Täysistunnon pöytäkirja 36/2006 vp

PTK 36/2006 vp

36. TORSTAINA 6. HUHTIKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta

 

Pekka Vilkuna /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella minusta tätä kohtaa tässä laissa on syytä muuttaa useastakin syystä. Yksi perustavaa laatua oleva syy on se, että hallituksen tavoite on pidentää ihmisten aktiivityöikää molemmista päistä: nopeammin opiskella valmiiksi ja pitempään työelämässä pysyä. Siinä mielessä 63 vuotta on hyvin alhainen ikä. Tämmöinen jäykkä ikäraja tänne ihmisen kokemuksen parhaisiin vuosiin on hyvin kyseenalainen. Käräjäoikeuden uskottu mieshän voi sitä asiantuntemustaan jakaa hyvin pitkään, mitä hän on elämänkokemuksen aikana saanut. Tässä tämä meidän yhteiskuntamme iän myötä tulevien oikeuksien ja mahdollisuuksien ristiriita ihmetyttää.

Meillä on eduskunnassa kaksi puhemiestä. Toinen ei enää tänä päivänä kelpaisi edes käräjäoikeuden uskotuksi mieheksi, ja ed. Sirkka-Liisa Anttilallakin täyttyy jouluna semmoinen ikä, että ensi vuonna hänkään ei enää sitten kävisi, vaikka kuitenkin he pystyvät erittäin menestyksekkäästi hoitamaan tätä meidän yhteiskuntamme toiseksi korkeinta virkaa. Siinä mielessä, jos ei käräjäoikeuden uskotuksi mieheksi voi enää ruveta sen jälkeen, niin ei ole mitään perusteluja semmoisella ikärajalla.

Pyydän vielä huomauttaa, että tässä allekirjoittajien joukossa nimeni jälkeen kuusi seuraavaa allekirjoittajaa ovat iältään siinä luokassa, että he eivät henkilökohtaisesti kelpaisi käräjäoikeuden uskotuiksi miehiksi, ja kuitenkin he ovat mitä erinomaisimpia ja aktiivisimpia kansalaisia ja kansanedustajia. Näin ollen toivon ja uskon, että tämmöinen pieni mutta merkityksellinen epäkohta suomalaisesta lainsäädännöstä oikaistaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vilkuna esitteli lakialoitteensa kovin vaatimattomin sanoin päättäen siihen, että pieni ja vaatimaton muutos tulisi huomioida ja tehdä. Asia ei suinkaan ole pieni eikä muutos ole vaatimaton, vaan tässä ed. Vilkunan kertomien perusteiden mukaan se elämänkokemus, mikä on yli 63-vuotiailla olemassa, on useinkin sellainen, mikä antaa mahdollisuuden katsella lautamiehen asemaa vähän toisestakin rintamasta kuin vain niin, että sitä katsotaan jostakin koulutytön taikka postitytön näkökulmasta, mikä on poliittisin lievin perustein tullut valittua, katsottua sinne sopivaksi, jolloin sitä elämänkokemusta ei ole ollenkaan, ja uskon niin, että myöskään niitten ammattituomareitten kanssa keskustellessa ei pysty tuomaan sitä maallikkonäkemystä pintaan, mikä lautamiehen tehtävänä olisi olemassa.

Mutta tässä ed. Vilkunan ensimmäisenä allekirjoittajana tekemässä aloitteessa mainitaan myöskin se, että ei ole syytä valita asianajajaa, ulosottomiestä ja niin edelleen tähän tehtävään. Tästä asiasta rohkenisin esittää, kun tässä tilaisuus siihen on olemassa, että kyllä ymmärrän tietenkin, että perusteena käytetään tätä jääviyskysymystä, ammattitaitokysymystä tai jotain muuta. Ammattitaitohan heillä on monesti liiankin hyvä, jääviyskysymys voi tulla esille, mutta sama jääviyskysymys tulee myöskin esille siinä, että ei sitten voitaisi valita, jos tunnetusti suvussa on esiintynyt taipumusta vilppiin ja muuhun rikollisuuteen, koska sekin olisi jo sitten samalla lailla estävä peruste. Näin katsottuna kyllä siinä valintatilanteessa varmaan osataan miettiä ja pohtia, keitä on syytä valita, mutta erityisesti silloin, kun näitä asioita käsitellään siellä käräjäoikeudessa, kun tämä lautamies tähän oikeuden istuntoon nimetään, niin tulee selville se, että lautamiehen, tuntiessaan itsensä jääviksi taikka tuntiessaan, että käsittelee oman sukulaisuutensa taikka jonkin muun syyn perusteella näitä asioita, tulee muutenkin jäävätä itsensä.

Mitä tulee sitten tunnetun asianajajan ja juristin nimeämättömyyteen tähän lautamiestehtävään, niin he kyllä jyrkästi kieltäytyvät jo alun perin muutenkin, koska nämä asianajajat ja juristit, jotka ovat tunnettuja ja laillisia, niin sanotusti ovat tottuneet hyväpalkkaiseen toimintaan, nopeaan tempoon ja suureen laskutukseen ja tämä lautamiestoimi ei sitä heille suo, se on tyhjän istumista erittäin pienellä päivärahalla. Luulen, että se jo yksinkertaisesti karsii sen homman ulkopuolelle, niin että sen takia siellä ei yhtään juristia kyllä tultaisi näkemäänkään.

