Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! HE 21/2009 käsittelee lääkelain muutosta kolmessa eri asiassa. Ensiksi parannetaan mahdollisuuksia torjua vakavia eläintauteja. Tämä lainosa täytyy saada voimaan mahdollisimman pian. Toiseksi helpotetaan annosjakelua lääkkeissä siten, että lyhytaikainen hinnanalennus koneellisessa annosjakelussa on mahdollinen, ja kolmas lakimuutos on 15 c §, joka käsittelee pitkälle kehitettyä terapiaa ja näiden lääkkeiden valmistuksen valvontaa. Pitkälle kehitetyllä terapialla tarkoitetaan geeniterapiatuotteita, soluterapiaa ja kudosmuokkaustuotteita. Nämä valmistetaan kudoslaboratoriossa yksittäisille potilaille, esimerkiksi onkolyyttistä adenovirushoitoa on annettu jo sadalle syöpäpotilaalle. Näille tuotteille ei voi asettaa teollisen standardin mukaisia vaatimuksia eli gmp-vaatimuksia, mistä olemmekin huomauttaneet mietinnössämme. Lääkelaitos kuitenkin valvoo näiden tuotteiden valmistusta ja näille tuotteille vaaditaan myyntilupa. Tuotteiden valvonta olisi Lääkelaitokselle uusi tehtävä, ja se vaatii erityistä asiantuntemusta.

Suomen Lääkelaitos oli vielä viime syksynä Euroopan tehokkain ja erittäin merkityksellinen lääkevalvontaviranomainen, ja se antoi lääketutkimuksia myös muille Euroopan unionin maille. Tämä oli mitä parhainta aivovientiä Suomesta. Tämä Lääkelaitoksen toiminta ei aiheuta lisääntyviä kustannuksia Suomen valtiolle, koska kaikki toimintamenot katettiin lupamaksuilla eli asiakasmaksuilla.

Tammikuussa ministeri Hyssälä ilmoitti, että Lääkelaitos alueellistetaan, jolloinka ylijohtaja Wahlroos erosi tehtävästään, ja tämän jälkeen 30 huippuasiantuntijaa on lähtenyt pois Lääkelaitoksesta. Tästä on seurauksena se, että esimerkiksi tämän lain 15 c §:ää ei voida panna voimaan, koska Lääkelaitoksella ei ole näitä asiantuntijoita.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Voisi oikeastaan ihmetellä sitä eettistä tasoa, jos tosiaan näin korkeatasoinen kuin Suomessa on tällä alalla meillä lääketieteessä ja lääkärien keskuudessa eettinenkin ammattitaito ollut ja yleensä tämmöinen eettinen suhtautuminen siihen, miten asioita hoidetaan, jos nyt tämmöinen poliittinen kikkailu aiheuttaa romahtamisen jossain lääkärien etiikassakin. Tämä kuulosti jo, äskeisen puhujan juttu, siltä. Täytyy kyllä ihmetellä sitä, eikö tosiaankaan ole muusta enää kyse kuin rahasta ja lähinnä siitä, että saa asua täällä Etelä-Suomessa, koska muutenhan tämä laki on ihan oikean suuntainen, nyt kun tässä laissa puhutaan ja pysytään.

Mutta tosiaan vielä sen verran sanoisin, että kun tämä kolmas osa koski tätä geeniterapiaa, niin tässä on hyvä nähdä, että terapiaa voidaan tosiaan käyttää tässäkin merkityksessä, kun lääketieteen alueella yleensä psykiatrit, jotka määräävät niin sanottuihin mielisairauksiin, joita ei koskaan ole varsinaisesti hyväksytty psykologian eikä mielentutkimuksen alalla minkäänlaiseksi sairaudeksi, käyttävät terapia-käsitteitä täysin huolimattomasti ikivanhan perinteen jatkumolla täysin Suomen Kelan ja lääkärien kielietuilun ansiosta väärin.

Geeniterapiassa se on oikeassa paikassa, kun on kyse jostain solutason, fysiikan, kemian jutusta, jossa nämä hoidon tehot ovat todettavissa, mutta muuten tämä kuuluisi kokonaan toiseen yhteyteen, joten vaan mainitsinkin sen ja lopetan lyhyeen. Kiitos, ja hyvää pääsiäistä!

