Arvoisa herra puhemies! Hallituksen keskeinen tavoite on lupaus 100 000 uudesta työpaikasta vaalikauden loppuun mennessä. Tällä hetkellä ei kovin hyvältä näytä. Nettomääräisesti työpaikat eivät ole tällä hallituskaudella lisääntyneet lainkaan, päinvastoin on viimeisten tilastojen mukaan menetetty yli 10 000 työpaikkaa.

Herra puhemies! En kysy nyt yleisellä tasolla, milloin hallitus aikoo ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työllisyyskehityksen kääntämiseksi, vaan osoitan kysymykseni kahteen työllisyyteen liittyvään erityiseen yksityiskohtaan.

Ensinnäkin, yritysverouudistuksessa hallituksen kaavailemassa muodossa on paljon korjattavaa, mutta yksi yksityiskohta koskee kaikkein pienimpiä aloittavia yrityksiä, joilla ei ole vielä riittävää omaa nettovarallisuutta. Näiden yritysten verotus, näiden yrittäjien verotus, on tuntuvasti kiristymässä yritysverouudistuksessa, mikäli hallitus pitää kiinni alkuperäisistä aikeistaan. Kysyn: Aikooko hallitus tältä osin korjata yritysverouudistusesitystään, kun se lähiviikkoina annetaan eduskunnalle?

Toinen kysymykseni liittyy kotitalousvähennykseen. Sen avulla on luotu kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, tuhansia uusia yrittäjiä saatu tähän maahan, sitä pitää kehittää. Kysyn: Aikooko hallitus kehittää kotitalousvähennystä esimerkiksi siten, että ihmiset voisivat kotitalousvähennyksen turvin ostaa palveluita omille iäkkäille vanhemmilleen silloin, kun he tätä kautta huolehtivat omista vanhemmistaan?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowiczin kysymykset ovat ihan hyviä, eivät mitään ensimmäinen neljättä -kysymyksiä, vaan sinänsä aiheellisia, mutta aikataulullisesti kyllä valitettavasti sillä tavalla etuajassa, että jos kuukauden päivät ed. Zyskowicz malttaa, niin yritysverouudistusuudistuksen kokonaisuus tulee eduskuntaan, tulee joko yhtenä nippuna taikka sitten osa siitä vähän aikaisemminkin. Siinä yhteydessä myöskin tämä mikrotason yritysten verotus on, totta kai, katsottavana. Linjaukset on tehty, niitten sisällä tehdään sitten hienojakoa. Lähtökohtahan on se, että verotus ei kiristy myöskään tällä puolella. Pitää muistaa se, että mikroyrityksille on jo tehty verotuksellinen kevennys ja alv-liukumarajan voimaansaattaminen, joka oli ihan merkittävä, nimenomaan tuollaisiin yhden hengen yrityksiin kohdistuva helpotus.

Kotitalousvähennyksestä voi sanoa aikataulullisesti myöskin sen, että sitä katsotaan siinä yhteydessä, kun verotuksen muu kokonaisuus on esillä. Se on budjettivalmistelua ensisijaisesti. Hallitus ankkuroi veropolitiikkansa kyllä sitten valtiontalouden kestävyyteen ja pyrkii myöskin sitä ankkuroimaan hyvällä tavalla edessä oleviin työmarkkinaratkaisuihin.

Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä, että eduskunnan kyselytunnilla voidaan näistäkin tärkeistä asioista keskustella, ennen kuin hallitus on esityksensä eduskunnalle päättänyt, koska me kaikki tässä salissa tiedämme, että sen jälkeen, kun esitys on eduskunnalle annettu, sitä ei juurikaan eduskunnassa saada muutettua parempaan suuntaan.

Oli mielestäni tärkeätä, että valtiovarainministeri Kalliomäki antoi ymmärtää, että yritysverouudistuksen sisällä näiden mikroyritysten, näiden pienyrittäjien, asemaa vielä tarkastellaan, ennen kuin hallitus lopullisesti esityksestään päättää, koska hallitus itsekin, ainakin ohjelmassaan, on sitoutunut siihen, että pienyrittäjien verotusta ei tässä yhteydessä tulla kiristämään. Mikäli alkuperäisten linjausten mukaan hallitus tässä etenisi, niin juuri näiden pienyrittäjien, tuhansien pienyrittäjien, verotus yritysverouudistuksessa kiristyisi.