Mutta vielä palaan ed. Vilkunan junailemaan ajatusmaailmaan siitä, että kun ihmiselle elämänsä kautta on syntynyt sellaista elämänkokemusta, mitä nimenomaan tässä lautamiestehtävässä voidaan käyttää ja hyväksikäyttää, niin siinä tulee myöskin se maallikkojäsenen oikea panos sitä tuomiota ja päätöstä tehtäessä huomioon otetuksi. Saattaapi olla niin, että se nuori tyttötuomari istuessaan siellä oikeuden tuomarina on vain pelkän kirjaviisauden varassa, ja silloin tulisi paremmin tämä yhteiskunnallinen asema huomioitua siellä, mitä varten käsittääkseni lautamiehet ovat tähän peliin kuuluneet ja peliin liittyvät ja minkä takia heidät oikeuden jäseninä on haluttu pitää matkassa, vaikka niitäkin joukkoja tässä eduskunta- ja virkamies- ja lainsäädäntörakenteessa on olemassa, mitkä ovat sitä mieltä, että koko lautamiesjärjestelmä pitäisi romuttaa, mikä minusta on aivan väärä käsitys, aivan väärä käsitys siitä, että oikeudenkäynti ja oikeuden tuomitseminen menisivät vain ammatti-ihmisten käsin, koska kaikki ammatti-ihmisetkään eivät ole täydellisiä. Eikä tämä puheenvuoroni tarkoita sitä, että kaikki lautamiehetkään olisivat, mutta kyllä heistä varmaan pitkän ajan kuluttua myöskin siihen työhön kykeneviä kehittyy ja se ammattitaito koulitsee ja myöhemmällä iällä se erityisesti tulee sitten paremmin pintaan vielä kuin mitä se nuorempana tulisikaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vilkuna on puuttunut tärkeään asiaan. Tässähän on kyse siitä, mitä edelliset puhujat ovat puhuneet, tässä on syrjinnästä kyse. Itse kun olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja pyrkinyt katsomaan näitä asioita sillä silmällä, onko näissä laeissa ja asetuksissa ja käytännöissä ja ohjeistuksissa semmoisia elementtejä, joiden voisi katsoa olevan syrjintää, niin tässä on sitä olemassa.

Nimittäin eihän se ikä tee ihmistä sellaiseksi, että tulee kykenemättömäksi johonkin tehtävään. Niin kuin täällä on todettu aikaisemmissa puheissa, meillä on puhemiehiä ja kohta jopa presidenttikin olisi kyvytön tekemään päätöksiä. Minusta elämänkokemus kuitenkin tässä lautamiestehtävässä on hyvin tärkeä. Sillä tavalla ajatellen, jos sattuu olemaan eläkeiässä, sehän jopa on taloudellinen kysymyskin. Ei tarvitse maksaa ansionmenetyksiä ja joutaa istumaan, karjottamaan pitkiäkin käräjäistuntoja siellä ja pohtimaan enemmän vielä asioita kuin nuorempana, ja tuommoista vakautta on olemassa siinä asiassa eikä hötkyillä turhan takia ja tehdä mahdollisesti vääriä päätöksiäkin jopa, koska kiire on aina pahasta.

Ed. Seppo Lahtela pohti näitä kysymyksiä, kuka on kelvollinen lautamieheksi. Meidän kylän seppä on kyllä semmoinen aatteellinen kaveri, tämmöinen helluntaiherätyksen saarnamies, ja hän määritteli, kuka pääsee taivaaseen, ja sanoi, että se kylän kauppias on pärjännyt kohtuullisen hyvin ja siinä pitää olla kyllä jotain vilppiä. Siinä mielessä pohdin sitä, voisiko kauppias olla kelvollinen lautamies, jos sitä määritelmää lähtee tarkemmin pohtimaan. Mutta se on vaan sepän näkemys tästä asiasta, ei laajemmin. Mutta yleensä kun kauppaa tekee, niin jos siinä totuuden kertoo, niin välttämättä ei hirveän hyvästi käteen jää.

