi sitä taksihintaan, minkä verran taksi veloittaa, niin voidaan päästä suunnilleen oikeaan summaan. Ne ovat ainakin suunnilleen puolessa siitä, mitä pitäisi maksaa, tällä hetkellä tehdään noita puoliperäpetoja siihen hintaan pisimmillä matkoilla. Tämä on viime viikon tieto.

Kyse on myöskin siitä, että harmaata taloutta pyöritetään erittäin reippaasti erityisesti näissä irtoperähommissa, joissa vedetään näitä periä eri puolille. Siellä firmat vaihtavat omistajaa ja nimeä, ja jostain kumman syystä meidän lupaviranomaisten toiminta on täysin olematonta. Siinä ei ole minkäänlaista ryhtiä. Kaiken maailman konnat ja rikolliset saavat näitä lupia vaikka kuinka paljon, valitettavasti. Siinä ei ole minkäänlaista tolkkua tällä hetkellä. En tiedä, onko tämä lääninhallitusten tai muitten lupaviranomaisten käyttäytyminen sellaista, että varallisuusvaatimukset ja muut on jätetty tutkimatta, että niitä myönnetään isoissa nipuissa.

Minun mielestäni myös sen kolmen kuorman määrittäminen viikon aikana, kun sitä meillä liikennevaliokunnassa yhdessä vaiheessa esiteltiin, kun se oli U-kirjelmän osalta, jätti avoimeksi, mikä on sitten kuorma. Mitä tarkoittaa sana "kuorma"? Saman voi kysyä tässä kohtaa ministeriltä, mitä tarkoittaa kuorma. Onko se kuorma sitä, että jos virolainen autonkuljettaja nostaa siihen apumiehen penkille paketin, joka on lähetetty Suomeen Virosta, niin se on yksi kuorma? Se on voinut jättää sen irtoperävaunun tänne Helsinkiin perjantaina, mennä sillä vetoautollaan, kun se on halvempi viedä yli meren, ja tulla maanantaiaamuna sen vetoauton kanssa, ja sillä on se paketti siinä apumiehen penkillä. Se käy viemässä sen perille, jolloinka sillä on sen jälkeen viikko aikaa ajaa täällä sen kärryn kanssa. Pitäisi sitten myöskin määritellä se, mitä se yksi kuorma on. Onko se sitä, että ottaa tästä täyden kuorman ja vie sen johonkin, mihinkä viekin? Jos tästä normaaliin tapaan vanhasta muistista alan puhua, niin saattoi olla niin, että kun ajoin silloin Pohjanmaan ja Kymenlaakson väliä, niin kun tuolta Kotkasta otin ensimmäiset tavarat kyytiin, niin viimeiset purin Kokkolassa. Sekö oli yksi kuorma ja sitten taas toisinpäin, vai onko se sitten se yksi purkupaikka? Kuka sen määrittelee, ja mikä sen kuorman koko on? Onko se kuorma, jos Torniosta viedään kirjekuori Haaparantaan ja tullaan takaisin? Miten se kuorma määritellään? Siitä tässä ei puhuta mitään. Ymmärrän kyllä sen, että ei sitä myöskään poliisi pysty valvomaan.

Kyllä tässä ollaan semmoisten asioitten kanssa tekemisissä, ja kun tiedän tämän yrittäjäkunnan, niin on muuten kekseliästä porukkaa, miten näitä asioita ruvetaan hoitamaan ja miten lakia ruvetaan vääntämään. Valitettavasti tällä asialla ei kyllä pystytä estämään kabotaasia ja se tulee meillä lisääntymään. Se ei lisääntyisi, mutta meidän omat huolintaliikkeet, jopa valtionyritykset, Transpoint Oy ym., kaikki käyttävät. Nyt kun täällä Baltiassa on vielä huomattavasti kovemmat lamaelkeet olemassa kuin Suomessa, niin sieltä on tänne tulossa. Jos joku sanoo, että meidän kuljettajakustannukset ovat samanlaisia, niin höpö höpö. Nehän elävät täällä viikon varastolla. Kun kuljettajat tulevat tänne tuolta ulkomailta, niin niillä on hytissä jääkaapit ja pelit ja pensselit, ne eivät osta Suomesta mitään, koska se on kallista. He pystyvät niillä eväillään elämään.

