Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Nyt eduskunnan käsittelyyn tuotu kuntarakennelakiesitys on ensimmäinen osa hallituksen kuntauudistukseen liittyvää lainsäädäntöä. Tämän nyt käsittelyssä olevan kuntarakennelain tavoitteena on käynnistää koko maan laajuinen kuntauudistus, jolla luodaan mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat kaikkialle Suomeen.

Kuntarakenneuudistuksen pyrkimyksenä on vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Muun muassa väestön ikääntyminen, henkilöstön eläköityminen ja heikentynyt taloudellinen tilanne edellyttävät rakennemuutosten toteuttamista varsin nopealla aikataululla. Lakiesityksen mukaan uudistukseen liittyvät kuntarakenteen muutokset tulisi toteuttaa viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä.

Uudistuksen rivakan käynnistymisen varmistamiseksi koko maassa lailla säädetään kunnille määräaikaan sidottu selvitysvelvollisuus. Kuntien tulisi selvittää kuntien yhdistymistä laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti, jotka muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta: palveluiden edellyttämästä väestöpohjasta, työpaikkaomavaraisuuden, työssäkäynnin ja yhdyskuntarakenteen kokonaisuudesta sekä kunnan taloudellisesta tilanteesta. Kunnan tulisi selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Lisäksi kunnan tulisi osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei alueella muutoin olisi saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää, laissa edellytettyä toiminnallista kokonaisuutta.

Selvitysperusteita koskevilla säännöksillä halutaan ohjata kuntia muodostamaan suoraan mahdollisimman toimivia ja tulevaisuuden haasteisiin nähden riittävän vahvoja kokonaisuuksia. Selvitysten tarkoituksena on tuoda yksityiskohtaisesti esille kuntien yhdistymisen hyödyt ja haitat kunnissa tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi. Selvitystyöhön ja päätöksentekoon kunnille varataan aikaa 1.7.2014 saakka eli noin vuosi lain voimaantulosta riippuen lain eduskuntakäsittelyn vaatimasta ajasta.

Koko kuntauudistuksen tärkein tavoite on julkisten palveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa. Erityisesti esitettyjen, väestöpohjaa ja kunnan taloudellista tilannetta koskevien selvitysperusteiden tarkoituksena on turvata sellaisen kuntarakenteen muodostuminen, joka vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti palveluiden järjestämisestä ja riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntien suurempi väestöpohja edistää myös kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista ja vähentää yhteistoiminnan tarvetta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee myös hyödyntämään markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä.

Kuntarakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa paikallisen demokratian toimintaedellytyksiä ja edistää kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kunta- ja palvelurakenteiden eheytyminen vahvistaa suorilla vaaleilla valitun valtuuston asemaa päättää palveluiden järjestämisestä.

Vaikka joitakin kunnan tehtäviä on varmasti jatkossakin tarkoituksenmukaista hoitaa kuntien välisenä yhteistyönä, nykyistä vahvemmat kunnat voivat vaikuttaa paremmin tämän yhteistyön sisältöön. Kunnan talouden vahvistuminen ja vakautuminen laajentavat myös paikallisen päätöksenteon liikkumavaraa.

Esitettyjen työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden tarkoituksena on ohjata kuntia selvittämään kuntien yhdistymistä alueella, jossa yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen vaatii yhteistä päätöksentekoa. Tavoitteena on saman talousalueen kuntien välisen kilpailun ja osaoptimoinnin vähentäminen ja koko alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen. Yhdyskuntarakenteeseen ja työssäkäyntialueeseen perustuvien toiminnallisten kokonaisuuksien kokoamisella pyritään myös siihen, että kuntarakenne vastaisi paremmin asukkaiden elinpiiriä ja vahvistaisi asukkaiden päätösvaltaa nimenomaan sillä alueella, jonka kehitykseen heillä on tarve vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Palveluperusteen mukaisesti kuntien tulisi muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan selvitysalueita. Lisäksi työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet määrittelevät selvitysaluetta erityisesti kaupunkiseudulla. Suomen alueiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi laissa säädettäisiin kuitenkin mahdollisuudesta poiketa selvitysperusteiden osoittamasta alueesta.

Selvitysvelvollisuudesta ei sinänsä voi hakea poikkeusta. Sen sijaan tarvittaessa kunnat voisivat hakea valtiovarainministeriöstä poikkeusta palveluperusteen osoittamasta väestöpohjasta eli käytännössä selvittää myös pienemmän väestöpohjan kuntaa. Poikkeusperusteina olisivat vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, erityisen harva asutus ja kielellisten oikeuksien sekä saamelaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumisen turvaaminen. Poikkeuksen saaminen ei ole automaattista, vaan sitä arvioitaisiin suhteessa kunnan edellytyksiin järjestää lakisääteisiä palveluita asukkailleen.

Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden osoittamasta kaupunkiseudun ydinalueesta voitaisiin selvitysalueena poiketa ainoastaan erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Tältä osin ei siis tehtäisi erillisiä poikkeamispäätöksiä, vaan mahdollisia vaihtoehtoja kaupunkiseudun kattavan yhden kunnan muodostamiselle selvitettäisiin aina erityisessä kuntajakoselvityksessä.

Kuntarakennelaissa säädettäisiin myös Helsingin metropolialueen kuntia koskevista selvitysperusteista, jotka korvaisivat muualla maassa sovellettavat työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat perusteet. Tämä sen vuoksi, että muualla maassa sovellettavat perusteet sitoisivat muutoin lähes koko metropolialueen kunnat yhteen selvitykseen ja yhdeksi kunnaksi. Metropolialueen omilla selvitysperusteilla pyritään hiukan tätä pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin tämän alueen sisällä. Koska metropolialueen kuntiin sovellettavat selvitysperusteet ovat sinänsä jo joustavia ja alueen erityispiirteet otetaan niissä huomioon, ei metropolialueen kuntiin sovelleta poikkeusmenettelyä.

Lakiesityksen valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseen uudistuksessa. Peruslähtökohtana on, että kenenkään kielelliset oikeudet eivät saa heikentyä tulevaisuuden kannalta välttämättömien kuntarakennemuutosten seurauksena. Kielellisten oikeuksien turvaaminen on jo sinänsä kuntien muodostamien selvitysalueiden reunaehto kaikkialla maassa. Kielellisten oikeuksien varmistaminen on myös tärkeä näkökulma sekä selvityksiä että yhdistämissopimuksia tehtäessä. Kuntarakennelain yhteydessä myös kielilakiin ehdotetaan tässä joitakin muutoksia kielellisten oikeuksien turvaamiseksi kuntarakenteen muuttuessa.

Arvoisa puhemies! Nyt esitetty kuntarakennelaki antaa kuntarakennemuutoksen avaimet kuntien käsiin. Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuu lakiesityksen mukaan kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvostolla ei olisi toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä vastoin kuntien valtuustojen tahtoa muutoin kuin tilanteissa, joissa se olisi tarpeen kuntalaisten lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien osalta. Tämä niin kutsuttu kriisikuntia koskeva valtioneuvoston toimivallan laajennus nähtiin myös lakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa perusteltuna. Tältä osin esitys perustuu jo nykyistä, voimassa olevaa kuntajakolakia valmistelleen työryhmän ehdotuksiin. Kyse tässä olisi viimesijaisesta toimivallasta. Ensisijaisesti pyritään luonnollisesti edelleen siihen, että kunnat löytäisivät ratkaisut kriisikunnan asukkaiden palveluiden turvaamiseksi arviointimenettelyn avulla ja tekisivät itse tarvittavat päätökset ja esitykset mahdollisesta kuntien yhdistymisestä.

Valtioneuvostolla olisi, kuten nykyisinkin, mahdollisuus hylätä kuntien esittämä yhdistyminen silloin, kun yhdistyminen olisi ilmeisesti vastoin kuntarakenteen kehittämisen tavoitteita ja kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Tältä osin valtioneuvosto voi siis erityisesti arvioida muun muassa sitä, että esitetyt kuntien yhdistymiset ovat myös alueen kokonaisuuden kannalta perusteltuja.

Esityksen mukaan kuntien tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä siitä, minkä kuntien kanssa ne ovat selvittämässä yhdistymistä. Hallitus on linjannut tekevänsä johtopäätöksiä uudistuksen etenemisestä vuoden lopussa. Tarvittaessa voidaan asettaa valtion erityisiä kuntajakoselvityksiä, jos kunnat eivät ole tehneet selvityksiä ja niihin pohjautuvia kuntien yhdistymisesityksiä viimeistään 1.7.2014.

Uudistuksen etenemisellä nimenomaan kaupunkiseuduilla on koko Suomen tulevaisuuden kannalta erityistä merkitystä. Kuntauudistuksen vauhdittamiseksi kaupunkiseuduilla hallitus päätti osana kehysriihtään varautua asettamaan kuntien selvitystyön tueksi 12 suurimmalle kaupunkiseudulle erityisen kuntajakoselvityksen jo kuluvan vuoden aikana. Kuntajakoselvityksen yhteydessä kaupunkiseuduille on tarkoitus räätälöidä yksilöllinen, kyseistä selvitysaluetta koskeva, kuntaliitosta tukeva muutoksentukiohjelma.

Arvoisa puhemies! Edessä on vaativa uudistus. Valtio on varautunut tukemaan kuntia uudistuksen eri vaiheissa, niin selvitystyössä kuin uuden kunnan rakentamisessakin. Kuntarakennelaissa säädettäisiin avustuksista yhdistymisselvityksen kustannuksiin. Talousperusteen täyttävien kuntien osalta tuettaisiin myös talouden tervehdyttämiskeinojen selvittämistä.

Valtion erityisen kuntajakoselvityksen kustannukset maksettaisiin, kuten nykyisinkin, valtion varoista. Lisäksi laissa säädettäisiin vuosien 2014—2017 aikaan voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä kunnille maksettavista yhdistymisavustuksista sekä mahdollisten valtionosuusmenetysten korvaamisesta. Yhdistymisavustusten ja valtionosuuskompensaation edellytyksenä olisi yhdistymisesityksen tekeminen määräajassa eli viimeistään 1.7.2014. Yhdistymisavustus ei olisi nykyiseen tapaan täysin korvamerkitsemätöntä rahaa, vaan se tulisi käyttää yhdistymisen toteuttamiseen liittyviin kustannuksiin. Mahdollinen valtionosuuksien väheneminen korvattaisiin uudelle kunnalle yhdistymisen voimaantulovuonna ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka.

Arvoisa puhemies! Kuntauudistus on laaja kokonaisuus. Nyt käsittelyssä oleva kuntarakennelaki on ensimmäinen uudistuksen lakihanke. Muita keskeisiä elementtejä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä metropolialueen ratkaisut. Kuntia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan siitä lähtökohdasta, että sillä osaltaan tuetaan kuntarakenteiden uudistamista ja vahvistetaan uusien kuntien toimintaedellytyksiä. Uudistettu lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alussa.

Valtioneuvoston eduskunnalle 5.6.2012 antamassa tiedonannossa kuntauudistuksen etenemisestä todettiin, että kuntauudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Näin on myös tarkoitus menetellä. Lausuntokierroksen yhteydessä useat kunnat aivan perustellusti esittivät huolensa siitä, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ei ole vielä tarpeeksi kunnilla tietoa. Tästä näkökulmasta kuluneen talven aikana on tehty valmistelutyötä siten, että tulevien viikkojen aikana hallitus tekee tarpeelliset jatkolinjaukset näistä pääpiirteistä ja saattaa ne eduskunnan ja kuntien tietoon.

Arvoisa puhemies! Edessä on vaativa muutos, jossa tarvitaan tiivistä kuntien ja valtion yhteistyötä. Tärkeintä on, että kunnat nyt lähtevät perusteellisesti selvittämään kuntaliitosten mahdollisuudet, hyödyt ja haitat. Tavoitteena on saada kaikkialle Suomeen muodostettua tulevaisuuden kannalta vahvat, elinvoimaiset kunnat.

Tapani Mäkinen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntauudistus ja sen keskiössä oleva kuntarakennelaki ovat kuluvan hallituskauden tärkeimpiä ja merkittävimpiä kokonaisuuksia. Tarve uudistuksille ja uudenlaiselle ajattelulle on täysin kiistaton. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa nykyrakenteisiin. Tämänhetkisellä kuntarakenteella emme pysty turvaamaan palveluita suomalaisille. Kuntalaiset eri puolilla maata ovat eriarvoisessa asemassa. Kilpailu kiristyy, ja kuntatalous on entistä kovempien haasteiden edessä. Väestön ikärakenteen ja palvelutarpeiden muuttuessa myös hallinnon on kehityttävä. Kokoomus näkee kunnat suomalaisen paikallishallinnon ja palveluiden järjestämisen perustana. Meidän kansanedustajien velvollisuutena on ymmärtää huomisen vaatimukset. Emme voi jämähtää tähän päivään. Siksikin vastuullinen poliitikko tekee päätöksillään tulevaisuuden turvaa.

Me siis tarvitsemme kuntauudistuksen. Tänään keskustelussa oleva rakennelaki on sen tärkein rakennuspalikka. Uudistamalla kuntarakenteita turvaamme kuntien itsehallinnon ja kuntien edellytykset järjestää yhdenvertaiset palvelut asukkailleen. Samalla yhdyskuntarakenteita selkeytetään. Kysymyksessä on hyvä ja äärimmäisen tärkeä uudistus. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä.

Kuntarakennelakia kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Erityisesti kysymyksiä on herättänyt uudistusten aikataulu, niiden yhteys palvelurakenneuudistukseen sekä valtion rooli selvitys- ja mahdollisissa liitospäätöksissä. On hyvä, että kunnilla on nyt ollut mahdollisuus tuoda nämä huolensa esille rakennelain lausuntokierroksella. Pääosa huolestuneesta palautteesta kohdistuu kuitenkin, jälleen kerran, uudistuksen prosessiin. Onkin syytä sanoa ääneen, että uudistuskokonaisuus on haastava. Mutta koska kuntauudistus on välttämätön, aikoo tämä hallitus myös viedä sen maaliin asti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä seisoo tämän työn takana. Jos tämä olisi helppoa, olisi valmista pitänyt tulla jo aikoja sitten edellisten hallitusten toimesta.

Kuntien antamasta palautteesta on hyvä nostaa esille myös lukuisat positiiviset viestit. Kunnissa tiedostetaan hyvin uudistuksen ja liitosselvityksen tarpeellisuus. Lakisääteistä selvitysvelvollisuutta kannattaa selkeästi noin viidennes kunnista. Huomionarvoista on, että näissä kunnissa asuu jopa puolet suomalaisista. Suurin osa väestöstä on siis hallituksen kanssa samaa mieltä: kuntauudistusta tarvitaan, ja niiden pohjaksi on tärkeä tehdä hyvät selvitykset.

Arvoisa puhemies! Kuntarakennelain keskeinen sisältö liittyy nimenomaan kuntien velvollisuuteen tehdä yhdistymisselvitykset. Me kokoomuslaiset olemme moneen otteeseen ihmetelleet, mikä siinä selvittämisessä on niin pelottavaa. Selvityksillähän halutaan nimenomaan antaa taustatietoa kunnille ja kuntalaisille mahdollisten liitosten hyvistä ja huonoista puolista. Tuntuisi siis erikoiselta, että kuntien kannalta merkittäviä päätöksiä tehtäisiin ilman riittävää selvitystyötä. On myös kuntalaisten etu, että faktat ovat selvillä ja että niiden pohjalta voidaan käydä avointa keskustelua.

Tuntuukin, että liitosselvitysten vastustajia löytyy enemmän kuntien päätöksentekijöistä ja johtohenkilöistä eikä niinkään kuntalaisista. Kuntapäättäjiltä ympäri Suomen tarvitaan nyt rohkeutta ryhtyä selvitystyöhön ja valmiutta edistää paikallisten ratkaisujen löytymistä. Nyt jos koskaan on aika asettaa etusijalle oman navan sijasta kuntalaisten, nykyisten ja tulevien, etu.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä onkin ilahduttavaa, että kunnat ovat jo osoittaneet omatoimista aktiivisuutta ryhtymällä vapaaehtoiseen selvitystyöhön. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla selvitetään kuntien toimesta mahdollisuutta Suomen suurimpaan kuntaliitokseen. Vastaavia pelottomia avauksia ja valmiutta uudenlaiseen ajatteluun löytyy varmasti myös muualta Suomesta. Ei selvittämisessä ole mitään pahaa. Itsekkäästi vanhoissa rakenteissa roikkumisessa sen sijaan on.

Kaiken kaikkiaanhan tärkeintä on, että Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden kannalta keskeiset päätökset etenevät. Kuntarakennelaki on nyt käsiteltävänämme eduskunnassa. Hallituksen tärkeät uudistukset kulkevat aikataulussaan ja positiivisilla odotuksilla. Hallitus on jo viime kesänä sitoutunut siihen, että sote-linjaukset ovat selvillä ennen kuntarakennelain astumista voimaan. Tätä oikeuskanslerikin ratkaisussaan korosti.

Kehysriihessä päätettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen askelmerkeistä. Valtio kannustaa ja tukee kuntien selvitystyötä ja mahdollisia liitoksia monin toimenpitein: yhdistymisavustuksilla ja muilla muutostuilla sekä valtionosuusmenetysten kompensaatioilla. Lisäksi 12 suurimmalle kaupunkiseudulle nimetään kuntajakoselvittäjät ja räätälöidään tavat, joilla uudistuksen etenemistä voidaan edesauttaa juuri kyseisellä seudulla. Myös kuntien kohtuuttomuuksiin paisuneet tehtävät arvioidaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka rakennelaki on aiheuttanut paljon keskustelua ja vastustusta, on vertailua voitu käydä ainoastaan kahden esitetyn vaihtoehdon välillä: hallituksen ja keskustan. Oppositiopuolueista perussuomalaiset eivät ole edelleenkään pystyneet esittämään uskottavaa omaa mallia. Keskusta sen sijaan on tarjonnut useampaakin viritystä.

Viime kaudella keskusta oli vahvasti mukana Paras-hankkeen käynnistämisessä. Tällöin puolue vielä ajoi työssäkäyntialueisiin nojautuvaa mallia. Tällä kaudella keskusta on esittänyt ensin monitoimikuntayhtymiä ja sittemmin maakuntamalliksi typistyneen himmelimallinsa. Siinä, missä hallitus luottaa peruskuntiin, olisi keskusta nyt lisäämässä byrokratiaa ja keskittämässä palveluita maakunnille. Tämä vaarantaisi lähipalvelut, siirtäisi päätöksenteon pois kunnista ja heikentäisi kuntien itsehallintoa. Kokoomus luottaa vahvoihin suomalaisiin peruskuntiin, joissa kunta on palveluiden järjestäjä ja joissa valta ja vastuu ovat kuntalaisilla ja kuntalaisten valitsemilla päättäjillä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä lähestyy rakennelakia ihmisten, kuntalaisten, näkökulmasta. Me uskomme siihen, että peruspalvelut turvataan parhaiten mahdollisimman puhtaalla, suomalaisiin kuntiin perustuvalla mallilla. Me emme halua lisää hallintohäkkyröitä. Me uskomme suomalaisiin kuntiin. Kuntien on vain oltava riittävän vahvoja voidakseen taata kuntalaisten palvelut ja pystyäkseen vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Me luotamme hallituksen malliin, jossa valta ja vastuu säilytetään vahvoilla peruskunnilla. (Mauri Pekkarinen: Mikä on hallituksen malli?)

