Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä lähialueilla tapahtuvia muutoksia. Viime kuukaudethan ovat osoittaneet, että Venäjä on selvästi keskittämässä uudelleen joukkoja luoteisrajalle, tekemässä erittäin mittavia aseinvestointeja, lisäämässä Itämeren-laivaston kokoa. Pietarin seutu, Suomenlahden pohjukan satamat ovat strategisesti Venäjälle tavattoman tärkeitä. Ne avaavat sille ainoan kulkuväylän Atlantille. Nyt kysynkin:

Millä tavoin Suomen hallituksen piirissä on arvioitu tätä kehitystä, ja minkälaisia johtopäätöksiä Suomen hallituksen piirissä on tästä meidän lähialueillamme ja lähialueiden toimintaympäristössä tapahtuvasta kehityksestä tehty? Siihen vaikuttaa totta kai myöskin se, että Baltian maat ovat tulleet Naton ja Euroopan unionin jäseniksi.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Lähialueilla ei ole tapahtumassa meidän arviomme mukaan mitään sellaista, joka vaikuttaisi Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. On nimittäin muistettava, että Venäjän asevoimien kehityksessä ollaan nyt tilanteessa, jossa ollaan palautumassa jonkinasteisesti aikaisempaan vallitsevaan. Jos vertaamme esimerkiksi 10—15 vuoden takaiseen tilanteeseen, niin Venäjän asevoimiin ei ole investoitu juurikaan uusiin asejärjestelmiin eikä vanhojen uusimiseen. Ei ole näköpiirissä lähialueilla myöskään mitään sellaista, joka nostaisi Venäjän asevoimien tason lähellekään sitä, mitä se on ollut aikanaan joskus kylmän sodan vuosina. Ei myöskään Venäjän turvallisuusstrategiassa ole nähtävissä sellaisia asioita, jotka indikoisivat, että koettaisiin, että juuri tällä suunnalla olisi erityisiä turvallisuusuhkia. Päinvastoin, kaikki me sen tiedämme ja se on hyvin avoimesti todettu, että Venäjän kannalta (Puhemies koputtaa) siihen eniten kohdistuvat turvallisuusuhat löytyvät aivan muilta maantieteellisiltä suunnilta.

Herra puhemies! Venäjän duuman sotilaspoliittinen korkea asiantuntija käytti sanontaa, että Venäjä haluaa rakentaa vastavoiman vastavoimalle, sanatarkka lainaus, "kun Nato tulee nyrkit taskussa Venäjän porstuaan", tarkoittaen juuri tätä Naton laajentumista Baltian maihin. Nyt kysynkin vielä, ministeri Kääriäinen:

Onko tämä ollut asia, josta on esimerkiksi Euroopan unionin turvallisuuspoliittisissa rakenteissa keskusteltu millään tavoin?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Ei tästä nimenomaisesta asiasta ole ollut mitään erityistä keskustelua. Muutenkin voin yhtyä siihen arvioon, jonka ministeri Tuomioja äsken tässä esitti Suomen lähiympäristön turvallisuusnäköaloista.

Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuusympäristössä kuitenkin on tapahtunut se muutos, että olemme saaneet tiedotusvälineistä lukea, että Nato on tarjoamassa Suomelle uudenlaista kumppanuusjärjestelmää, jota pääministeri kuvaa hyvin myönteiseksi uudeksi aloitteeksi. Tätä tarjotaan liitännäisjäsenyytenä tai tehostetun yhteistyön muodossa. Ilmeisesti on tilanne se, että me joudumme ottamaan kantaa ja hallitus joutuu ottamaan kantaa tähän kysymykseen paljon nopeammin kuin kuvitellaan. Ulkoministerit keskustelevat asiasta jo ensi kuussa Sofiassa, ja päätös tehtäneen Riikan tulevassa huippukokouksessa. Pääministeri, olisiko perusteltua, että Suomessa nimitettäisiin esimerkiksi ministeri Kääriäisen ja puheenjohtaja, ministeri Heinäluoman esittämä turvallisuuspoliittinen työryhmä pohtimaan asiaa jo hyvissä ajoin, jotta voitaisiin löytää se meille kuuluisa kansallinen konsensus myös tähän aloitteeseen vastaamiseen niin pian kuin mahdollista?

Ulkoasiainministeri  Erkki  Tuomioja

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään Suomelle eikä millekään ole mitään aloitteita tehty vielä, mutta olemme hyvin perillä siitä keskustelusta, mitä on käyty Naton piirissä kumppanuusohjelman kehittämisestä. Itse asiassa Suomi yhteistyössä Ruotsin kanssa on ollut myöskin aloitteellinen asiassa ja lähtenyt siitä, että me toivomme, että kumppanuutta voitaisiin kehittää siten, että erityisesti Ruotsin ja Suomen kaltaiset maat, jotka ovat hyvin yksiselitteisesti turvallisuuspalvelujen tarjoajia, joidenka asiantuntemusta ja osaamista arvostetaan, voisivat vastaisuudessa olla siltä osin, kuin me päätämme itse joihinkin operaatioihin osallistua, vahvemmin mukana niitä koskevassa valmistelussa, tiedonsaannissa ja operaatiosuunnitelmissa.

Näyttää siltä, että se ajattelu, mitä Naton piirissä eräät jäsenmaat ovat kehittelemässä, vastaa täysin niitä pyrkimyksiä, joita Suomella ja Ruotsilla on tässä asiassa ollut. Ei tämä tuota mitään uutta, ainakaan negatiivista tai uudelleen arvioinnin tarvetta, (Puhemies koputtaa) vaan on sellaista kehitystä, joka vahvistaa juuri niitä linjauksia, joita meillä on tuoreessa selonteossa tehty.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällainen seurantaryhmä tullaan asettamaan, voi kyllä sanoa, vanhaa tapaa noudattaen. Sen tehtävä tulee liittymään ikään kuin pohjien luontiin tulevaa selontekoa varten.

Arvoisa puhemies! Minusta ministeri Tuomioja ja pääministerin aikaisemminkin esittämät kannat ovat tervetulleita ja todellakin vastaavat niitä aikaisemmin esitettyjä ajatuksia siitä, että on meidän intressissämme ja Suomen ja Ruotsin intressissä, että rauhankumppanuusohjelmaa kehitetään, koska siellä on aika erikoisia maita meidän rinnallamme, Uzbekistan ja muita. Varmasti Naton puolesta ja meidän puolestamme halutaan löytää uusia ulottuvuuksia rauhankumppanuudelle.

Haluaisin kuitenkin tähän vielä lisätä sen, että kyllä arvion tekeminen on hallituksen tehtävä — on tärkeää, että eduskunnan parlamentaarinen seurantaryhmä asetetaan — esimerkiksi arvion tekeminen siitä, millä tavalla EU- ja Nato-yhteistyö kehittyy ja miten esimerkiksi mahdollinen meidän mukaantulomme Naton suunnittelemiin Nrf-joukkoihin järjestetään.

Kysymystä ei ole, kun halusin vaan yhtyä niihin näkemyksiin. (Naurua)