Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous ja talousrikokset aiheuttavat
yhteiskunnalle jopa 5 miljardin euron vuotuiset menetykset. Harmaan
talouden suuruutta kuvastaa hyvin se, että kyseinen summa
on lähes 10 prosenttia valtion koko budjetista. Tällä rahamäärällä saisi
esimerkiksi melkoisen monta homekoulua korjattua ja rahoitettua
laajasti julkista palvelusektoria.
On hyvä, että hallitus on ottanut harmaan
talouden torjunnan yhdeksi kärkihankkeeksi. Suomi on kuitenkin
naapurimaataan Ruotsia jäljessä tässä torjuntatyössä.
Ruotsissa hyödylliseksi osoittautuneen toimintamallin mukaan
yhtiöiden tilintarkastajien on pitänyt ilmoittaa
talousrikosepäilystään viranomaisille
jo vuodesta 1999 lähtien. Kysynkin vastaavalta ministeriltä:
miten hallitus aikoo edistää harmaan talouden
torjuntaa ja onko hallituksella aikomusta velvoittaa Suomessa tilintarkastajat
raportoimaan talousrikosepäilyistään
Ruotsin mallin mukaisesti?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Karin kysymys
oli hyvin ajankohtainen senkin vuoksi, että sen ohella,
että tämän harmaan talouden 22 toimenpiteen
ohjelman täytäntöönpano on nyt
menossa ja täällä eduskunnassakin on
nyt parasta aikaa kaksi niistä käsittelyssä,
hallitus terästi tässä kehysriihen päätöksessään
14 uuden harmaan talouden torjunnan toimenpiteen ohjelmalla. Tähän
harmaan talouden torjuntaan on lisätty noin 290 henkilötyövuotta
kehysriihessä, 40 henkilötyövuotta Verohallintoon,
jotta tehoa saataisiin tähän työhön
lisää.
Yksi näistä toimenpide-ehdotuksista on se, että parannettaisiin
mahdollisuuksia tilintarkastajille raportointiin uusien rikoshavaintojen
suhteen. Nythän tilintarkastajilla tämä oikeus
liittyy siihen, että jos on rahanpesulainsäädäntöön
liittyviä velvoitteita, niitä voidaan ilmoittaa
ja raportoida ulospäin mutta ei muita. Tässä mielessä nämä Ruotsin
kokemukset ovat minusta rohkaisevia, ja meidän täytyy
tässä jatkotyössä ottaa huomioon,
(Puhemies koputtaa) mitä siellä ollaan tekemässä.
Joka tapauksessa meillä on nyt työryhmä jo
istunut tässä tilintarkastuslainsäädännön
valmistelussa, ja nyt tämä uusi idea, joka tuli,
otetaan tähän jatkovalmisteluun, ja lainsäädäntötyötä valmistellaan
yhdessä oikeusministeriön kanssa.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puhemies! Tähän samaan aihepiiriin,
mutta muutama otsikko lehdistöstä: Finnair myynnissä,
Solidium ostaa Talvivaaraa, Fortumin verkot myynnissä, Fortum
suunnittelee ulkoistamista Imatralla, Oulussa, Itella irtisanoo
jne. Näiden otsikoitten myötä valtion
omistajaohjauksesta saa hapuilevan ja vähemmän
osaavan kuvan. Mielikuvan valtio-omisteisten yritysten toiminnasta
pitäisi olla positiivinen ja toiminnan uskottavaa. Näiden
yritysten oletetaan huolehtivan esimerkillisesti henkilöstöstään
ja yhteiskuntavastuustaan. Valitettavaa, mutta viimeaikainen uutisointi
romuttaa tuon kaiken. "Rosvosakki johtaa firmaa", sanoi kadunmies,
kun keskustelu kääntyi Itellaan. Kysynkin kehitysministeri
Heidi Hautalalta: kuinka on mahdollista, että Itellalla
on tytäryhtiö Brittiläisillä Neitsytsaarilla,
ja millaisiin toimiin ministeri ryhtyy asiantilan oikaisemiseksi
ja varmistamiseksi, ettei omistuskorissa ole enempää mätiä munia?
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin
tärkeätä keskustelua, ja kiinnitän
huomiota siihen, että Itella on raportoinut näistä yrityskaupoista
ja siihen liittyen veroparatiiseina tunnetuissa maissa olevista
yhtiöistään vuodesta 2008 vuosikertomuksissa,
ja huomasin, että aina valpas edustaja Pekkarinenkin — joka
nyt on poistunut, joka on Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja — luki
tästä lehdestä tällä viikolla.
Toisin sanoen korostan sitä, että julkinen keskustelu,
avoimuus, läpinäkyvyys on hyvin tärkeää,
ja olin jo tässä talvella antanut sellaisen valmisteluohjeen,
että velvoittaisimme valtio-omisteiset yhtiöt
raportoimaan verojalanjäljestään eli
siitä, miten ja minne maksetaan veroja. Uskon, että kun
julkinen mielenkiinto todella tärkeistä syistä on
nyt kiinnittynyt näihin asioihin, niin sillä tavalla
saadaan myös parannuksia aikaiseksi.
On selvää, että yhdelläkään
valtio-omisteisella yhtiöllä ei voi olla mitään
selittämistä siinä, että toimitaan
veroparatiisien kautta. Joskus syyt tosin ovat vähän
monimutkaisempia ja toisia kuin se, että kierrettäisiin
veroja, mutta se on asia, josta täytyy voida keskustella.
Mutta Itellan kohdalla mielestäni nyt on tärkeää,
(Puhemies koputtaa) että he mahdollisimman nopeasti saattavat
nämä järjestelyt niin, että ei
ole myöskään sitten Kyproksella näitä tytäryhtiöitä.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Olen jo vuosi sitten esittänyt
kirjallisen kysymyksen, johonka ministeri Risikko vastasi, liittyen
tähän harmaaseen talouteen. Esitin silloin kysymyksen
avin ulkomaalaistarkastajien asemasta. Toistan kysymyksen, koska
olen saanut niin sanotusti kentältä sellaista
viestiä, että heille olisi järkevää antaa
sakotusoikeus. Kysynkin ministeri Risikolta: onko tällaista
esitystä tulossa harmaan talouden torjuntaan?
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin kysyjä varmasti
tietääkin, meillä on lisätty
nimenomaan tämän harmaan talouden torjuntaohjelman
kautta resursseja myöskin aveihin tämän
työsuojelutarkastuksen näkökulmasta.
Nyt meillä on tällä hetkellä meneillänsä,
koska työmarkkinajärjestöthän
ovat esittäneet määrättyjä toimenpiteitä tähänkin
asiaan liittyen, sellainen seitsemän kohdan lista, ja sitä nyt
nimenomaan kolmikantatyöryhmässä mietitään,
ja varmasti sielläkin otetaan tähän asiaan
kantaa. Minä olen nyt kuullut meidän osastopäälliköltämme
Leo Suomaalta, että siellä hyvässä hengessä niitä asioita
viedään eteenpäin, mutta en pysty teille
nyt sanomaan tätä yksityiskohtaa, mikä on
tämänhetkinen tilanne siinä, mutta varmasti
tämäkin asia siellä arvioidaan sitten.
Tärkeä huomio.