Sirpa Paatero /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talven lumimyräköissä kiinnosti varmasti, miten tiemme on aurattu, miten joukkoliikenne toimii tai oliko sitä ylipäänsä tarjolla, kuinka pitkä matka on lasten lähikouluun tai kuinka nopeasti isämme sai ajan terveyskeskuslääkärille. Näihin meitä kaikkia koskettaviin arkisiin kysymyksiin vastataan kuntien tuottamilla palveluilla. Nykyisellä kuntarakennemallilla emme voi enää taata näiden palvelujen kattavuutta tai tasoa tulevaisuudessa. Kuntarakennetta on siten uudistettava hyvinvoinnin turvaamiseksi yhdenvertaisesti koko maassa.

Kuntauudistus on jatketta Paras-hankkeelle, joka käynnistyi jo edellisen, keskustajohtoisen hallituksen toimesta. Jo silloinen hallitus totesi, että kunnat eivät nykyrakenteella tule selviämään peruspalveluja kohtaavista haasteista. Väestön ikärakenteen muutoksesta ja talouden kehityksestä johtuva julkisen talouden kestävyyshaaste on siis ollut meillä kaikilla tiedossa jo kauan. Kuntien taloudellinen ahdinko on sen jälkeen vain syventynyt. Rakenteellisten uudistusten välttämättömyydestä vallitsee siis yksimielisyys. Nyt on vuorossa seuraava askel eli kuntarakenteen uudistamisen pelisäännöistä päättäminen.

Kuntajakolailla määritellään ne kriteerit ja aikataulut, joilla kuntia ohjataan käymään neuvotteluja omilla alueillaan. Nämä linjauksethan tehtiin jo viime kesänä. Kuntauudistus on lainsäädännön osalta iso kokonaisuus, josta nyt käsittelyssä oleva rakennelaki on ensimmäinen eduskuntaan tuleva. Tämän lain mukaan kunnat tekevät päätökset mahdollisista yhteen liittymisistään aivan itse. Tämä kunnallisen itsehallinnon periaatteen ydin on sosialidemokraateille keskeinen lähtökohta.

Laki määrittää ne reunaehdot ja raamit, joissa kunnat tekevät päätöksensä. Valta ja vastuu kuntarakenteesta on kunnilla: ensin lausuntojen osalta, sitten selvityksissä ja sen jälkeen päätöksissä. Nykyisen kestävyyshaasteen keskellä on kuitenkin tärkeätä, että kuntia ohjataan lailla edistämään kuntarakenteen vahvistamista selvitys- ja neuvottelumenettelyllä.

Arvoisa puhemies! Vahva peruskunta ja sen vahva uudistumiseen kykenevä oma palvelutuotanto ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion kulmakiviä myös jatkossa. SDP kannattaa sellaista luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvaa, vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa kuntarakennetta, joka edistää peruspalveluista huolehtimisen lisäksi myös talouden kasvua ja työllisyyttä.

Harvaan asutulla seudulla tai pitkien etäisyyksien vuoksi ei kaikkialla välttämättä ole mahdollista muodostaa vahvoja peruskuntia. Tällöin voidaan peruspalvelujen järjestäminen turvata vaihtoehtoisesti kuntien välisellä yhteistyöllä. (Mauri Pekkarinen: Himmeleitä, himmeleitä!) Kieli- ja valtionosuuskysymykset eivät saa tulla esteeksi tolkullisille uudistuksille. Ratkaisut eivät kaikkialla ole tietenkään identtisiä. Esimerkiksi metropolialueella tarvitaan omaa metropolihallintoa. Kaupunkiseutujen yhteistyötä on välttämätöntä tiivistää niin, että kuntien ja alueiden eriytymiskehitystä voidaan hillitä.

SDP:n linja kuntien pakkoliitoksiin on ollut kirkas kuin keväinen päivä. (Ben Zyskowicz: Sitä tässä on odotettu, sitä keväistä päivää!) Me emme kannata kuntien liittämistä pakolla yhteen. Tällä esityksellä ei laajenneta valtioneuvoston toimivaltaa päättää yleisesti kuntien yhdistymisestä, jos kuntien valtuustot sitä vastustavat. Pääsääntö siis on, että päätös kuntien yhdistymisestä perustuu kuntien yhteiseen esitykseen. Ainoa poikkeus on erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely, joka on jo tällä hetkelläkin olevassa laissa. (Mauri Pekkarinen: Liittykää meihin!) Se on todellisuutta jo nyt. Mielestämme valtioneuvoston nykyinen toimivalta on tässä suhteessa riittävä.

Kuntauudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on auttaa kuntia selviytymään taloudellisesti ja toiminnallisesti paremmin tehtävistään sekä vahvistaa demokraattista päätöksentekoa. Vahva peruskunta on myös aidosti itsenäisempi pystyessään itse päättämään omista palveluistaan. Kunnan päätehtävähän on järjestää kuntapalvelut. Vahva peruskunta pystyy hallitsemaan palvelumarkkinoita paremmin kuin sellainen kunta, joka taloudellisen pakon edessä joutuu nielemään markkinavoimien syötin. (Mauri Pekkarinen: Myöskö sote-palveluita?) Ei riitä, että vain sosiaali- ja terveyspalvelut uudistetaan. Kuntauudistuksessa on kyse myös elinkeino-, kaavoitus- ja muista palveluista.

Kuntarakenneuudistuksen yhdistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kanssa on tärkeä saumakohta. Kuntarakennetta uudistetaan tietoisina sote-uudistuksen peruslinjoista. Hallitus tarkentaa näitä linjauksia myös valtionosuuksia ja kuntalakia koskien kesään mennessä. Sote-ratkaisujen pohjaksi tulee toisaalta tietää, perustuuko kuntarakenteemme jatkossa vahvoihin peruskuntiin vai ei. (Ben Zyskowicz: Mistä sen tietää?)

Perusterveydenhuollon ongelmat ja lääkäripula ovat olleet meillä kaikilla tiedossa jo vuosia. On syytä pitää mielessä, että näillä uudistuksilla ei suljeta yhtään terveysasemaa. (Puhemies koputtaa) Tällä uudistuksella ratkaistaan niitä ongelmia, jotka ovat vuosien mittaan syntyneet.

Arvoisa puhemies! Kunta-alan henkilöstöjärjestöt ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti. Myös työntekijät ymmärtävät uudistuksen välttämättömyyden huoltosuhteen ja elinkeinorakenteen muuttuessa. (Mauri Pekkarinen: Miten sen huomaa?) Kuntakoon kasvaessa uudistus vaikuttaa kuntien henkilöstöön muokaten työntekijöidensä työolosuhteita. Kuntien työntekijöille on tärkeätä taata mahdollisuus osallistua uudistuksen suunnittelutyöhön ja vaikuttaa omiin tulevaisuuden työpaikkoihinsa.

Kuntien itsehallinto ja demokraattinen päätöksenteko ovat meille sosialidemokraateille pyhiä arvoja jo Forssan kokouksesta sata vuotta sitten. Nykyisellä kuntarakenteella (Puhemies koputtaa) monien kuntien päätöksentekoa on siirretty kauas omista kunnista. Tällaisessa päätöksentekoviidakossa kuntalaisten ei ole helppo seurata omien päätösten vaikutuksia. Tämä rakennelaki ohjaa meitä kuntapäättäjiä tekemään vastuullisia päätöksiä oman alueemme elinvoiman ja palvelujen turvaamiseksi. (Mauri Pekkarinen: Puolet parempi kuin Mäkisellä!)

Pirkko Mattila /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on herrasmies ja vastuunsa tunteva ylin laillisuusvalvoja meille. Hän on myös kohtelias tiedotteensa otsikossa: Kuntauudistusvalmistelun eritahtisuus ongelmallista. Me perussuomalaiset sanomme asian omalla tavallamme näin: hallituksen sote-uudistuksen valmistelu on kansanvallan aliarviointia ja kansasta piittaamatonta kuntalaisten ja yhteisöjen väheksyntää, joka osoittaa myös käytännön havaintojemme mukaan, kuinka ylimieliseksi hallitus on käynyt.

Oikeuskansleri on luonnollisesti oikeassa. (Seppo Kääriäinen: Se on vakava asia!) Me pelkäämme, mahtaako hänen hienotunteinen ja hyväkäytöksinen viesti päästä hallituksen kovakorvaisten ministerien tajuntaan. Tällä perusteella vaadimme koko lain vetämistä pois eduskunnasta. Asia on valmisteltava paljon paremmin ja palautettava parlamentaariseen valmisteluun.

Suomi on selvitystilassa. Kuntaliitoskriteeri on alle 20 000 asukkaan väestöpohja, joita Suomessa on 279, ja kaiken kaikkiaan kuntia on 335, eli kyse ei ole pienestä asiasta. Maantieteelliset tosiasiat on tunnustettava, sillä jäykkään 20 000 asukkaan väestöpohjakaavaan ei synny elinvoimaisia kuntia siellä, missä välimatkat ovat pitkiä. On annettava muita mahdollisuuksia, ja tässä, arvoisa ministeri, alueita, kuntia ja kuntalaisia on kuultava.

Edustaja Paatero kantoi ihan nimeltä mainiten huolta metropolialueesta, mutta me haluamme kantaa huolta koko Suomesta. Minkälaisissa kunnissa elämme tulevaisuudessa, ja ovatko laadukkaat kuntapalvelut uhassa murentua? Voidaanko tämän uudistuksen jälkeen kuntien enää sanoa olevan kuntien näköisiä ja ennen kaikkea kansalaisten mielestä oman oloisia? Vai onko tämä uudistus tarkoitushakuinen kuntien täystuho?

Tästä uudistuksesta näyttää jäävän melkoinen sotku tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle. Olisiko siis parempi pelastaa, mitä pelastettavissa on, ja palata kiireen vilkkaa parlamentaariseen valmisteluun? Parlamentaarisella valmistelulla voidaan sitoa uudistus tehokkaammin valtuustoihin, joita on siis tällä hetkellä 335 kappaletta. Siis kuntia! Kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet näkevät tilanteen kaoottisuuden ja ovat tehneet valituksia oikeuskanslerille. Ei pidä pelätä, arvoisa hallitus, vaikka Suomen kunnissa onkin vahva oppositiopuolueiden edustus luottamushenkilöstössä.

Perussuomalaiset seuraavat ärtyneinä, että kuntauudistusta perustellaan tarpeella turvata julkiset palvelut, vaikka tosiasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on alistettu kuntarakenteen uudistamiselle. Nyt kuntarakennelaki on valmiina, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyy vielä multakuormallinen avoimia kysymyksiä. Näyttääkin vahvasti siltä, että hallitus ajaa kuntaliitoksia sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat ovat todenneet, että on parempi erottaa nämä uudistusprosessit, mikäli niiden yhteensovittaminen edellyttää kompromisseja.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole vastustaneet vapaaehtoisia kuntaliitoksia, ja onhan niitä aikojen saatossa tehty. Sen sijaan pakkoliitoksia emme edelleenkään hyväksy. Emme voi liioin hyväksyä hallituksen käyttämiä epäsuoria keinoja pakkoliitosten ajamiseksi, toisin sanoen sellaisten ylimitoitettujen vaatimusten asettamista kunnille, joista selviytyäkseen kuntien on käytännössä pakko tehdä kuntaliitoksia. (Ben Zyskowicz: Ai niin kuin palvelujen tuotanto?)

Kunta on vahva, jos talous on vahva — näin on moneen kertaan täällä salissa todettu. Mutta tästä uudistuksesta ei käy ilmi sitä mekanismia, millä kuntien talouden olisi tarkoitus vahvistua. Rajoja siirtelemällä ei väestö nuorene eikä verotuloja tule lisää. Hallitus on tehnyt voitavansa kuntien taloudellisen ahdingon syventämiseksi leikkaamalla jatkuvasti kuntien valtionosuuksia. Ei ihme, että kunnat eivät selviä lakisääteisistä tehtävistään ja niiden talous on kuralla. Kunnat on jätetty oman onnensa nojaan, ja liitosselvitykset odottavat.

Oikeuskansleri Jonkka on aivan oikeassa, kun hän ojentaa hallitusta kuntauudistuksen valmistelusta. Tällaisilla merkittävillä muutoksilla on suuret ja kauaskantoiset seuraukset. Kerran hätäpäissään romutettu järjestelmä on vaikea myöhemmin korjata.

Nyt teillä, arvoisa hallitus, on paikka ottaa sitä jankuttamaanne kuuluisaa vastuuta, ja siteeraan tähän lopuksi akatemiaprofessori Kaarlo Tuoria, joka on todennut laittamattomasti, että "Tämä peli on puhallettava poikki ja koko uudistus on palautettava parlamentaariseen valmisteluun". Perussuomalaiset kysyvät: onko hallitus tähän valmis? (Ben Zyskowicz: Olipas tieteellinen kannanotto!)

Tapani Tölli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on sekä poliittisessa että laillisuuskriisissä. Kuntaministeri Virkkusen puhe pakottaa kysymään, onko hallituksen ylimielisyydellä enää rajaa. Hallitus on runnonut suurkuntahankettaan eteenpäin ketään kuuntelematta, mistään piittaamatta ja melkein hinnalla millä hyvänsä. Aikooko hallitus nyt pyyhkiä pöytää myös oikeuskanslerin päätöksellä?

Eduskunnan valiokunnat eivät voi käsitellä hallituksen esitystä ennen kuin kuntauudistusta koskevat uudet linjaukset tästä kokonaisuudesta tiedetään. Miten esimerkiksi asiantuntijakuulemisessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijat voivat kertoa näkemyksensä, jos ei sote-linjauksesta ole tietoa?

Eduskunnalla on nyt poikkeuksellisen vakavan ja perusteellisen harkinnan paikka, sillä kunta- ja sote-uudistukset vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään vuosikymmeniksi eteenpäin. Tärkeintä on, että kunnissa on tiedot uusista linjauksista. Kunnat eivät voi aloittaa hallituksen esityksen mukaisia toimenpiteitä, elleivät ne tiedä kaikista toimintaansa vaikuttavista uudistuksista. (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!)

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on syytä aina muistaa Suomen parlamentaarisen järjestelmän ja edustuksellisen demokratian rakentajien kestävä perusperiaate "Maa on lailla rakennettava". Suomen asiat ovat sekaisin. Monet kysyvät hallituksen kehysriihenkin jälkeen oikeutetusti, keiden ehdoilla politiikkaa tehdään. Asettuuko hallitus maan korkeimman laillisuusvalvojan yläpuolelle? Hylkääkö hallitus hyvän hallinnon ja hallintomenettelylain korkeat periaatteet?

Keskusta kannattaa uudistuksia. Olemme uudistuspuolue. Yli sadan vuoden ajan olemme keskeisesti uudistaneet suomalaista yhteiskuntaa. Me olemme jyrkästi eri mieltä Kataisen hallituksen kanssa siitä, mitä uudistuksilla tavoitellaan ja miten ne tehdään. Keskustalla on oma selkeä vaihtoehto: kotikunta—maakunta-malli. Sillä on vahva tuki kunnissa. Myös useimmat asiantuntijat tukevat keskustan kuntien yhteistyöhön perustuvan mallin päälinjauksia. Kotikunta—maakunta-malli vastaa ihmisten toiveisiin palveluista. Kuntaliitoksia tapahtuu keskustan mallissa vapaaehtoisesti.

Hallituksen malli ja tämän lain todellinen tarkoitus tiedetään: yli 200 suomalaisen kotikunnan pyyhkäiseminen kartalta. Voitte yrittää puhua mustaa valkoiseksi, mutta ei tämä muuksi muutu retoriikalla. Meneillään on häikäilemätön poliittinen valtapeli.

Kuin pisteenä i:n päälle te leikkaatte miljardeja euroja suomalaisten palveluista kuntia eriarvoistavalla tavalla. Hallituksen esitys noudattaa viiden kokoomusjohtoisen talousvaikeuksissa olevan keskuskaupungin mielipidettä. Muilta hallitus on sulkenut korvansa. Tätäkö on Kataisen hallitusohjelman otsikko "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi"? Miksi te kiellätte kuntien enemmistön kannattaman yhteistyön? Olisiko nyt aika nostaa sen kuuluisan kokoomusstrutsin pää hiekasta?

Hallituksen esitystä voi luonnehtia yhdellä sanalla: kelvoton. Kritiikkiä tulee joka suunnasta: ihmisiltä yli puoluerajojen, kuntien työntekijöiltä, asiantuntijoilta ja medialta. Esitys on hallitusohjelmasta kopioitu toivomuskokoelma. Lakiesitys vilisee lauseita "kuntien pitäisi" ja "kunnat pystyisivät".

Lakiesityksenkään mukaan säästöjä ei tule. Uusien suurkuntien menot tulevat kasvamaan varmasti ensimmäisinä vuosina. Kokoomushan lupasi eduskuntavaaleissa jopa 4 miljardin säästöjä tästä. Samaa lupasi kuntauudistuksen valmistelua johtava pääministeri jopa ministeriaitiosta. Missä nämä säästöt nyt ovat? Tämä kuntarakennelaki ei johda mihinkään. Mitä tapahtuu, kun kuntaliitosselvityksen jälkeen ei tapahdukaan niitä liitoksia? Kiskot loppuvat, ja kuntauudistusjuna pysähtyy. Ja kun kiskot loppuvat, siinä on vaara, että juna kaatuu. Talouden peukaloruuvin käyttäminen on perustuslain vastaista.

Miten hallitus aikoo turvata terveiden kuntien talouden, jos ne pakkoliitetään kriisikunnan kanssa? Kaivaako hallitus takataskustaan nyt pakkoliitokset, joilla kuntaministeri on jatkuvasti kuntia uhkaillut? Tiedän, että viime viikkojen neuvotteluissa tämä asia on ollut vahvasti esillä. Mitä tekee SDP, kestääkö teidän kanttinne? Pidättekö lupauksenne? Ennen kunnallisvaaleja kaikki hallituspuolueet vannoivat kuorossa, että pakkoliitoksia ei tule. (Ben Zyskowicz: Esitetäänkö sitä tässä?)

Arvoisa puhemies! Keskustalle kunta on ihmisten yhteisö ja identiteetin lähde. Siellä toteutuu kansalaisten vastuu itsestä ja läheisistä. Kunta on myös kansanvallan kulmakivi. Suurissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa Suomessa on aina haettu laajaa kansallista yhteisymmärrystä. Puheenjohtaja Sipilä on ehdottanut Korpilampi-tyyppistä seminaaria, jossa hallitus ja oppositio yhdessä kuntien ja asiantuntijoiden kanssa hakisivat yhteisymmärrystä kuntien ja palveluiden uudistamiseen. Pääministeri Katainen on toistuvasti torjunut yhteistyötarjouksen. Oikeuskanslerin lausunto osoittaa, että nyt on johtopäätösten aika. Peli on vihellettävä poikki. Hallituksen on vedettävä tämä esitys pois eduskunnasta.