Herra puhemies! Lisäkysymyksenä tiedustelen: Kun eilen myös omaishoitajuutta ja sen uudistamista käsitellyt selvityshenkilö esitti kotitalousvähennyksen laajentamista myös omaishoitoa tukevaan suuntaan, onko hallitus tarttumassa tähän esitykseen?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Toistan vielä: Hallitus ohjelmansa mukaisesti toimii sillä tavalla, että pk-yritysten verotus ei kiristyisi. Se koskee myöskin mikroyrityksiä. Yrittäjäverotus sitten on myöskin oma asiansa, se on osa tätä kokonaisuutta.

Kotitalousvähennyksen osalta en voi lisätä siihen, mitä äsken sanoin, että arvioimme sitä muun verotuksen yhteydessä, ja myöskin nämä selvitykset tietenkin ovat silloin normaalissa käsittelyssä.

Herra puhemies! On erittäin hyvä, että painostus tuottaa tulosta ja hallitus antaa nyt ymmärtää, että tullaan vastaan näitä pieniä yrityksiä, joiden tulos on alle 30 000 euroa ja oma pääoma vaatimaton. Vielä joitakin kuukausia sitten se tuntui aika toivottomalta, mutta nyt tyytyväisyydellä totean, että ei tule kiristystä tapahtumaan.

Mutta sitten varsinainen kysymys. Melko suuri joukko oli eilen Suomen Yrittäjien vieraana, ja Suomen Yrittäjät esitti yhtenä suurimpana huolena sitä, että edelleen käy niin, että henkilö, joka ryhtyy yrittäjäksi, ei voi olla varma, kohteleeko verottaja häntä yrittäjänä, vaan käy niin, että häntä verotetaan työtulosta, ja se johtaa siihen, että kukaan ei uskalla antaa toimeksiantoa tällaiselle vasta-aloittavalle nuorelle yrittäjälle. Yrittäjät peräänkuuluttivat ehdotonta sääntöä, joka merkitsisi sitä, että jos on ennakkoperintärekisteriin merkitty, silloin kohdellaan kaikissa tilanteissa yrittäjänä. Tämä edellyttää lakipykälää, ja kysyn:

Tuletteko te toteuttamaan yrittäjien päällimmäistä tahtoa niin, että sitä, joka on ennakkoperintärekisteriin merkitty viranomaisen taholta, kohdellaan myöskin verotuksessa yrittäjänä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Kallis on kyllä raskaan sarjan painostaja, mutta joudun tuottamaan pettymyksen. Ei se, että teemme lainsäädäntöä, sittenkään johdu siitä, että ed. Kallis on hallitusta painostanut; teemme päätöksemme sen mukaan kuin hallituksen asiantuntijavalmistelussa parhaat keinot löytyvät.

Mitä tulee tuohon yksittäiseen kysymykseen, niin siihen vastaukseni on vain se, mikä kyllä koskee verolainsäädäntöä, voi sanoa, laidasta laitaan, että se on erittäin monimutkaista, usein hyvin vaikeitten yksityiskohtien tuntemusta edellyttävää, ja sen vuoksi en lähde suoralta kädeltä sanomaan tuohon juu tai ei, vaan se on sen tyyppinen asia, joka on käytävä perusteellisesti läpi asiantuntijavalmistelussa, jota meillä kyllä löytyy sekä valtiovarainministeriössä, hallituksessa että sitten Suomessa laajemminkin. Kaikki aikanaan, ed. Kallis.