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on sinänsä paikallaan ja mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunnassa saimme myös hyvän mietinnön aikaan, jolla pyritään turvaamaan nimenomaan näiden pitkälle kehitetyissä terapioissa käytettävien lääkkeiden mahdollistaminen. Otimme kantaa muun muassa siihen, että valvontakustannusten ei tule olla kohtuuttomia ja laatutestauksissakin tulee käyttää järkeä silloin, kun puhutaan tällaisesta yksilöllisestä terapiasta ja siihen valmistettavasta, vielä kokeellisesta lääkkeestä.

Mutta kyllä tämän lain toteutumista, jossa siis Lääkelaitokselle siirretään lisää näitä lupamenettelytehtäviä ja laatuvaatimusten valvontaa, varjostaa Lääkelaitoksen sekava tilanne, suorastaan kriittinen tilanne. Ja olen kyllä edelleenkin toivonut sitä, että hallituksessa otettaisiin järki käteen ja todettaisiin tilanne nimenomaan tämän lääketurvallisuuden näkökulmasta.

Mielestäni kunniallinen perääntymistie ministeri Hyssälälle olisi se, jos lääkevalvonta ja lääketurvallisuudesta vastaaminen siirrettäisiin vaikka Valviran alaisuuteen ja sitten lääketutkimuksen voisi alueellistaa sinne Kuopioon, jos näin halutaan.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtanen täällä ihmetteli lääkäreiden etiikkaa, kun he ovat muuttamassa pois Helsingistä. Kyllä kysymys on siitä, että ihmisillä, ovat he Kemijärveltä, Kajaanista, Kaskisista, pitää olla oikeus asua ja elää omalla kotipaikallaan, siellä missä on perhe, siellä missä ovat ystävät, siellä missä ovat sosiaaliset siteet. Silloin jos me täällä haluamme puolustaa, niin kuin minä haluan puolustaa, vahvaa aluepolitiikkaa ja oikeutta asua ja elää ja tehdä töitä omalla kotipaikkakunnallaan, niin kyllä sen pitää koskea myös helsinkiläisiä. Sen vuoksi minusta on kohtuutonta epäillä lääkäreiden etiikkaa, jos he haluavat pitää kiinni perheestään ja kotipaikasta.

Nyt kysymys, aivan kuten ed. Asko-Seljavaara täällä nosti esiin, on siitä, miten me saamme ratkaistua tämän Lääkelaitoksen tilanteen, että se asiantuntemus ei katoa. Kun ihmiset ymmärrettävästi, aivan kuten eivät halua muualtakaan Suomesta, eivät halua muuttaa pois omalta kotipaikaltaan, niin tämä oikeus ja mahdollisuus taattaisiin myös helsinkiläisille Pääkaupunkiseudulla, tällä alueella, asuville ihmisille. Sen vuoksi nyt pitää löytää tässä Lääkelaitos-kysymyksessä sellaisia ratkaisuja, joilla pystytään tämä asia hoitamaan järkevästi ja myös työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisesti.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Mielestäni tässä asiassa on kähmitty. Aluepolitiikkaa harrastetaan tämän asian yhteydessä kovilla panoksilla ja kovilla riskeillä.

Esimerkinomaisesti palautan mieliin muutaman asian, jotka liittyvät tällaiseen aluepoliittiseen päätöksentekoon.

Tässä ajassa moneen kertaan on perusteltu sitä, että Itä-Suomessa ei ole hammaslääkäreitä, kun koulutus on Varsinais-Suomessa, että nämä tarpeet eivät kohtaa. Hyvä niin. Olen valmis hyväksymään sen, että lisätään hammaslääkärikoulutusta Kuopion suunnalla.

Mutta kun aikanaan, silloinkin oli muuten porvarihallitus 1990-luvun alussa, revittiin auki eduskunnan tekemä sijoituspäätös Pelastusopiston osalta, silloin se piti perustaa Pääkaupunkiseudulle — ja siitä oli eduskunnan päätös — sen tähden, kun koulutustarpeet olivat täällä, mutta aluepoliittisin perustein tämä oppilaitos, niin kuin tiedätte, sijoitettiin Kuopioon.

Nyt me tiedämme, miten siinä kävi. Koulutustarpeet ja koulutuspaikkakunta eivät kohtaa. Koulutustarve on täällä etelässä pääosin. Ne ihmiset eivät hakeudu sinne Kuopioon oppilaitokseen. Täällä järjestetään hätäapukursseja, että saadaan hätäkeskuksiin päivystäjiä, kun oppilaitos on aluepoliittisin perustein aikanaan väkisin viety Itä-Suomeen, vaikka siitä oli jo eduskunnan päätös, että se rakennetaan ja perustetaan tänne etelään, mitä kaikki asiantuntijat silloin kannattivat. Tehtiin vaan poliittinen päätös, kiitos porvarihallituksen, ja jälki näkyy.