Risto Kalliorinne /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukainen kuntauudistus on kokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Nyt eduskunta on saanut käsiteltäväkseen kuntarakennelain, joka on jo valmistelun aikana herättänyt kiihkeää keskustelua, ja pelkkä lain valmistelu on poikinut jo pari välikysymystäkin.

Olin tähän päivään saakka siinä uskossa, että ennen kaikkea ylivilkkaan lapsen energialla kuntauudistuksen kimpussa touhunnut keskustapuolue on tänään innoissaan, kun Apollonkadulta masinoitu kuntakapina saadaan vihdoin ulotettua parlamentin puhujalavalle ja valiokuntiin, mutta mitä vielä. Tänään te vaaditte eduskuntakäsittelyn keskeyttämistä jo ennen kuin lakikäsittely on ehtinyt alkaa.

Arvoisa puhemies! Elinkeinorakenteen murros ja siihen liittyvä muuttoliike aiheuttavat alueellisen kehityksen epätasapainoa. Kuntien toimintamahdollisuudet heikkenevät muuttotappiokunnissa, kun taas kasvukunnissa on vaikeuksia selviytyä alati kasvavista palvelutarpeista. Muuttoliike kasvukeskuksiin on jatkunut vuosikymmeniä, joten kehityksestä ei voi syyttää mitään yksittäistä hallitusta. Nyt kuitenkin olemme tilanteessa, jossa kipeästi kaivataan kuntarakenteen uudistamista koko maassa.

Pienten kuntien lisäksi myös kasvukeskusten ja niiden ympäristökuntien tilanteessa on parannettavaa. Vaikka nämä kunnat ovat sinänsä vahvoja, väestön ikärakenne hyvä, talous on kohtuullisessa kunnossa ja elinkeinoelämä vilkasta, alueilla on muita ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Niitä ovat muun muassa maankäyttö, asuntotuotanto, liikenne, ympäristö, yhdyskuntarakenteen pirstoutuminen ja erityisesti kehyskuntien ja kasvukeskusten välinen eriarvoistuminen. Kuntauudistuksen suurin muutostarve on suurilla kaupunkiseuduilla.

Muuttoliiketutkija Timo Aro Hesarissa 28.1.2013 on todennut, että kehyskunnat ovat keränneet suurten kaupunkiseutujen muuttovoittopotin arvokkaimmat hedelmät. Tampereelta, Turulta, Oululta, Jyväskylältä, Kuopiolta ja Lahdelta jäi vuosina 2000—2010 saamatta yhteensä 581 miljoonan euron verotulot, koska niiden ympärillä sijaitsevat kehyskunnat keräsivät hyvätuloisimmat muuttajat. Näiden kaupunkien 46 kehyskuntaa saivat laskennallista plussaa peräti 1,1 miljardia euroa. (Mauri Pekkarinen: Tämä on eräs laskentatapa!) Kuntien välisen kilpailun lopputuloksena työttömät keskittyvät kasvukeskuksiin ja parhaat verotulot valuvat kehyskuntiin, yhdyskuntarakenne hajautuu ja kuntalaisten eriarvoisuus verotuksessa ja palvelujen saatavuudessa repeää.

Miten tällaista kehitystä ja kuntarakennetta voi kukaan puolustaa? Ainakaan vasemmistolaisesti ajatteleva ei voi puolustaa kaupunkikeskusten sisäistä eriarvoistumiskehitystä millään järjellisillä argumenteilla. Kaupunkiseutujen jakautuminen hyväosaisten ja huono-osaisten kuntiin on pysäytettävä, ja jos kunnat eivät itse kykene muutokseen, on valtioneuvostolla oltava toimivaltaa sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi, jonka puitteissa kunnalliset peruspalvelut voidaan laadukkaasti ja tasapuolisesti järjestää kaikille kansalaisille.

Arvoisa puhemies! Onnistuneen uudistuksen toteutus ei ole helppoa. Kuntien ja alueiden erilaisuus on suurta, joten vasemmistoliiton käsityksen mukaan eri alueille tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. Erilaisuuden lisäksi vähäinen väestöpohja laajoilla alueilla aiheuttaa ongelmia tehokkaan palvelurakenteen luomisessa. Kuntien mekaaninen yhdistyminen ei vielä takaa onnistunutta lopputulosta.

Kuntarakenneuudistuksen onnistuminen edellyttää, että uudistuksella on kuntapäättäjien ja kuntalaisten mahdollisimman laaja hyväksyntä ja tuki. Kuntakentällä on havaittavissa luottamuspulaa ja epätietoisuutta valtiovallan toimista. Tämä tilanne pitää kyetä korjaamaan kuntauudistuksen edetessä. Luottamuksen ilmapiirin rakentaminen ja demokratian kehittäminen on nostettava hankkeen kärkiteemoiksi. Pelko vaikutusmahdollisuuksien murenemisesta on vakava kuntauudistusta uhkaava tekijä, ja tähän ongelmaan on saatava kestäviä ratkaisuja kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Lakiesitys nostaa esiin oleelliset muutostarpeet kuntarakenteessa ja osoittaa niille puitteet ja mahdollisuudet uusiin rakenteisiin sekä niille suunnan. Vasemmisto toivoo kuntarakennelaille asiallista eduskuntakäsittelyä ja edellyttää, että myös sote-uudistuksen linjaukset päätetään ennen kuntarakennelain lopullista hyväksymistä.

Osmo Soininvaara /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun vajaa kaksi vuotta sitten teimme hallitusohjelmaa, otimme kuntarakenteen muutoksen yhdeksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Kannattaa palauttaa mieleen, miksi tähän savottaan ryhdyttiin, vaikka se tiedettiin vaikeaksi ja tunteita herättäväksi.

Tärkeimmäksi syyksi katsottiin kaupunkiseutujen kuntien haaskaava kilpailu varakkaista asukkaista ja voittoa tuottavista yrityksistä. Toisaalta muuttotappioalueilla joidenkin kuntien väestörakenne on kääntymässä niin vanhusvoittoiseksi, etteivät ne pysty pitkään huolehtimaan nykyisistä tehtävistään.

Aloitetaan helpommasta päästä, muuttotappioalueiden vanhusvoittoisista kunnista.

Kun väestön mediaani-ikä lähestyy kuuttakymmentä, ei oikein voida enää puhua elinkelpoisesta kunnasta. Tällaisen kunnan halu säilyä itsenäisenä on kuitenkin lähinnä sen oma asia. Se ei mitenkään naapureitten etua loukkaa. Ulkopuolista puuttumista tarvitaan oikeastaan vain, kun vaikeuksiin joutunut kunta haluaa liittyä vahvempaan naapuriinsa eikä tämä suostu ottamaan hakijaa vastaan.

Todettakoon, että vähäväkinenkin kunta voi olla elinkelpoinen, jos se vapautetaan velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palvelut. Pienuuteen liittyy usein ketteryys ja matala organisaatio.

Hallitusohjelmaa laadittaessa olimme yksimielisiä siitä, että vakavimmat kuntarakenteen ongelmat ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla, mihin edellisessä puheenvuorossa minusta aika hyvin viitattiin.

Kilpailu on yleensä myönteistä kirittäessään kaikkia parempaan toimintaan. Kuntien välinen kilpailu kaupunkiseutujen sisällä on kuitenkin lähes pelkästään kilpailua asukkaitten valinnasta. Houkuttelemalla asukkaiksi terveitä ja rikkaita menestyy paljon paremmin kuin huolehtimalla hyvin huono-osaisista. Tällainen kilpailu on syytä lopettaa, sillä osaoptimoinnin seurauksena on paitsi epäsosiaalista käyttäytymistä myös se, että kaupunkiseutumme ovat kehittyneet vinoon. Esimerkiksi täällä Helsingin seudulla ihmisten liikuttamiseen paikasta toiseen tarvitaan kaksinkertainen määrä energiaa verrattuna vastaaviin eurooppalaisiin kaupunkeihin samalla, kun palveluelinkeinot menestyvät hajanaisessa ja huonosti suunnitellussa yhdyskuntarakenteessa huonosti. Virhe on miljardien arvoinen. Turku esimerkiksi voisi olla selkeästi maan kakkoskaupunki, elleivät seudun kunnat olisi pilanneet mahdollisuuksiaan keskinäisellä riitelyllä. (Ilkka Kanerva: Oikein!)

Helsingin seudulla on tehty lukuisia sopimuksia asuntopoliittisen vastuun jakamisesta kuntien kesken. Ne on aina rikottu ja heti, koska vapaamatkustajuus on niin houkuttelevaa ja kannattavaa. (Mauri Pekkarinen: Yksi koko Suomen kokoinen kunta!)

Hallitus on lähtenyt yksioikoisesti ratkaisemaan ongelmaa pyrkimällä takaisin tilanteeseen, joka vallitsi Suomessa vielä 60 vuotta sitten, jolloin kaupunkien rajat ulottuivat työssäkäyntialueitten rajoille. Sellainen kuntarakenne on hyvä. Tämä edellyttäisi kuitenkin asukasluvultaan niin suuria kuntia, että voidaan kysyä, onko se enää järkevää.

Asukkaat ovat ymmärrettävästi nousseet vastustamaan päätösvallan viemistä kovin kauas suuriin yksiköihin. On meidän hallituspuolueissakin syytä tunnustaa, että kaupunkiseutujen ongelmat eivät ratkea pelkästään kuntaliitoksilla. Tarvittavia kuntaliitoksia ei näytä vapaaehtoisesti syntyvän.

Helsingin seudulle suunnitellaan metropolihallintoa päättämään isoista asioista, samalla kun peruskunnille jäävät tehtävät, jotka eivät edellytä ylätason päätöksiä. On realistista pyrkiä samaan ratkaisuun monella muullakin kaupunkiseudulla, esimerkiksi Turussa ja Tampereella.

Päätösvallan järjestäminen ei yksin riitä, on myös korjattava asukaspohjan erilaistumisesta aiheutuva eriarvoisuus, johon edustaja Kalliorinne minusta erittäin hyvin puuttui. Se ei ratkea pelkästään hajasijoittamalla sosiaalista asuntotuotantoa, sillä eivät kuntien väliset erot pelkästään sosiaalisesta asuntotuotannosta johdu. Sitä paitsi kaupunkitutkijoiden mukaan vuokratalokasarmien ripottelu kehyskuntiin olisi erittäin huonoa sosiaalipolitiikkaa.

Kuntien verotusoikeus on kaupunkiseudulla siirrettävä kokonaan tai pääosin metropolihallinnolle. Vasta sen jälkeen kunnat kilvoittelevat keskenään reilusti palvelujen järjestämisestä, ja vasta sen jälkeen niillä on todellista halua yhteistoiminnassa edistää seudun etua.

Näin toimien kuntauudistus johtaa sosiaalisesti oikeudenmukaisiin, menestyviin kaupunkiseutuihin, joilla päätösvalta ihmistä lähellä olevista asioista säilyy ihmisten lähellä, ja mikä tärkeintä, näin toimien se on ylipäätänsä toteutettavissa.

Stefan Wallin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Kommunstrukturen och kommunernas storlek är inga självändamål för svenska riksdagsgruppen, och det är inte heller ändringar i den, såsom kommunfusioner i sig. Kommunerna finns till för att betjäna sina invånare. De finns för att tillhandahålla en god service som är tillgänglig, kostnadseffektiv och ges på vars och ens eget språk, utan att närdemokratin äventyras. Att det här fungerar är för svenska riksdagsgruppen ett primärmål och ett självändamål. Ifall kommunfusioner behövs som medel för att uppnå det här målet, då är fusioner motiverade.

Arvoisa puhemies! Hallituksen antamassa lakiesityksessä kuntia kehotetaan niin sanotusti "kääntämään kaikki kivet". Kuntien on syytä suunnata katseensa viime tai tämän vuoden tilinpäätöstä pidemmälle, vähintään 10—20 vuotta eteenpäin, ja tarkasteltava, miltä kunnan ja alueen väestökehitys näyttää, miten veropohja kehittyy, miten palvelutaso voidaan säilyttää ja miten sitä voidaan kehittää sekä millaiset ovat elinkeinoelämän edellytykset.

Jos haasteista selviämiseen tarvitaan leveämpiä hartioita, paras kumppani on useimmiten naapurustossa. Tällöin on syytä unohtaa aiemmat erimielisyydet, arvovaltakysymykset ja kilpailutilanteet ja katsoa, mikä voisi olla yhteiseksi parhaaksi. Käsittelyssä oleva lakiesitys merkitsee sitä, että kaikkien kuntien edellytetään olevan mukana selvityksessä, jossa kartoitetaan yhdistymisen plussat ja miinukset. Kukaan ei voi menettää mitään asian selvittämisen vuoksi.

Päätökset tehdään sitten kunnissa kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Myös yhdistymispäätöksen tekemättä jättäminen on päätös. On vapautta päättää, mutta vastuu painaa. Kuntien päätöksentekijöitten on siis nyt käsiteltävä vapautta vastuullisesti ja ajateltava pitkäjänteisesti. Pakko on vain selvittämiseen annettujen kriteerien perusteella, kun taas pakkoliitokset voivat tulla kyseeseen vain tilanteessa, jolloin kunta ei enää ole taloudellisesti kykenevä turvaamaan peruspalveluja asukkailleen. Viisaimmin toimivat kunnat, jotka lähtevät vapaaehtoisesti selvittämään eri vaihtoehtoja mahdollisimman nopeasti. Näillä kunnilla on suurimmat mahdollisuudet itse vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Ärade talman! Regeringens utgångspunkt för den också enligt justitiekanslerns ställningstagande starkt sammankopplade reformen av social- och hälsovårdens strukturer är strängt rationell. Kommuner som har färre än cirka 20 000 invånare har enligt regeringens uppfattning inte ett tillräckligt stort eget underlag för social- och hälsovården och bör utreda en samgång med andra.

De som har mellan cirka 20 000 och 50 000 anses däremot ha ett tillräckligt underlag för grundläggande social- och hälsovård, men behöver utreda samarbete för den specialiserade vårdens del. Att det på sina håll i landet skulle behövas tre nivåer är enligt svenska riksdagsgruppens uppfattning ett faktum. Det var för väl att regeringen höll fast vid gränsen på cirka 20 000, trots att det fanns krafter som hade velat se klart högre miniminivåer, som hade stått i strid med närdemokratins behov.

Justitiekanslerns berättigade krav på att riktlinjerna för social- och hälsovårdsreformen bör vara klara innan beslut fattas om kommunreformen uppfylls enligt vår uppfattning genom att riksdagen helt enligt planerna informeras under behandlingens gång, och genom att kommunerna får denna information innan de startar utredningarna.

Talman! Vad själva kommunstrukturen beträffar, bör särdrag beaktas: långa avstånd såsom i Lappland, skärgårdsförhållanden längs med hela vår kust och så den språkliga servicen både för de båda nationalspråksgrupperna och för samerna.

För de språkliga rättigheternas del är svenska riksdagsgruppen tillfreds med den föreslagna ändringen av språklagen, som innebär att då en tvåspråkig kommun blir en del av en enspråkig, så blir hela den nya kommunen tvåspråkig. I annat fall skulle de språkliga rättigheterna i praktiken fråntas tusentals medborgare.

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseutua ympäröivää metropolialuetta käsitellään aivan oikein erityistapauksena. Täällähän ei väestöpohja eikä palvelutarjonta sinänsä ole mikään yleinen ongelma, minkä vuoksi kuntaliitokset eivät ole ratkaisu. Tietyt infrastruktuurit ja toiminnot, kuten maankäytön suunnittelu, asuntorakentaminen ja liikenne, on hoidettava nykyiset kuntarajat ylittäen metropolihallinnossa. Metropolihallinnossa myös pienehköjen erityisryhmien ruotsinkieliset palvelut voivat toimia edelläkävijöinä kuntien rajat ylittävässä yhteistyössä.

Det är skäl att upprepa vad svenska riksdagsgruppen har sagt tidigare: Det är inte antalet kommuner som är det centrala, utan en struktur som tillgodoser människornas servicebehov också i framtiden. Det säger sig självt att det i vårt Finland med glesbygd, skärgård, landsbygd, småstäder, storstadsområden och olika språkliga förhållanden inte är möjligt att ta fram en passare och rita upp en modell som är densamma för alla. Utmaningarna är till en del olika men faktum kvarstår: vi måste förmå att tillsammans se helheten och blicka över den egna kommungränsen.

Bästa talman! Låt oss visa att vi är mogna att bära ett sådant gemensamt ansvar.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Mikä on opposition linja kuntauudistuksessa? No, se on vähän niin kuin suomalainen kesä: se vaihtelee. Välillä oppositio syyttää hallitusta toimintakyvyttömyydestä, (Mauri Pekkarinen: Miten niin välillä?) ja välillä oppositio pyrkii jarruttamaan päätöksentekoa. (Mauri Pekkarinen: Miten niin välillä syyttää?) — No niin, edustaja Pekkarinen on oikeassa, että ei välillä vaan jatkuvasti. (Ilkka Kanerva: Pekkarinen on aina oikeassa!)

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien tavoitteiden mukaisesti kuntarakennetta uudistetaan edelleen vapaaehtoisuuden pohjalta ja kuntia kuunnellen. Mielestämme pakko tulee vastaan vasta silloin, kun kansalaisten palvelut ovat vaarassa kunnan erityisen vaikean taloudellisen aseman vuoksi. (Sirkka-Liisa Anttila: Hallitushan ajaa kunnat talousahdinkoon!) — Johtunee varmaan edellisestä hallituskaudesta ja velkamäärän kasvusta. — Tästä periaatteesta emme ole tinkineet, ja se myös näkyy annetussa esityksessä.

Oikeuskansleri on tänään antamassaan vastauksessa puuttunut kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuuteen. (Mauri Pekkarinen: Onko se tuki, vai mikä se on?) Hallituksen tavoite onkin antaa selkeyttäviä linjauksia sote-uudistuksesta, kuntalaista ja valtionosuuksista ennen kesää, vaikka kesäsääkin vaihtelee. Viimeistään nyt kehysriihen jälkeen kunnilla on kuitenkin käytössään kaikki suuret linjaukset myös sote-uudistuksesta, mikä antaa kunnille riittävät lähtökohdat arvioida oman kuntansa ja alueensa kuntarakenneratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Talouden realiteetit eivät anna meille mahdollisuutta odottaa rakenteellisten uudistusten eteenpäin viemistä. Jotta voimme vastata huomisen haasteisiin, meidän on toimittava tänään. Kristillisdemokraatit ovat hallituksen kuntauudistuksen kaikissa vaiheissa korostaneet lähipalvelujen tärkeyttä. Olemme tyytyväisiä, että kuntauudistuksen muutostukiohjelmassa tullaan tukemaan lähipalvelujen kehittämistä, ja jatkossa yhdistymissopimuksessa on sovittava lähipalvelujen järjestämisen periaatteista.

Arvoisa puhemies! Kunnantaloa enemmän kuntalainen tarvitsee päiväkotia, koulua, terveyspalveluja ja vanhainkotia. Rakenteiden uudistaminen ja hallinnon keventäminen ovatkin paljon parempi vaihtoehto kuin palveluista karsiminen. Kuntakoon suureneminen ei tarkoita eikä saa tarkoittaa lähipalvelujen heikkenemistä. Kuntayhtymien ja pienten peruskuntien oloissa tehdään yhtä lailla huonoja päätöksiä palveluverkon ohentamisesta kuin kuntaliitoksissa tai nykyisissä kuntarakenteissa.

