Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitteessani esitetään lain tasolla määriteltäväksi tilapäisellä oleskeluluvalla eli niin kutsutulla B-luvalla maassa oleskelevien lasten oikeus koulunkäyntiin. Tällä hetkellähän tällaisia tilapäisellä oleskeluluvalla olevia ihmisiä Suomessa on jonkin verran ja osa heistä on lapsia. Tyypillinen B-luvalla oleskelija on Afganistanin, Irakin tai Somalian kansalainen, mutta kyllä nämä ihmiset voivat tulla muualtakin. Suomessa oikeus koulunkäyntiin ei sinänsä koske vain lapsia, jotka ovat Suomen kansalaisia, mutta käytännössä koulunkäyntioikeus liittyy siihen, minkä kunnan asukas kyseinen lapsi on, ja koska tilapäisellä oleskeluluvalla oleskelijoilla saattaa olla epäselvyyksiä siitä, minkä kunnan asukkaita he itse asiassa ovat, niin on myös esiintynyt jonkin verran vaikeuksia näiden lasten osalta kouluun pääsyn suhteen. Suurimmalle osalle näistä lapsista on järjestynyt mahdollisuus käydä koulua siinä kunnassa, jossa he oleskelevat, mutta mielestäni olisi kuitenkin hyvä ja vastaisi Suomen kansainvälisiäkin sitoumuksia taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin, että olisi lain tasolle kirjattu näiden lasten oikeus koulunkäyntiin. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi, ja jos sen jälkeen ihminen ei ole voinut palata takaisin kotimaahansa, niin tilapäinen oleskelulupa voidaan myöntää myös toiseksi vuodeksi, jonka jälkeen yleensä saa pysyvän oleskeluluvan. Mutta on tietenkin selvää lasten kehityksen kannalta, että jo yksi vuosi kouluikäisellä lapsella on aivan liian pitkä aika olla käymättä koulua.

Lasten koulunkäyntioikeus on vain yksi niistä ongelmista, joihin tilapäisellä oleskeluluvalla Suomessa turvapaikanhakijoina asuvat joutuvat. Tämä statushan on siitäkin erikoinen, että esimerkiksi aikuisilla ei ole oikeutta tehdä työtä, vaikka he saisivat työpaikan periaatteessa. Toivottavasti nämä kysymykset, sekä työssäkäyntioikeus että oikeus terveydenhuoltoon tai sosiaaliturvaan, tulisivat laajemminkin käsiteltäväksi, koska selvästikään meidän käytäntömme nykyisenään ei ole kovinkaan hyvä. Mutta lakialoite on nyt kirjoitettu nimenomaan koskien perusopetuslain muuttamista ja siinä tähdätään siihen, että ainakin näiden lasten osalta tilanne tulisi kertaheitolla selväksi. Vaikka suurin osa lapsista on voinut käydä koulua, niin kuitenkin ongelmia myös on ollut. Kaikki kunnat eivät ole hyväksyneet tilapäisen oleskeluluvan saaneita lapsia oppilaaksi, ja tällä hetkellä on meneillään ainakin yksi oikeusprosessi liittyen näihin asioihin.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki on tehnyt hyvän aloitteen. Tilannehan on todella siinä mielessä erikoinen, että tällaiset perusoikeudet tältä ryhmältä puuttuvat. Aikanaan, kun tämä status, tämä tilapäinen oleskelulupa, lainsäädäntöön on tullut, oletettiin näitä tilanteita olevan hyvin vähän. Nyt niitä on, niin kuin aloitteen perusteluista näkyy, viime vuonna 259 hakijaa, ja lähinnä he ovat Afganistanista, Irakista ja Somaliasta, joista yhdessäkään maassa tämä tilanne ei ole sillä tavalla vakiintunut, että voisi sinne palata turvallisin mielin. Polttavin kysymys on todellakin näiden lasten oikeus opetukseen. Mielestäni se on syytä kaikille turvata, ja myös olisi toivottavaa, että jonkin näköinen mahdollisuus työntekoon olisi tänä aikana, joka todella voi venyä kahdeksikin vuodeksi. Samoin tämä oikeus terveydenhuoltoon on kysymys, joka pitäisi ratkaista. Tämän vuoden budjettimietinnössä valtiovarainvaliokunta kiinnitti tähän kysymykseen huomiota ja edellytti asianomaisilta ministeriöiltä täsmennyksiä ja parannuksia tähän tilanteeseen.