Nyt ollaan tekemässä tätä. Emme vielä tiedä, minkälaiseen katastrofiin tämä johtaa. (Ed. Asko-Seljavaara: Se on jo katastrofi!) Toivottavasti ei johda, mutta tässä on astian makua, ja tässä asiassa on kähmitty, ja en kannata tämän kaltaista kähmintää päätöksenteossa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara aivan oikealla tavalla kytki nyt tämän lain käsittelyn Lääkelaitoksen alueellistamiseen, elikkä toisin sanoen sen käytäntöön soveltamisessa, mistä nyt päätetään, olennaista on se, pystytäänkö se tekemään vai ei.

Arvoisa puhemies! Kun tätä asiaa käsiteltiin tarkastusvaliokunnassa alueellistamisen kartoituksen yhteydessä, kuultiin asiantuntijana selvityshenkilöä, joka oli ollut tuossa puuhassa määrättynä, ja siinä hän sanoi, että kaikki on ok. Mutta sen jälkeen on käynyt harvinaisen selväksi julkisuuden kautta ja muutoinkin, että ei oo, vaan on asian laita juuri niin kuin äsken ed. Asko-Seljavaara tässä totesi. Viisas on sellainen, joka ottaa asiallisesti taaksepäin muutaman askeleen silloin, kun on hakkaamassa muuten päätänsä betoniseinään.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lääkelaitoksen siirtäminen Kuopioon oli aivan oikea ratkaisu. Ihmettelen suuresti helsinkiläisten lääkärien vastahakoisuutta siirtyä töihin Kuopioon. Vuosikymmenten ajan on Itä- ja Pohjois-Suomesta muuttanut työvoimaa Etelä-Suomeen ja näin pitänyt Etelä-Suomea pystyssä. Tätä taustaa vasten ihmettelenkin kyllä suuresti sitä vastahakoisuutta, mikä lääkäreillä on Kuopiota kohtaan. Kyllä sieltä Kuopiosta ja muualta Suomesta löytyy päteviä lääkäreitä, vaikkei heitä sinne täältä Helsingistä saataisikaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen edustajien Pulliaisen ja Asko-Seljavaaran kanssa tässä suhteessa linjoilla kyllä, mutta sitä taas ihmettelen, että tuolta vasemmistosta taas ed. Arhinmäki käytti niin sanottua suomalaista poliittista metodia eli ei ollenkaan kuunnellut, mistä puhuin. En puhunut koko asiasta suoraan sanoen, puhuin aivan eri tasolla ...

No niin, eikö totta? (Ed. Arhinmäki: Minä myönnän, etten aina ymmärrä, mitä he puhuvat!) — Puhuin ainoastaan tästä lääkärin etiikasta, arvoisa puhemies, sillä lailla, että siihen nyt vaikuttaa ratkaisevasti sijaintipaikka tai se, kuinka korkeita hinnat ovat, tai nyt kun on ollut puhetta, että siirrytään vaan taas hinnoittelussa erilaisuuteen. Meillä nyt Fortumin suhteen, arvoisa puhemies, en eilen päässytkään puhumaan; vaikka kriteeriksi on sanottu se, että on käsitellyt, niin kuin minä, kaksi vuotta tätä asiaa — olen jauhanut ministeri Pekkariselle — niin varapuhemies ei antanut puheenvuoroa. Nyt voin sanoa tästä kuitenkin sen verran, että — oikeastaan unohdin koko jutun, mutta korjasin sen, mitä ed. Arhinmäki puppua puhui. (Naurua)

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämän lain toteutuminen vaatii, jotta meillä Lääkelaitos toimii. Kun tässä nyt on tämmöinen pattitilanne olemassa, niin kyllä minusta tässä pitäisi nyt etsiä semmoinen sovitteluratkaisu, jolloin pitäisi ottaa askel tai kaksikin taaksepäin ja katsoa, (Ed. Asko-Seljavaara: Hyvä, Lahtela!) vaikka sitä siirtoa tehdäänkin, että se olisi semmoinen liukuva tai portaittainen tai miksi sitä kutsutaan. Mutta kuitenkaan välttämättä sitä kokonaan ei tarvitse vetää takaisin, mutta olisi hitaampi aikataulu, jolloin ihmiset voisivat sopeutua siihen ja täyttää ne paikat sitten pikkuhiljaa Kuopioon. Vapaassa maassa semmoinen ajattelu, että siirretään ihmisiä pakolla, ei satu kyllä menemään ihmisten oikeustajuun.

