Markus Lohi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on niin sanottu bisnesenkelilaki eli sijoittajakannustinlain korjaaminen eli hallituksen korjattu versio tästä laista, ja tämä korjaushan perustuu siihen, että tätä lakia notifioitaessa Euroopan unionin komissio huomautti Suomea siitä, että tästä laista pitää poistaa niin sanottu vakuuden ottaminen, jos tämän kannustimen saanut yrittäjä tai sijoittaja muuttaa Suomesta pois.

Tämä alkuperäinen lakihan hyväksyttiin täällä eduskunnassa viime vuoden loppupuolella yhdessä t&k- eli tuotekehitysvähennyslain kanssa, ja samaan aikaan myös hyväksyttiin laki korotetuista poisto-oikeuksista. Nämä kaikki lait ovat määräaikaisia, siinä mielessä tietyllä tavalla kokeilulakeja, ja kun määräaika on kulunut umpeen, niin on tarkoitus arvioida, ovatko nämä lait olleet tehokkaita. Ja missä mielessä tätä tehokkuutta arvioidaan? Sitä arvioidaan siinä mielessä, ovatko nämä lait ja kannustimet aiheuttaneet investointeja tänne Suomeen ja sitä kautta työllisyyttä. Siinä mielessä, kun puhutaan suomalaisista työpaikoista ja suomalaisten yritysten investoimisesta Suomeen, niin totta kai silloin puhutaan erittäin merkittävästä asiasta.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus pari viikkoa sitten kehysriihiratkaisuja teki, näiden kahden edellä mainitun lain eli t&k-vähennyslain ja korotetun poisto-oikeuden lain määräaikaa lyhennettiin vuodella vuoden 2014 loppuun. Sen sijaan tämän nyt käsittelyssä olevan sijoittajakannustinlain määräaika säilyi nykyisenä vuoden 2015 loppuun. Siitä huolimatta, että tämä laki hyväksyttiin lähes yksimielisesti täällä eduskunnassa joulukuussa — itsekin olin tämän lain hyväksymisen kannalla — haluan nyt kuitenkin ottaa vielä esille tästä muutaman näkökulman ja tietyllä tavalla myös kriittisesti suhtautua tähän lakiin.

Kun tätä alkuperäistä lakia käsiteltiin täällä eduskunnassa, nostin esille ne ongelmat, joita tämä laki sisältää. Ne ongelmat ovat niitä, että kun tehdään tämmöisiä kannustimia, niin jos siinä tehdään niin tiukat rajat, kuka niitä verohuojennuksia voi saada, että se piiri muodostuu hyvin pieneksi, ehkä muutamaksi sadaksi henkilöksi, niin silloin me helposti teemme vääriä johtopäätöksiä tällaisten kannustimien tehosta, kun sitä arvioidaan kolmen vuoden päästä. Ajatellaan, että no, eihän tämä aiheuttanutkaan kovin paljon sijoituksia pk-sektorille ja kasvuyrityksiin, eikä huomata, että on laitettu niin tiukat rajat, että eiväthän tätä voi hyödyntää edes tuhannet suomalaiset vaan vain muutamat kymmenet tai sadat suomalaiset. Tässäkin laissa on erittäin paljon tiukkoja rajauksia siitä, ketkä voivat käyttää, ja minkälaiseen yritykseen voi yleensäkään sijoittaa, jotta saa tämän vähennysoikeuden.

Arvoisa puhemies! Kun epäilen tämän lain tehokkuutta, haluan tuoda samalla esille myös ja esittää oman vaihtoehtoni, joka nimenomaan kannustaisi ei pelkästään sijoittajia ja bisnesenkeleitä vaan myös ihan tavallisia suomalaisia palkansaajia sijoittamaan niin sanottuihin listaamattomiin yhtiöihin eli sellaisiin suomalaisiin yhtiöihin, joiden osakkeita ei ole noteerattu arvopaperipörssissä. Ja mikä tämä keino olisi? Mielestäni se, että me verotuksessa laajentaisimme tappioiden vähentämisoikeutta. Eli silloin, jos sijoitat palkansaajana tai suomalaisena kansalaisena kaiken kaikkiaan listaamattomaan suomalaiseen yritykseen, niin on selvää, että tämä sijoitushan sisältää normaalia suuremman riskin, koska näiden osakkeiden arvoakaan ei ole noteerattu arvopaperipörssissä. Arvon määritys on riski, maksatko oikean hinnan kenties osakkeista, ja se on suurempi riski, kun puhutaan pienistä yrityksistä, tuottaako tämä sijoitus koskaan voittoa. Tällöin olisi hirveän tärkeää, että me kannustaisimme suomalaisia sijoittamaan näihin pieniinkin yrityksiin ja etenkin kasvaviin yrityksiin, jotta niiden rahoitus turvattaisiin.

Olisi kyllä merkittävä kannustin, että jos verovelvolliselle syntyy tappiota tällaisesta sijoituksesta, niin hän saisi muista tuloista kohtuullisen vapaasti tämän tappion vähentää. Tänä päivänähän voit vähentää luovutustappioita ainoastaan luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna, et edes muista pääomatuloista. Jos sinulla on vuokratuloja tai puun myyntituloja tai muita pääomatuloja, korkotuloja tai vastaavia, et niistäkään voi tätä luovutustappiota vähentää.

Me tiedämme, että kun sijoitetaan pk-yritykseen, niin vain aika pieni prosentti niistä tuottaa voittoa ja merkittävä osuus tuottaa tappiota. Sen takia olisi tärkeää, että tässä asiassa hallitus lähtisi etenemään ja laajentaisi reilusti näiden luovutustappioiden vähentämisoikeutta. Jos tällainen laki tulisi, niin mielestäni voitaisiin täysin luopua tästä niin sanotusta bisnesenkelilaista, jota nyt tässä kohdassa käsitellään.