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Lakialoite on ihan periaatteessa oikein hyvä, mutta sitten mietityttää vaan käytännön tilanteissa kunnissa. Kun ajatellaan, että tässä kumminkin sitten laajennetaan ja tehostetaan ikään kuin tätä oppivelvollisuuden täyttöä uusiin piireihin, niin tietäen kuntien asenteet tänä päivänä ja sitten taas toisaalta valtiovallan ja kunnankamreerien asenteet sille, että nämä ovat kaikki kumminkin lisämenoa tähän nykyisyyteen, käykö niin, että jos tänne tämän lain perusteella tulee velvoitteita ja kuluja, niin sitten toisaalta se vedetään jostakin muusta samalta sektorilta pois?

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Sinnemäen lakialoite on kyllä paikallaan. Täytyy tietenkin sanoa, että aika monessa kunnassa tämä asia on järjestetty. Esimerkiksi omassa kunnassani Vantaalla meillä jo opetetaan tällä hetkellä muistaakseni 35:tä kieltä. Silloin siinä ovat myöskin somalilapset ja lapsia niistä maista, mitä tässä mainitaan. Mutta todellakin katson itse myöskin, että tämä on erittäin tarkoituksenmukaista, koska nämä oleskeluajat saattavat olla aika pitkiäkin, etteivät nämä lapset sitten jää ulkopuolelle tämän perusopetuksen. Usein sitten vielä, vaikka olisi mahdollisuus palatakin takaisin kotimaahan, niin he saattavat jäädä sitten tänne meidän omaan työelämäämme jatkamaan täällä oleskeluaan sitten, kun luvan mahdollisesti saavat. Kyllä tämä todellinen ongelma on. Tämähän tulee tietysti sivistysvaliokuntaan, ja täytyy katsoa, miten me voimme siellä sitten menetellä tämän asian kanssa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Äskeisellä kyselytunnilla kävi harvinaisen hyvin esille se, millä tavalla eriarvoisuus syntyy. Jos ajatellaan kehitystä nyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, niin sehän on edennyt juuri sillä tavalla, että on tullut tarve lainsäädännön muuttamiseen, ja juuri tämä kuntien taloudellisen tilanteen ja poliittisen tahdon diversiteetti on synnyttänyt tätä eriarvoistumiskehitystä. Kun tämä tilanne tiedetään, niin kysyn ed. Drombergiltä, joka on ollut valtioneuvoston jäsenenä sellaisessa ministeriössä, jossa näitä asioita käsitellään, onko siellä ollut esillä sellaista, että esimerkiksi Kuntaliitto vastustaisi tällaista lainsäädännön muutosta.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyenä kommenttina ed. Kauppilalle: Jos me ajattelemme, että esimerkiksi viime vuonna, kuten tässä todetaan, oli yhteensä 250 ihmistä, joille myönnettiin tilapäinen oleskelulupa, joista hyvin pieni osa kuitenkin — tai sanotaan murto-osa — on lapsia, ja näistä valtaosa on suomalaisissa kunnissa aivan hyvällä tavalla otettu jo kouluihin oppilaiksi, en usko, että tämä on nyt se kohta, johon kuntatalous kunnissa kaatuu tai pysyy pystyssä, vaan enemmänkin tässä