Kansalaisten eriarvoisuus palveluiden suhteen on jo nyt tosiasia, jota ei pidä piilotella. Erot palveluiden saatavuudessa ovat suuria etenkin niissä palveluissa, joissa kunnille on säädetty enemmän harkinnan mahdollisuuksia. Merkittäviä eroja on nähtävissä perusopetuksesta terveydenhoitoon. On tärkeää, että kunnissa selvitetään suurempien hartioiden mahdollisuudet, jotta voidaan varautua tuleviin haasteisiin. Emme saa ajaa kansalaisiamme yhä suurenevan eriarvoisuuden tielle.

Kansalaistemme veroprosenteissa on jo yli viiden prosentin vaihteluväli, ja erot kasvavat. Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan viime vuonna vain joka kolmannen kunnan talous oli tasapainossa ja myös velkaa otettiin historiallinen määrä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille on tärkeää, että uudistetussa kuntarakenteessa lähidemokratia toimii aidosti. Lähidemokratia merkitsee sitä, että kansalaisten suorilla vaaleilla valitsemat valtuutetut päättävät arjen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tällä hetkellä kuntakenttä on niin hajanainen, että käytännössä suurimmassa osassa kuntia kansalaisten kannalta tärkeimmistä kysymyksistä päätetään ylikunnallisissa hallintoelimissä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toteaa, että uudistus on tavoiteltava vaikkakin monen kuntapäättäjän kannalta kivulias. Luotamme siihen, että maamme kuntapäättäjät pitävät tärkeämpänä kuntalaistensa palvelujen turvaamista kuin oman kunnan rajojen turvaamista.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kyllähän hallituksen koko kuntauudistuksen taustalla on se, että hallitus uskoo kuntiin. Me pidämme suomalaista kuntapohjaista mallia sellaisena hallinnollisena innovaationa, jota kannattaa edelleen jatkaa ja vahvistaa ja jonka varaan kannattaa rakentaa myös tulevaisuuden Suomi ja Suomen hyvinvointipalvelut.

Tässä mielessä hallituksen linja ja johtopäätökset eroavat keskustan johtopäätöksistä. (Mauri Pekkarinen: Kyllä!) Käsittääkseni meidän analyysimme on kuitenkin yhteinen: molemmat näkevät sen, että tämä nykyrakenne ei ole kestävällä pohjalla, tältä pohjalta ei voida enää jatkaa. Hallituksen johtopäätös siitä on, että me haluamme vahvistaa kuntia, te haluatte heikentää kuntia. Me haluamme vahvistaa kuntien roolia palveluiden järjestäjänä, te haluatte viedä palveluiden järjestämisvastuun kunnilta pois maakunnille.

Me uskomme suomalaisiin kuntiin, ja sen taustalla ovat koko tämän hallituksen kuntauudistuksen kaikki tavoitteet, se, että me rakennamme sekä kuntarakenteen että rahoituksen ja muun lainsäädännön kannalta sellaista mallia, että saamme mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat, koska uskomme, että nimenomaan kuntapohjainen järjestelmä on paras tae sille, että voimme hyvin tehokkaasti, joustavasti, alueelliset erityispiirteet huomioiden järjestää palvelut, kehittää alueita, ja se on myös demokraattinen malli. Siinä vaaleilla valituille valtuustoille halutaan uskoa lisää päätösvaltaa. Te puolestaan haluatte viedä kunnanvaltuustolta pois päätösvaltaa maakuntatasolle, jättää pelkät kotikunnat. Tältä osin meidän mallimme eroavat toisistaan.

Hallitus perustaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen jatkossakin kuntapohjaisen järjestämisen varaan, ja sen johdosta nämä uudistukset ovat hyvin tiiviisti linkityksissä toisiinsa. Se, että pystymme uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta, edellyttää sitä, että meillä on nykyistä vahvemmat kunnat palveluiden järjestäjinä ja rahoittajina siellä taustalla. Sen johdosta kuntauudistuksen valmistelujärjestys on tämä, että ensin mennään jonkin verran kuntarakenne edellä ja sen jälkeen tulevat nämä kaikki muut keskeiset lainsäädännöt, jotka osaltaan tukevat vahvojen, elinvoimaisten kuntien mallia.

Vähän ihmettelen sitä, että tänään keskusta täällä haluaa, että asian käsittely keskeytetään tai lakiehdotus vedetään pois käsittelystä. Vielä eilen täällä edustaja Pekkarinen kuopi sitä, miksi on lähes kaksi vuotta valmisteltu näitä asioita eikä valmista tule. Nyt kun täällä on ensimmäinen lainsäädäntö käsittelyssä, (Mauri Pekkarinen: Mutta kun ei ole valmista!) luulisi, että olisi onnenpäivä tänään siellä salin puolella, mutta näin ei näytä olevankaan. (Mauri Pekkarinen: Happy days are here!)

Tänään oikeuskansleri antoi kannanottonsa kanteluihin liittyen, joita on tehty kuntarakenneuudistuksen valmistelun osalta, ja hän on saattanut kannanottonsa valmistelijoiden tietoon ja todennut, että kantelut eivät anna ainakaan tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin. Hallitus luonnollisesti suhtautuu suurella vakavuudella oikeuskanslerin huomioihin samoin kuin kuntakentän aivan oikeutettuihin vaatimuksiin siitä, (Sirkka-Liisa Anttila: Ei siltä näytä!) että ennen kuin lähdetään tekemään näitä kuntarakennelakiin perustuvia selvityksiä, kunnilla on oltava riittävät tiedot siitä, minkälaiseen kuntamaailmaan kaiken kaikkiaan ollaan menossa. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen askarruttaa kuntia samoin kuin muun muassa tuo valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän ja kuntalain uudistaminen, ja näiden osalta hallitus sitoutui jo viime kesänä eduskunnalle antamassaan tiedonannossa siihen, että nuo pääpiirteet ovat tiedossa, ennen kuin näihin selvityksiin käydään, ja tätä silmällä pitäen hallitus on tehnyt jatkovalmistelua siten, että lisälinjauksia voidaan seuraavina viikkoina tehdä.

Kanslerihan edellytti omassa kannanotossaan erityisesti sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa toisaalta eduskunnan näkökulmasta sen käsitellessä kuntajakolain uudistamista koskevaa hallituksen esitystä lakien voimaantuloajankohdan ja ilmoituksille ja selvityksille asetettavien määräaikojen osalta ja toisaalta kuntien näkökulmasta nimenomaan siinä vaiheessa, kun kuntien uudistettuun kuntarakennelakiin perustuva velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä tulisi voimaan. Ilman muuta nämä ovat sellaisia näkökohtia, jotka ovat myös hallitukselle tärkeitä näkökohtia valmistelun osalta, ja tältä osin olemme sitoutuneet siihen, että teemme tarpeellisia lisälinjauksia nyt seuraavina viikkoina.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän alkuun, yllättäen varmasti, totean vain sen, että on syytä kiittää edustaja Mustajärveä, että hän otti asian esille tehdessään kantelun oikeuskanslerille, joka totesi tänään, että hallituksen linja, hallituksen tapa toimia tässä asiassa on juuri oikea tapa. Hallituksen ja oikeuskanslerin näkemykset ovat siinä suhteessa aivan samansuuntaiset: kuntarakennelain voimassa ollessa meillä on kaikki sote-ratkaisut tiedossa, ja niin kuin ministeri tänään on kertonut, me tulemme saamaan varsin pian myöskin uusia linjauksia ja linjauksen tarkennuksia sote-ratkaisuun.

Voi vain ihmetellä sitä, kun tosiasiallisesti kysymys on kuntataloudesta, palvelujen tulevaisuuden järjestämisestä, ja me tiedämme jo tänä päivänä, että huoltosuhteen muuttumisen takia 10 vuoden kuluessa meillä on yli 60 kuntaa, joiden pitäisi nostaa veroprosenttiaan 30:een, että tänään ei tullut kummaltakaan oppositiopuolueelta minkäänlaista näkemystä ja esitystä siitä, miten varmistetaan hyvät kuntapalvelut jatkossakin. Keskusta vain rakentaa himmeleiden varaan ja perussuomalaiset toteavat, että pitää palauttaa uudelleen valmisteluun, mutta mitään mallia siitä, miten kuntapalvelut varmistetaan taloudellisesta näkökulmasta, (Puhemies koputtaa) ei tullut kummaltakaan.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän itsekin kuntapäättäjänä aina silloin tällöin tätä tuskaa, että kun on päätetty, että kaikki nämä neljä palaa kulkevat tässä samanaikaisesti vähän limittäin, vähän lomittain niin, että kuntarakenne menee edellä, niin tässä on hieman ehkä epävarmuutta ja sietämistä siinä, että kaikki ei ole kerralla valmista samanaikaisesti nyt kesäkuussa. Mutta se on tämän hallituksen tahtotila, ja jos meinataan nämä kaikki saada kuntoon, niin näin sen on mentävä. Varmennus tähän hämmennykseen ministeriltä: Onko poikettu niistä aikatauluista, millä on ajateltu, että valtionosuusuudistus tai kuntalakiuudistus tai kuntajakouudistus tai sote-uudistus etenevät, vai onko menty ihan sen aikataulun mukaisesti kuin on hallitusohjelmaneuvotteluiden yhteydessä sovittu eli kuntarakenne edellä ja tähän kesään mennessä? Mitenkä nämä muut palat? Ihan vain varmistuksena tälle muulle yleisölle myöskin.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Mäkiselle. Sen lisäksi, että esitimme tätä parlamentaariseen valmisteluun palaamista, olemme myös esittäneet oman varjobudjettimme, jossa emme esittäneet näin suuria valtionosuuksien leikkauksia. Ja niin kuin eilenkin kehyskeskustelussa puhuttiin, niin varjobudjettimme ja kehysesityksemme ovat ihan taloudellisessa tasapainossa.

Mutta, arvoisa ministeri, mennään kauas pohjoiseen Utsjoen kuntaan. Kuntarakennelakiesityksessä on tarkoitus myös pitää kiinni saamelaisten oikeuksista ja kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista. Utsjoen kunta on kuitenkin nostettu tänne aika terävästi esiin jo kriisikuntana ja siitä, että valtiovallan pakkotoimet voivat siellä tulla mahdollisesti jo käyttöön. Utsjoella puhutaan yhtä saamen kieltä, Inarissa kolmea, ja olette esittäneet täällä, että saamen kielilakia voitaisiin mahdollisesti muuttaa niiltä osin. Mitä tämä muutos tarkoittaa?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntalinja merkitsee suomalaisen kuntajärjestelmän tuhoamista. Tavoite 70 kunnasta tai se, että sosiaali- ja terveyspalvelut yritetään järjestää isäntäkuntaperiaatteella, mikä ei perustuslain mukaankaan ole mahdollista kuin aika monimutkaisin järjestelyin, jolloin rakentuvat melkoiset himmelit — ministeri Virkkunen, te tulette jäämään historiaan ministerinä, jonka aikana suomalainen kansanvaltainen kuntajärjestelmä yritettiin tuhota. Se ei kyllä onnistu.

Arvoisa puhemies! Toinen asia. Kun katsoo tätä kuntarakennelakiesitystä ja siinä taloudellisten vaikutusten arviointia, se arviointi on säälittävä. Siinä ei paljon taloudellisia arviointeja ole. Mitä taloudellisia etuja, säästöjä tai tehokkuutta tämän perusteella saadaan? Jonkunlaista paneutumista olisi tähän asiaan pitänyt käyttää. Mitkään tutkimukset ja analyysit eivät tue tätä suurkunta-ajattelun tehokkuutta, mitä te markkinoitte.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten puheessani sanoin, suuret kaupunkiseudut ovat ratkaisevassa asemassa tässä uudistuksessa, ja kun nyt nämä selvitykset käynnistyvät, niin osaa melkein ennakoida, että suurilla kaupunkiseuduilla päädytään selvitysten jälkeen tilanteisiin, joissa joku yksittäinen kunta haluaa ikuisesti säilyä itsenäisenä ja estää tämän kuntarakenteen eheytymisen jossakin suurella kaupunkiseudulla. Todennäköisesti tämä kunta on sellainen, joka on kaikista parhaiten pärjännyt tässä verokilpailussa ja onnistunut saamaan kaikista parhaat veronmaksajat itselleen ja sitä kautta talous ja kaikki ovat ylivoimaisessa kunnossa tässä seutukunnassa. Kun tämä kuntarakennelaki ei kauheasti anna mahdollisuuksia tämän pattitilanteen ratkaisuun, kun joku käyttää veto-oikeutta ja estää järkevän kokonaisuuden synnyn ja syntyy tämmöinen hyväosaisten kapina, jossa halutaan kaikki edut pitää itsellään, niin jos tämmöisiä selvitystuloksia tulee, aikooko hallitus vuoden lopussa, kun tarkastelee kuntauudistuksen etenemistä, tarkastella uudelleen myös valtioneuvoston toimivaltaa tämänkaltaisissa tilanteissa?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo kysymys on sinänsä hyvä ja vakavasti otettava, mutta minä ihmettelen tätä puhetta, että isäntäkuntamalli olisi jotenkin hirvittävän paha. Semmoinen on esimerkiksi Hollolan kunnan ympärillä tuolla Päijät-Hämeessä, missä Hollolan kunta isäntäkuntamallin perusteella järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, eikä sitä ole mitenkään pidetty perustuslain vastaisena. Ja moni kunta myös ostaa nämä palvelut yksityisiltä yrittäjiltä. Onko se kunta saanut lähettää omat pääedustajansa tämän yksityisen yrityksen päätöksentekoelimiin?

Mutta minä olen kovin pettynyt siihen asenteeseen, jonka oppositio on täällä ottanut. On ihan selvää, että kaupunkiseuduilla hallituspuolueilla on sisäisiä vaikeuksia, koska siellä on niitten kuntien edustajia, jotka hyötyvät tästä eriarvoisuudesta, ja sitten on niitä toisia. Mutta tähän asti olen kuvitellut, että Suomen keskusta on ymmärtänyt tämän ongelman ja on halunnut tukea, (Martti Korhonen: No ei lähelläkään!) mutta nyt ryhdytään vain heittämään kapuloita rattaisiin. Ja perustuslaista minä en ymmärrä lainkaan sitä, että he ovat näitten hyväosaisten kuntien (Puhemies koputtaa) puolella ikään kuin yhteiskuntatasa-arvoa vastaan. (Mauri Pekkarinen: Mistähän puhuja nyt oikein puhuu?)

Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli, te arvostelitte melko ankarasti omassa puheenvuorossanne tätä prosessia ja totesitte olevanne tässä kritiikissänne hyvässä seurassa muiden arvostelijoiden ja myöskin median kanssa. Peli on puhallettava poikki, niinhän te sanoitte.

Edustaja Tölli on hyvinkin kokenut poliitikko ja hallintomies. Pystytte varmasti myöskin arvioimaan sitä, kuinkahan monta uudistusta olisi jäänyt toteutumatta vaikkapa keskustan johtamien hallituksien aikana, jos tämmöinen korkea räksytyskerroin julkisuudessa olisi ratkaissut asiat. Miten olisi käynyt Paras-hankkeen, josta ei ollut mitään mainintaa vuoden 2003 hallitusohjelmassa? Miten olisi käynyt aluehallintouudistuksen jnp.? Ei kadun parlamentti näitä asioita ratkaise, vaan niitä ratkaisee tämä parlamentti. Sitä varten meidät on valittu tähän ja tekemään päätöksiä, ei jättämään päätöksiä tekemättä. Tätä järjestelmää kutsutaan parlamentaariseksi demokratiaksi. Se on varsin hyväksi järjestelmäksi havaittu.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntavaaleja kaikki puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen kuntasektori koostuu liian monimutkaisista ja suurista hallintohimmeleistä, ja toiseksi siitä, että peruspalvelut ovat monissa kunnissa uhattuina, ja kolmanneksi siitä, että kuntasektorin talous ei ole kestävällä pohjalla.

Kuntarakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on hallinnon keventyminen. Kysyn oppositiolta: Onko tämä tavoite väärä? Tavoitteena on myös nostaa uudistuksen keskiöön kuntien lukumäärän sijaan peruspalvelujen saatavuus. Onko tämäkin väärin? Kolmas tavoite on rakentaa kuntasektorille kestävä talouspohja. Onko tämäkin väärin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen, te lainasitte oikeuskansleri Jaakko Jonkan päätöstä hyvin valikoiden.

Jo aiemmin oikeuskansleri on todennut, että perustuslain voimaisesti suojatusta kunnallisesta itsehallinnosta voidaan johtaa korostettu kuntien aidon kuulemisen vaatimus — siis korostettu kuntien aidon kuulemisen vaatimus — ja että sen tulee olla todellinen mahdollisuus kantansa muodostamiseen ja ilmaisemiseen. Ja tänään hän on sitten päätöksessään todennut, sanatarkka lainaus: "Kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuutta ei voi pitää sen vuoksi perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna." Siis "ei voi pitää - - onnistuneena ratkaisuna". Eikö tämän asian voi sanoa myöskin niin päin, että tämä ratkaisu on epäonnistunut? Ja jos se on epäonnistunut, niin silloin teidän on kyllä hyvän lainvalmistelun nimissä korjattava linjanne.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysyn ministeriltä ja hallitukselta: Onko tämä Jonkan esittämä väite väärä, että sote-uudistuksen valmistelun eritahtisuus on ongelmallista? Sitten ei ole riittävällä tarkkuudella tiedossa eduskunnalla sote-asia, ja sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat hyvin huomattavan osan kunnalla olevista palveluista. Mitä meidän pitäisi tehdä? Hyvä hallitus, purkakaa ensin nämä yli 500 kunnan tehtävää, että mitkä tehtävät kuuluvat kunnalle, mitkä valtiolle. Te tiedätte, että valtionosuudet eivät ole tulleet sitä mukaa kuin kunnille on näitä tehtäviä annettu.