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz peräänkuulutti tavoitetta, että 100 000 uutta työpaikkaa syntyisi Suomeen. Nyt pitäisi löytää uutta työtä, ja sellaisia ovat muun muassa liikenneväylien kunnostaminen ja perusparannustyöt. Muun muassa esimerkiksi Nelostie, joka on Suomea halkova valtaväylä, on kiireellisessä perusparannustarpeessa. Kysynkin pääministeriltä:

Milloin Nelostie kunnostetaan sille tasolle kuin se tie vaatii ja liikennemäärät vaativat tänä päivänä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on järjestelmä, jossa tieinvestoinneista päätetään. Se liittyy eduskunnan osalta ja hallituksen osalta normaaliin budjettikiertoon. Tässä järjestyksessä asioita valmistellaan. Minulla ei ole vastausta tähän yksilöityyn kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Saksassa on otettu käyttöön työttömien työllistämisessä tämmöinen Ich-AG elikkä "minä-osakeyhtiö", jossa työtön voi perustaa tämmöisen yhden hengen yrityksen. Meillä on tavallaan tämmöinen starttiraha vähän samassa tarkoituksessa, mutta Saksan Ich-AG:ssa on se hyvä puoli, että jos tämä yritystoiminta epäonnistuisi — sitä myös tuetaan aika avokätisestikin valtion varoista — asianomainen pystyy palaamaan takaisin sille työttömyyskorvaukselle, jolta hän lähti. Suomessahan taas, jos yrittäjäksi ryhtynyt epäonnistuu yritystoiminnassaan, on aika vaikea päästä työttömyyskorvauksen piiriin, mikä johtaa siihen, että aika paljon sitten pelätään yrittäjäksi ryhtymistä. Onko tämän kaltaisia suunnitelmia yrittäjyyden edistämiseksi olemassa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Hallituksen Yrittäjyys-hankkeen yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriössä on työskennellyt työryhmä yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi, ja juuri nyt työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä yrittäjien työttömyysturvan osalta, siis niiden tilanteiden osalta, kun siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi tai päinvastoin. Siihen on tulossa nyt parannuksia, juuri tuohon hankalaan välivaiheeseen. Työryhmässä esitykset ovat valmistuneet, ja niitä ollaan juuri työstämässä eteenpäin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämän Saksan järjestelmän, Ich-AG-järjestelmän, osalta voi todeta, että todellakin ainakin Saksassa siitä on aika hyviä kokemuksia. Väitetään, että noin 100 000 tämän tyypin yrittäjää olisi siellä, sanoisiko nyt, syntynyt tämän järjestelmän aikaan. Meillä itse asiassa toisen ministerin alaisuudessa — tosin henkilö on tällä hetkellä minun ministeriössäni töissä — selvitysmies Anssi Paasivirta nimenomaan tätä starttirahajärjestelmän laajentumista selvitteli ja teki siitä ehdotuksen, mutta en siihen ehdotukseen enemmän kajoa. Koska näiltä osin asia on saanut toimeksiannon ministeri Filatovin toimesta, niin kernaasti hän vastatkoon siihen.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tässä oli vähän hämmennystä, koska ikään kuin oli kaksi kysymystä. Toinen koski tätä starttirahajärjestelmää, ja toinen liittyi sitten suoraan työttömyysturvaan. Mutta starttirahaa ollaan uudistamassa siten, että sen kesto pitenee ja joukko, jonka sen piiriin pääsee, laajenee, elikkä myös palkansaajat, työttömyysuhan alla olevat ja työttömät ovat jo nyt mukana. Opiskelijat ja esimerkiksi kotihoidonvapaalta pääsevät vanhemmat voivat siirtyä starttirahan piiriin ja yrittämään.

Ajatus on, että ensimmäisen puolen vuoden aikana tuo tukitaso on 650 euroa ja toisen puolikkaan vuoden aikana se on 500 euroa ja siihen liittyy kiinteästi koulutusta, konsultointia ja muita tukipalveluja. Suomessa starttiraha on ollut vaikutuksiltaan hyvä, koska 80 prosenttia näistä yrityksistä jatkaa vielä viiden vuoden päästä, kun normaalisti yritysten keskiarvo on 53 prosenttia, tämä eloonjäämisprosentti tavallaan, siinä vaiheessa, kun yritys on viisi vuotta elänyt. Saksassa se on todellakin tuonut paljon yrittäjyyttä, mutta kukaan ei oikeastaan vielä osaa (Puhemies koputtaa) tehdä sitä arviota, kuinka suuri osa noista yrityksistä jatkaa rahan päätyttyä. (Puhemies: Minuutti on minuutti ministerillekin!)