Ed. Pulliainen sanoi tankeista. Suunnilleen 1 000 litran tankkeja maksimissaan sieltä löytyy, ja sillä 1 000 litralla puoliperävaunuveturi kulkee noin 3 000 kilometriä, kun se suunnilleen kolmekymppiä vie ainetta, niin 3 000 kilometriä. Kyllä nyt 3 000:lla aika pitkän aikaa vetelee tässä halvemmalla polttoaineella. No, saattaa olla, että Baltian maissa polttoaine ei kovin paljon halvempaa ole, Venäjällä se on mutta ei Virossakaan Suomeen verrattuna. Kyllä tässä tulee ongelmia olemaan, jos tätä halutaan valvoa.

Minä kuitenkin osoittaisin suurimmalla sormella suomalaisia huolintaliikkeitä, jotka tämän pystyisivät heti laittamaan poikki, jos ne haluaisivat, ja myöskin kansainväliset huolintaliikkeet, jos niillä olisi eväs siinä, että tänne ei oteta kabotaasia ajamaan ulkomaalaisia. Se loppuisi siihen paikkaan, koska yksikään virolainen tai baltti tai puolalainen ei muuten mene suomalaiseen yritykseen kyselemään, onko teillä keikkaa johonkin myydä, ei sitä tapahdu. Ei niiden firmojen kanssa asioida suoraan, vaan se on huolintaliikkeet, jotka siinä välissä pelaavat, tai sitten nämä kännykällä toimivat välppärit, jotka näitä asioita hoitavat.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni kiinnitti aivan oikein huomiota tähän, mitä se rahti on, onko se kirjekuori, ja se on tietysti suhteetonta, jos sitä perävaunurekalla kuljetetaan. Tässähän mainitaankin näissä perusteluissa tämä rahtikirjajuttu. Nyt tietysti, jos sellaiselle ammattilaiselle kuin ed. Rönni, joka on meistä superhenkilö näissä asioissa tiedon puolesta koko porukassa, väheksymättä arvoisan ministerin tietoa näistä asioista, niin ... Minusta liikenne- ja viestintävaliokunnassa pitää kirjoittaa tämä rahtikirjahomma niin avoimesti ja oikein ohjeistavasti, että siitä ei jää epäselvää. Kyllä tätä peliä jo tällä sektorilla on aivan liikaa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä, että tämän esityksen myötä kabotaasiliikenteeseen saadaan nyt vihdoin jonkinlainen rajaus myös meillä Suomessa, ja on hyvä, että kuljetusalan toiveita ja näkemyksiä on kuultu. Samaan aikaan todellakin, kuten kuulimme, on komissio antanut tämän esityksen, jossa on myös kolmen kuljetuskerran rajaus. Koska asia on nyt niin akuutti, niin olisi todella hyvä ja suotavaa, että lain valiokuntakäsittelyn yhteydessä lisärajauksien mahdollisuuksia edelleen tarkoin selvitetään ja harkitaan.

Tämä esityksessä ongelmalliseksi koettu kotimaan rahtikirja ei voi olla kynnyskysymys, koska jonkinlainen valvontadokumentti viimeistään EU-asetuksen voimaantulon myötä on luotava.

Lisäksi valiokuntakäsittelyssä olisi syytä kiinnittää huomiota maahantulon valvontaan ja siihen liittyviin asiakirjoihin ja tositteisiin.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää ministeriä, että hän tuo tämän lain tänne nopealla aikataululla, ja erityisesti haluan kiittää ed. Rönniä, että hän kuljetusalan ammattilaisena varsin perusteellisesti korosti niitä ongelmakohtia, joita tässä kabotaasitoiminnassa on.

Kabotaasia on ollut vuonna 2007 melko vähän, ja en osaa siihen ottaa kantaa, mihin suuntaan se on menossa, mutta haluan siihen kiinnittää huomiota, että kun taloudellinen tilanne on todella tiukka sekä meillä että meitä halvemman hintatason maissa, Baltian maissa ja Puolassa, mistä kuljettajia tänne tulee, niin senkin takia jotenkin näkisin, että meillä olisi hyvinkin tarkkaan rajattu se, miten kabotaasia saa Suomessa harjoittaa.