Ja jatkuvasti puhutaan vanhusväestön kasvusta. Ainakin meidän omassa kunnassamme on niin, että siellä on vanhuksia, mutta eivät he iänkaikkisesti elä. Hiljattain kuoli melkein Suomen vanhin vanhus, 108-vuotias. Mutta kyllä meillä päin myös syntyy lapsia, että ei aina sovi olla, niin kuin nämä vanhukset olisivat jotain joutosakkia, että ovat vain harmia. Kyllä heillekin sitten valtionosuutta (Puhemies koputtaa) annetaan pienemmässä tai isommassa kunnassa. Kyllä tässä on nyt tämmöistä hallituksen haparointia, että on tavallansa sanottava, (Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja, aika taitaa olla täynnä!) että hallitus lyö päänsä Karjalan mäntyyn, ja mitä siitä tuli? Takaperua.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi tuossa puheenvuorossaan, että kesäkuun kuntatiedonannossa todetaan se, että tämä uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Tänään oikeuskansleri on omia linjauksiaan tähän asiaan sitten määritellyt. Minä ymmärrän kanslerin linjaukset sillä tavalla, että siinä kritisoidaan aika voimakkaastikin hallituksen etenemislinjauksia, ja minun on kyllä pakko myös hiukan katsoa niin, että tämä teidän näkemyksenne on aika ylimielinen myös korkeimman oikeusvalvojan toimintaa kohtaan. Kysynkin: oletteko te todella sitä mieltä, että kuntalaisten palvelujen ja kuntien toimivuuden kannalta on hyvä, että eduskunta käsittelee tätä rakennelakia tietämättä, mitä tehtäviä kunnilla on, millä tavalla kuntia rahoitetaan ja millä tavalla nämä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiset tullaan linjaamaan?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maakuntien liittojen lakisääteisenä tehtävänä on katsoa perään alueen edunvalvontaa, huolehtia oman alueen elinvoimaisuudesta, ja kun niillä on tämänkaltainen tehtävä, niin mielelläni näkisin, arvoisa ministeri, että edelleenkin kuntien rakennelain uudistusta käsittelevässä katsannossa maakuntien liitoilla olisi muutakin kuin lausunnonantajan rooli, sillä siellä tiedetään erinomaisen paljon paremmin kuin me täällä Helsingissä, mitkä ovat sen alueen elinehtojen kehittämisen kannalta olennaiset yhteistyöalueet. Sen vuoksi toivon, että maakuntien liitoilla olisi rooli silloin, kun kuntarakennetta selvitetään maakunnittain, olkoonkin, että maakunnilla on luonnollisesti hyvin huomattavia eroja, Lapilla ja Varsinais-Suomella jne. Tässä suhteessa poliittinen hyväksyttävyys olisi paljon korkeampaa astetta, jos näillä lopullisilla linjauksilla olisi myös maakuntien liittojen käsitelty kanta takanaan.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näiden todellisten olojen huomioonottaminen on tärkeätä kuntaselvityksiä tehtäessä, mihin oikeastaan edustaja Kanervakin kiinnitti huomiota — maakunnilla on asiantuntemusta, niillä seuduilla itsellään — niin että ehkä näitä numeraalisia kriteereitä pitää soveltaa sitten aina harkiten kunkin alueen olojen mukaan. Meillähän on kovin heterogeeninen maa asutukseltaan: on isoja harvaan asuttuja alueita, ja sitten ovat hyvin eri lailla isommat väestökeskittymät jakaantuneet eri puolilla maata.

Mutta tuohon oikeuskanslerin kannanottoon. Siinähän asetetaan velvoitteita toisaalta hallitukselle, kun valmistellaan selvityshankkeita, kun valmistellaan lakeja — pitää olla riittävät mahdollisuudet kunnilla ottaa kunnolla kantaa — ja siinähän osaltaan asetetaan velvoitteita myös eduskunnalle: kun täällä sisällä olevat, juuri nämä nyt keskusteltavat ehdotukset käsitellään valiokunnissa, niin tulee kiinnittää huomiota siihen, että kun siellä määritellään näitä aikatauluja, niin niiden (Puhemies koputtaa) mukaisesti olisivat sitten tiedossa myös sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat uudistuslinjat ennen kuin niitä lyödään lukkoon, ja myöskin tulevaisuudessa, kun niitä toteutetaan, (Puhemies: Jaha, taisi tulla minuutti täyteen!) olisi kunnilla riittävät määräajat.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä näitä asioita mietitään. Eilen meillä olivat Vihdin, Kirkkonummen, Espoon ja Kauniaisten edustajat, valtuuston puheenjohtajat — joihin satun kuulumaan kansan tuesta johtuen — koolla, ja näitä asioita mietitään, mutta ei se pakolla tule menemään. Jos te ajattelette, että tehdään jonkinnäköinen pakkolaki, kyllä Espoo pärjää, mutta jos kuntien valtionapuja kuristamalla ja täten kurkuttamalla käytännössä ajetaan tietyt pienemmät kunnat toimintakelvottomaksi taloudellisesti, (Martti Korhonen: Eihän siitä ole kyse!) niin se tarkoittaa samalla pakkoliitosideologiaa. Älkää tehkö niin.

Sitten toinen asia: jos oikeuskansleri täten on moittinut tätä prosessia, niin kun katsoo viime viikonlopun sote-sekoilut, että Twitterin ja valtiosihteereiden välityksellä sote-ministerit keskenään keskustelevat, niin onhan aikoihin eletty.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus on ajanut kuntakentän täyden sekavuuden tilaan. Siellä oli monia hyviä yhteistyöprosesseja ja liitoshankkeita, ne kaikki ovat tällä hetkellä jäissä. Hallitus nöyryyttää ei vain kuntien päättäjiä tällä sooloilullaan, sekavuudellaan, vaan nyt tänne heitetty laki merkitsee sitä, että hallitus nöyryyttää myöskin meitä kansanedustajia. Meidän pitäisi päättää rakennelaista, siis siitä laista, jossa kerrotaan, mitä kunnat ovat, ilman että me täällä tiedämme, mitä tehtäviä kunnat tulevat tulevaisuudessa hoitamaan. Tämä on jättisuuri periaatteellinen kysymys eduskunnan arvovallan kannalta.

Hallitus, niin kuin ministeri täällä kertoi, tavoittelee sitä, että meillä on muutama niin suuri kunta, että ne selviävät kaikista tehtävistä. Arvoisa ministeri, Euroopassa ei ole yhtään maata, jossa yksittäinen kunta vastaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja soten tehtävistä. Suomeen, Euroopan harvimmin asuttuun maahan, te ajatte tällaista. Keskusta lähtee siitä, että on tehtäviä (Puhemies koputtaa) tehtäviä. Maakunnittain pitää hoitaa...

...ne tehtävät, joihin vaaditaan suuri väestöpohja. Ei himmeleitä näihin tehtäviin.

Ei koskaan.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Pekkariselle: Eduskunnalle tullaan antamaan riittävät tiedot, kuten oikeuskansleri on sanonut. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) — Riittävät tiedot, kun päätöksiä tehdään, näin on edellytetty. — Samoin kunnille, kun ne lähtevät näitä selvityksiään tekemään.

Mutta sitten tähän teidän, keskustan, maakunta—kotikunta-malliin. Minusta se on suuri puhallus tai huijaus pieniä kuntia kohtaan, jotka ovat teillekin hyvin tärkeitä. Te vastustatte hallituksen kuntauudistusta sillä perusteella, että siinä siirretään päätöksentekoa ja keskitetään asioita. Mutta tehän vasta niitä keskitätte. Te viette ne maakunnan keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen päätettäväksi, jossa on ylivoimainen päätäntävalta suhteessa muuhun maakuntaan. (Keskustan ryhmästä: Eihän se niin ole!) Uskotteko te, että tällä tavalla turvataan maakuntien syrjäisempien alueiden terveyskeskukset ja lähipalvelut? Minä en ainakaan usko. Mihin tämä perustuu? Edes Kainuussa keskustalaisissa laboratorio-olosuhteissa maakuntamalli ei toiminut.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä edustaja Wallinille. Meidän toimintamme lähtökohta on se, mitä perustuslaissa sanotaan: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Ja se on yksiselitteisesti selvä asia.

Sitten näistä aikataulukysymyksistä. Milloin tulee sosiaali- ja terveyshuollon linjaus? Siitä on annettu aika monta eräpäivää. Vuosi sitten maaliskuussa, kun tämä käynnistettiin, annettiin ensimmäinen eräpäivä toukokuun loppuun. Se jatkui sitten kesäkuulle, sitten siirtyi syksyyn, sitten siirtyi joulukuun alkuun, jolloin ministerivaliokunta kokoontui, mutta ei silloinkaan, annettiin uusi eräpäivä tammikuulle. Sitten tuli tämän työryhmän raportti. Ei tullut mitään valmista, annettiin selvitysmiehille, ja selvitysmiehet tekivät raportin, ja sen jälkeen, kun saatiin selvitysmiesten raportti, sanottiin, ettei tämäkään käy. Sitten budjettiriihessä uudelleen, ja nyt nimitettiin joku työryhmä, jolle annettiin kesäkuun loppuun aikaa, mutta nyt perjantaina tuli tieto, että sekin jatkuu. Milloin tulee ja mitä tulee? Mikä on eräpäivä tässä? Kyllä eduskunnan täytyy tietää, milloin näitä asioita päätetään, täytyy olla perustiedot tiedossa.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 2004 Varsinais-Suomessa oli 56 kuntaa. Tänä päivänä siellä on 28 kuntaa. Ministeri Virkkunen on väläytellyt, että 5 kuntaa mahdollisesti riittäisi Varsinais-Suomeen. Alustavien kyselyjen mukaan siellä kunnat haluavat olla itsenäisinä. Tätä vasten peilattuna kysynkin: tuleeko pakkoliitoksia Varsinais-Suomeen? Mitä minä muistelisin, niin viime eduskuntavaaleissa joka paneelissa, missä olin, yksikään puolue ei kannattanut pakkoliitoksia.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustalle aina hyvin läheinen muna—kana-pohdiskelu on hyvin erikoista. Ensin keskusta moitti siitä, että hallitus aikoo päättää linjaukset kuntia kuulematta. Sitten kun päätettiin kuulla kuntia, nyt keskusta moittii, että miten ne kunnat voivat ottaa mihinkään kantaa, kun ei ole ensin sitä hallituksen linjaa. Pikkuhiljaa pitäisi keskustankin päättää, kumpaa halutaan. (Timo Soini: Vanhat puolueet suhmuroi!)

Kun täällä keskustellaan nyt sote-ratkaisun ja kuntarakenteen liittymäkohdista, niin kyllä täytyy ensin olla tiedossa se, edetäänkö hallituksen viitoittamalla vahvan peruskunnan mallilla vai keskustan monitoimi—kuntayhtymä-mallilla. (Annika Saarikko: Sopii hyvin, että keskustan malli!) Sen täytyy olla ensin tiedossa, ennen kuin ruvetaan miettimään sitä, mille pohjalle rakennetaan se sote-malli.

Tältä osin keskusta voisi palata 2007 helmikuun linjoille, jolloin keskustan johdolla valmisteltiin Paras-laki, jonka lähtökohta oli kuntarakenteen eheyttäminen. Siellä kerrottiin, että sen pitää perustua luontaisiin työssäkäyntialueisiin ja keinona kuntaliitokset.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pakko kai on tietenkin sanoa rehellisyyden nimissä, että prosessiin on tietty arvostelu paikallaan. Ei siinä minusta ole mitään. Se on varmaan totta.

Mutta sitten se paatos, mitä te käytätte, etenkin keskustapuolue, kauhealla paatoksella painatte päälle. Miksi te painatte tällaisella paatoksella? Eihän siihen ole mitään muuta syytä kuin se, että itse asiassa hallinto on teille itseisarvo. Me näemme sen välineenä. (Välihuuto) — Hallinto on teille itseisarvo, poliittinen itseisarvo. Te yritätte oman poliittisen koneenne pitää kasassa, ikävä kyllä, (Seppo Kääriäinen: Se pysyy kasassa!) kun teidän pitäisi pystyä hahmottamaan tulevaisuutta ja katsoa, miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään.

Tässä mielessähän tässä hallituksessa on helppo olla edistyksen etujoukoissa purkamassa tällaista hallintoa, turvaamassa tulevaisuuteen sitä vahvaa peruskuntaa, jotta yksityistäminen ja ulkoistaminen ja palveluiden karkaaminen ei edistyisi, niin kuin te haluatte näillä omilla ratkaisuillanne.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On varmaan ihan paikallaan puhua taas keskustan mallista. Niinhän täällä salissa nyt on tehty useampana päivänä. Mutta vielä haluaisin vähän tähän hallituksen esitykseen kuitenkin kiinnittää huomiota — ja tähän asenteeseen, joka täältä salin oikealta laidalta kuuluu.

Edustaja Anttila tuossa 30 vuoden kokemuksella muutamia viikkoja sitten kysyi, onko valta mennyt päähän pääministerillä ja pääministeripuolueella, ja kyllä siitä nyt pikkaisen alkaa täällä salissa jo näyttöjä olemaan. Ensin ei olla kuunneltu kansaa. On eri asia kuulla, ja on eri asia olla kuulevinaan, niin kuin tässä on toimittu. Eduskuntaa ei ole kuultu eikä nyt sitten viimeisenä korkeinta laillisuusvalvojaakaan: Myöskin ne ovat vain mielipiteitä. Juna jyskyttää ja menee eteenpäin. Eihän tästä puutu enää muuta kuin yhteinen tiedotustilaisuus, josta kaikki tulisivat onnellisina ulos. Sitä me vielä odotamme.

Aikamoinen sotku kertakaikkisesti on saatu asian kanssa aikaiseksi. On aivan välttämätöntä, että tässä asiassa otetaan järki käteen ja se palautetaan valmisteluun.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuntakenttä saadaan sekaisin, niin kallispalkkaiset PowerPoint-tahtotilakonsultit hääräilevät, kuten tähänkin asti. Viime vuosina valtio on antanut avustuksia yhdistymisselvityksiin. Konsulttien käyttö on ollut ehtona avustuksille. Onko jatkossakin tarkoituksena antaa tulonsiirtoja tietyille konsulttitoimistoille eli että avustusten ehtona on tiettyjen konsulttitoimistojen käyttö tai että tietyt tahot laativat nämä selvitykset?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin tästä oikeuskanslerin ratkaisusta. Siihen hallitus suhtautuu vakavasti ja nöyrästi. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei siltä kuulosta!) Kun täällä todetaan, että perusratkaisujen soten osalta tulee olla riittävällä tarkkuudella tiedossa yhtäältä eduskunnassa, kun päätöksiä viimeistellään, ja toisaalta kuntatasolla, kun selvityksiin ryhdytään, niin tämän mukaisesti hallitus luonnollisesti toimii ja on ollut koko ajan toimimassa.

Mitä keskustaan tulee, niin kritiikki ei ole kovin johdonmukaista. Tähän saakka moitittiin, että ei tule valmista hallituksessa. Nyt kun on esitys saatu, niin sitä halutaan lykätä. Tähän saakka on moitittu, muun muassa nyt, että tulee pakkoliitoksia, ja toisaalta edustaja Tölli sanoi, että tämä uudistus tyssää eli raiteet loppuvat, kun ei päästä eteenpäin.

Puhemies! Haluan kuitenkin antaa keskustalle tunnustusta. Vaikka tämä teidän maakuntamallinne on äärimmäisen keskittävä, niin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos sote-yhtymiin mennään, niin ei tämä maakuntataso välttämättä huono taso ole.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän sitä hyvänä, että tässä uudistuksessa otetaan erityispiirteet huomioon. Kuten täällä salissa on myös penätty, me tarvitsemme pääkaupunkiseudulle omia ratkaisuja, metropolihallintoa, seutuyhteistyötä, mutta sitten on tuo iso Lappi.

Täällä edustaja Mattila otti jo saamen kielen esille, ja kannan myös siitä huolta. Tämä virkamiestyöryhmä esitti, että Sodankylän kunnasta Vuotson kylä siirrettäisiin Inarin kuntaan saamen kielen alueena, mutta heillä ei siihen ole haluja, vaan he haluavat jatkaa edelleen Sodankylässä. Sen vuoksi pidän myös sitä tärkeänä, ettei tässä suhteessa tehdä mitään pakkotoimia. Samoin sitten tuolla Tunturi-Lapin alueella, mistä itse tulen, kun kuntakeskusten välillä alkaa olla jo 100 kilometriä, kyllä meidän on silloin varmistuttava, että siellä kunnassa on ne päivähoitopalvelut, koulupalvelut, vanhustenhuolto, kulttuuripalvelut ja muut tämäntyyppiset asiat. Siinä ei sitten ehkä sitä synergiaa siinä määrin synny kuin Keski- ja Väli-Suomessa, missä on (Puhemies koputtaa) pienemmät ja lyhyemmät etäisyydet.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tässä tuli nyt todella paljon kysymyksiä ja näkökulmia, mutta ehkä on syytä näin yleisesti todeta, että kyllähän nämä julkisen talouden ja kuntien haasteet ovat niin isoja, että eivät näistä pelkästään valtio tai pelkästään kunnat yksin selviä eli kyllä näissä tarvitaan hyvin tiivistä molempien yhteistyötä.

Täällä nostettiin esiin juuri se, että kunnilla on liikaa tehtäviä. On tiedostettu kyllä se, että kunnille on tavattomasti viime vuosikymmeninä lastattu lisää tavaraa reppuun ilman, että on ollut taloudellisia voimavaroja riittävästi osoittaa sinne. Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää, mutta ei niistä kovinkaan moni varmasti ole turha tehtävä, mitä kenenkään ei tarvitsisi hoitaa. Sehän ei silloin veronmaksajan kannalta ole se ratkaisu, että valtio lähtee niitä hoitamaan, jos se ei ole todella selvästi sitten kustannustehokkaampi ja parempi malli.

Mutta nyt käydään tuota tehtäväkenttää myös tästä lähtien läpi, onko siellä tehtäviä, jotka joku muu hoitaisi paremmin ja tehokkaammin, mutta tiedämme, että kunta on aika monessa asiassa itse asiassa todella hyvä järjestäjä. Sen johdosta myös hallitus lähtee siitä, että tämä kuntapohjainen malli kannattaisi säilyttää. Mutta näin ollen se ikään kuin kritiikki siitä, että emme tietäisi lainkaan, mitä tehtäviä kunnilla tulee olemaan, on vailla pohjaa. Koko hallituksen kuntauudistus perustuu siihen, että keskeiset peruspalvelutehtävät jatkossakin ovat kuntapohjaisesti järjestettyjä, muun muassa opetus ja sosiaali- ja terveydenhuolto.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta minimilähtökohdaksi on asetettu se, että vähintään noin 20 000 asukkaan kunta on se, joka voi järjestää tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, (Mauri Pekkarinen: Siitä lähtivät ne himmelit liikkeelle!) ja sitä pienemmillä kunnilla on ainoastaan rahoitusvastuu mutta ei järjestämisvastuuta. Nyt kuntien kannalta tietenkin on tärkeää tietää seuraavaksi se, mitkä ovat sitten ne palvelut, mitä tämänkokoiset kunnat voivat järjestää tulevan järjestämislain mukaisesti, ja mitkä ovat sitten ne vaativammiksi luokiteltavat tehtävät, mihin tarvitaan isompi väestöpohja, jotta kunnat voivat selvitysaluetta suunnitellessaan ottaa tämän huomioon.

Ei myöskään ole pohjaa sillä kritiikillä, mikä keskustan puolelta niin ikään tuli siitä, miten kunnat rahoitetaan. Kunnat on tarkoitus rahoittaa niin kuin tällä hetkelläkin verotuloilla pääosin. Se on koko ajan hallituksen tavoitteena, että pystyisimme muodostamaan sellaisia kuntia, joilla olisi todella taloudellista liikkumavaraa ja itsenäisyyttä.