Itse asiassa koko tästä filosofiasta. Kun ihmiset kuitenkin noin keskimäärin tilastollisesti väittävät tässä, jotta se keski-ikä kasvaa — tosin jossakin vaiheessa kuulemma, kun nämä jotkut lintuinfluenssat ja kaikki iskevät, niin väitetään, jotta kävisi myös keski-ikä lyhenemään, mutta tämänhetkisen näkemyksen mukaan se on vähän kasvussa — silloinhan lainsäädäntö pitäisi linjata sen mukaan, että näin myös tapahtuu. Otetaan siitä ihmisestä niin kuin vanhastakin otetaan irti kaikki mikä saadaan. Niin tässäkin tapauksessa, jos on järki päässä, sitähän sitä tarvitaan, eihän sitä tarvitse kuin vaikka pyörätuolilla sinne käräjäistuntoon köijäytyä, kun se järki vaan toimii, niin eihän tämmöisiä keinotekoisia rajoituksia pidä tehdä. Ja tehdään luiskat sitten, jotta pääsee sinne istuntosaliin menemään, jos sattuu olemaan, ettei ole esteetön kulku. Sen takia ehdottomasti kannatan tätä, jotta poistetaan nämä kaikki ikärasismiin viittaavatkin, mitä kaikkea näissä laeissa on olemassa, niin kuin tässäkin tapauksessa.

Ihan lopuksi, nimittäin kun meistä miehistä sanotaan, että me olemme ikuisia poikia, ja se kyllä pitää paikkansa, niin kyllä tuossa 63:n iän jälkeen jo alkaa se enin penikkatauti olla jo hävinnyt ja minusta sekin pitäisi ottaa huomioon tässä, jotta silloin alkaa vakautta olla eikä enää semmoisia koiranleukoja eikä tämmöisiä joutavia kujeita ole enää olemassa.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Aloite on siinä mielessä mielenkiintoinen, että meikäläisen historiassa joskus 90-luvulla, kun kunnallisjärjestöhommissa olin ja kun tämä laki muutettiin ja tuli tämä ikäraja, niin oli ilo saksia nimiä pois, jos oli yli 63-vuotias, ja silloin oltiin ilmeisesti tuossa viidenkympin pinnassa. Silloin pidettiin tätä lakia hyvänä, mutta kyllähän ihan käytännön olosuhteet ovat tänä päivänä tehneet sen, että itse asiassa nuorisolla ilmeisesti on kaikennäköistä muuta merkintää milloin missäkin, niin että yllättäen, kun valitaan käräjäoikeuteen, niin tuleekin sieltä viesti, että so, so, ei käy. Ja sitä kautta uskon, että tämän ikärajan poisto tekee ainakin näille kunnallisjärjestöille helpommaksi nimetä näitä sitoutumattomia käräjäoikeusihmisiä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olemme hyväksyneet lainsäädännön, jonka mukaan eläkkeelle voi mennä 64 vuoden ikäisenä, mutta työssä voi jatkaa aina 68-vuotiaaksi asti, ja se sopii työnantajalle. Tätä taustaa vastaan tuntuu vähintäänkin kummalliselta, että lautamiehen yläikäraja on 63 vuodessa, kun sen nykylainsäädännön mukaan pitäisi olla vähintään 68:ssa. Yli 68-vuotiaitten joukossa on ja tulee olemaan paljon hyvää, osaavaa, halukasta väkeä, jotka sekä elämän- että työkokemukseltaan sopisivat aivan erinomaisesti lautamiehiksi. Olen allekirjoittanut aloitteen ja olen sitä mieltä, että monet muutkin ikäihmisiä syrjivät säännöt on poistettava lainsäädännöstä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell osui siihen asian ytimeen. Siis nythän on käynyt sillä tavalla meillä lainsäädännön sisällä, että juuri niin kun ed. Laxell sanoi, nyt siis suositaan sitä, että eläkeikä käytännössä on siellä 65 ja 68 ikävuoden välisenä aikana. Nyt sitten tämä 63 vuoden ikäraja, joka tuli muuten aika äskettäin, on niin kuin eräällä tavalla tästä uudesta eläketodellisuudesta ulkona. Erittäin tärkeä havainto tässä on se, että juuri nyt ollaan karsimassa se ikäluokka pois, joka nimenomaan pystyy elämänkokemuksensa perusteella erittäin laaja-alaiseen asioitten arviointiin, joka olisi opetukseksi myöskin nuoremmille lautamiehille, elikkä tässä suhteessa tämä aloite on erinomaisen paikallaan. On aika hämmästyttävää, että oikeusministeriössä ei ole pysytty tässä asiassa mukana.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä ed. Vilkunan ensimmäisenä allekirjoittajana tekemää aloitetta erittäin hyvänä ja viittaan tässä ed. Laxellin ja ed. Pulliaisen puheenvuoroihin. Uskon myös, että kun tämä yläikäraja poistuu, ja toivottavasti poistuu, ei myöskään sitä vaaraa ole, että siellä kaikki lautamiehet olisivat sitten yli 63 vuoden ikäisiä. Mutta niin kuin näissä puheenvuoroissa on todettu, keski-ikä erittäin voimakkaasti koko ajan kasvaa. Tavoite, että työssä ollaan entistä pitempään, myös toteutuu. Todella varmasti tässäkin luottamustehtävässä ei ole pahitteeksi, että on paitsi sitä työkokemusta myös elämänkokemusta, ja voi sanoa, että kun näitä päätöksiä sitten tehdään näistä lautamiehistä, niin varmasti valinnanvaraa tämän myötä, kun tämä lakiesitys toteutuu, on huomattavasti enemmän.

Keskustelu päättyy.