Ed. Pulliainen otti jo esille tuon harmaan talouden. Kun me teemme valtavasti töitä, että saamme rakentamisesta harmaan talouden kitkettyä, niin toivoisin, että se harmaa talous ei pääsisi rehottamaan kuljetusalalla. Kabotaasin tarkoituksenahan on ollut alun perin kuljetustalouden parantaminen, mutta nyt tuntuu siltä, että välillä ollaan menossa aika lailla päinvastaiseen suuntaan.

Myös valvonnan puutteesta on ollut jo puhetta ja miten se mahdollisesti lisää epätervettä kilpailua, ja toivon todellakin, että saamme lisää asiantuntijanäkemyksiä näihin pakollisiin kuljetusasiakirjoihin ja miten rajalla pystytään valvontaa tehostamaan.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä kabotaasiasia on erittäin tärkeä, että se tulee. Näkisin kuitenkin, että Suomen pitää välittömästi myös tehdä tämä kolmen kuljetuksen rajoitus eikä tämä viikkorajoitus vaan jäisi voimaan pelkästään, koska ongelmaksihan muodostuu, että maanantaista tullaan tänne ja perjantaihin ajetaan viikko täällä rahtia, ja se ei voi olla näin suomalaisen kuljetuselinkeinon kannalta. Toivon, että Suomessa pystytään tekemään tämä kolmen kuljetuksen rajoitus. Silloin pystytään valvomaan hyvin tätä kabotaasiliikennettä.

Se, että suomalaiset ajavat kabotaasia Euroopassa, on totta, mutta he ajavat sitä laillisin toimenpitein, ja heilläkin on omat rajoituksensa siellä. Kyllä minä näkisin, että tässä Suomen pitää nyt toimia niin kuin muutkin EU-maat ja Saksan esimerkin mukaan, että kolme kuljetusta ja sitten pois.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen hyvä asia, että postikuljetusjuttu lähtee nyt selviämään, ja haluan lämpimästi kiittää ministeriä myönteisestä suhtautumisesta asian eteenpäinvientiin ja käsittelyyn tässä talossa.

Ihan semmoinen maalaisjärkinen huomio vaan tähän kabotaasiin liittyen. Tuolla liikenteessä yhä useammin vastaan tulevat irtoperävaunukuljetukset ovat ulkomaalaisessa rekisterissä, ja kyllä on vahva epäilys siitä, että se harmaa talous siellä entistä suurempana pyörii nimenomaan ulkomaalaisten toimijoitten osalta. Oikeastaan ed. Rönnin ja Skalinkin lausunnon pohjalta haluaisin esittää ministerille kysymyksen: Kun tämä kolmen kuljetuksen rajoitus tuntuu nyt jäävän kuitenkin ainakin tässä vaiheessa vielä hiljaisuuteen, niin miten turvataan jatkossa rehellisen suomalaisen kuljetusyrittäjän toiminta yhä kiristyvillä kuljetuskilpailumarkkinoilla niin, ettei suomalaisten tarvitse lähteä luistamaan periaatteistaan työnsyrjässä pysyäkseen?

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Jäi tuossa äsken sanomatta vielä, että minä ihmettelen tätä rahtikirjan teon vaikeutta, että mikä siinä niin kauhean vaikeata on, kun itse nyt sentään melkein 30 vuotta tuolla tien päällä olen ollut ja aina on ollut joka paketista rahtikirja. Siis se ei ole minun mielestäni mitenkään vaikeaa. Niitä oli yleensä meillä autossa aina nippu, jotta voitiin jopa kirjoittaa itse, mikä tietenkin sitten myöskin tekee sen, että sen voi myöskin väärentää, mutta ei sitäkään kovin pitkälle, ja tietenkään suomalaista rahtikirjaa ei nyt ulkomaalainen pysty väärentämään.