Mutta kaikki tiedämme, että julkisessa taloudessa on erittäin kova paine tällä hetkellä. Me olemme jo joutuneet kohdistamaan valtionosuusleikkauksia kuntiin, (Sirkka-Liisa Anttila: Te olette halunneet!) varsin mittavia valtionosuusleikkauksia, ja tämän johdosta hallitus on myös sitoutunut siihen, että tämän vastineeksi tulemme nyt todella tarkasti tämän vuoden aikana käymään läpi erilaisia normeja ja velvoitteita, joita kunnille on asetettu tehtävien hoitamisessa, jotka jäykistävät toimintatapoja. Tavoittelemme sellaista taloudellista hyötyä näitä purkamalla, että saavuttaisimme noin miljardin euron tuottavuushyödyn vuonna 2017.

Nyt on kyllä niin isot haasteet koko Suomen julkisessa taloudessa, hyvinvointipalveluissa, näissä tarvitaan sekä kuntia että valtiota. Yksittäiset kunnat eivät voi omien kuntapäättäjiensä voimin pelkästään vastata näihin isoihin haasteisiin, (Sirkka-Liisa Anttila: Eihän kuntia tarvita, kun te lakkautatte ne, kaupunkeja vain!) vaan kyllä valtion täytyy tulla siinä vastaan. Toisaalta kuntapäättäjät loppujen lopuksi ovat kuitenkin vastuussa nimenomaan siitä omasta kunnastaan, mutta kuten täällä tuli esiin, kunnat ovat tällä hetkellä todella eriarvoisessa asemassa ja myös kuntalaiset. Meillä eduskunnassa ja hallituksella on vastuu kaikista suomalaisista, siitä, että sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat eri puolilla Suomea, ja siihen tähdätään tällä kuntauudistuksella.

Täällä tulivat esiin erilaiset alueelliset erityispiirteet, ja on kyllä huomattava se, että taloudellisesti kuntatalouden, kansantalouden kannalta ilman muuta ne merkittävimmät hyödyt ovat varmasti saavutettavissa kaupunkiseuduilla. Sitä silmällä pitäen hallitus jo linjasi, että varaudumme tämän vuoden aikana jo lähettämään erityiset kuntajakoselvittäjät 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. Tämän yhteydessä tehdään toiminnallisen kokonaisuuden arviointi koko tuolla alueella, ja sen pohjalta on tarkoitus tehdä myös suunnitelma kaupunkiseudun alueellisen eheyden varmistamiseksi, koska tiedämme, että kaupunkiseuduilla on nimenomaan segregaatioon, maankäyttöön, talouden eriytymiseen liittyviä ongelmia erittäin paljon.

Toisaalta en sulkisi pois sitä, ettei Lapin alueellakin kannattaisi tehdä kuntaliitoksia aika monella alueella, ja joka tapauksessa siellä kannattaa ainakin selvitykset tehdä. Mutta se on nyt kuntapäättäjien käsissä, millä tavalla nuo selvitysalueet haluttaisiin muodostaa. Mutta myös harvaan asutuilla alueilla on varmasti hyötyjä saavutettavissa muun muassa sitä kautta, että saadaan hiukan isompi kuntatalous, joka on vakaampi. Tiedämme, että hyvin pieni kuntatalous on hyvin haavoittuvainen, ja toisaalta henkilöstön ja asiantuntemuksen kannalta voisi olla hyödyllistä se, että henkilöstö olisi yhteisillä palkkalistoilla, jolloin kunnalla olisi se asiantuntemus käytettävissään, mutta toki palveluiden pitää olla siellä, missä ihmisetkin ovat.

Näin ollen tässä kuntarakennelaissa on pyritty asettamaan tietyt valtakunnalliset raamit, minkä pohjalta selvitykset tehdään, mutta huomioimaan silti myös alueelliset erityispiirteet.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kyllä hämmentävää se, miten ylimielisesti hallitus suhtautuu (Ben Zyskowicz: Ei suhtaudu!) sekä oikeuskanslerin esittämiin huomioihin että myöskin asiantuntijoiden lausuntoihin sekä tästä kuntauudistuksesta että sote-uudistuksesta, joita molempia voi kyllä sotkuiksi jo tässä vaiheessa nimittää. Hallitus ei myöskään itse tunnu uskovan tähän omaan suurkuntamalliinsa, kun hallituksen esityksessä todetaan, että "esityksen vaikutuksia ei ole uudistuksen tässä vaiheessa mahdollista tarkasti arvioida". Eikö kuntaliitoksissa kuitenkin pitäisi pyrkiä nimenomaan palveluiden parantamiseen ja — voisi sanoa "myös" eikä pelkästään "tai" — säästöjen saamiseen? Nyt hallitus ei pysty esittämään mitään tällaisia seurauksia omalle mallilleen.

Keskustan kanta, toisin kuin täällä on epäilty, on ollut koko ajan päivänselvä. Me olemme halunneet kaataa tämän kuntauudistuksen tässä muodossa ja lähteä parlamentaariselta pohjalta valmistelemaan erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle uudistuksia. Tämä hallitus ei ole antanut mitään vaihtoehtoja. Meidän mielestämme myös kuntien välinen yhteistyö (Puhemies koputtaa) on kannattava tapa turvata palvelut jatkossa.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt Zyskowiczin jälkeen vielä toisen kerran allekirjoittaneenkin taholta todeta, että oikeuskanslerin vastaus tähän Mustajärven tekemään tiedusteluun oli ihan selkeä, ja hallitus sitä kunnioittaa. Mutta tänään on todettu se ministerin suulla ja Zyskowiczin suulla ja monen muun suullakin ja allekirjoittaneen suulla, että tämän mukaanhan me toimimmekin. Siinä vaiheessa, kun kunnat lähtevät tekemään omia tehtäviään, selvityksiään, kun laki tulee voimaan, on heillä tiedossa kaikki, yhtä lailla meillä kansanedustajilla, kun kuntarakennelakia ruvetaan eduskunnassa nyt käsittelemään valiokuntatyöskentelyssä. Ministeri lupasi, että selkiinnytyksiä tulee muutaman viikon kuluessa. Tässä vaiheessa me tiedämme jo aivan riittävällä tarkkuudella, kuten oikeuskansleri täällä viittaakin. Ei tässä oikeuskanslerin vastauksessa ja tässä meidän työskentelyssämme ja hallituksen linjassa tässä suhteessa ole mitään epäselvää.

James Hirvisaari /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnat haluavat pysyä itsenäisinä, mutta nyt ollaan ajamassa liitoksia sangen kovapintaisesti ja mielestäni aivan sikamaisella asenteella ja kiireellä. Juuri äskettäin Päijät-Hämeessä yrittivät puoliväkisin saada aikaan liitosta, jossa olisi Lahden seudulle muodostettu lähes koko maakunnan kattava suurkunta. Silloin kysyttiin myös asukkaiden mielipidettä, ja tulos oli kristallinkirkas, eli hanke sai kunnissa täystyrmäyksen, vaikka muka puolueeton maakuntalehtikin sangen epäreilusti pani kaikkensa likoon sen puolesta. Onneksi kansalaiset eivät uskoneet linssiin viilausta vaan tutkimuksia, jotka selkeästi osoittivat, että sen lisäksi, että kuntaliitokset eivät toimi eivätkä tuo toivottuja säästöjä, ne merkittävästi heikentävät maaseutukuntien ja reuna-alueiden asukkaiden elämänlaatua. Kysyn, mitä ministerille merkitsee kuntalaismielipide näillä alueilla.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa ministeri! Arvoisa puhemies! Keskisen Uudenmaan kahdeksan kuntaa on käynnistämässä kuntajakoselvitystä yhteisen Keski-Uudenmaan suurkunnan perustamisesta. Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on alueen työpaikkaomavaraisuuden nosto 100 prosenttiin. Jotta tässä onnistuttaisiin, nykyisen Tuusulan alueella olevan lentokentän pohjoispuolisen Focus-työpaikka-alueen tulisi säilyä osana suurkuntaa. Suurkunta on toteutuessaan taloudellisesti ja väestöllisesti suuri alue. Asukkaita olisi peräti 244 000.

Arvoisa ministeri, näettekö mahdollisena suunnitellun Kehä IV:n Focus-työpaikka-alueen säilymisen osana Tuusulaa ja selvitettävää Keski-Uudenmaan suurkuntaa? Ministerihän on esittänyt, että osa Focus-alueesta siirrettäisiin Vantaalle, mutta se on ilman muuta tärkeä asia tälle suurelle uudelle kunnalle, (Puhemies koputtaa) että se säilyy osana suurkuntaa.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni on aivan erinomaista, että ministeri muistutti meitä hallituksen tiedonannosta viime kesäkuusta, koska se jos mikä osoittaa, että hallituksella on ollut kokonaisuus koko ajan hallinnassa. Siinä on mietitty, miten eri uudistukset ja niitten aikataulut sovitetaan yhteen. Siksi oli tärkeätä muistuttaa meitä tänään siitä.

Sitten vähemmän mukava asia. Edustaja Tölli totesi jotenkin tähän suuntaan, että kunnallinen itsemääräämisoikeus on kansanvallan kivijalka. (Keskustan ryhmästä: Kyllä!) Mielestäni on melkein sietämätöntä kuunnella, miten keskusta tänä päivänä käsittelee kunnallista itsemääräämisoikeutta ja käsitettä "pakko". Miksi tämä ei ollut tärkeätä enemmistölle keskustavetoisessa hallituksessa Sipoon tapauksessa? Kun muistaa keskustan argumentit — ja minä puhun nimenomaan argumenteista, joita käytettiin Sipoon tapauksessa — ja kun kuuntelee keskustaa tänä päivänä, ei voi millään uskoa, (Puhemies koputtaa) että on kyse samasta puolueesta. Ei todellakaan. Kunnia edustaja Pekkariselle, joka äänesti silloin toisin. (Mauri Pekkarinen: Ei kun esitteli!)

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin, kun tuo Sipoo-päätös tehtiin, samalla tavalla kuin nyt laki oli sellainen, että osakuntaliitokset ovat mahdollisia. Niitä on tehty aikaisempinakin vuosina, tehty myös edellisellä vaalikaudella muiden kuntien osalta. Silloin se ei huolestuttanut RKP:tä eikä mitään muutakaan puoluetta. Me toimimme nimenomaan sen lain mukaisesti, jonka kannalla olimme.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Kyse on siitä, että tänä päivänä sana "pakko" on keskustalle kuin mörkö, ja myös puhutte kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta aivan toisessa sävyssä kuin käytitte argumentteja silloin, kun pakkolunastettiin osa Sipoota.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa äsken totesin, niin lain mukaan tällaiset osakuntaliitokset myös pakolla ovat mahdollisia. Niitä tehtiin edellisellä vaalikaudella myös muita ja ainakin sitä edellisellä vaalikaudella myös Seinäjoen, Ilmajoen ja Peräseinäjoen osalta, eli tässä tapauksessa viime vaalikaudella toimittiin aivan samalla tavalla, ja kyse oli, niin kuin vielä kerran sanoin, osakuntaliitoksista. (Martti Korhonen: Mikä puolue oli pääministeripuolue?)

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole juristi, mutta minulle ovat juristit kertoneet, että kuntarajat eivät kuulu kunnalliseen itsehallintoon mutta sen sijaan kunnan toiminta kuuluu. Siinä mielessä sellainen pakkoyhteistyö, missä säädetään, että kunnan olisi pakko tehdä yhteistyötä naapurikunnan kanssa, jotta naapurikunta pärjäisi, on kunnalliseen itsehallintoon puuttumista ja ihan selvää pakkoa.

Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeiseen pieneen debattiin liittyen: Ei ole pakko käyttää niitä menetelmiä, mitä laki sallii, jos on ideologisesti, aatteellisesti sitä mieltä, (Ilkka Kanerva: Mutta saa käyttää!) että kunnallinen itsemääräämisoikeus on pyhä ja että pakkokeinoja ei saa käyttää. Jos niitä käyttää valikoidusti, niin kuin tehtiin tässä Sipoon tapauksessa, ja nyt yhtäkkiä ollaan pakkoa vastaan, niin eihän siinä mitään linjaa ole.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanon nyt kolmannen kerran tämän saman asian: Lain mukaan toimittiin siinä samalla tavalla kuin toimittiin silloin, kun osa Ilmajokea liitettiin Seinäjokeen, kun Seinäjoki ja Peräseinäjoki liitettiin. Linja on ollut täysin johdonmukainen.

Ja edustaja Soininvaaralle toteaisin, että tämä keskustan linja on nimenomaan kuntien yhteistyön osalta se, että kunnat voivat tehdä yhteistyötä tai liittyä. Molemmat ovat mahdollisia. Ja kun täällä edustaja Soininvaara aikaisemmin ihmetteli sitä, miten suhtaudumme kriittisesti tähän isäntäkuntamalliin, me suhtaudumme siihen kriittisesti, jos se on ainoa vaihtoehto, joka kunnille annetaan. Silloin se on pakko. Mutta kun kunnilla on myös muita vaihtoehtoja, niin ne voivat sitten itse sopia siitä, miten toimitaan.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä kuuntelee tätä keskustelua, niin väistämättä tulee mieleen kaveri, jolla oli kaksi nimeä: Jekyll ja Hyde. Kun kuuntelee kokoomusta täällä eduskuntasalissa — ja sosialidemokraatteja myös — ja sitten tuolla kuntakentällä, niin aivan erilainen kokoomus näkyy siellä. Ne kokoomuslaiset, jotka eivät ole täällä salissa ja ovat tuolla kuntakentällä, vastustavat näitä pakkotoimia, mitä hallitus täällä tekee, ja sama koskee sosialidemokraatteja. Että ei tämä ole ihan oikea kuva, niin että siinä mielessä on ihan hyväkin, että tässä ei ole nyt suoraa lähetystä menossa. Kannatus varmaan laskisi kokoomuksella taas entistäkin enemmän.

Mutta kun kuntarakenneuudistus liittyy olennaisena osana sote-uudistukseen, meillä on 320 kuntaa ja muistaakseni 279 kuntaa on niistä alle 20 000:n kuntia. Niitä jää silloin jäljelle, jos hoidetaan tämä sote-uudistuksen kanssa, 41 kuntaa. Kysynkin ministeriltä: voitteko tässä salissa (Puhemies koputtaa) nyt katkaista siivet siltä huhulta, että te pyritte 41 kunnan Suomeen?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähes kaikki hallituksesta riippumattomat asiantuntijat tuomitsevat kuntien liitossuunnitelmat. Lähes kaikki maakuntakeskusten ulkopuoliset kunnat vastustavat kuntien liitossuunnitelmia. Siksi kysyn ministeri Virkkuselta, koko hallitukselta ja hallituspuolueiden kansanedustajilta: Miksi poikkeuksellisen mittava hallintouudistus aiotaan toteuttaa tosiasiat kieltäen, mututuntumaan perustuen? Miksi aiheutetaan mittavia vahinkoja? Miksi ei oikeasti kuunnella asiantuntijoita, asukkaita ja kuntia? Miksi vaietaan siitä tosiasiasta, että kuntien liitoksia seuraa palvelujen lopettaminen erityisesti maaseutukuntien alueella?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on hehkuttanut kovasti, että kuntia yhdistäen tehdään vahvoja kuntia, mutta meillä Pohjois-Karjalassa saisi pistää vaikka koko Pohjois-Karjalan yhteen, niin taloudellisesti niistä ei tulisi vahvoja, koska ne ovat taloudellisesti erittäin heikosti voivia kuntia. Tämä asia ihmetyttää. Eikö nyt olisi viisainta ottaa todella aikalisää? Niin kuin oikeuskansleri on todennut, sote-uudistus ja kuntauudistusvalmistelu erikseen vaikeuttaa tätä tilannetta näissä asioissa.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomi muodostuu hyvin erilaisista alueista, niin kuin täällä on todettu. Jos katsotaan tiiviitä asutusalueita, niin varmaan vahva peruskunta on siinä paras ratkaisu. Mutta meillä on harvaan asuttuja seutuja, ja siellä päätöksenteon näkökulmasta pitäisi pyrkiä siihen tilanteeseen, että päätöksenteko ja rahoitus ovat samoissa käsissä. Miten se on ratkaistavissa?

Meillä oltiin Kainuun hallintokokeilussa, ja me olimme tietyllä tavalla laboratoriossa kaneja, joita testailtiin, ja siellähän tämä hallintokokeilu kaatui rahoituserimielisyyksiin. Elikkä kun kunnat ovat kumminkin rahoittajia ja vaikka se tulopohjaan pohjautuva rahoitusmalli olikin, niin siitä huolimatta oli erimielisyyttä siitä, paljonko kunnat antavat tuloistaan sille kuntayhtymälle. Tähänhän se oikeastaan kaatui. Sen takia tämä maakuntamalli ei ole mikään ratkaisu tähän. Jotain muuta täytyy keksiä myös harvaan asutulle seudulle.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on useaan kertaan muun muassa lukuisien välikysymyskeskusteluiden yhteydessä todettu se fakta, että kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että muutos tarvitaan. Myös perussuomalaiset ovat olleet tätä mieltä. Nykyisellä mallilla ei voida jatkaa.

Nämä oikeuskanslerin huomiot ovat toki tärkeitä tässä valmistelun kannalta, mutta keskusta vetää nyt liian pitkälle viedyt johtopäätökset. Edustaja Kiviniemi suoraan myönsi, että te käytätte nyt tätä oikeuskanslerin lausuntoa oman päämääränne edistämiseksi eli tämän kuntauudistushankkeen kaatamiseksi. (Juha Rehula: Kyllä!) Te itse tiedätte omilta kuntaministerikausiltanne, että tämä ei ole helppo hanke. Kai se olisi jo tehty, jos se olisi sitä.

Käsittämätöntä on myös tämä, että edustaja Puumala ei ole rekisteröinyt näitä kuntakuulemisia. Esimerkiksi metropolialueella, jolla on aikataulullisesti menty muita edellä, tuntuu kunnanhallituksen puheenjohtajana, että meillä oli kausi, jolloin joka ilta oltiin treffeillä kuntaselvittäjien kanssa. Kyllä nyt on aika laittaa asiat oikeaan mittakaavaan ja pitää mieli maltillisena.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oikeuskansleri alkaa olla tässä maassa niitä viimeisiä oljenkorsia, joilla on eväät pysäyttää tämä järjetön hanke — viimeisiä oljenkorsia, kun ketään ei kuunnella, ketään ei uskota. On kaksi kuntakierrosta käyty läpi. Kysyn: missä tässä lakiehdotuksessa näkyy se, että kuntia on kuultu?

Sitten, arvoisat edustajat, jos on keskustan koneessa ollut vähän karstaa, niin kyllä tämä hullu harjoitus ne karstat poistaa. Tässä on alistettu kuntarajoille kaikki se, mitä puhutaan kyllä kauniilla sanoilla. Kevätaurinko paistoi äskenkin, kun ministeri kertoi meille, mitä kaikkea tässä tavoitellaan, mutta kuten tänä keväänä, tulevat hyytävän kylmät ja viimaiset yöt ja eräpäivät paukkuvat ja tapahtuu kaikenlaista. Te olette julistaneet kuntayhteistyön pannaan. Te julistatte täällä, arvoisa kokoomusedustaja, hallintohimmeleistä meidän suuntaan. Teillä on ollut tavoite kahdesta hallintotasosta. Nyt vasta hallintohimmeli on syntymässä, vähintään 4 tasoa.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt kaikkensa kuntapalvelujen heikentämiseksi kuntataloutta huonontamalla. Hallitus leikkaa valtakaudellaan kansalaisten peruspalvelujen rahoitusta useita tuhansia miljoonia euroja. Hallituksen mielestä on parempi, että rahat menevät etelän maille ja pankeille.