Siitä huono esimerkki oli silloin, kun oli sairaanhoitolakko. En tykännyt sitä pakkolaista siinäkään yhteydessä. Vaikka hallituksella oli hyvä tarkoitus siinä, semmoinen pakkoajattelu ei sovi vaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Se nostaa vastarinnan ja sen takia tässä pitäisi löytää semmoinen ratkaisu, jossa kokeillaan saada vaikka vähän pitemmällä aikajanalla oleva ratkaisu, joka on hyvä, eikä vaaranneta lääketurvallisuutta.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lääkealan keskuksen perustamisen ja alueellistamisen kysymyksessä näyttää vallitsevan melkoinen hämmennys. Lääkelaitoksesta on irtisanottu syyskuusta lähtien yhteensä 26 henkilöä, mukaan lukien entinen ylijohtaja. Osa viroista on jo täytetty, osassa tehtäviä on jaettu uudelleen. Parasta aikaa on menossa rekrytointi neljän ylilääkärin ja yhden erikoistutkijan virkojen osalta. Tiedän, että alueellistamissijoituspaikkakunnalta Kuopiosta on runsaasti hakijoita ja tulijoita. Kaiken kaikkiaan työvoiman saanti Kuopiossa lääkealan keskuksen suhteen on tulevaisuudessa turvattu. Yliopistoista valmistuu vuosittain 130 lääkäriä, 160 farmaseuttia, 50 proviisoria ja 30 lääketieteen ja farmasian tohtoria. Eli asiantuntijoita löytyy, ja kaiken kaikkiaan yliopisto on erityisesti profiloitunut biologisten lääkkeiden kehittämiseen ja tutkimiseen.

Arvoisa puhemies! Kun täällä lääkelaki nyt sitten kytketään alueellistamiskysymykseen, niin siihen toki löytyy tarttumapinta, mutta on syytä huomata, että nykyisellä Lääkelaitoksen henkilöstöllä on viiden vuoden siirtymäaika. Ed. Lahtela, miltä muulta ryhmältä vastaava sitten löytyy? Ymmärrän tietysti sen henkilöstön huolen, joilla on omat kodit, juuret ja perheet jne., ei se sen kummempaa ole kuin mitä maassa muutoinkin on tapahtunut. Tässä suhteessa tietysti täytyy toimia myös hyvän työnantajan tavoin. Kuinka edesautetaan kyseisten henkilöiden siirtymistä? Ja jos ei sitten onnistu, niin yleensä sille alalle on löytynyt varsin hyvin työpaikkoja. Kuitenkin se kiertotahti on ollut Lääkelaitoksen keskuudessakin varsin kova.

Arvoisa puhemies! Tässä vielä ennen pääsiäisviikon alkua ed. Saariselle täytyy todeta, että Kuopion Pelastusopisto on yksi huippukouluista, huippuopistoista tässä maassa. (Ed. Saarinen: Väärässä paikassa!) — No, minä ymmärrän teidän katkeruutenne siitä, että se on Kuopiossa eikä esimerkiksi Lohjalla. — Mutta joka tapauksessa se oli eduskunnan päätös ja se oli hyödyllinen päätös aikoinaan, kun Pelastuskoulun yhteyteen eduskunta äänesti muuten Pelastusopiston sijoittamisesta. Tänä päivänä nämä ja myös Kriisinhallintakeskus, joka on siellä yhtenä uutena osana, ovat tuoneet todella kansallisen ja kansainvälisen koulutuskeskittymän tälle alalle.

On totta se, minkä mainitsitte, tämä hätäkeskuspäivystäjäongelma. Se on ongelma, johonka pitää löytää ratkaisuja, mutta se on yksi pieni osa tätä kokonaisuutta.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lääkelaitos ei ole kappaletavaravarasto, joka voidaan hyllyt tyhjentäen VR:n raiteita pitkin siirtää Helsingistä Kuopioon. Lääkelaitos on osa sitä kansallista osaamispääomaa, joka syntyy sekä korkeasti koulutettujen, hyvin työhönsä motivoituneiden ihmisten osaamisesta Lääkelaitoksen sisällä että siitä verkostosta, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti muodostunut. Näissä perusteluissa ei ole näkynyt yhtään sisällöllistä syytä, miksi tämä siirto tulee toteuttaa. Minä koen, että kysymys on keskustapuolueen harjoittamasta aluepolitiikasta, jonka alttarille nyt Lääkelaitos ja tämä osaamisen mahdollinen heikentäminen sitten uhrataan. Olen sitä mieltä, että tätä hanketta ei tule toteuttaa. Eduskunnan tulee täysin vielä paneutua erilaisiin vaihtoehtoihin, joilla päästään kunniallisesti vielä perääntymään tässä hankkeessa.