Mutta tämän kokonaisuuden ottaen vielä yksi asia, että kyllä tämän valvonnan pystyy tekemään, mutta kyllä se vaatii sitten ammattitaitoisen väen. Tässä kohtaa minun täytyy viitata niihin moniin esityksiin, joita olen tehnyt ammattimaisen valvontayksikön perustamisesta, joka pelkästään keskittyisi raskaan liikenteen valvontaan, jolloinka olen väittänyt, että kymmenen miestä, joista toinen puolikas olisi poliiseja ja toinen muuten keskittynyt siihen, olisi semmoinen nyrkki, joka pystyisi sitä hoitamaan ja ei tekisi turhia pidätyksiä ja pysäytyksiä ja tietäisi aina tarkkaan, mistä otetaan kiinni ja mikä. Meikäläinen kyllä melkein voisi tuolta tieltä mennä sanelemaan aina, mikä auto otetaan ja mikä ei, nimetä sieltä, että otetaanpa nämä tästä ja nämä tästä, eikä tarvitse ketään turhaan pysäyttää.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Vielä muutama kommentti. Toistan myös sen, että myöskään minä en ole eri mieltä tästä kolmen kerran rajoittamisesta, sen jo kerroin, mutta meillä sanoivat virkamiehet, että tässä aikataulussa, miten tämä nyt valmisteltiin, me emme ole saaneet tätä nyt tuoduksi, ja me toimme siksi tämän, että rajoitetaan tällä viikolla.

Sitten tähän valvontakysymykseen. Minä myös arvostan ed. Rönnin asiantuntemusta tällä alalla erittäin paljon, mutta se on tietysti se, että kun täällä poliisin puolella on tätä valvontatehtävää muutenkin ihan todella riittämiin, niin kuin me kaikki tiedämme, niin kyllä minun tietysti, jos heidän lausunnossaan korostetaan sitä kovasti, on vaikea sanoa, että ei kun vaan, siinä vaan nyt pistätte muita asioita syrjään vaikka vähän liikenneturvallisuus kärsisi, mutta tätä te valvotte ja kunnolla. Mutta samalla tavalla myös kysyn sitä, onko se rahtikirja sitten niin hirveän ongelmallinen kysymys, mitä tässä on tuotu esille.

Näistä kabotaasin tavoitteista totean sen, että tietysti ainakin itse olen ministerinä kokenut kyllä aika virkistäväksi sen, että joutuu katsomaan asioita vähän laajemmasta perspektiivistä kuin tästä meidän oman maan näkökulmasta, että miten meillä on pitkät matkat ja pitäisi saada logistisia kustannuksia alemmaksi ja tehokkaita kuljetuksia. Niin ne katsovat siellä Keski-Euroopassakin, mutta kun niitten kartta on ihan erinäköinen, niin totta kai on järkevää, että käytetään mahdollisimman tehokkaasti myös tätä raskasta liikennettä, ettei tule tyhjää ajoa ja taas sitten sitä kautta kuormiteta ympäristöä ja aiheuteta ruuhkia. Se on taas sitten heidän puolestaan ollut tärkeä keskustelun peruste.

Harmaa talous: Se on varmasti niin, että nyt kun tilanne on ollut täysin villi, niin varmaan tässä ei enemmin ruveta nyt maalailemaan mitään kauhukuvia, mutta kun ei jää minkäänlaista jälkeä siitä, kun tulet tänne joko tuosta laivalla tai sitten Ruotsin tai Norjan puolelta Suomen puolelle, niin kyllähän se totta on, että mitenkä sitä valvot, mitä siihen sisältyy ja noudatetaanko suomalaisia lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Se on todella hankalaa, mutta minä pidän tätä kuitenkin parannuksena siihen suuntaan, että nyt meillä jää jälki. Suurimmalta osalta, kun tullaan maahan, se jää siitä sitten viimeistään vaikka tulliin tai näin, että se tullaa, mutta joka paikassahan ei jää. Eihän meillä siellä pohjoisessa jokaisesta autosta, joka sieltä tulee, tämmöistä evidenssiä jää, mutta sitten tietysti jos on ammattimaista harmaata taloutta ja on myös yli valtakunnan rajojen, niin kyllähän tämä, että tosiaankin sitten rajoilla on merkki siitä, auttaa myös poliisiyhteistyötä siinä selvittämässä sitten näitäkin kysymyksiä.

Mutta minä toivon, että tässä voitaisiin mennä nyt kuitenkin eteenpäin, ja valiokunta tietysti aina omassa viisaudessaan harkitsee, mitä se siellä täsmentää vai ei, mutta tämä oli esittelevänä ministerinä perustelu, miksi tämä on tässä vaiheessa.