Nyt sitten puhutaan kuntien yhdistämisestä. Kuntien yhdistäminen lisää selvitysten mukaan useiden vuosien ajan kuntamenoja johtuen byrokratian kasvusta, päällekkäisistä viroista, irtisanomissuojasta ja palkkaharmonisoinnista. Hallituksen sotku- eli sote-uudistusta on yritetty jo pari vuotta. Pahimmillaan hallinto on neliportainen omituisine ja perustuslain vastaisine isäntä- ja renkikuntineen. Miten on mahdollista, että on tämmöisiä renkikuntia, mitkä vain maksavat laskuja? Kuntajakolaki annetaan, (Puhemies koputtaa) vaikka sote-asiat ovat täysin levällään. Missä on hallituksen pihvi kunta-asioissa? Onko se täysin kadonnut?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on lähtenyt kunnianhimoiseen kunta- ja sote-uudistushankkeeseen tavoitteenaan taata kaikille suomalaisille jatkossa peruspalvelut asuinpaikkakunnasta riippumatta. Ministeri Virkkunen on rohkeasti ottanut kuntauudistushaasteen vastaan, ja häntä voi todellakin onnitella tästä sinnikkäästä otteestaan viedä eteenpäin valtiovallan ehkä suurinta uudistusta vuosikymmeniin.

Mutta on myös totta se, mitä esimerkiksi edustaja Kiviniemi totesi aikaisemmin, että ehkä kuntauudistuksessa on liikaa painopiste ollut näissä liitoskysymyksissä, kun monet kunnat pärjäävät myös siten, että tekevät enemmän yhteistyötä. Esimerkiksi eräät asiantuntijat ovat todenneet, että metropolialueella liitoskysymyksistä ei tarvitsisi keskustellakaan, mikäli saataisiin aikaan metropolikaava, jossa pystyttäisiin sopimaan keskeisistä liikenne- ja asumis- ja ympäristökysymyksistä. Mitä olette mieltä, ministeri Virkkunen, tästä ajatuksesta?

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointi tehdään kunnissa, ja jos on kiinnostunut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, niin kyllä kunnille pitää tehdä jotain. Tämä tarve on aivan ilmeinen.

2007 yhdessä keskustan kanssa me aloitimme Paras-hankkeella kuntauudistuksen. Se pääsi hieman hyytymään viime vuosina, mutta nyt sitten hallitus pistää taas vauhtia kuntauudistukseen, jonka tarve on aivan yhteisesti ilmeiseksi todettu.

Tämä vuosi on selvitysten vuosi. Me voimme mennä selvityksiin kunnissa aivan kevein mielin, koska sitä pakkoa ei ole eikä sitä tule. Pakkokenraaleja ei lähetetä kentälle, vaan päätökset tehdään siellä kunnissa. Kunnissa on mahdollista tehdä suuria tekoja: esimerkiksi jos kuntien tuottavuutta parannetaan ihan muutamallakaan prosentilla, sillä on dramaattinen vaikutus, positiivinen vaikutus kestävyysvajeeseen. Nyt, hyvät ystävät erityisesti siellä keskustassa, älkää rakastako rajoja, vaan lähdetään tähän uudistukseen avoimin mielin tekemään kuntien pohjalta parempaa kuntarakennetta.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ihmetellä sitä, että ministeri ja hallitus ihan koko ajan toistamiseen ohittavat sen, että juuri tänään ylin oikeusvalvoja on selvin sanoin arvostellut näitten molempien uudistusten eteenpäinviemistä. (Sirkka-Liisa Anttila: Täällä mennään kuin mitään ei olisi ollutkaan!) Eikö, ministeri, teillä ole siihen mitään kommentoitavaa?

Suurista puheista huolimatta tässä lakiesityksessä vain todetaan lyhyesti, että "esityksen vaikutuksia ei ole uudistuksen tässä vaiheessa mahdollista tarkasti arvioida". Euromääräisiä numeroarvioita ei siis ole. Vielä hallitusohjelmassa on luvattu saada aikaan vahvan talouden kuntia, kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta 4 miljardilla eurolla.

Arvoisa ministeri, hyvä hallitus, nämä teidän aikomuksenne ovat vesittyneet yksi toisensa jälkeen, ja tämän päivän jälkeen on jäljellä vain laillisuuskriisi sekä se, että kunnat eivät enää tee kehitystyötä.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien selviytymisessä on paljon huolenaiheita, ja näitä huolenaiheita on joka kokoisessa kunnassa. Näissä tulevissa selvityksissä, jotka ovat kunnille osittain pakollisia, näen sen edun, että kunnat saavat miettiä ja katsoa tarkkaan oman kuntansa tilannetta lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, laadun, saatavuuden ja kustannusten näkökulmasta, ja siitä saattaa tulla monelle kunnalle myös uutta hyödyllistä tietoa.

Mielestäni ei tarvita hirveän suuria selvityksiä siinä, millä tavalla nämä muutaman tuhannen asukkaan kunnat pystyisivät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tällä hetkellä järjestämään, ja täytyy sanoa, että monin paikoin siellä on puutteita. Laatutaso, saatavuus eivät ole sitä luokkaa, mitä kuntalaisilla olisi tällä hetkellä oikeus vaatia, ja monet pienet kunnat nojautuvat suurempiin kuntiin jo nyt ja varmaan tulevaisuudessa vielä enemmän, olipa kuntaliitoksia tai ei, jotta selviytyvät näistä haasteista.

Edustaja Tölliltä kysyisin, että kun olimme yhdessä tekemässä Paras-hanketta teidän kanssanne, niin silloin oli myös vaatimuksena vähemmän kuntia, vahvempia kuntia, parempia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ei pakkoliitoksia. Samat tavoitteet ovat nyt tässä (Puhemies koputtaa) hallituksen esityksessä. Mikä tämä ero teistä on?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valmistelu ei ole tämän hallituksen vahva laji. Oikeuskanslerin ratkaisu, viittaus tähän eritahtisuuteen, on kyllä nyt vähintään kritiikkiä, moitetta tämän hallituksen valmistelua kohtaan tämän asian osalta. Nyt olisi sopiva momentum myös hallituksen kannalta siirtää tämä asia parlamentaariseen valmisteluun. Se on oikeastaan ainoa keino pelastaa tämä suuri vaikea asia ja viedä se oikeaan suuntaan. Alun alkuaankin olisi pitänyt toimia tällä tavalla parlamentaarisen valmistelun pohjalta.

Ministeri Virkkunen, tehkää myönteinen yllätys. Yllättäkää jopa keskusta ja palauttakaa tämä asia parlamentaariseen valmisteluun. Se olisi valtiomiesteko.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo todettukin se, että tätä uudistusta lähdettiin valmistelemaan ylhäältä alaspäin, ja vanha viisaus sanoo sen ja historia todistaa, että mitä suurempi uudistus on, sen tärkeämpi, että se parlamentaarisesti laajalla pohjalla valmistellaan. Monilta ongelmilta olisi vältytty, ja muun muassa meidän sote-hyvinvointikuntayhtymä olisi nyt jo toiminnassa, jos tämmöistä kohellusta ei olisi aloitettu, koska se pysäytti kaiken sen valmistelun, joka oli, ja sitten te ette ole kyenneet perustelemaan sitä, miksi pitää estää kuntien välinen yhteistoiminta. Miksi se on niin kerta kaikkiaan pannaan julistettava tilanteessa, jossa siitä on erittäin hyviä näyttöjä, että se on toiminut ja toimii jatkossakin?

Sitten tässä tulee väkisin mieleen se, että tällä hallituksella on tämmöinen kiiltokuvajulkisuustarve. Kaiken pitää näyttää hyvältä, vaikka sisältä olisi silkkoa. Aivan sama pätee tässä. Te jatkatte kuin juna, julistatte samaa, ette kuuntele ketään, kaikkein vähiten kuntalaisia, kansaa ja asiantuntijoita.

Ihan viimeisenä: Te ette ole ottaneet lainkaan huomioon niitä ongelmia, jotka syntyivät (Puhemies koputtaa) jo tehdyissä kuntaliitoksissa. Se on harkitsematonta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, mikä minua häiritsee tässä keskustelussa, on tämä määritelmä, jota käytetään koko ajan, että on itsenäinen kunta ja on itsenäinen määräämisoikeus, itsemääräämisoikeus kunnalla. Mistä siellä on se itsemääräämisoikeus ja mitä itsenäistä päätösvaltaa ne kunnat käyttävät, jos ne toimivat itse asiassa niin, että ne toteuttavat lakisääteiset tehtävät ja ottavat jopa käyttötalouteen velkaa? Mitä itsemääräämisoikeutta siinä enää sitten on? Tietenkin se, mistä otetaan velkaa ja millä korolla mahdollisesti otetaan velkaa.

Jos me katsomme vähänkään tulevaisuuteen, näitä talousennusteita, mitä on käytettävissä plus siinä rinnalla sitten ikärakenteen ennusteita, mitä siellä on tapahtumassa, niin tällä rakenteella putoaa aivan minimiin niiden kuntien määrä, jotka oikeasti voivat käyttää itsemääräämisoikeutta. Se on se vahvan peruskunnan idea, että se voi tehdä muutakin kuin lakisääteiset tehtävät, kehittää esimerkiksi elinkeinotoimintaa ja luoda työpaikkoja, ja siitähän tässä itse asiassa on kyse koko isossa harjoituksessa, jolla estetään myös tämä ulkoistamis- ja yksityistämiskehitys, mitä ne pienet kunnat nyt epätoivon vimmalla harrastavat olosuhteiden pakosta, kun ei muuta vaihtoehtoa ole.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Martti Korhonen, teidän maalaamaanne kuvaan ja näkymään on vaikuttanut erittäin merkittävästi se, että tämä hallitus on omilla päätöksillään, valtionosuusleikkauksillaan, järjestelmämuutoksillaan, ajamassa Suomen ei vain selvityksiin vaan selvitystilaan, joka johtaa siihen, että silloin toteutuu tämä kriisikuntapakkoliitospykälä, ja se merkitsee kymmenien, kymmenien kuntien, kriisiin ajettujen kuntien, pakkoliittämistä.

Mitä siitä seuraa? Siitä ei seuraa mitään hyvää. Kuntalainen joutuu hakemaan palvelut entistä kauempaa, maksaa niistä palveluista, ja kun te vielä leikkaatte Kelan matkakorvauksia, niin se merkitsee sitä, että se pieni ihminen syrjäisellä seudulla joutuu maksamaan kohtuuttoman paljon.

Ei siitä tule mitään vahvaa peruskuntaa, jos tulopohjaltaan köyhät kunnat pistetään yhteen, ei missään tapauksessa tule vahvaa peruskuntaa. Tämä rakennelakiesitys ei teidän toiseen tavoitteeseen, kehyskuntien yhdistämiseen, se ei pysty siihen pätkääkään, mutta se ajaa nämä köyhät maaseutukunnat yhteen pakkoliitoksen kautta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rantakankaalla nyt todellisuus ja mielikuvitusmaailma menevät pahasti sekaisin, että olisi ollut tällainen salaliittojuoni, joka toimii globaalisti, että ajetaan nyt koko Suomi alas, jotta pystytään kuntarakenneuudistus tekemään. Ei ihan kumminkaan tällaista ole ollut. Voin sen sanoa varmaan kaikkien puolesta.

Kyllähän kyse on nimenomaan valmistautumisesta siihen. Totta on se, että varmaan yhtä ainoaa oikeaa mallia koko maahan ei ole rakennettavissa. Se on minun mielestäni faktisesti näin, mutta ei kenenkään idea ole niitä köyhiä, pieniä kuntia kömmyyttää, vaan saada syntymään niitä vahvoja peruskuntia nimenomaan riittävän suurille alueille, jotta se iso volyymi voidaan hoitaa. Meidän pitää Utsjoki ja muut pystyä tässä yhteiskunnassa hoitamaan. Ei sinne ole mitään poppakonstiratkaisuja. Ei kai kukaan sellaista kuvittele tai edes näe unta sellaisesta. Tämä harjoitus on nimenomaan kaupunkialueelle tarkoitettu. Ei nyt kannata maalata sellaista uhkakuvaa, jota oikeasti ei ole olemassa.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä kuntien itsehallinnosta lyhyesti. Meillä on kuntalaisten itsehallinto, joka nauttii perustuslain suojaa. Edustaja Korhonen, tässä on se ongelma, koko tässä uudistuksessa, että mikään tutkimusanalyysi eikä kansainvälinen vertailukaan tue tätä teidän ajatustanne, että tällä lailla muodostamalla näitä kuntia taloudellinen tehokkuus paranee.

Kun tämä hallitusohjelma tehtiin, kysyin näiltä ohjelman tekijöiltä, että oletteko kuunnelleet asiantuntijoita ja missä määrin. Minulle vastattiin, että ei, eikä tarvita, jos ei tämä porukka osaa tehdä hyvää hallitusohjelmaa, niin ei kukaan.

Lopputulos on kyllä tämän näköinen. Te ette ole kuunnelleet missään vaiheessa asiantuntijoita. Tässä edustaja Wallin viittasi johonkin räyhäämiseen ja räksyttämiseen. Eivät ne asiantuntijat, professorit ja tutkijat, ole mitään räyhääjiä, vaan he ovat virkavastuulla monien tutkimusten ja selvitysten jälkeen analysoineet tätä tilannetta, ja mikään niistä tahoista ei tue teidän jättikunta-ajatteluanne.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostamani edustaja Tölli, voisin antaa teille yhden asiantuntijanäkemyksen. Tutkimus tehtiin suomalaisille kuntien ja kaupunkien johtajille. Heistä 10 prosenttia piti nykyistä kuntamäärää hyvänä, 37 prosenttia näki, että 200—300 kuntaa on hyvä, 33 prosenttia näki, että 100—200. Minusta tämä on nyt oleellinen asia. Eli siellä nähdään, kuntajohtajat näkevät sen, että kuntia pitäisi olla vähemmän. Ja miksi? Siksi, jotta ne kunnat pystyvät huolehtimaan perustehtävistään, kuntalaisten palveluista ja terveestä taloudesta.

Tämä kuntarakennelaki antaa nyt kuntien johtajille ja kuntien valtuustoille, joista monet, monet ovat keskustajohtoisia, mahdollisuuden lähteä rakentamaan sinne paikalle sellaista vahvaa peruskuntaa tai laajempaa tai isompaa kuntaa, miksi te haluatte sitä kutsua, jolla on päätäntävalta omissa käsissään. Tämä laki antaa siihen mahdollisuuden. Tässä ei pakoteta ketään mihinkään. Ei pakoteta muuta kuin selvittämään, ja siitä ei pidä kenenkään pillastua.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minun arvostamani kunta-asiantuntija, edustaja Tölli: Nyt vastustatte kuntaliitoksia keinona ratkaista tätä asiaa. Äsken kerroitte, että se ei ole keino. (Tapani Tölli: Se ei ole ainoa keino!) — Mutta onko se ensisijainen keino? — Se oli ensisijainen keino siinä laissa, jonka keskustan johdolla tämä sali yksimielisesti hyväksyi vuonna 2007. (Välihuutoja) — Katsokaa se laki. — Ykköspykälässä kerrotaan, että tavoitteena on eheyttää kuntarakenne. Neljäs pykälä kertoo, millä alueella se tehdään: luontaiset työssäkäyntialueet. Ja viides pykälä, mikä on se keino: kuntaliitokset ja kuntien osaliitokset, lukee siinä laissa, joka teidän johdollanne on säädetty. (Martti Korhonen: Näin se menee!)

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paras-hankkeen myötä kuntaliitoksia syntyi merkittävä määrä. Kuntien lukumäärä väheni yli... (Välihuutoja — Keskustan ryhmästä: Vapaaehtoisesti!)

Arvoisa puhemies! Keskusta ei ole koskaan vastustanut eikä vastusta kuntaliitoksia, kun ne tehdään vapaaehtoisella pohjalla, mutta tässä on lähtökohta, että kuntarakenteen muutos on kaiken ydin, ja se ei ole, vaan kysymys on, miten palvelut järjestetään. Siksi Paras-hanke oli kunta- ja palvelurakenneuudistus, ja kuntien välinen yhteistyö oli tasavertainen vaihtoehto. Tässä ei ole. Kuntien välinen yhteistyö on kielletty. Tässä lähdetään siitä, että tehdään jättikunnat, ja jos ei se onnistu vapaaehtoisesti, niin vapaaehtoisella pakolla tai painostuksella tai kaaoksella.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanon, jottei jää väärää tulkintaa siitä, mitä nyt ollaan tekemässä: täällä ei ole kielletty kuntien yhteistoimintaa. (Eduskunnasta: Onko se lakitekstissä?) Näyttäkää se esitys, jossa kuntien yhteistoiminta kielletään.

Tässä on täsmälleen sama lähtökohta kuin siinä keskustan vuoden 2007 lainsäädännössä. Otetaan esiin se — te muistatte kyllä, edustaja Tölli, varmasti hyvin tarkkaan sen lain — sieltä ja katsotaan, mitä oli otsikon "Keinot" alla ne keinot, mitä siinä ensimmäisenä keinona kerrotaan. Siinä laissa kerrotaan ensimmäisenä keinona kuntaliitokset ja kuntien osaliitokset. Keskustan kanta on muuttunut, ja ainut muuttuva tekijä on se, että nyt ette ole hallituksessa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä muistutuksena: Paras-laki todellakin perustui siihen, että kuntarakennetta eheytetään ja kuntien määrää vähennetään. Kuntaliitokset nähtiin keskeisenä keinona saada aikaan parempi, vahvempi kuntakenttä. Te muutitte kantanne sen jälkeen, kun te ette pärjänneet vaaleissa. Te teitte johtopäätöksen, että suurin syy keskustan vaalitappioon oli se, että te ajoitte kuntaliitoksia. Te lopetitte niiden ajamisen, mutta te tiedätte sisimmässänne, että tarvittaisiin vähemmän kuntia, vahvempia kuntia, koska se on se demokraattinen kokonaisuus, jossa parhaalla mahdollisella tavalla nämä asiat järjestetään. Nyt te olette tehneet prosessista ongelman. Vastustatte sitä koko voimallanne kuntakentällä. Lähetätte ohjeita, että hallituksen kyselyihin pitää vastata ehdoton "ei", ja sitten te tulette tänne kertomaan, että nyt kunnat vastasivat "ei".

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, kyllä teidän käsityksenne on siitä, mitä luottamushenkilöt kunnissa päättävät, hieman yksiniitinen, ja nimenomaan varmasti, niin kuin edustaja Turunen sanoi, on todettu ja nähty se, että hallituspuolueitten edustajat kunnissa myöskin vastustavat suuresti tätä kuntarakenneuudistusta.