Korostan vielä, että tämän prosessin aikana on käynyt niin, että vastakkain tiedotusvälineissä eri puolilla ovat kuopiolaiset ammatti-ihmiset ja helsinkiläiset Lääkelaitoksen ammatti-ihmiset. Sen sijaan ministerin poliittinen vastuunkantokyky on tässä ollut heikkoa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi alueellistamispolitiikkaa, ja meillä on myös hyviä esimerkkejä onnistuneista alueellistamisista.

Mutta tässä tapauksessa Lääkelaitoksen kohdalla ongelmana on se, että Lääkelaitoksen nimenomaan lääketurvallisuudesta vastaavilla asiantuntijoilla on sellaista työssä saatua asiantuntemusta, jota ei todellakaan tule sieltä koulun penkiltä farmaseutiksi tai lääkäriksi valmistuttua, joka on monien vuosien kokemuksen tulosta. On todellakin suuri vahinko, että jo noin 30 tällaista henkilöä on irtisanoutunut, ja Suomen Lääkäriliitto viime viikolla ilmaisi vakavan huolensa tämän tilanteen vuoksi nimenomaan potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Kyllä täytyy muistaa se, kun ajatellaan näitä henkilöitä, että heillä on perheet, heillä on puolisot, joilla on työpaikka täällä Pääkaupunkiseudulla, heillä on myös lapset, joilla on kaverit ja koulut täällä. Ei noin vain voi irrottautua niistä omista kuvioista, tai ainakin on väärin syyttää epäeettiseksi näiden henkilöiden toimintaa, kun he tekevät raskaan ratkaisun irtisanoutua tästä mielekkäästä työpaikastaan ja etsiä muita töitä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Ihmettelenpä suuresti, että kristillisdemokraattien puheenjohtaja olettaa, että lapsia eikä kavereita ole muilla kuin helsinkiläisillä lapsilla. Niitä on ollut iän kaiken Hangosta Inariin, sillä välillä, lapsia ja kavereita. Tällaista alueellistamista on tehty iät kaiket. Joku väitti täällä jossakin keskustelussa aikoinaan, että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Tuolta on tullut kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia ihmisiä Pohjois-Suomesta, Itä-Suomesta tänne etelään, ja hyvin on pysynyt kannettu vesi täällä päin. Mutta ihmettelen tätä Räsäsen juttua. (Ed. Räsänen: Eikö kavereiden pysyvyydellä ole merkitystä?)

Alueellistamisesta voi olla hyviä tai huonoja seurauksia. En ota niinkään hirveästi kantaa tuohon Lääkelaitokseen sinällään. Alueellistaminen on ihan hyvä asia, etteivät kaikki valtion työpaikat ole pelkästään Helsingin ympäristössä.

Sen sijaan järki täytyy olla sielläkin kädessä ja myös tällä hetkellä. Tasan kymmenen vuotta sitten oli hammaslääketieteen opetusta Helsingissä, Oulussa, Turussa, Kuopiossa, ja Turku ja Kuopio lopetettiin. Nyt ollaan avaamassa Kuopio uudestaan. Koko Itä-Suomen hammaslääkärivajaus on 37 hammaslääkäriä, ja sitä varten ollaan avaamassa 90 miljoonaa euroa maksava uutuushanke takaisin sinne. Siinä ei ole järjen häivää, ei todellakaan. Se voitaisiin tehdä nopeammin. Se koulutus kestää useita vuosia. Vasta seitsemän vuoden päästä pääsevät sitten ensimmäiset sinne kouluun menevät opiskelijat työnsä ääreen, joten tämä voitaisiin tehdä huomattavasti nopeammin esimerkiksi antamalla jatkokoulutusta Eta-maissa koulutetuille hammaslääkäreille. Se kestäisi vain vuoden eikä maksaisi juuri mitään, ja vuoden kuluttua homma olisi hallussa.