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennysjärjestelmästä on aika hyviä kokemuksia, ja sitä käytetään runsaasti, mutta mielestäni työn teettäjän kannalta on se ongelma, että saa suuremman edun, jos tekijänä on firma. Jos on esimerkiksi vaikkapa nyt muurari, joka tekee omaan lukuunsa työtä, niin voi palkkakuluista vähentää vain 10 prosenttia. Jos olisi firma, niin 60 prosenttia.

Aikooko hallitus tätä ongelmaa korjata työn teettäjän kannalta?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Valitettavasti ei ole nyt sen pidemmälle menevää vastausta, jonka jo kahteen kertaan aikaisemmin annoin. Kotitalousvähennys on todella toiminut hyvin. Se oli onnistunut operaatio, itse asiassa aikamoisten kokeilujen ja valmistelujen jälkeen. Totta kai silloin kannattaa olla tyytyväinen siihen, että se toimii nyt hyvin, mutta niin kuin sanoin, eri veropunnintojen yhteydessä tämä asia käydään vielä lävitse ja tarvittaessa toimitaan myöskin tämän ongelman, jos se sellainen on, ratkaisemiseksi.

Herra puhemies! On aivan erinomainen asia, että tämä iso verouudistus tulee, mutta juuri nyt on kyllä pakko katsoa myöskin sillä tavalla tulevaisuuteen, että vain kuukausi tästä päivästä Euroopan unioni laajenee meidän lähiympäristössämme. Viro, Latvia ja Liettua tulevat mukaan. Tämä verouudistus joutuu sekin aivan uuteen kontekstiin.

Herra puhemies! Kysymykseni kuuluu: Miten tätä asiaa valmisteltaessa on otettu huomioon se, että Eurooppa ja meidän lähiympäristömme on myöskin verotuksellisesti hyvin erilaisessa tilanteessa kuin se ollut tähän mennessä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kysyjä on oikeassa sillä tavalla, että Euroopassa ja globaalistikin on menossa aikamoinen verokilpailu ja se johtaa väistämättä siihen, että meidänkin on sopeuduttava tuohon kilpailuun. Nythän tässä uudistuksessa on muotoja, jotka pyrkivät juuri vastaamaan tähän. Merkittävimpänä tässä uudistuksessa on yhteisöveron alennus 29 prosentista 26:een. Se on huomattava alennus. Se tarkoittaa yli 0,5 miljardia euroa kassarahaa yrityksille, omaisuuden arvon kasvua yrityksessä ja kannustinta omaisuuden arvon edelleen kasvattamiseen investointien kautta.

Viro on tietysti lähellä Suomea. Viron yhteiskuntakehitys ja -rakenne on kuitenkin huomattavan erilainen Suomeen verrattuna, enkä usko — pieni väestökin siellä — että se on ihan päällimmäinen murhe meillä tässä kansainvälisessä verokilpailussa. Kyse on aivan globaalin tason kilpailusta, ja sillä puolella tietysti olisi (Puhemies koputtaa) edullista, että EU-tasolla ja laajemminkin voitaisiin keskustella jonkinlaisesta paremmasta yhteistyöstä taikka sääntelystä.