Mutta kyllä täällä lakitekstissä aika suoraviivaisesti sanotaan esimerkiksi erityisen kuntajakoselvityksen määräämisestä ja sen tavoitteista ja niistä esityksistä, mitä sen tulisi sisältää, nimenomaan siis siihen liitokseen tähtäävistä esityksistä. Nimenomaan tässä haluan vielä ministeri Virkkuselta kysyä siitä, kun sanoitte, että kyllä Lapissakin voidaan kuntaliitoksia tehdä. Olen siitä hivenen hämmästynyt, ja toivoisin, että kuuntelisitte hallituspuolueen lappilaista kollegaa Ojala-Niemelää, joka juuri totesi näistä Lapin välimatkoista, jotka ovat todella mittavia. Ja myöskin sitten vielä kertaalleen: saamen kielen ja kulttuurin suojaamisesta näissä Ylä-Lapin kunnissa varmasti ollaan todella huolissaan.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On jäänyt tuon Östmanin puheesta mieleen, että jarrutetaan. Taitaa olla niin, että keskustasta on tullut jarrupuolue.

Muutamia faktoja keskustalle, joka penäsi talouden perään ja tieteellisen tutkimuksen perään. Täällä on muutamia ihan faktoja: Alle 6 000 asukkaan kuntien valtionosuusriippuvuus on 40 prosenttia. Voidaan sanoa, että onko itsenäinen sellainen kunta, joka on riippuvainen muista tuloista kuin omista tuloista. Toinen fakta liittyy siihen, milloin toimintakulut ovat pienimmät. Toimintakulut ovat pienimmät 20 000—40 000 asukkaan kunnissa, ja ne ovat suurimmat alle 6 000 asukkaan ja yli 100 000 asukkaan kunnissa. Nämä ovat niitä faktoja, joiden puitteissa myös meidän kannattaa pyöritellä asioita ja miettiä parempaa tulevaisuutta.

Riskit sen sijaan liittyvät siihen, kun lähdetään harmonisoimaan kuntien palkkoja, ja myös tähän viiden vuoden suoja-aikaan. Meillä on erittäin suuri riski kylläkin myös kuntien kustannusten voimakkaasta kasvusta, johon meillä ei ole varaa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Backmanille ja Orpolle: Paras-hankkeella ja tällä, mitä te nyt teette, on yksi erittäin radikaali ero. Paras-hanke ihan oikein pyrki myöskin luomaan edellytyksiä kuntien yhteistyölle ja myös liitoksille, ja — toinen tärkeä — se tavoitteli sitä, että sote-tehtäviä varten rakennetaan laajempia kuntien yhteistyöalueita. Mutta tämä teidän hallituksenne asettaa kaksi asiaa, äsken sanotut, aivan uudenlaiseen asentoon. Ensinnäkin te tietoisesti tavoittelette suuria kuntia, ja toiseksi, mikä on radikaaliasia, te irrotatte erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja sosiaalitehtävät ja haluatte nämä kohdentaa yksittäiselle kunnalle, yhden kunnan itsensä hoidettavaksi. Ja jotta yksi kunta näistä selviää, niin se johtaa siihen, että kuntien pitää olla todella suuria. Te panette sote-ratkaisun palvelemaan tavallaan välillisesti tätä teidän suurkuntaideologiahankettanne. Ja tässä suhteessa ero nyt sen, mitä te tavoittelette, ja Paras-hankkeen välillä on suuri.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä täytyy sanoa, kun tätä keskustelua on seurannut tänäkin päivänä, ja varmasti kansalaiset ovat seuranneet, että niin eduskunnan kuin hallituksenkin on syytä kyllä ryhdistäytyä. Tämä keskustelu ei nosta sen enempää hallituksen kuin tämänkään salin arvostusta kansalaisten silmissä. Tämä on todella, todella synkkää ja murheellista kuultavaa. Siis aikuiset ihmiset täällä inttävät keskenään tämmöisistä asioista. (Naurua)

Minä olen edustaja Kääriäisen kanssa samaa mieltä siitä, että nyt pitäisi hallituksen ottaa lusikka kauniiseen käteen, vetää nämä esitykset takaisin ja panna pystyyn parlamentaarinen valmistelu, josta saataisiin todennäköisesti sitten — pyrkiä ainakin siihen — yksimielinen tulos ulos. Ei näillä asioilla ole niin kiirettä, että nämä pitäisi nyt vaikka tällä vaalikaudella ratkaista. Nämä keretään. Hommat pyörivät siitä huolimatta.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tämä kuntauudistus tähtää siihen, että suomalainen kuntakenttä ei kriisiytyisi, eli juuri sen johdosta tämä tehdään. Me kaikki näemme, että kuntien taloustilanne heikkenee todella huolestuttavasti jo tällä hetkellä. Viime vuonna ennakointien mukaan kuntien nenän olisi pitänyt vielä pysyä veden pinnalla, mutta näin ei näytä ollenkaan. Ennakollisten tilinpäätösten mukaan vain joka kolmas suomalainen kunta viime vuonna oli taloudeltaan enää tasapainossa. Näin ollen kuntien talous on heikkenemässä paljon nopeammin ja huolestuttavammin kuin etukäteen on ennakoitu. Totta kai tämä on hallituksen ja eduskunnan näkökulmasta todella vakava tilanne, kun tiedämme, että nyt kuitenkin olemme eläneet vielä talouden kannalta verrattain hyviä vuosia. Tiedämme, että julkisen talouden haasteet tulevat olemaan aivan toista luokkaa 2020-luvulle tultaessa. Sen johdosta ei ole nyt syytä pelata aikaa ja aikailla vaan nyt täytyy rivakasti laittaa rakenteita kuntoon, että ehdimme uudistaa palvelujärjestelmät siten, että olemme valmiita tähän todella isoon haasteeseen, joka meillä on edessä.

Täällä edustajat aika vahvasti antoivat tukensa sille, että kuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuvia liitoksia tuetaan. Osa tosin näitäkin kritisoi, mutta tiedämme, että suomalaisessa kuntahistoriassa kuntien vapaaehtoiset liitokset ovat aina vaatineet valtion vauhdittamista. Suomessa merkittävimmät kuntaliitosaallot on nähty nimenomaan 1960-luvulla, kun meillä oli meneillään tuo suuri kuntauudistus -nimellä kulkenut toimi, jonka aikana muun muassa pienkuntakomitea ja monenlaiset toimikunnat työskentelivät. Silloin tapahtui merkittävästi kuntaliitoksia, mutta tuolloin työ jäi kesken. Samoin vuonna 2005 käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen aikana saatiin merkittävästi tapahtumaan kuntaliitoksia, mutta tuokin uudistustyö on viime vuosina huolestuttavasti hiipunut, ja sitä on nyt syytä vauhdittaa.

Tässä lainsäädännössä ei suinkaan olla kieltämässä kuntien välistä yhteistoimintaa. Päinvastoin, kuntienhan täytyy tehdä nuo yhdistymisselvityksensä nimenomaan yhdessä naapurikuntien kanssa. Eivät kolmesataa suomalaista kuntaa yksin näitä selvityksiä tee, vaan jokaisen on haettava ympäristöstään ne omat selvityskumppanit, joiden kanssa lähdetään hakemaan mallia ja arvioita siitä, voitaisiinko olla yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Tämä lainsäädäntö nimenomaan velvoittaa kunnat selvittämään, mutta kuntien valtuustot päättävät sen pohjalta, haluavatko yhdistyä vai eivät. Näin ollen muun muassa nuo taloudelliset vaikutukset, joita täällä haluttiin saada selville, selviävät nimenomaan kunkin liitosselvityksen yhteydessä, koska tiedämme, että eri alueilla on saavutettavissa hyvin erilaisia hyötyjä. Kuntien tämänhetkiset palvelujärjestelmät ja -rakenteet vaihtelevat huomattavasti samoin kuin ne mahdollisuudet, mitä vaikkapa maankäytön, liikenteen, asumisen näkökulmasta, infran näkökulmasta, investointien kannalta on eri alueilla saavutettavissa. Näin ollen jokaisella alueella tuossa liitosselvityksessä täytyy erityisen perusteellisesti juuri arvioida sitä, mitä taloudellisia hyötyjä kyseisellä alueella voitaisiin saada aikaan. Tiedämme, että nuo hyödyt riippuvat aina nimenomaan kuntien yhdistymisen toteuttamisesta ja muun muassa siitä, mitä kunnat sopivat tuossa yhdistymissopimuksessa.

Täällä kysyttiin myös kuntalaisen mielipiteen merkityksen perään. Aina silloin, kun lähdetään tekemään kuntaliitosselvitystä, on tärkeää, että niin kunnan asukkaat kuin henkilöstökin ovat päättäjien ohella tiiviisti mukana tuossa prosessissa ja saavat riittävästi tietoa siitä, mitä hyötyjä tai haittoja tuosta yhdistymisestä voisi olla nimenomaan palveluiden järjestämisen kannalta ja ilman muuta osallistumisen ja vaikuttamisen kannalta, miten suuremmassa kokonaisuudessa turvataan nämä mahdollisuudet.

Edustaja Paatero aiemmin kysyi sitä, onko nyt aikataulutuksen osalta tehty muutoksia koko kuntauudistukseen liittyen. Alusta astihan lähtökohta on ollut se, että tämän kuntarakennelain täytyy olla se ensimmäinen lainsäädäntö, millä laitetaan kuntapohjaisen järjestelmän perusta kuntoon niin, että sen päälle voidaan rakentaa tulevaisuuden kannalta hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ja siihen muun muassa voidaan sovittaa hyvin yhteen tuo kuntien rahoitusjärjestelmä. Näiden muiden lainsäädäntöjen osalta tavoiteaikataulu on koko ajan ollut se, että vuoden 2015 alusta nuo muut lainsäädännöt tulisivat voimaan ja tämä kuntarakennelaki tänä vuonna. Alun perinhän meillä oli tavoiteaikataulu, että tämä rakennelaki olisi tullut voimaan jo tämän vuoden alussa, mutta tiedämme, että tämä on vaatinut joka tapauksessa hyvin mittavan valmistelutyön. Vaikka meillä asiantuntijat eri työryhmissä ovat tehneet valmistelua uutterasti ja ahkerasti kuin pienet oravat, tämä on niin vaativa työ, että se on vaatinut oman aikansa ennen kuin on päästy tähän päivään asti, mikä on merkittävä päivä, tämä päivä, että kuntarakennelaki on täällä nyt lähetekeskustelussa ja näin avaa tämän koko kuntauudistukseen liittyvän lakipaketin käsittelyyn.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on tänään antamassaan päätöksessä edustajatoveri Mustajärven tekemään kanteluun todennut, että kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuutta ei voi pitää perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuksien tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna.

Ministeri Virkkunen, tämä on lainvalvojan selkeä, vakava moite. Poliittisten päättäjien ja virkavastuulla toimivien valmistelijoiden on syytä reagoida oikeuskanslerin lausuntoon välittömästi ja nöyrästi. Ainoa kunniallinen tie hallituksella on vetää tänään lähetekeskustelussa olevat lait takaisin ja liittää ne parlamentaarisessa valmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä tiiviisti yhteen sote-palvelurakenneuudistuksen kanssa.

Puhemies! Hallituksen esitys on hallitusohjelman tavoitteista saneltu kuntien pakkoliitoslaki, joka velvoittaa kunnat tekemään yhdistymisselvityksen annettujen kriteerien osoittamille alueille vapaaehtoisesti tai ei-vapaaehtoisesti pakon pohjalta. Kriteerit ja selvityksen sisältö on saneltu sellaisiksi, että selvitystyö tarkoittaa vain, että kuntaliitokselle etsitään ja keksitään perustelut, kun tavoite vahvasta peruskunnasta on annettu. Hallitus vaatii selvityksiä ja todellisuudessa ajaa raskain valtionosuusleikkauksin kuntia selvitystilaan.

Kysyn: Mikä on pakkoselvitysten laillisuusperusta, jos kuntalaiset laajasti vastustavat kuntaliitosta? Otan esimerkiksi kotikuntani Raision. Vuosi sitten julkaistun kuntarakenneraportin mukaan Raision tulisi liittyä 13 kunnan muodostamaan suur-Turkuun. Turkua lukuun ottamatta selvitysalueen kunnat ovat lausuneet vastustavat kantansa laajaan liitokseen. Tästä huolimatta rakennelaki velvoittaa selvitystyön käynnistämiseen mainitulla alueella. Kuntien kannanotot ovat menneet ministeriössä silppuriin. Niistä ei ole jälkeäkään lakiesityksessä eikä sen perusteluissa. Muun muassa Raisio on selkeästi ja yksimielisesti todennut, että sen selvästi yli 20 000 asukkaan väestöpohja on riittävä turvaamaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asianmukaisen järjestämisen. Pohja on vielä laajempi, jos huomioidaan Turun läntisten kuntien hyvä yhteistyö eräiden toimintojen tuottamisessa.

Myös muut selvityskriteerit lyövät käytännössä korville hallituksen pakkoliitosohjelmaa. Raision työpaikkaomavaraisuus on 92,4 prosenttia, parempi kuin Turun. Raisiossa yksityissektorin työpaikkojen osuus on 78,5 prosenttia, kun esimerkiksi Turussa osuus on 65,6. Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti, joita selvityskriteereissä korostetaan, kuvaavat vain tilastollisena suureena työmatkaliikenteen suuntaa. Kuntaliitokset eivät todellakaan vähennä työssäkäyntiliikennettä, koska kuntaliitoksen jälkeenkin asuinalueet ja työpaikat sijaitsevat entisillä paikoillaan.

Puhemies! Kuntarajojen piirtely ei tuo alueille myöskään uutta elinvoimaa. Sitä tuovat vain aktiivinen elinkeinopolitiikka, järkevä ja joustava kaavoitus ja maankäyttö sekä avoin, poliittisesta lahjonnasta ja grynderi- ja rahavallasta vapaa päätöksenteko, ja tässä Turulla ja Raisiolla on vinha ero.

Puhemies! Kuntarakennelaki on epädemokraattinen ja torso. Hallitusta odottaa ennennäkemätön vastarinta. Kuntakapina on ollut siitä vasta heikko oire, jonkinlainen signaali. Onneksi vaalien lähestymisellä on myös hallitusta ja hallituspuolueiden uudistuseuforiaa ja kansalaismielipiteen halveksuntaa ja väheksymistä hillitsevä vaikutus. Ja jos saan ennustaa, koko ponnistus on vain hukkaan heitettyä hallintotyötä.

Vasenryhmä esittää kuntarakennelain palauttamista ja nykyisessä muodossaan sen hylkäämistä. Kansandemokraattisen liikkeen kunnallista kansanvaltaa ja itsehallintoa puolustavien perinteiden jatkajana vasenryhmä tulee toimimaan esityksen hylkäämiseksi, aivan kuten myös kuntalain, jossa kunta ollaan kokonaan määrittelemässä uudelleen markkinavallan puristuksessa. Siinä tuuli käy Brysselistä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kuntarakennelaki tähtää vain pakkoliitoksiin, hinnalla millä hyvänsä. Kuntarakennelakiesitys osoittaa hallitukselta käsittämätöntä ylimielisyyttä. Asiantuntijoiden tavoin kunnat vastustivat lausunnoissaan sanelupolitiikkaa, pakkoliitosvaltaa ja liian tiukkaa aikataulua. Noin puolet kunnista toivoi myös yhteistoiminnan säilyttämistä palvelujen järjestämisen vaihtoehtona.

Viime torstaina tämän kuntarakennelain esittelytilaisuudessa ministeri Virkkunen kuitenkin jyräsi kaikki nämä mielipiteet. Ministeri iloitsi muun muassa siitä, että kunnat olisivat kannattaneet valtioneuvoston toimivaltaa kriisikuntien yhdistämisestä. Vauhdittaakseen suurkuntien muodostamista hallitus on täysin tietoisesti kriisiyttänyt kuntien talouden mittavilla valtionosuusleikkauksilla ja tehtävien lisäyksillä.

Arvoisa puhemies! Tänään hallituksen kuntauudistusfarssissa käännettiin uusi lehti, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka tiedotti, että hän edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevien linjausten on oltava selvillä ennen kuntarakennelain käsittelyä eduskunnassa. Hän pitää kuntarakenneuudistuksen sekä sote-uudistuksen valmistelun eritahtisuutta ongelmallisena. Eritahtisuutta ei voi pitää perustuslailla turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna. Oikeuskanslerin edellyttämiä riittäviä sote-linjauksia ei ole. Hallitus vasta riitelee, ketkä pääsevät linjauksia valmistelevaan työryhmään.

Arvoisa hallitus, kuntalakien valmistelu on kiistatta ollut epäasiallista. Voitteko todella ohittaa oikeuskanslerin lausunnot ja jääräpäisesti jatkaa kuntarakennelain eteenpäinviemistä valiokuntakäsittelyyn saakka? Kunnat pakotettiin antamaan kuntarakennelaista lausuntonsa tilanteessa, jossa on mahdotonta tietää, mitä esimerkiksi sote-uudistus tarkoittaa kuntien kannalta. Valmistelu on ollut epädemokraattista, koska oikeuskanslerikin toteaa, että toisiinsa erottamattomasti liittyvien lakien valmistelun eritahtisuus ei ole ollut onnistunut ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Oikeuskansleri, perustuslain asiantuntijat, kunta-alan asiantuntijat, kuntalaiset, oppositio, kaikki ovat kritisoineet voimakkaasti hallitusta tämän tärkeän ja tarpeellisen uudistuksen eteenpäinviemisestä. Mikä onkaan kuntaministerin vastaus ollut kaikkeen kritiikkiin ja nyt myös siis ylimmän laillisuusvalvojan arviointiin epäkelvosta lainvalmistelusta? Ministeri toteaa kylmän rauhallisesti, että kuntaesitystä ei ole mitään syytä vetää pois käsittelystä. Te väitätte, että ennen kuin kuntarakennelaki on voimassa, pääpiirteet sotesta ovat tiedossa. Kuinka näin voi olla, kun sote-työryhmän toimikausi kestää vuoden loppuun saakka ainakin tällä tietoa? Epätahtisuus ja asioiden väärä käsittelyjärjestys eivät poistu minnekään.

Voitteko todella, hyvä hallitus, väittää, että soteen liittyvät perusratkaisut ovat riittävällä tavalla eduskunnan tiedossa? Mistä valiokunnat itse asiassa voivat päättää, ja keitä he oikein kuulevat? Näistä syistä keskusta on aivan perustellusti ollut vaatimassa, että hallituksen on vedettävä kuntarakennelakiesitys pois eduskunnasta.

Arvoisa puhemies! Tämä käyty keskustelu jo tänään osoittaa, että hallituksen ajama suurkuntahanke ja siihen kytkeytyvä sote-sotku eivät ole enää kenenkään hallinnassa. Valtioneuvoston jo helmikuussa 2012 antaman tiedotteen mukaan hallituksen kuntauudistusta johtaa pääministeri Katainen. En näe tämän sekasotkun johtajaa pääministeri Kataista missään. Siksi pyydän, että asia jätetään pöydälle, kunnes suurkuntahankkeen johtaja Katainen on sitä eduskunnassa puolustamassa ja ministeri Virkkusen esittelypuheessaan lupaamat linjaukset muun muassa sote-uudistuksesta ja kuntien rahoituksesta ovat eduskunnan tiedossa. Esitämme, että asian käsittely siirretään keskiviikolle 24.4.2013.