olisi kysymys siitä, että näiden lasten oikeudet sitten oikeasti perustuisivat lakiin, jotta epäselviä tilanteita ei syntyisi. Hyvä asiahan tässä sinänsä on se, niin kuin ed. Drombergkin totesi, että valtaosassa on toki tehty niin, että on katsottu, että myös näillä lapsilla on oikeus koulunkäyntiin. Jos itse olisin jossain töissä ja muuttaisin vaikka Brysseliin vuodeksi asumaan, niin en varmasti tekisi niin, että en laittaisi lastani kouluun siksi vuodeksi. Tässä on kuitenkin kysymys vielä lapsista, joiden perheillä on traumaattisia kokemuksia, joten varmasti koulunkäynti olisi hyvä ja se, että se oikeus olisi selkeä näille lapsille.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Tietysti silloin, kun olin valtioneuvoston jäsenenä, hoidin kulttuuriasioita mutta olin sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä. Siellä ei kyllä kertaakaan ollut tämän tyyppisiä asioita esillä, ja tämän tyyppistä aloitetta muistaakseni ei ollut ainakaan olemassa siellä. Siinä mielessä on hyvä, että tämä lakialoite on tehty tällä hetkellä ja että tähän asiaan voidaan pureutua tarkemminkin, koska tällaisella perheellä on jo muutenkin tarpeeksi ongelmia. Onhan meillä kotouttamislaki tietenkin, joka myöskin tukee näiden maahanmuuttajien ja nimenomaan tämän tyyppisten tapaustenkin tilapäisoloa täällä. Siinä mielessä on erittäin tärkeää, että he oppisivat suomen kielen ja ymmärtäisivät Suomen kulttuurin. Tämä vastustus, mikä usein on tällaisia kohtaan, lähtee sieltä perheestä, koska heillä on erilaiset elämäntavat. Siinäkin mielessä olisi hyvä, että tämä koulutus tulisi tukemaan myöskin sitä, että he integroituvat ainakin siksi ajaksi, koska ne ajat jäävät hyvinkin pitkiksi, kun he täällä ovat. Siinä mielessä olisi tärkeätä saada tämä asia kuntoon.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Ainakin Lahdessa on tiettyjä kokemuksia pelkästään inkeriläisistä ja heidän koulunkäynnistään ja niistä asenteista, mitä kouluviranomaisilla on nimenomaan heitä kohtaan. Mietin vaan, että jos nyt työvoiman liikkuvuus 1.5. lähtee jollakin tavalla voimistumaan, niin perheethän sieltä tulevat mukaan ja sitä kautta sitten nämä. Mietin vaan, jos esimerkiksi ed. Lahtelan kuntaan tulee vaikka viisilapsinen perhe ja nämä ongelmat, niin mitkähän siellä ovat ne kunnan asenteet. Nyt tämä on se, mitä minä tarkoitin kysymyksellä, onko tahtoa sitten. Rahasta se ei varmaan ole kiinni.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sinällään tämä lakialoite on ihan hyvä ja se, että se on tehty, ja tuleepahan selvitettyä tämäkin asia. Tämä ei koske pelkästään lapsia, mutta kun meillä on kotouttamislaki olemassa ja tiedän omaa seutukuntaani läheltäkin tämmöisiä pikku kuntia ja yhteenkin kuntaan on jostakin Thaimaasta tullut ihmisiä, niin se on vaikeata, kun sieltä ei löydy sitten semmoista opettajaa edes, että pystytään opettamaan sitä kieltä. Tämmöisiä vaikeuksia siinä on olemassa, ja varmaan tässäkään Pääkaupunkiseudulla ja isommilla paikkunnilla sitä ongelmaa ei tule. Pienissä kunnissa ja syrjäisimmillä seuduilla sitä asiantuntemusta ei ole esimerkiksi tämän kielen suhteen olemassa, ja silloin varmaan tulee vaikeuksia, miten saadaan edes ymmärrettyä, mitä opetetaan.