Arvoisa puhemies! Valitettava tosiasia on se, että tämän hallituksen aikana työttömyyden lasku on pysähtynyt ja työpaikkojen määrä on huomattavasti vähentynyt viimeisen vuoden aikana, niin kuin kuultiin. Työttömyyden ja työllisyyden hoidossa investointien oikealla ajoituksella on erittäin ratkaiseva merkitys. Jos on ylikuumentunut aika, on järkevää hidastaa investointien tahtia, mutta jos on huono aika, niin kuin meillä nyt on, on viisasta investoida ja jopa aiemmin kuin olisi ohjelmissa ajateltu. Nyt on juuri sellainen aika, että olisi paikallaan valtion omia investointejaan aientaa eikä myöhentää edes taloudellisista syistä johtuen. Kun pääministeri Vanhanen ei vastannut suoraan yhteen kysymykseen Eurooppa-nelosen osalta, minä teen yleisen kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä investointien osalta, niin että tässä tilanteessa valtion toimenpitein niitä aiennettaisiin, ja milloin on odotettavissa eduskunnalle ohjelma tätä varten?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jos investointeja ajatellaan talonrakennusalan tai maanrakennusalan näkökulmasta, niin tälle suhdannetilanteelle on ollut ominaista mutta samalla ehkä vähän kummallistakin se, että normaalista laskusuhdanteesta poiketen rakennusalan kysyntä ja työllisyys ovat säilyneet hyvinä. Osin se johtuu siitä, että juuri tällä hetkellä meillä on erittäin mittava määrä esimerkiksi maanrakennusalan investointeja myös yhteiskunnan toimesta käynnissä, samoin talonrakennusalalla, normaaliin suhdannelaskuun nähden. Nyt on työllisyys pysynyt ennallaan. Se on pysynyt hyvänä, ja myös ennusteet näyttävät verraten hyviltä.

Mutta totta kai rakennusalan työllisyyttä jatkuvasti seurataan, mutta on voitu todeta, että sen tyyppisiä rakentamista vauhdittavia toimia, joilla vaikutettaisiin rakennusalan työllisyyteen nopeasti, ei ole nyt tarvinnut tehdä, sellaisia suhdanneluontoisia toimia. On hyvä, että investointiratkaisut tehdään aina palvelemaan yleistä kilpailukykyämme infrastruktuurin parempaa toimivuutta silmällä pitäen, ja nytkin menettelemme tällä tavalla, emme ensi sijassa suhdanneluontoisesti.

Puhemies! Palaisin vielä kotitalousvähennykseen ja nykyisen järjestelmän ongelmiin. Kotitalousvähennyksestä on saatu hyviä kokemuksia, mutta sen suurin ongelma on tietenkin se, että vähennys ei koske useampaa sataatuhatta suomalaista lainkaan. Eli ne, joilla ei ole verotettavaa tuloa, eivät hyödy nykyisestä järjestelmästä, ja sen takia järjestelmän laajentaminen kokoomuksen esittämällä tavalla ei hyödytä esimerkiksi pienituloisia eläkeläisiä, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten apua esimerkiksi omakotitalonsa tai muissa töissä. Kysynkin:

Aikooko hallitus tältä osin korjata järjestelmää siten, että myös kaikkein pienituloisimmat saisivat hyödyn tästä kotitalousvähennyksestä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Hiukan yleisemmin vastaten, hallitus toimii sillä tavalla, että nimenomaan työn verotusta kevennetään. Meidän on pakko tässä näkymässä, joka edessämme on, saada talouden kasvukäyrä korkeammalle kuin se on ollut jo useamman vuoden ajan. Silloin katsotaan tästä näkökulmasta muun muassa veropolitiikan päätöksiä. Näinhän on tehty nimenomaan työn verotuksen puolella pieni- ja keskituloisiin kohdentaen. Sitten on kotitalousvähennyksen tyyppisiä räätälöidympiä malleja, joita niitäkin tulee käyttää, ja yrittäjiin kohdistuen sen tyyppisiä uudistuksia, joita nyt on tulossa.

Kaiken kaikkiaan meidän on saatava talouden kasvupotentiaali paremmin käyttöön kuin nyt on laita. Meillä ollaan hyvässä vauhdissa kotimarkkinoiden osalta. Siellä kulutuskysyntään on kyetty vastaamaan ja investoinnitkin lähtevät liikkeelle muun muassa veropolitiikalla, koska verokiilaa kaventamalla voidaan investointeja vauhdittaa sekä kotimarkkinoilla että vientipuolella.